Näyte luvusta 11C

Daniel 11 – maailmanhistorian läpileikkaus (vain luvun alku)

”Ja minä tulin opettamaan sinulle, mitä on tapahtuva sinun kansallesi päivien lopulla; sillä vielä tämäkin näky koskee niitä päiviä.”  – Daniel 10:14

Ja hän sanoi: ”Tiedätkö, mitä varten minä olen tullut sinun tykösi? Nyt minä käyn jälleen sotimaan Persian enkeliruhtinasta vastaan, ja kun minä olen päässyt hänestä, niin katso: tulee Jaavanin [Kreikan] enkeliruhtinas. Mutta minä ilmoitan sinulle, mitä on kirjoitettuna totuuden kirjassa. Eikä ole ketään muuta vahvistamassa minua heitä vastaan paitsi teidän enkeli-ruhtinaanne Miikael.” – Daniel 10:20-21

Ja hänen sijaansa nousee kelvoton, joka ei ollut saapa kuninkaan arvoa. Hän tulee keskellä rauhaa ja anastaa juonilla kuninkuuden. – Daniel 11:21

The-Book-of-Daniel

On sanottu usein, että historia on ihmisen onnettomuuksia tutkiva tiede. Raamatun mukaan se on kuitenkin paljon enemmän. Se on kertomus hyvästä ja pahasta, synnistä ja vanhurskaudesta, Saatanasta ja Jumalasta, taivaasta ja helvetistä, tuomiosta ja sovituksesta; kertomus kahden vastakkaisen vallan näkymättömästä konfliktista, joka on ottanut yhteen lukuisia kertoja ja vienyt sitä kautta historiaa eteenpäin kohti Raamatun profetioiden lopullista täyttymystä. Vaikka sodan alkuperä on taivaassa, maa on sen taistelukenttä. Taistelua ei käydä kansojen rajoista, vaan ihmisten sieluista. Sen voimakkain näytös koettiin jo Golgatalla, mutta taistelu ei ole vielä päättynyt. Tämä sota tulee jatkumaan aina siihen saakka, kunnes Saatana tuomitaan sammumattomaan tulijärveen tuhatvuotisen valtakunnan lopussa. Tätä ennen hänet kuitenkin sidotaan tuhanneksi vuodeksi tuonelaan, kun hän on taistellut Antikristuksen ja Väärän Profeetan kanssa Kristusta ja Hänen pyhiään vastaan Harmageddonin sotatantereella (Ilm. 17:14, 19:19-20, 20:2). Ilmestyskirjan 12. luku mainitsee, että tätä ennen taivaassa syttyisi sota (eräänlainen galaktinen tähtien sota), jonka seurauksena Lohikäärme (Saatana) ja kolmasosa tähdistä (enkeleistä) heitetään maanpäälle 1260 päivän ajaksi. Hävittyään taistelun ”galaktisen rintaman”, Saatana jatkaa sotaa maanpäällä ”pitäen suurta vihaa, koska hän tietää, että hänellä on vähän aikaa!” (j. 12).

Hänen ensimmäinen strategiansa on Israelin tuhoaminen, sillä vain tällä keinoin hän kykenee päihittämään Jumalan maanpäällä. Hän tietää, että jos hän onnistuu juutalaisten hävittämisessä, silloin Raamatun lupaukset eivät voi käydä toteen. Tämä sama logiikka paistaa llmeisenä myös Hitlerin toimissa toisessa maailmansodassa. Tällöin Saatana voisi todistaa koko ihmiskunnan edessä Jumalan valehtelijaksi ja Raamatun arvottomaksi. Jeesus sanoi, ”Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät koskaan katoa.” (Matt. 24:35). Perkele on valmis hävittämään vaikka koko ihmiskunnan sukupuuttoon tuhotakseen Jumalan Sanan luotettavuuden. Tästä syystä hän on nostanut palvelijoikseen Pentti Linkolan ja Prinssi Charlesin kaltaisia eko-fasisteja, jotka pyrkivät juuri tämän kaltaiseen loppunäytökseen (ks. luku 7). Tätä ”galaktista sotaa” on käyty jo historian alkuhämäristä asti. Raamattu manitsee Nimrodin olleen ensimmäinen valtias maanpäällä. Hän rakensi Sinearin maahan Baabelin valtakunnan (1. Moos 10:10). Täällä hän pyrki yhdistämään ihmiskunnan Jumalaa vastaan ja rakentamaan mahtavan tornin, ”jonka huippu ulottuu taivaaseen” (1. Moos. 11:4).

Se oli Saatanan ensimmäisiä yrityksiä pistää kapuloita Jumalan pelastussuunnitelman rattaisiin ja tästä syystä Jumala astui alas ja sekoitti Baabelin asukasten kielen ja hajotti heidät ympäri maanpiiriä. Kun Jumala teki liiton Aabrahamin ja hänen siemenensä kanssa, Saatana tiesi että ainoa keino estää Ihmiskunnan Vapahtajan syntyminen tästä kansasta olisi tuhota Israel läpikotaisin. Ensin hän yritti sitä faaraon kautta, sitten Assyrian kuninkaan ja sitten Nebukadressar II:n. Persialaisvallan aikana hän toi esiin Haamanin, tuon Vanhan liiton ”Hitlerin” ja kreikkalaisvallan aikana Antiokhos Epifanesin, Vanhan liiton aikaisen Antikristuksen esikuvan. Aivan kuin Saatana yritti estää Mooseksen syntymän lähettämällä Egyptin faaraon määräämään israelilaisten kaikkien poikalasten hukuttamisen Niiliin (2. Moos. 10, 22), toimi hän täsmälleen samoin Jeesuksen syntyessä, kun Herodes lähetti sotilaansa tappamaan Bethelemistä ja sen lähiseuduilta kaikki kaksi vuotiaat ja sitä nuoremmat juutalaiset poikalapset (Matt. 2:16). Ilmestyskirja 12. luku kuvaa tätä samaa tapahtumaa hengen maailman näkökulmasta.

Ja näkyi suuri merkki taivaassa: vaimo, vaatetettu auringolla, ja kuu hänen jalkojensa alla, ja hänen päässään seppeleenä kaksitoista tähteä. Hän oli raskaana ja huusi synnytyskivuissaan, ja hänen oli vaikea synnyttää. Ja näkyi toinen merkki taivaassa, ja katso: suuri, tulipunainen lohikäärme, jolla oli seitsemän päätä ja kymmenen sarvea, ja sen päissä seitsemän kruunua; ja sen pyrstö pyyhkäisi pois kolmannen osan taivaan tähtiä ja heitti ne maan päälle. Ja lohikäärme seisoi synnyttämäisillään olevan vaimon edessä nielläkseen hänen lapsensa, kun hän sen synnyttäisi. Ja hän synnytti poikalapsen, joka on kaitseva kaikkia pakanakansoja rautaisella valtikalla; ja hänen lapsensa temmattiin Jumalan tykö ja hänen valtaistuimensa tykö (Ilm. 12:1-5).

Kohta Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen Johannen näki taivaan ”galaktisen sodan” puhkeamisen, jossa enkeliruhtinas ”Miikael ja hänen enkelinsä sotivat lohikäärmettä vastaan; ja lohikäärme ja hänen enkelinsä sotivat” (j. 7). Ilmestyskirjan ohella tämä sota mainitaan myös Danielin 12. luvussa: ”Siihen aikaan nousee Miikael, se suuri enkeliruhtinas, joka seisoo sinun kansasi lasten suojana. Ja se on oleva ahdistuksen aika, jonka kaltaista ei ole ollut siitä saakka, kuin kansoja on ollut, hamaan siihen aikaan asti. Mutta siihen aikaan pelastetaan sinun kansasi, kaikki, jotka kirjaan kirjoitetut ovat.” (j. 1) Nämä kaksi lukua on täysin vastaavia toistensa kanssa. Danielin kirja on hyvin yksiselittäinen sanoessaan Miikaelin sotivan Israelin kansan puolesta pakanoita vastaan. Ilmestyskirja kuvaa Israelia kahdellatoista tähdellä seppelöidyksi vaimoksi (vert. 1. Moos. 37:9), joka oli synnytystuskissa Vapahtajan syntymän edellä (Antiokhos Epifanes, Herodes ym.).

Ilmestysirja mainitsee vaimon eli Israelin pakenevan Lohikäärmettä erämaahan 1260 päivän ajaksi (j. 6 ja 14). Punainen Lohikäärme, ”se vanha käärme, jota perkeleeksi ja saatanaksi kutsutaan, koko maanpiirin villitsijä”, samastetaan tässä Antikristukseen, koska 13. luvun Ensimmäisen Pedon lailla myös Lohikäärmeellä on ”seitsemän päätä ja kymmenen sarvea.” Johanneksen näyssä Lohikäärme, Ensimmäinen ja Toinen Peto muodostaa yhdessä Saatanan epäpyhän kolminaisuuden, jossa Toisen Pedon (jota Ilm. 19:20 kutsuu vääräksi profeetaksi – eli persoonaksi eikä valtakunnaksi kuten petojen historisistinen tulkinta selittää) tehtävä on saattaa maa palvomaan Ensimmäistä Petoa (persoonaa, koska heidät ”molemmat heitettiin elävältä tuliseen järveen, joka tulikiveä palaa”). Ensimmäisen Pedon tehtävä on taas antaa kunnia hänen isälleen Saatanalle:

Ja he kumarsivat lohikäärmettä, koska se oli antanut sellaisen vallan pedolle, ja kumarsivat petoa sanoen: ”Kuka on pedon vertainen, ja kuka voi sotia sitä vastaan?” (Ilm. 13:4)

Tämän ihmiskunnan viimeisen ja synkimmän hirmuhallitsijan – jonka valtaan annetaan koko ihmiskunta 42 kuukauden ajaksi (Ilm. 13:5-7) ja jota ”kaikki maan päällä asuvaiset kumartavat” (j. 8) hänelle valmistetun hologrammin (tarina alkaa jo muistuttaa George Lucasin käsikirjoitusta) ja otsaan/käteen painetun merkin kautta – henkilöllisyys on paljastettu yksityiskohdilla Danielin 11. luvun toisessa täyttymyksessä. Koko kirjani tähän astinen informaatio on ollut pelkkää alustusta tässä avautuvalle profeetalliselle salaisuudelle, joka on mahdollista ymmärtää vasta tänään, kun palapelin kaikki palaset alkavat loksahdella paikoilleen ja kuvamme Antikristuksesta kirkastuu yhä selväpiirteisemmäksi. Seuraavaksi näemme, ettei Danielin 11. luku nähnyt edeltä vain Prinssi Charlesin tulevaa valtakautta, mutta myös hänen esi-isänsä Yrjö III:n (1760 – 1820) Yrjö V:n (1910 – 1936) ja Yrjö VI:n (1936 – 1952).

Tähän pääseminen on vaatinut pitkän  matkan, koska se oli välttämätöntä paneutua ensin Danielin 7:n ja 8:n luvun toiseen ja kolmanteen täyttymykseen voidaksemme ymmärtää 11. luvun toista täyttymystä. Danielin 11. luvun toinen täyttymys on nimittäin täysin rinnakkainen 7:n ja 8:n luvun toisen ja kolmannen vaiheen historian tapahtumille. Samalla tavoin ensimmäinen täyttymys 11. luvussa rinnastui 7:n ja 8:n luvun alkuperäistäyttymykseen. Näkyjen ensimmäisessä vaiheessa 11. luku vastaa täysin identtisesti kahdeksannen luvun näyn historiankuvausta, vaikka ensiksi mainittu ikäänkuin zoomaa ne suurempiin historiallisiin yksityiskohtiin. Tälläistä ”zoomausta” esiintyy myös näyn toisessa täyttymyksessä. Jos seitsemännen ja kahdeksannen luvun kertaustäyttymykset tarjosi vain pinta-puolisen ja epämääräisen katsauksen Napoleonin sotiin ja sata vuotta myöhemmin puhjenneeseen ensimmäiseen maailmansotaan, ”zoomaa” 11. luvun toinen täyttymys profeetallisen objektiivin näihin yksityiskohtiin. Siinä kun 7:n ja 8:n luvun myöhemmät täyttymykset keskittyy toisen maailmansodan yksityiskohtiin, 11. luku fokusoituu taas ensimmäiseen maailmansotaan. Kaikilta muilta osin nämä kolme näkyä ovat täysin rinnakkaisia toistensa kanssa.

Ensimmäinen vastaavuuskohta löytyy jakeesta 2:

Ja nyt minä ilmoitan sinulle totuuden: Katso, vielä nousee kolme kuningasta Persiassa, ja neljäs rikastuu kaikkia muita rikkaammaksi. Ja kun hän on vahvistunut rikkaudessaan, panee hän kaiken liikkeelle Jaavanin [Kreikan] valtakuntaa vastaan.

persianempire
Akhaimenidien persialaisvalta noin vuonna 480 eKr.

Alkuperäismerkityksessään näyn kolme kuningasta, jotka seurasi Kyyros Suurta, jonka kolmantena hallitusvuotena näky ilmoitettiin (Dan. 10:1), olivat Kambyses II, Smerdis ja Dareios I. Tässä ”neljäs” ei tarkoittanut niinkään Persian neljättä kuningasta (Kyyros Suuren ollessa ensimmäinen), vaan neljättä Kyyros Suurta seurannutta Persian hallitsijaa. Näin ollen neljäs oli Kserkses I – kuningas, joka käynnisti valtavan sotaretken Kreikkaa vastaan toisessa persialaissodassa vuosina 480 – 479 eKr. [Hän on ilmeisimmin myös Esterin Kirjan kuningas, joka nai juutalaisen Esterin, jonka kautta juutalaiset pelastettiin Haamanin kansanmurhajuonesta toisen persialaissodan aikaan] John F. Walvoord, Dallasin Teologisen Seminaarin pitkäaikainen presidentti (1952 – 1986) ja Raamatun profetian yksi johtavista tulkitsijoista, kirjoittaa, ”Danielin mukaan Persian hallitsijoiden kliimaksi tuli Kserkses I:n myötä, joka sekulaarissa historiassa käytti suuria rikkauksiaan ja neljän vuoden ajanjakson kootakseen hänen satojen tuhansien vahvuisen armeijansa, yhden suurimman armeijan muinaisessa maailmassa. Sotaretki, jonka hän käynnisti 480 eKr. Kreikkaa vastaan oli kuitenkin tuhoisa eikä Kserkses koskaan toipunut.” 

Dan. 10:14 kuitenkin ilmoittaa näyn koskevan lopun aikoja ja Uuden testamentin mukaan lopun ajat alkoivat vasta/jo seurakunnan ajan myötä (1. Kor. 10:11, 1. Joh. 2:18). Siten tämän näyn yhdistäminen seurakunnan ajan tapahtumiin on raamatullisesti täysin pätevää. Avain sen seurakunta ajan ulottuvuuden ymmärtämiseen, on viittaus neljään Persian kuninkaaseen. Kuten jo edellisessä luvussa huomautin, näkyjen profeetallisessa salakielessä ”kuninkaat” voivat tarkoittaa valtakuntia ja dynastioita yhtä hyvin kuin ne voivat merkitä yksittäisiä hallitsijoita. Dan. 8:21 sanoo, ”Kauris on Jaavanin kuningas [valtakunta] ja suuri sarvi, joka sillä oli keskellä otsaa, on ensimmäinen kuningas [hallitsija]”. Dan. 7:17 puolestaan kertoo neljän pedon olevan ”neljä kuningasta, jotka nousevat maasta”, mutta jae 23 kertoo neljännen pedon olevan ”neljäs valtakunta, joka syntyy maan päälle.” Tässä suhteessa Dan. 11:2:n neljä Persian kuningasta voidaan tulkita yhtä hyvin neljäksi valtakunnaksi, jotka nousee Persian/Iranin maantieteelliseltä alueelta. Tätä vahvistaa myös enkelin viittaus Persian kuninkaisiin:

Persian valtakunnan enkeliruhtinas seisoi vastustamassa minua kaksikymmentäyksi päivää, mutta katso, Miikael, yksi ensimmäisistä enkeliruhtinaista, tuli minun avukseni, sillä minä olin jäänyt yksin sinne, Persian kuningasten tykö. (Dan. 10:13)

Tässä mainitut Persian kuninkaat eivät viittaa maallisiin hallitsijoihin vaan taivaallisiin. Inhimillisillä hallitsijoilla ei olisi valtaa pidätellä taivaallisia hallitsijoita. On myös huomioitava, että masoreettisissa teksteissä ”kuninkaat” on monikkomuodossa, vaikka näyn ilmoitushetkellä Persiassa ei ollut kuin yksi kuningas, Kyyros Suuri. Ef. 6:12:ssa Paavali puhui näistä taivaan hallitsijoista, kun hän julisti: ”Sillä meillä ei ole taistelu verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan, pahuuden henkiolentoja vastaan taivaan avaruuksissa.” Taivaan avaruuksissa asuviin enkelihallitsijoihin, Tähtien Sodasta tuttuihin galaktisiin maailmanvaltiaisiin (Ilm. 12:4 liittää langenneet enkelit tähtiin tai maailmankaikkeuden muihin aurinkokuntiin. Kenties he asuvat näissä maan kaltaisissa eksoplaneetoissa, joita nykytiede on löytänyt jo yli 1800), kuuluu sekä kuninkaita että prinssejä. Alkutekstin ”prinssi” voidaan kääntää myös kenraaliksi, kapteeniksi tai kuvernööriksi.

Hellenistic_World_250BCE_map
Seleukidien valtakunta oli paitsi näyn ensimmäisen täyttymyksen Pohjan Kuningas että toisen täyttymyksen yksi Persian neljästä valtakunnasta, jotka on mainittu Dan. 11:2:ssa.

 

Dan. 11:2 puhuu siis enkelien muodostamasta taivaallisesta hallitsijasuvusta, joka hallitsee kolmea peräkkäistä Persian valtakuntaa. Ilmaisu ”vielä nousee kolme kuningasta Persiassa” katsoo näyn ilmoitushetkestä tulevaisuuteen. Kolmen persialaisvallan jälkeen ei tulisi enää neljättä, vaan tämä kolmas on myös neljäs. Toisin sanoen, juuri valtaannoussut Kyyros Suuren Akhaimenidien persialaisvalta oli näyn ensimmäinen valtakunta, jota seuraisi vielä kolme muuta. Tämä neljäs vahvistuisi kaikkia muita – tai ainakin sen kahta edeltäjäänsä – rikkaammaksi ja käynnistäisi suuren sotilasoperaation Kreikan valtakuntaa vastaan. Historia osoittaa näin todellakin käyneen. Akhaimenidien ensimmäistä persialaisvaltaa seurasi vielä kolme muuta ennen islamin nousua. Nämä olivat Seleukidien kuningaskunta, Parthian Imperiumi ja Sassanidien valtakunta.

The-Arsacid-or-Parthian-Empire-248224-BC
Parthian Imperiumi (247 eKr. – 220 jKr.)

Tähän joku voisi huomauttaa ettei Seleukidien valtakunta ollut persialainen vaan helleeninen, joka tunnettiin myös syyrialaisena ja babylonialaisena valtakuntana koska sen pääkaupungit sijaitsivat Antiokiassa ja Seleukeiassa (lähellä Babylonia). Parthian ja Sassanidien valtakuntia hallitsi sitä vastoin persialainen dynastia ja persialainen kulttuuri. Danielin näky ei kuitenkaan sano näiden kuninkaiden olevan persialaisia, vaan että kolme kuningasta nousee Persiassa. Eli kolme valtakuntaa nousee Akhaimenidien vallan kukistuttua Persian alueelta. Seleukidien kuningaskunta nousi Persiasta sen jälkeen kun Aleksanteri Suuri oli tuhonnut Akhaimenidien persialaisvallan. Vaikka Seleukeia, josta Seleukidien dynastia hallitsi valtakuntaansa vuosina 305 – 240 eKr., sijaitsi Mesopotamiassa (nykyisessä Irakissa), näyssä Persialla tarkoitetaan paljon laajempaa aluetta kuin nykyistä Irania. Sen ilmestymishetkellä Persia käsitti myös Mesopotamian ja Seleukeian, jotka Kyyros Suuri oli juuri valloittanut. Seleukidien siirtäessä valtaistuimensa Syyrian Antiokiaan, Parthian ja sittemmin Sassanidien valtiaat perustivat pääkaupunkinsa Ktesifonin Seleukeian lähiseuduille. Näin ollen nämä kolme kuningasta vastaa täysin identtisesti neljän pedon näyn toisen täyttymyksen kahta ensimmäistä valtakuntaa (Seleukidien leijonaa ja Parthian ja Sassanidien karhua). [Huom. luvussa 11A käsittelen Dan. 11:2:n neljän kuninkaan rinnakkaiskuvausta Danielin 7:n ja 8:n luvun toisessa täyttymyksessä] Neljäs kuningas, joka ”rikastuu kaikkia muita rikkaammaksi”, viittaa Sassanidien persialaisvaltaan Khosrau I:n (531 – 579) aikana. Wikipedia kertoo hänestä:

Khosrau I oli Sassanidien Persian 22. hallitsija (Persiassa: Shahanshah, Suuri Kuningas), ja Sassanidi kuninkaista kaikkein kuuluisin ja maineikkain. Hän pystytti perustukset useille kaupungeille ja rikkaille palatseille, ja valvoi kauppateiden kunnostusta, kuin myös lukuisten siltojen ja patojen rakennusta. Khosrau I:n kunnianhimoisen valtakauden aikana taiteet ja tieteet kukoisti Persiassa ja Sassanidi Imperiumi saavutti sen loiston ja vaurauden huipun. Hallintoa edelsi hänen isänsä valtakausi ja seurasi Hormizd IV:n. ”Khosrau Anooshiravan, Kuolemattoman Sielun Khosrau” on suosituimpia hallitsijoita iranlalaisessa kulttuurissa ja kirjallisuudessa ja Iranin ulkopuolella hänen nimestään tuli, kuten Keisarin nimestä Rooman historiassa, Sassanidi kuninkaiden titteli. Hän otti myös käyttöön rationaalisen verotussysteemin, joka perustui maaomistusten kartoitukseen, jonka hänen isänsä oli aloittanut, ja yritti kaikella tavoin kasvattaa valtakuntansa hyvinvointia ja tuloja. Hänen kurinalainen armeijansa oli ratkaisevan ylivoimainen Bysantin armeijaan nähden, ja nähtävästi paremmin palkattu. Hän oli kiinnostunut kirjallisuudesta ja filosofisista keskusteluista. Hänen valtansa alla sakkipeli otettiin käyttöön Intiasta, ja Kalilahin ja Dimnahin kuuluisa kirja käännettiin. Hän tuli siten tunnetuksi viisaana kuninkaana.

1190
Sassanidien valtakunta sen huipussa 620 jKr.

Eräs neljännen persialaisvallan rikastumista osoittavista tekijöistä oli myös vuoden 532 ”ikuinen rauha”, jonka Khosrau I solmi Bysantin keisari Justinianus I:n (527–565) kanssa. Vastineeksi rauhasta se velvoitti Bysanttia maksamaan 440,000 kultapalasta Khosrau I:n valtakunnalle, joka kuitenkin rikkoi sopimuksen hyökkäämällä Syyriaan 540 ja riisti suuria määriä rahaa useista Bysantin kaupungeista aina Antiokiaa myöten. Samana vuonna Justinianus valloitti Italian täyttäen Dan. 7:24:n profetian kolmannesta kuninkaasta, jonka alle Italian oli määrä taipua ennen pienen sarven valtaannousua vuonna 756. [Huom. ks. yksityiskohtaisemmat perustelut luvusta 10 ja 11A] ”Ja kun hän on vahvistunut rikkaudessaan, panee hän kaiken liikkeelle Jaavanin valtakuntaa vastaan.” Tässä ”hän” ei ole Khosrau I, vaan Persian neljäs kuningas – so. Sassanidien valtakunta. Eli kun Sassanidit ovat vahvistuneet rikkaudessaan, panee se kaiken liikkeellä Kreikan valtakuntaa vastaan. Tämä viittaa Khosrau II:n valtakauteen (590 – 628), jolloin Persian Sassanidi imperiumi hyökkäsi Bysanttia vastaan sen kaikella voimallaan ja valloitti siltä Syyrian, Palestiinan, Egyptin ja Vähä-Aasian vuosien 602-628 Bysantti-Sassanidi sodassa. Tämä oli historian suurin Persian ja Kreikan sotajoukkojen välinen selkkaus sitten Kserkses I:n ja Aleksanteri Suuren ja niiden suora toisinto. Bysantin Herakleios muutti valtakuntansa kansallisen identiteetin roomalaisesta kreikkalaiseksi juuri kyseisen sodan aikana. Näyn kuvaus Khosrau II:n valloituksista on rinnakkainen seitsemännen luvun karhulle, jolla oli ”suussa kolme kylkiluuta” ja kahdeksannen luvulle kaksisarviselle oinaalle, joka puski ”länteen, pohjoiseen ja etelään päin, eikä yksikään eläin kestänyt sen edessä, eikä kukaan voinut pelastaa sen vallasta.” (Dan. 8:4) Dan. 11:3-4 jatkaa:

Sitten nousee sankarikuningas; hän hallitsee suurella vallalla ja tekee, mitä tahtoo. Mutta juuri kun hän on noussut, hajoaa hänen valtakuntansa ja jakautuu neljään taivaan tuuleen. Se ei joudu hänen jälkeläisilleen eikä ole niin mahtava kuin hänen hallitessaan. Sillä hänen valtakuntansa kukistuu ja joutuu muille, ei heille.

Tämä kohta on rinnakkainen seitsemännen luvun pantterille, jolla oli neljä päätä ja neljä linnunsiipeä, ja kahdeksannen luvun kauriin ensimmäiselle sarvelle, joka ”tuli ylen suureksi; mutta kun se oli väkevimmillään, särkyi suuri sarvi, ja sen sijalle kasvoi neljä uhkeata sarvea, taivaan neljää tuulta kohti.” (Dan. 8:8) Nämä jakeet täyttyivät niiden ensimmäisessä vaiheessaan Aleksanteri Suuressa, mutta toisessa vaiheessa ne viittasi Bysantin keisari Herakleiosiin, joka taisteli Khosrau II:n persialaisvaltaa vastaan vuosina 622 – 28 palauttaen kaikki sodassa menetetyt alueet takaisin kreikkalaisille. Heprean sana viittaa tässä kohdin mahtavaan sotilaskuninkaaseen, joka taistelee oman kansansa puolesta ulkopuolisen agression edessä. Näyn mukaan sankarikuningas ei käynnistäisi agressiota, vaan kostaa Persian agression Kreikkaa vastaan. Walvoord kirjoittaa:

Eräs Kserkses I:n Kreikan hyökkäyksen sivuvaikutus oli, että hän aiheutti Kreikan kuolemattoman vihan.Montgomery ja jotkin kriitikot uskovat tämän olevan perimmäinen merkitys jakeen 2 ilmaisulle ”hän yllyttää kaikki.” Montgomery kääntää sen, ”ja hän kiihottaa kaikki, nimittäin (?) Kreikan kuningaskunnan,” ja huomauttaa, ”Mutta ydin ei ole siinä, että hän sotii Kreikkaa vastaan… vaan enemmänkin siinä että maailma yllytettiin kuningasta vastaan.” Vaikka voidaankin kysyä onko tämä käännös oikeutettu, on tosiasia että Aleksanteri Suuren Persian valloitus oli kosto Kserkses I:lle. Aleksanteri Suuri oli todellakin ”mahtava kunings”, jonka Leupold kääntää “sankarikuninkaaksi” ja jäljelle jäävä kuvaus sopii Aleksanteri Suureen täydellisesti. Hän hallitsi todellakin ”suurella vallalla” ja oli itsevaltainen hallitsija, joka ”teki mitä tahtoi.”

Kaikki yllä mainittu sopii yhtä pätevästi myös keisari Herakleiosiin, joka kosti Persian agression Kreikkaa vastaan ja tuli suureksi kuninkaaksi, joka teki mitä tahtoi. Bysantin keisareilla ei vakiintuneen käytännön mukaan ollut tapana johtaa sotilaitaan henkilökohtaisesti taisteluun, mutta Herakleios sivuutti tämän käytännön ja johti sotilaansa taistelukentälle Persian sotajoukkoja vastaan ratsastamalla itse niiden rinnalla, kuten Aleksanteri Suuri oli tehnyt aiemmin. Aikalaisensa vertaavatkin häntä usein Aleksanteri Suureen. Encyclopædia Britannica ilmaisee, että se oli hänen ”eeppinen taistelunsa Persiaa vastaan ja Kristuksen Ristiksi uskotun puun palautus, mistä syystä Herakleios tuli keskiaikaisen legendan sankariksi” eli Danielin ennustamaksi sankarikuninkaaksi. Meidän ei ole tarvetta mainita tästä sodasta enempää, koska tarkastelimme sitä jo aiemmin.

097 Roman-Persian Wars up to 588 campaign 2 Map
Sassanidien Persian ja kreikkalaisen Bysantin (Itä-Rooman) Keisarikunnan välillä käyty vuosien 602 – 628 suuri konflikti ennustettiin hämmästyttävillä yksityiskohdilla Danielin 7:n, 8:n ja 11:sta luvun toisen vaiheen kertaustäyttymyksessä.

Haluan kuitenkin mainita lyhyesti miksi näky huomio nämä tapahtumat. Danielin näyn ensimmäinen vaihe päättyy Antiokhos Epifanesiin ja hänen valtaansa seuranneeseen Rooman ja Parthian Persian nousuun. Monet profetian selittäjät uskovat jakeessa 30 mainittujen ”kittiläisten laivojen” viittaavan Rooman sotalaivoihin.Walvoordin mukaan kittiläisten laivat on ”symboolinen viittaus Rooman valtaan, mikä tuli lännestä menneisyyden Chittmistä (lausutaan myös Kittimiksi), viittaus Kyproksen saareen, joka oli hänen [Antiokhosin] kuningaskunnan länsipuolella” (Septuagintassa kittiläiset käännetään roomalaisiksi). Parthiaan taas viitataan jakeessa 44, jonka mukaa ”sanomat idästä ja pohjoisesta säikähdyttävät häntä [Antiokhosia], ja hän lähtee täynnä kiukkua hävittämään monia ja vihkimään heitä tuhon omiksi.” Esimerkiksi Barnes’ Notes on the Bible kertoo1 näiden jakeiden täyttyneen Parthian ja Armenian hyökkäyksessä Epifanesia vastaan hänen hallintonsa lopussa. Siten näyn ensimmäinen sykli päättyy Rooman ja Parthian nousuun. Seuraava mullistus, joka seurasi Rooman ja Parthian valtaa Lähi-Idässä ja erityisesti Israelin alueella oli vuosien 602-628 Bysantti-Sassanidi sota. Antiikin ajan on katsottu päättyneen Lähi-Idässä tähän sotaan, jota islamin ja arabivallan nousu seurasi välittömästi jälkeenpäin. Tapahtumalla oli siten maailmanhistoriallista painoarvoa ja suora yhteys Israelin maan historiaan, joka jatkoi näyn ensimmäisen syklin tapahtumia. Dan. 10:14 kuitenkin kertoo: ”Ja minä tulin opettamaan sinulle, mitä on tapahtuva sinun kansallesi päivien lopulla; sillä vielä tämäkin näky koskee niitä päiviä.” Näky ei siis koske vain Israelin maan (Ihanan maan) historiaa, vaan myös juutalaisen kansan kohtaloa ”päivien lopulla”, jota UT:ssa voidaan soveltaa myös seurakunnan aikaan (ks. 1. Kor. 10:11, 1. Joh. 2:18).

Bernat,_Martin_Saint_Helena_&_Heraclius_taking_the_Holy_Cross_to_Jerusalem
1400 -luvun maalaus Keisari Herkaleiosista palauttamassa Jeesuksen Aitoa Ristiä takaisin Jerusalemiin kaupungin lyhyen Persialais miehityksen jälkeen.

Tästä syystä on tärkeää nähdä miten Bysantti-Sassanidi sota yhtyy juutalaisten historiaan. Juutalaiset eivät olleet näiden tapahtumien ulkopuolella, eivätkä edes niiden sivuroolissa. Tosiasiassa he olivat Khosrau II:n ja Herakleiosin taistelujen keskipisteessä. Arviolta 26 000 juutalaista liittyi persialaisten sotajoukkoihin taistellakseen Antiokian ja Jerusalemin vapautuksesta vuosina 613 – 14. Kiitoksena tästä Khosrau II luovutti Jerusalemin ja suuren osan Juudeaa ja Galileaa juutalaisten autonomisen hallinnon alle aivan kuin se oli ollut sitä Akhaimenidien persialaisvallan aikana. Juutalaisten lähteiden mukaan tämän Sassanidien vasallivaltion johtaksi nimettiin Nehemiah ben Hushiel, joka määräsi kolmannen juutalaistemppelin rakennustyön käynnistämisen. Wikipedia jatkaa:

Yritystä kolmannen temppelin pystyttämiseksi Palestiinan persialaisvalloituksen aikana on pidetty kaikkein kunnianhimoisimpana yrityksenä saada Jerusalem takaisin juutalaisten haltuun myöhäisellä klassisella aikakaudella ja varhaisella keskiajalla. Vaikka tällä yrityksellä saavutettiin lopulta vain vähän, tapahtuman historiallinen vaikutus toi vakavaa Messiaanisen ajattelun uudelleenharkintaa rabbinistisessa judaismissa. Juutalaisen autonomian synty ja pikainen lakkauttaminen loi myös voimakkaan vaikutuksen juutalaiseen nationalismiin, mikä tuli käytännössä katsoen poissaolevaksi 1500 -lukuun asti.

161115_temple
Daniel 11:2-4 viittaa aikaan, jolloin juutalaiset yrittivät ensimmäistä kertaa sitten Herodeksen temppelin hävityksen (70 jKr.) rakentaa Jerusalemin kolmatta juutalaistemppeliä 600 -luvun alussa. Kolmas temppeli pystytetään lopullisesti sinä aikana, kun näyn loppuosa toteutuu Antikristuksen noustessa valtaan Englannin kuningashuoneesta, kuten ennustettu j. 21-45.

On myös painotettava, että tämä näky annettiin 536 eKr. (Dan. 10:1) – 1 – 2 vuotta sen jälkeen, kun Kyyros Suuri antoi määräyksen, jossa juutalaisille annettiin lupa palata Babylonin vankeudesta Juudeaan Jerusalemin temppelin jälleenrakentamiseksi (2. Aik. 36:23). Muutamia kuukausia Jerusalemin sassanidivalloituksen jälkeen ”kristittyjen” murhajoukko tappoi kuvernööri Nehemiah ben Hushielin sekä hänen ”vanhurskaiden neuvoston” jäsenet. Tapahtumat eskaloitui juutalaisten ja kristittyjen välisiin väkivaltaisuuksiin, joissa tapettiin monia juutalaisia, mikä johti heidän pakenemiseensa persialaisten tukikohtaan Caesareassa. Täältä käsin juutalais-persialainen armeija aloitti armottoman vastahyökkäyksen. 19 päivän piirityksen jälkeen Sassanidien sotajoukko valloitti kaupungin uudestaan teurastaen lähes kaikki kaupungin asukkaat. Bysantilaisen munkin Antiokhus Strategosin mukaan juutalaiset olisivat murhanneet persialaisten kanssa kymmeniä tuhansia kristittyjä samalla kun kristilliset kirkot ja luostarit poltettiin.

Todennäköisimmin nämä kuvaukset on kuitenkin liioiteltu, koska ne tuli juutalaisvastaiselta munkilta. Vuonna 1989 israelilainen arkeologi Ronny Reich löysi 526 ihmisen joukkohaudan alueelta, jossa Antiokhus oli raportoinut esiintyneen suurimman joukkoteurastuksen. ”Jerusalemin nykyinen arkeologinen arvionti ei silti löytänyt merkittäviä tuhon merkkejä – niin kirkoissa kuin asuinalueillakaan.”1 Seuraavina kuukausina useat ryhmät Jerusalemin, Tiberiaan, Galilean, Damaskoksen ja jopa Kyproksen juutalaisista tunkeutui Tyyron kaupunkiin pohjoisessa kaupungin 4000 juutalaisen kutsusta, jotka kristityt ottivat sen jälkeen panttivangeiksi. Juutalaiset joutuivat kuitenkin vetäytymään, kun ”kristityt” olivat tappaneet jo puolet juutalaisista panttivangeistaan. Vuoden 619 paikkeilla myös Persian kuningas kääntyi hänen aikaisempia liittolaisiaan vastaan. Rauhoitellakseen kreikkalaisia ja vastustajaansa Herakleiosta, hän määräsi Jerusalemin kaikkien juutalaisten karkoituksen, joka pantiin nopeasti täytäntöön. Samaan aikaan keisari Herakleios aloitti juutalaisten laajamittaisen vainon…. (lue lisää kirjasta)

Huom. tästä näyteversiosta on jätetty pois lähdeviittaukset.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s