Onko Arabikevät saapunut vihdoinkin Saudi-Arabiaan? Mitä ihmettä Islamin (ja terrorismin) kehdossa on tällä hetkellä oikein meneillään?

Saudi-Arabia on ollut viimeviikot kansainvälisissä otsikoissa 32 -vuotiaan päämäärätietoisen kruununprinssi Mohammed Bin Salmanin johdosta, joka on johtanut korruption vastaista puhdistusta missä on vangittu jo 11 prinssiä, 4 ministeriä, lukemattomia ex-ministereitä ja satoja liikemiehiä. Vangittujen prinssien joukossa on mm. eräs kuuluisimmista Saudi-miljardööreistä, Prinssi Al-Waleed bin Talal, jota Daily Mailin äskeisen artikkelin mukaan olisi kidutettu riiputtamalla päätä alaspäin ja lyömällä jalkoihin varoituksena muille. Al-Waleed bin Talal on muiden muassa Fox-uutisten ja Twitterin yksi osakkaista ja vuonna 2016 hän kävi Twitterissä sanasotaa Donald Trumpin kanssa johtuen hänen islamin ja Saudi-Arabian vastaisista puheistaan. Kun Al-Waleed kirjoitti: “@realDonaldTrump Et ole häpeäksi vain republikaaniselle puolueelle vaan koko Amerikalle. Vetäydy USA:n presidenttikisasta sillä et koskaan voita”, Donald Trump iski takaisin, “Typerä Prinssi @Awaleed_Talal haluaa kontrolloida meitä USA:n politikkoja isukin rahoilla. Ei voi tehdä sitä, kun minut valitaan. #Trump2016”. Toisessa twiitissä Trump kysyi, ”Onko sinun maasi, Saudi-Arabia, ottanyt YHTÄÄN näitä Syyrian pakolaisia? Jos ei, niin miksi?”. 

asshole-of-the-week-al-waleed-bin-talal-1413289335825

Prinssi Al-Waleed, yksi maailman rikkaimmista ihmisistä, kullalla päällystetyssä yksityiskoneessaan.

Se joka viimeksi nauraa, se parhaiten nauraa. Toisin kuin Saudi-prinssi kuvitteli, Donald Trump on nyt  presidentti ja ylellistä elämää vuosikymmeniä viettänyt Al-Waleed on vankilassa nöyryytyksen ja kidutuksen alla. On kuin karman laki olisi iskenyt häntä vastaan. Prinssi Al-Waleedilla on ollut aiemmin tulehtuneet suhteet myös Rudy Gulianin kanssa, Syyskuun 11. iskujen aikaisen New Yorkin pormestarin, josta tuli sittemmin Trumpin kampanjan läheinen liittolainen. “Lähi-Idän Warren Buffettinakin” tunnettu, Prinssi Al-Waleed on käyttänyt varallisuuttaan muodostaakseen läheisemmät suhteet lännen ja arabimaailman välille. Syyskuun 11. jälkeen hän olisi lahjoittanut kymmenen miljoonaa USA:n dollaria New Yorkin kaupungille, mutta Rudy Guliani käänsi sen pois sen jälkeen kun kun hän ehdotti, että lännen tulisi puhua jostain asioista, jotka aiheuttivat nämä iskut. Al-Waleed sanoi, “Hän halusi rahani, mutta ei totuudenmukaisuuttani.”

CNN:n uutinen iskuja seuranneelta päivältä kertoo, että kyseessä oli käytännössä lahjus missä Al-Waleed vaati, että Gulianin tulisi sen vastineeksi sanoa Amerikan politiikan Israel-Palestiina kysymyksessä aiheuttaneen nämä iskut ensikädessä. Israelin vahvana tukijana Guliani tietysti käänsi tällaisen lahjuksen pois. Hän sanoi: “Ja yksi syy miksi uskon tämän tapahtuneen on koska ihmiset eivät ymmärrä eroa liberaalien demokratioiden kuten Yhdysvallat ja Israel, terroristivaltioiden ja noiden välillä jotka suvaitsevat terrorismia. Joten uskon, että tällaiset lausunnut eivät ole vain vääriä, ne ovat osa ongelmaa.” Kerroin tässä toukokuisessa artikkelissani kuinka Saudi-Arabian hallitus on tukenut Syyskuun 11. iskuihin liittyviä salaliittoteorioita harhauttaakseen tutkijoiden katseen pois sen hallinnon virallisesta Wahhabi-islamista, islamin jyrkästä fudamentalistisesta tulkinnasta, mitä se on tukenut ympäri maailmaa vuosikymmenten ajan, syyttääkseen sen sijaan Israelia, sionismia ja USA:n väitettyä “juutalaislobbya”.

Monien konservatiivien on ollut ehkä vaikea sulattaa Syyskuun 11. iskujen salaliittoteorioita, koska useimmat niistä ovat vasemmiston, islamin hännystelijöiden ja jopa islamistien itseinsä hyväksikäyttämiä, kaikkien niiden jotka vihaavat jo ennestään USA:ta ja Israelia. Niissä USA:sta tulee terroristien uskon mukaisesti “Suuri Saatana” ja Israelista “pieni Saatana”. Muslimit ovat vain USA:n imperialismin viattomia uhreja. Syyskuun 11. totuusliikkeelle Bushin hallinnon uuskonservatiiveista, Israelin valtion vahvoista tukijoista, on tullut synonyymi tälle väitetylle salaliitolle missä Bushin hallitus (joidenkin uskon mukaan Israelin ja USA:n juutalaislobbyn ohjaksissa) olisi lavastanut nämä iskut New Yorkiin ja Washingtoniin saadakseen siitä tekosyyn lähteä “ristiretkelleen” islamilaista maailmaa vastaan.

Kuitenkin, vilpittömimmät totuudenetsijät ovat niitä jotka menettivät tässä historian suurimmassa terrori-iskussa eniten, nimittäin iskuissa kuolleiden henkilöiden omaiset. Heidän lakimiehensä eivät vihjailleet USA:n hallituksen, Israelin tai minkään läntisen demokratian syyllisyyteen vaan Saudi-Arabian hallituksen, mikä on kaukana läntisestä liberaalista demokratiasta. Tosiasiassa islamistien jyrkkä fundamentalistinen tulkinta islamista (minkä uskon olevan puhtainta, hisoriallisinta ja alkuperäisintä islamia), on saanut alkunsa sen nykyisessä muodossaan juuri Saudi-Arabian kuningasperheen tukemasta wahhabistisesta valtionuskonnosta. Ehdokkaana Trump näytti olleen tästä hyvin tietoinen. Hän syytti useaan kertaan Hillary Clintonia, seksuaalisten vähemmistöjen ja naisten oikeuksien esitaistelijaa, tämän vastaanottamista valtavista kampanjalahjoituksista Saudien kuningasperheeltä, joka sortaa naisia, teloittaa homoseksuaaleja ja rahoittaa – Hillaryn omien sähköpostiviestien mukaan – ISIS:tä ja al-Qaidaa.

Suruudenhullu Hillary itseasiassa kuvitteli, että hänen keskeinen roolinsa Libyan diktaattori Muammar Gaddafin vallaltapanossa – mikä johti kymmenientuhansien libyalaisten kuolemaan ja Euroopan pakolaiskriisiin -, tulisi auttamaan hänen valintaansa vuoden 2016 presidentinvaaleissa. Tosiasiassa kävi juuri päivänvastoin kuin hän kuvitteli, sillä Syyrian sisällissota ja Euroopan pakolaiskriisi edisti oikeistopopulismin, Brexitin ja Donald Trumpin voittoa. Rouva Clinton viritti ansan johon hän itse kompastui ja kiertää nyt ympäri Yhdysvaltoja mainostamassa kirjaansa What Happened? missä hän syyttää häviöstään kaikkia muita paitsi itseään. Äskeisessä tviitisssään Donald Trump kutsuikin Hillarya “kaikkien aikojen huonoimmaksi (ja suurimmaksi) häviäjäksi”. 

Esivaalien aikana Trump hyökkäsi taas republikaanipuolueen vastaehdokas Jeb Bushia vastaan syyttämällä tämän isoveljeä George W. Bushia vehkeilystä Saudien kanssa peittääkseen heidän osallisuutensa Syyskuun 11. terrori-iskuihin, kuten iskujen virallisen tutkinnan 28 -sivun vetäminen julkisuudesta sen paljastamien Saudi-kytkentöjen johdosta. Tästä syystä monet ovat jo ihmetelleet sitä U-käännöstä, joka on tapahtunut Trumpin ja Saudien suhteissa sen jälkeen, kun hän vannoi virkavalansa ja teki ensimmäisen ulkomaanmatkansa Saudi-Arabiaan. Osa Trumpin kriittisimmistä tukijoista on jo kääntänyt hänelle selkänsä uskoen hänen myyneen sielunsa USA:n sotateolliselle kompleksille ja palvelevan nyt edeltäjiensä ja Rouva Clintonin tapaan suuren rahan valtaa Amerikan kansalaisten omien etujen sijasta.

Suhtauduin itse alkuunsa hyvin kriittisesti Trumpin tekemään ensimmäiseen ulkomaanmatkaan ja asesopimukseen Saudi-Arabian kanssa. Kuitenkin, myöhemmin olen tullut parempaan ymmärrykseen Trumpin strategiasta Saudi-Arabian suhteen ja viimeisimmät tapahtumat näyttäisivät vahvistavan arvioni tässä asiassa. Saudien puhdistuksia johtanut kruununprinssi Mohammed Bin Salman on kutsunut presidentti Trumpia “oikeaksi henkilöksi oikeaan aikaan”. Miten Donald Trump, joka hyökkäsi niin suorapuheisesti Saudi-Arabiaa, islamia ja Saudien kuningasperhettä vastaan, on onnistunut saamaan tämän nuoren kruununprinssin tuen, jota on ehdotettu jopa Time -lehden vuoden persoonaksi? Myös Prinssillä itsellään näyttäisi olevan Trumpin täysi tuki. Koskien hänen korruption vastaisia puhdistuksiaan, Donald Trump tviittasi 6. marraskuuta, “Minulla on suuri luottamus Kuningas Salmaniin ja Saudi-Arabian Kruununprinssiin, he tietävät tarkasti mitä ovat tekemässä…”

Kuulostaa lähes siltä kuin Saudi-Arabian kuningaskunta seuraisi Trumpin sanelemaa politiikkaa. Jos Saudi-Arabia kontrolloi aiemmin USA:n poliitikkoja, asiat näyttäisivät kääntyneen nyt päälaelleen. Miksi muuten Al-Waleedin kaltaiset miljardööriprinssit, jotka yrittävät vaikuttaa USA:n tukeen Israelille ja estää Trumpin valtaanpääsyn, olisivat nyt vankilassa? On huomattava, että samaan aikaan näiden puhdistusten kanssa Saudien kuningashuone on lähentymässä myös Israelin suuntaan. Toukokuisessa matkassaan arabimaihin ja Israeliin Trump ylisti tätä orastavaa lähentymistä arabien ja Israelin välillä Iranin kasvaneen uhan edessä ja sen tarjoamia mahdollisuuksia Israelin ja Palestiinan väliselle rauhalle (ks. Kuinka Donald Trump voisi saada aikaan lähikuukausina historiallisen Lähi-Idän rauhansopimuksen Israelin ja Palestiinan välille? Entä tekisikö tällainen sopimus hänestä Raamatun Antikristuksen?). Yhteisymmärryksessä sen kanssa mitä Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu on peräänkuuluttanut jo vuosikausia, Saudien nuori kruununprinssi sanoi äsken: “Ajatollah Ali Khameni, Iranin Ylin johtaja, on Lähi-Idän uusi Hitler. Opimme Euroopasta, että myötäilypolitiikka ei toimi. Emme halua Iranin uuden johtajan toistavan Lähi-Idässä sitä mitä tapahtui Euroopassa.”


Miksi vuoden 2015 Iranin sopimus oli vuoden 1938 Münchenin sopimuksen toistoa?


Tietysti länttä voidaan kritisoida aivan oikeutetustikin siitä, että se katsoo läpi sormien mitä tulee Saudi-Arabian ihmisoikeusrikoksiin Jemenissä ja maan sisällä, mutta käytännössä länsi noudattaa samaa ulkopoliittista linjaa mitä se on seurannut aina toisesta maailmansodasta lähtien. Vuonna 1941 länsi päätti liittoutua Neuvostoliiton kanssa Hitlerin Saksaa vastaan vaikka tiesi hyvin, että Stalin oli massamurhaaja siinä missä Hitler ja että kommunismi oli aivan yhtä suuri uhka lännen liberaaleille arvoille kuin natsismi. Mutta Stalinia pidettiin kahdesta pahasta pienempänä pahana, minkä vuoksi liittoutuminen hänen kanssaan katsottiin oikeutetuksi. Samaa periaatetta sovellettiin myös kylmän sodan aikana, kun USA liittoutui monien kommunismin vastaisten diktatuurien kanssa, koska tuolloin ääri-oikeistolaisia – ja usein natsi-rikollisia suojelleita – sotilasjunttia pidettiin taas pienempänä pahana kuin Neuvostoliittoa ja sen liittolaisia. Samaan tapaan länsi tuki 80 -luvulla Saddam Husseinia Iranin ja Irakin välisessä sodassa ja aseisti Saudien tuella islamistitaistelijoita, jotka taistelivat Neuvostoliiton Afganistanin miehitystä vastaan.

Tämä USA:n ulkopolitiikan historiallinen tausta on myös iso vaikutin siinä miksi niin monet epäilevät salaliittoa Syyskuun 11. tapahtumissa. Osama Bin Laden oli aikanaan CIA:lle työskennellyt USA:n agentti, joka oli värvätty Saudien ja CIA:n toimesta johtamaan mujahediinitaistelijoiden sissisotaaa Neuvostoliiton Afganistanin miehitystä vastaan ja hänet valittiin koska hänen vaikutusvaltaisella Bin Ladenin suvullaan oli läheiset liikeyhteydet Reaganin varapresidentti George H.W. Bushin kanssa, joka oli CIA:n entinen johtaja. Kun hänen poikansa George W. Bush määräsi Syyskuun 11. iskujen päivänä kaikki kaupalliset lennot kieltoon, hän salli pian Osama Bin Ladenin omaisten lentää maasta Saudi-Arabiaan ennen kuin kukaan ehti edes kuulustella heitä. Virallisen tarinan mukaan Osama oli perheen “musta lammas”, joka kääntyi 90 -luvulla entisiä työnantajiaan vastaan, mutta kuten käsittelin tätä aihetta jo täällä, on vahvoja  todisteista sen puolesta että yhteistyö Osaman, hänen perheensä ja Saudi-dynastian kanssa olisi jatkunut aina terrori-iskuja edeltäviin päiviin asti.

Ja vaikka Osama tapettiin väitetysti toukokuussa 2011, Hillaryn sähköpostiviestit vuodelta 2014 kertoi, että Saudi-Arabian ja Qatarin hallitus tuki yhä tuolloin al-Qaidaa ja nyt myös sen vielä brutaalimpaa lasta eli ISIL:iä. Viitaten Hillaryn läheiseen suhteeseen Saudi-Arabian kanssa ja hänen ratkaisevaan rooliinsa Libyan ja Syyrian sisällissodan synnyssä, Trump sanoikin hänen ansaitsevan yhdessä Barack Obaman kanssa suurimman mitallin ISIS:in perustamisesta. Mutta miksi sitten Trump itse jatkaa tätä läheistä yhteistyötään Saudi-Arabian hallituksen kanssa? Koska hän uskoo voivansa reformoida sen. Koska hän uskoo voivansa tuoda Arabikevään Saudi-Arabiaan. Ei sellaista väkivaltaista Arabikevättä, jonka Obaman ja ulkoministeri Clinton sai aikaan (mikä kääntyi lopulta Arabitalveksi), vaan ylhäältä alaspain johdetun rauhanomaisen vallankumouksen, arabimaailmaan uskonpuhdistuksen, mikä repii islamilaisen terrorismin juurinensa Lähi-Idästä.

Oma näkemykseni on tietysti se, että ainoa oikea uskonpuhdistus ja vastaus islamin väkivaltaan on Rauhan Prinssi, Jeesus Kristus. Tällaista hiljaista vallankumousta muslimimaat ovat käyneet läpi jo useiden vuosien ajan, kun yhä useammat muslimit ovat kääntyneet ainoan todellisen Jumalan ja ihmiskunnan Vapahtajan puoleen nähdessään Jeesuksen Kristuksen unissa ja näyissä. Mutta puhtaasti poliittisesta perspektiivistä nykyinen kehitys Saudi-Arabiassa voi olla historiallinen käännekohta islamilaisen maailman avautumiselle kohti liberaaleja läntisiä arvoja, kohti naisten oikeuksia, demokratiaa, sanan- ja uskonnonvapautta. Voit ajatella tämän olevan ehkä ylioptimistinen arvio, mutta se että ensivuonna Saudi-Arabiassa voimaan astuva laki antaa naisille oikeuden ajaa autoa, voi olla enemmän kuin pelkkä symboolinen ele. New York Timesin artikkelissa Saudi-Arabian Arabikevät, viimeinkin, kruununprinssiä haastatellut Thomas L. Friedman kertoo mitä hän ajaa takaa näillä näillä puhdistuksillaan ja uudistuksillaan.

Mutta arvaa mitä? Tämä korruption vastainen takaa-ajo on ainoastaan toiseksi epätavallisin ja tärkein aloite kruununprinssin taholta. Ensimmäinen on tuoda Saudi-islam sen paljon avoimempaan ja modernimpaan suuntaukseen – mistä se poikkesi vuonna 1979. Se on, takaisin siihen mitä kruununprinssi kuvasi äskeisessä investointi konferenssissa täällä “maltilliseksi, tasapainoiseksi islamiksi, mikä on avoin maailmalle ja kaikille maailman uskonnoille, traditioille ja kansoille.

Tunnen tuon vuoden hyvin. Aloitin urani reportterina Lähi-Idässä, Beirutissa vuonna 1979, ja niin paljon tästä alueesta mistä olen uutisoinut aina siitä lähtien on muotoutunut kolmen suuren tapahtuman johdosta, jotka tapahtui tuona vuonna. Mekan Suuren Moskeijan haltuuntotto Saudien puhdasoppisten ekstremistien toimesta, jotka tuomitsivat Saudin hallitsevan perheen korruptoituneina, jumalattomina luopioina, Iranin islmilainen vallankumous ja Afganistanin Neuvosto-miehitys.

Nämä kolme tapahtumaa saivat Saudien hallitsevan perheen pois tolaltaan tuona aikana, ja yllytti sitä pönkittämään sen laillisuutta sallimalla sen Wahhabi-papiston määrätä paljon karumpi islam yhteiskuntaan ja käynnistämällä maailmanlaajuisen kilpailun Iranin ajatollahien kanssa siitä kuka pystyy tuomaan eniten fundamentalistista islamia. Se ei auttanut, että USA pyrki vaikuttamaan tähän kehityssuuntaan käyttämällä islamististaistelijoita Venäjää vastaan Afganistanissa. Kaikkiaan se työnsi islamin globaalisti oikealle ja auttoi vaalimaan Syyskuun 11. iskuja.

Koulutukseltaan lakimies, joka nousi hänen perheensä sosiaalihuollon säätiössä, kruununprinssi on tehtävässä tuoda islam takaisiin keskustaan. Hän ei ole vain pitänyt kurissa kerran pelättyä Saudien uskonnollista poliisia, joka sätti naisia jotka eivät olleet peittäneet ihonsa joka tuumaa, hän on antanut myös naisille ajo-oikeuden. Ja toisin kuin mikään Saudi-johtaja ennen häntä, hän on ottanut kovan linjan edustajat ideologisesti. Kuten eräs USA:ssa opiskellut 28 -vuotias Saudi-nainen kertoi minulle: Kruununprinssi “käyttää erilaista kieltä. Hän sanoo, ‘Me tulemme tuhoamaan ekstremismin’. Hän ei ole sokerikuori. Tämä vakuuttaa minulle, että muutos on todellinen.

Todellakin, kruununprinssi ohjeisti minua, “Älä kirjoita, että me tulkitsemme islamia uudelleen – palautamme islamin sen juuriinsa – ja suurimmat työkalumme ovat profeetan harjoitukset [ja päivittäinen elämä] Saudi-Arabiassa ennen vuotta 1979.” Tuona aikana profeetta Muhammadia elämästä, hän väitti, oli musiikkiteattereita, oli sekoituksia naisten ja miesten välillä, oli kunnioitusta kristittyjä ja juutalaisia kohtaan Arabiassa. Ensimmäinen kaupallinen tuomari Medianassa oli nainen. Joten mikäli profeetta omaksui tämän kaiken, kruununprinssi kysyi, “Tarkoitatko silloin ettei Profeetta ollut muslimi?”

Silloin eräs hänen ministereistään antoi puhelimen ja näytti Youtube-videoita Saudi-Arabiasta 50-luvulla – naiset ilman peitettyjä päitä, pukeutuivat hameisiin, ja kävelivät miesten kanssa julkisesti, kuin myös konserteissa ja elokuvateattereissa. Se oli yhä perinteinen ja säädyllinen paikka, mutta ei jokin missä hauskuus oli kielletty, mikä on se mitä tapahtui vuoden 1979 jälkeen.

Jos tämä moniarvoisuuden vastainen, naisia vihaava islamin virus, joka tuli Saudi-Arabiasta vuonna 1979, voidaan kääntää vastakkaiseen suuntaan Saudi-Arabian taholta, se ajaisi maltillistumista ympäri muslimimaailmaa ja olisi varmasti toivotettu tervetulleeksi täällä missä suurin osa väestöstä on alle 30 -vuotiaita.

Putinille myötämielinen Russia Today on näistä uudistuksista paljon skeptisempi kertoen lähes jokaisen Saudi-Arabian uuden hallitsijan valtaannousun tuntomerkkinä olleen jo 50 -luvulta lähtien “uudistusten ja modernisaation käynnistäminen” tässä yhdessä maailman takapajuisimmista maista. Vaikka tämä voi olla yhtä hyvin pelkkä silmääkäntötemppu, on mahdollista että tämä on Saudi-Arabian oma perestroika. Kun Ronald Reagan nousi valtaan 80 -luvun alussa, hän otti ensin hyvin jyrkän suhteen Neuvostoliittoa ja kommunismia vastaan kutsuen sitä siksi mitä se todella oli, pahan imperiumiksi. Donald Trump on ottanut samaan tapaan hyvin suorapuheisen ja suoraselkäisen suhteen totalitarismin ja pahuuden nykyistä ilmenemismuotoa, radikaalia islamia vastaan, ja ollut Reaganin tapaan läntisin sivilisaation ja sen juutalaiskristillisten arvojen anteeksipyytelemätön puolestelija. Tämä näkyi etenkin hänen erinomaisessa puheessaan, jonka hän piti heinäkuussa Varsovassa, Puolassa. Reaganin toisella kaudella alkoi kuitenkin USA:n ja Neuvostoliiton lähentyminen ja perestroika, Mihail Gorbatšovin alullepanema Neuvostoliiton uudistusprosessi, mikä johti lopulta Neuvosto-järjestelmän ja kommunismin romahtamiseen Itä-Euroopassa.

Tässä valossa on kysyttävä, että onko kruununprinssi Mohammed Bin Salman aloittanut nyt Saudien oman perestroikan, mikä tulee johtamaan samaa tapaan ei vain radikaalin islamin vaan islamin itsensä romahtamiseen ja avaa ovet evankeliumin ja kristinuskon vapaalle leviämiselle muslimimaailmaan? Vaikka Bin Salman uskoo palauttavansa islamin sen alkujuurilleen, niin tosiasiassa hän on repimässä sitä juurinensa irti sillä läntiselle arvoille, liberalismille ja sekularismille altistettu islam ei tule kestämään pitkällä juoksulla. Ihmiset huomaavat ennen pitkää, että se on kuin sadun keisari jolla ei ole vaatteita. Sananvapauden ja individualismin edessä islam tulee hajoamaan samaan tapaan kuin Neuvostoliitto ja kommunismi, koska se paljastaa sen mitä islam todella on: 600 -luvun takapajuinen ja sortava ideologia millä ei ole mitään paikkaa modernissa maailmassa (ks. Kauhea totuus Muhammadista, Prinssi Charlesin kaukaisesta esi-isästä. Kuinka Muhammadin ja hänen seuraajiensa islamilainen maailmanvalta ennustettiin Danielin näyissä?). Jos tämä on todella se suunta mihin asiat ovat kehittymässä, niin tuleeko historia antamaan tästä kiitoksen Donald Trumpille, joka teki ensimmäisen ulkomaanmatkansa Saudi-Arabiaan, vetosi 50 arabimaahan että he lopettaisivat minkä tahansa taloudellisen ja ideologisen tukensa terrorismille, ja teki sopimuksen kuuden Persianlahden maan kanssa missä he sitoutuivat olla rahoittamatta terroristi järjestöjä ja taistella jokaista terroristien rahoittajaa vastaan oli kyseessä sitten yksilöt tai valtiot.  

Vain muutama viikko Trumpin Saudi-Arabian matkan jälkeen Saudi-hallitus alkoi syyttää Qataria terroristien rahoittajiksi (minkä myös Wikileaks mainitsi olleen al-Qaidan ja ISIL:in rahoittaja yhdessä Saudi-Arabian kanssa). Trump tviittasi 6. kesäkuuta: “Hyvä nähdä Saudi-Arabian visiitin kuninkaan ja 50 maan kanssa maksavan itsensä takaisin. He sanoivat ottavansa kovan linjan ekstremistien rahoituksen suhteen, ja kaikki viittaus osoitti Qatarin suuntaan. Ehkä tämä on lopun alkua terrorismin kauhuille.” Nyt tämän jatkona Saudi-hallitus muodosti 27. marraskuuta 41 valtion koalition, “Arabimaailman NATO:n”, totaalisessa sodanjulistuksessa terrorismia vastaan osana Saudien suunnitelmaa “lakaista terroristit maanpäältä”. Tämä valtioliitto ei sisällä tietenkään maita kuten Iran ja Syyria, joita länsi, Saudi-Arabia ja Israel ovat syyttäneet alueen johtaviksi terrorismin sponsoreiksi (Iran tukee esim. Hizbollahia, Hamasia ja Jemenin Houthi-kapinallisia). Kaiken kaikkiaan vaikka kruununprinssi Mohammed Bin Salmanin käsittely maansa korruption vastaisessa taistelussa olisi kaukana oikeusvaltion ihanteista, nykyinen kehityssuunta näyttäisi olevan ainakin äkkiseltään katsottuna hyvin positiivinen ja tervetullut muutosprosessi kohti vapaampaa ja suvaitsevampaa yhteiskuntaa ei vain Saudi-Arabiassa mutta myös sen naapurivaltioissa.

Johtopäätös

Olen kritisoinut monissa aiemmissa artikkeleissani lännen liittolaisuutta korruptoituneen Saudi-dynastian kanssa. Mutta entä jos 32 -vuotias kruununprinssi ja Donald Trumpin poliittinen liittolainen onkin aloittnut nyt sodan oman maansa “suon kuivattamiseksi”, juuri niitä elementtejä vastaan hänen perheessään ja hallinnossaan, jotka olivat liitossa globalistien kanssa? Entäpä jos Prinssi Mohammed Bin Salman onkin Saudi-Arabian oma Donald Trump, jonka päämäärä on panna myös hänen oma maansa ensisijalle? On syytä huomauttaa, että artikkelin alussa mainittu Prinssi Al-Waleed Bin Talal, joka on nyt vangittu korruptio syytteiden vuoksi, oli yksi noista Saudi-dynastian jäsenistä joilla oli pitkäaikainen ystävyys Prinssi Charlesin kanssa. Seitsemän vuotta sitten hän vastasi kysymykseen Iso-Britannian ja Saudi-Arabian välisestä erityissuhteesta : “Uskon, että minulla on ainakin. Suhteeni Prinssi Charlesin kanssa on lähes kaksi vuosikymmentä vanha.”

Prince-Charles-Prince-Alwaleed-during-the-meeting-in-Riyadh-March-2013-E

Parhaat kaverukset, Prinssi Charles ja Prinssi Al-Waleed.

Kuten kerroin juuri edellisessä artikkelissani pari päivää sitten, Prinssi Charles teki ensimmäisen matkansa Saudi-Arabiaan vuonna 1986 ja tässä kuussa paljastunut kirje osoitti, että hän jakoi Saudi-dynastian kanssa monia heidän Israel- ja juutalaisvastaisista näkemyksistään. Tässä kirjeessä hän syytti käytännössä Israelin olemassaoloa ja USA:n juutalaislobbya terrorismin juurisyyksi – narratiivi mitä hänen ystävänsä Al-Waleed toivoi edistävänsä Syyskuun 11. terrori-iskujen jälkeen New Yorkin pormestari Rudy Gulianin kautta. Hänen ystävänsä Donald Trumpin  vastaus on toistamisen arvoinen:

“Typerä Prinssi @Awaleed_Talal haluaa kontrolloida meitä USA:n politikkoja isukin rahoilla. Ei voi tehdä sitä, kun minut valitaan. #Trump2016.”

Prinssi Al-Waleedin olisi kannattanut lukea heprealaista Raamattua välttääkseen tämän surkean kohtalon mistä hän nyt kärsii omaa syytään hänen oman perheensä käsissä:

Niin minä teen sinusta suuren kansan, siunaan sinut ja teen sinun nimesi suureksi, ja sinä olet tuleva siunaukseksi. Ja minä siunaan niitä, jotka sinua siunaavat, ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat, ja sinussa tulevat siunatuiksi kaikki sukukunnat maan päällä. (1. Moos. 12:2-3)

Katso, minä teen Jerusalemin juovuttavaksi maljaksi kaikille kansoille yltympäri, ja myös Juudan kohdalle se on tuleva Jerusalemia piiritettäessä. Ja sinä päivänä minä teen Jerusalemin väkikiveksi kaikille kansoille: kaikki, jotka sitä nostavat, repivät pahoin itsensä; ja kaikki maan kansakunnat kokoontuvat sitä vastaan. (Sak. 12:2-3)

Lisähuomio artikkeliin joulukuun 4. päivältä: Yksi kruununprinssi Mohammed Bin Salmanin pidättämistä miehistä oli Osama Bin Ladenin velipuoli Bakr Bin Laden, joka johti vaikutusvaltaista perheyritystä Binladin Group, jota Syyskuun 11. -iskuissa kuolleiden omaisten lakimiehet epäilivät salaliitosta ja osallisuudesta Syyskun 11. tapahtumiin. Bakr Bin Laden tapasi myös Prinssi Charlesin syyskuussa vuonna 2000 ja taas uudestaan pari viikkoa Syyskuun 11. terrori-iskujen jälkeen. Lue lisää artikkelistani: Kuinka Saxe-Coburg ja Gothan kuningashuone ja ”Transylvanian Prinssi” hallitsee maailmaa kulissien takana? Todisteet salaliitosta Syyskuun 11. terrori-iskujen takana vie jäljet samaan henkilöön, joka järjesti Prinsessa Dianan salamurhan reilu neljä vuotta aiemmin.



Prinssi Charlesin antisemitismi paljastettiin jälleen lehdistössä. Kuinka Charles teeskentelee juutalaisten ystävää, mutta ajaa salassa heidän tuhoaan kuin nykypäivän Haaman tai Hitler?

Tämän kuun osalta ilmassa on ollut paljon profeetallista odotusta sillä 2. marraskuuta oli juutalaisvaltion perustamiselle lähtölaukauksen antaneen Balfourin julistuksen 100 -vuotispäivä. Viisi päivää myöhemmin seurasi taas Venäjän kommunistisen vallankumouksen satavuotispäivä; ja kuten kerroin jo syyskuussa täällä, USA:n kommunistinen puolue suunnitteli marraskuun neljännelle päivälle kansankunnan laajuisia massaprotesteja vuoden 2012 Occupy Wall Street -liikkeen jalanjäljissä Trumpin ja Pencen “fasistisen” hallinnon kaatamiseksi. Näillä protesteilla oli natsien avustamiselle ylpeilleen unkarilaisjuutalaisen miljardööri George Sorosin taloudellinen tuki ja niiden tarkoitus oli jatkua ympärivuorokautisesti useiden viikkojen ajan siihen asti kunnes Trump ja Pence olisi syrjäytetty vallasta. Mutta sen sijaan että miljoonat työläiset olisivat liittyneet marssimaan uuden Leninin johdolla Trumpin ja Pencen “kristillistä fasismia” vastaan – kuten liikkeen johtajat sitä kutsuvat -, maan pääkaupungissa paikalle ilmestyi vain kolme protestoijaa.

1185875-5

Prinssi Charles haluaa tehdä itsensä tunnetuksi ’uskojen puolustajana’ ja vierailee usein eri uskonnollisissa yhteisöissä. Vuonna 2015 hän puhui Auschwitzin vapautuksen 70 -vuotisjuhlassa kutsuen holokaustia ’vertaansa vailla olevaksi ihmistragediaksi’. ja siteeraten puheessaan Anne Frankin koskettavia kirjeitä.

Kerroin jo vuoden alkupuoliskolla kuinka Prinssi Charles oli kutsuttu Israelin hallituksen taholta tekemään kuningasperheen ensimmäisenä jäsenenä virallisen valtionvierailun Pyhään maahan juhlistamaan Balfourin julistuksen satavuotispäivää. Ensimmäiset raportit tästä antoivat ymmärtää, että tällainen vierailu olisi ollut suunnitteilla, mutta myöhemmin kerrottiin että idea pantiin jäihin johtuen arabimaiden painostuksesta. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun arabimaat pitävät Englannin tulevaa kuningasta lyhyen narun päässä ainakin mitä tulee hänen lentojensa määränpäähän. Britannian ulkoministeriön edustajina valtionvierailuja tekevän kuningasperheen läheisen suhteen Saudi-Arabiaan on uskottu olevan päällimmäinen syy siihen miksi yksikään kuningasperheen jäsen ei ole tehnyt vielä virallista valtionvierailua Israeliin huolimatta siitä, että kohta 70 -vuotias Israel ei olisi saanut alkuaan ilman Brittiläistä imperiumia ja Balfourin julistusta missä Yrjö V:n hallitus lupasi avustaa siionisteja juutalaisten kansalliskodin perustamisessa muinaisen Israelin ja Juudean alueelle ensimmäisen maailmansodan lopussa, kun Turkin 400 -vuotinen valta Palestiinasta murrettiin.

Kuningatar itse on jo 91 -vuotias ja vetäytymässä julkisista tehtävistään siirtäessään hallitsijan velvoitteita kruununperijälle valtaistuimen asteittaisessa vaihtumisessa Elisabet II:lta Prinssi Charlesille. Elokuisten raporttien mukaan Kuningatar aikoisi tehdä Charlesista Sijaishallitsijan vuoteen 2021 mennessä jolloin hän täyttää 95 -vuotta. Tällöin Charles olisi käytännössä jo Kuningas kaiken muun paitsin muodollisen tittelinsä osalta. Britannian historiasta löydämme vain Yrjö IV:n, josta tehtiin Sijaishallitsija (Prince Regent) ennen hänen isänsä Yrjö III:n kuolemaa, joka ei pystynyt hoitamaan enää virkaansa sairastuttuaan niin sanottuun Dracula-tautiin eli porfyriaan. Tämän ei pitäisi yllättää sillä kuningasperhe polveutuu suoraan tosielämän Draculasta eli Vlad Seivästäjästä ja heillä oli tapana harjoittaa vuosisatoja lääketieteellistä kannibalismia, mikä oli kerran yleinen käytäntö Euroopan aatelisten keskuudessa ja yhä tänäänkin heidän väitetään olevan mukana tällaisissa kauheuksissa.

Jos Kuningatar tekee Charlesista sijaishallitsijan vuoteen 2021 mennessä – mistä yhtenä merkkinä oli myös ensimmäisen maailmasodan päättymisen muistoksi 11. marraskuuta vietetyn Remembrance Day’n velvollisuuksien siirtäminen Charlesille -, Raamatun profetioiden osalta tämä on hyvin tärkeä asia sillä Daniel 9:27 ja Daniel 11:21 kertoo Antikristuksen olevan prinssi aikana jolloin hän nousee maailmanlaajuiseen maineeseen, mutta Daniel 8:23 ja Daniel 11:36 puhuttelee häntä sitä vastoin kuninkaana. On huomioitava sekin, että sinä päivänä kun Charlesista tulee kuningas hän menettää tittelinsä “Charles, Prince of Wales”, mikä laskee pedon luvun 666 englanniksi ja hepreaksi. On siis kysyttävä salliiko Raamatun profetiat, että Charlesista tulisi koskaan kuningasta? Danielin profetiat vihjaavat selvästi, että hän olisi molempia. Sijaishallitsijana hän olisikin samanaikaisesti sekä prinssi että kuningas. Daniel 11:21 kuitenkin sanoo, että hän “anastaa juonilla kuninkuuden.” Vähintäänkin nämä raportit näytävät antavan mielenkiintoisen aikaikkunan Antikristuksen valtaanousua ajatellen.

Kuten perustelin kirjassani, Danielin 11. luvun jakeet 5 – 20 seuraa tarkasti Brittiläisen imperiumin historiaa ja huipentuu Yrjö VI:n valtakauteen, jonka aikana Israelin valtio sai alkunsa kun Palestiinan Brittiläisen mandaatin valta tuli päätepisteeseen. Seuraavassa jakeessa mainittu henkilö, “joka joka ei ollut saapa kuninkaan arvoa” – viitaten Antikristukseen – nousee tämän edellisen kuninkaan sijalle. Näky siis hyppää heidän välissään olevan Elisabet II:n valtakauden ylitse koska se seuraa vain Britannian miespuolisia hallitsijoita ja koska nykyisen monarkin valtakaudella ei ole niin suurta painoarvoa Israelille ja juutalaisille kuin kahdella edellisellä monarkilla oli ja mitä hänen pojallaan tulee olemaan. Mutta pointtini on nyt siinä, että jae 21 viittaa juuri tähän aikaan jolloin Elisabet II:n valta on jo joko päättynyt tai sitten se on aivan sen loppusuoralla. Kuningas Jaakon – joka oli myös Englannin kuningas – käännöksen mukaan kansa ei antaisi tälle henkilölle kuninkuuden kunniaa eli kysymys Charlesin oikeudesta kruunuun päätettäisiin lopulta kansanäänestyksessä.

BBC:n äsken paljastamat Paratiisin papereiden tietovuodot Charlesin sijoitusten laittomasta veronkierrosta merentakaisissa veroparatiiseissa on jälleen yksi syy lisää siihen miksi britit eivät halua antaa valtaistuinta hänelle. Kun aika jättää lopulta hänen äidistään ja Britannian parlementti julistaa Charlesin kuninkaaksi, tämän on pelätty johtavan perustuslailliseen kriisiin ja mellakoihin, mikä pakottaisi parlamentin järjestämään kansanäänestyksen sen puolesta pitäisikö kruunun hypätä yhden sukupolven ylitse suoraan Prinssi Williamille. Ei ole siis poissuljettu vaihtoehto sekään, että kruunu siirtyisi kansanäänestyksen seurauksena ensin Williamille, mutta hänen valtakautensa jäisi hyvin lyhytaikaiseksi sillä Charles “anastaa juonilla kuninkuuden.” Aiemmissa jakeissa tämä näky hyppää jo natsimyönteisyydestään pahamaineisen Edvart VIII:n hallintoajan ylitse, joka luopui vapaaehtoisesti kruunustaan ennenkuin mitään muodollisia kruunajaisia ehdittiin pitää.

Jos siis William nousee seuraavaksi kuninkaaksi, mutta hallitsee vain muutaman kuukauden ilman virallisia kruunajaisia, näyn määritelmässä Charles olisi yhä se joka nousee Yrjö VI:n sijalle seuraavaksi miespuoliseksi hallitsijaksi. Voidakseen täyttää profetian vaatimukset laillisesta hallitsijasta Williamin tulisi käydä läpi muodolliset kruunajaiset ja hallita kuolemaansa asti, kuten kruunajaisvala häntä velvoittaakin. Voidaan spekuloida että jos Charlesista tehdään Sijaishallitsija keväällä 2021, niin siirtyykö kuninkuus myös nimellisestä hänelle seuraavana vuonna kun Elisabet II juhlisi 70. vuottaan vallassa (mihin yksikään Englannin aiemmista hallitsijoista ei ole vielä yltänyt).  Tämä olisi  profeetallisesti hyvin merkittävä vuosiluku sillä se toistuu monissa kohtaa Raamatun profeetallista kalenteria. Vuosi 2022 on myös vuosisata Neuvostoliiton ja Fasistisen Italian synnystä. Se on vuosisata myös siitä, kun Kansainliitto vahvisti Britannian oikeuden Palestiinan hallintaan.

Tämä sopii myös hyvin Jeesuksen profetiaan viikunapuusta, jonka mukaan Hänen paluunsa tulisi toteutua sen sukupolven aikana, joka näki viikunapuun ihmeen eli Israelin jälleensynnyn kansojen joukkoon. Koska Psalmi 90:10 sanoo sukupolven mitaksi 70 – 80 vuotta, tämä asettaa Jeesuksen paluun takarajaksi vuoden 2028. Jos 70. vuosiviikko alkaa samana vuonna jolloin Charlesista tehdään Sijaishallitsija, niin silloin Harmageddonin sota ja Jeesuksen paluu osuisi yhteen vuoden 2028 kanssa. Toinen skenaario viittaa taas siihen, että 70. vuosiviikko alkaisi jo ensivuonna ja päättyisi vuoteen 2025 jolloin Israelissa alkaa 70. riemuvuosi (ja kolmas skenaario viittaa vuosiin 2019 – 2026 mitä myös käsittelin tuon linkin takaa löytyvässä artikkelissa). Mutta ennenkuin aihe karkaa kokonaan muualle, palatkaamme otsikon aiheeseen koskien lehdistön paljastuksia Charlesin salatusta antisemitismistä.

Prinssi Charles ja Israel

Vaikka Prinssi Charlesilla on ollut suhde lämmin suhde Iso-Britannian juutalaisyhteisöön (yhtä hyvin kuin mihinkä tahansa muuhun uskonnolliseen yhteisöön sikheistä muslimeihin ja katolisiin), hänen suhteensa juutalaisvaltioon on säilynyt monille mysteerinä. Koska Charles vierailee usein synagoogissa ja esiintyy kuvissa rabbien kanssa kipa päässä, monet olettavat ettei hänellä voisi olla mitään negatiivisia ajatuksia juutalaisista tai juutalaisvaltiosta. Aiemmin tänä vuonna hän esimerkiksi ylpeili holokaustin eloonjääneille isoäitinsä Prinsessa Alicen panosta juutalaisten pelastamisessa toisen maailmansodan aikana. Mutta myös Iranin islamilainen tasavalta väittää olevansa juutalaisten ystävä samalla kun se kutsuu Israelia toistuvasti syöväksi, joka tulisi poistaa maanpäältä.

Vaikka mielipidemittausten mukaan iranilaisilla olisi kaikkein vähiten antisemiittisiä näkemyksiä suhteessa moniin muihin alueen islamilaisiin maihin, itse hallinto maan ylimmän johtajan Ajatollah Ali Khomeinin alla ja hallituksen kontrolloimat televisiokanavat edistävät usein juutalaisvastaista propagandaa missä on vähätelty tai kiistetty Holokaustin todellisuus tai syytetty “vaikutusvaltaisia juutalaisia” monista maailman ongelmista. Antisemiittien yksi yleisin taktiikka onkin edistää kuvaa vaikutusvaltaisista juutalaisista, jotka hallitsevat maailmaa kulissien takana pahansuopiin päämääriin. Myös natsit käyttivät tätä Siionin viisaiden pöytäkirjoissa väärennettyä kuvaa juutalaisista lietsomaan saksalaisten antisemiittisä tuntemuksia. Sen nykypäivän yleisimmin käytetty vastine on väite Amerikan vaikutusvaltaisesta juutalais- tai Israel- lobbysta, joka ohjaisi Yhdysvaltain mediaa ja ulkopolitiikkaa maan pienen juutalaisvähemmistön intressien eduksi.

Kun kokoomuksen kansanedustaja Pertti Salolainen edisti tätä väitettä viisi vuotta sitten Ylen aamu-tv:ssä, siitä nousi kansainvälinen kohu mitä siteerattiin aina Jerusalem Postia ja Yhdysvaltain Simon Wiesenthal -keskusta myöten. Järjestön johtaja Mark Weitzman lähetti jopa Suomen Yhdysvaltain suurlähettiläälle Ritva Koukku-Rondelle kirjeen missä Suomen hallitusta pyydettiin erottamaan Salolainen eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajan tehtävistä näiden antisemiittisten lausuntojensa vuoksi. Termiin “juutalais- tai Israel-lobby” voisi odottaa törmäävän Suomen uusnatsien perustamassa ja tavaratalo J. Kärkkäinen Oy kustantamassa Magneettimediassa, mutta on syytä huoleen kun tällaiset kommentit alkavat saada näkyvyyttä Ylen aamu-tv:n ministeritason poliittisissa keskusteluissa. Prinssi Charles käytti tätä samaa termiä äsken julkitulleissa kirjeissä, jotka hän kirjoitti vuonna 1986 ystävälleen ja New Age -mentorilleen Laurens Van Der Postille.

Tässä kirjeessä, mikä julkaistiin mm. Daily Mailissa ja The Times of Israelissa, Prinssi Charles jakaa ystävälleen kokemuksia ensimmäisestä matkastaan Persianlahden maihin. Siinä hän hehkuttaa arabilaista ja islamilaista maailmankuvaa ja valittaa sitä kuinka yhdelläkään USA:n presidentillä ei ole rohkeutta nousta juutalaislobbya vastaan mitä tulee Amerikan tinkimättömään tukeen Israelille. Kirje kirjoitettiin Ronald Reaganin konservatiivisen hallinnon aikana mihin monet ovat jo verranneet Trumpin nykyistä hallitusta (myös Reagan oli vasemmistoeliitin vastustama amerikkalainen nationalisti, joka käytti samaa vaalitermiä “teemme Amerikasta jälleen suuren”), minkä Charles assosioi vajaa vuosi sitten epäsuorasti Hitlerin Natsi-Saksaan. Mutta Prinssi Charlesin kirje ei viitannut mihinkään USA:n yksittäiseen presidenttiin vaan toisen maailmansodan jälkeiseen USA-Israel erityissuhteeseen, mikä ei ole ollut riippuvaista siitä onko vallassa republikaani vai demokraatti presidentti (vaikka Obaman kaudella USA:n ja Israelin suhteet putosivat pohjalukemiin). Tässä kirjeessä Charles myös väitti terrorismin juurisyiden olevan Itä-Euroopasta saapuvien juutalaisten maahantulvassa Israeliin.


Prinssi Charles ja Ronald Reagan Valkoisen Talon illallisjuhlissa marraskuussa 1985.


Kruununperijän täytyy tietää, että se oli juutalaisvainoja Itä-Euroopasta ja erityisesti Puolasta paenneiden juutalaispakolaisten alijah Eretz Israeliin minkä perustalla koko juutalaisvaltion olemassaolo seisoo. Kuitenkin, juuri tämä on hänen mielestään terrorismin olemassaolon juurisyy. Sen sijaan, että hän sanoisi terrorismin juurien löytyvän Koraanin teksteistä, hän ylistää tässä kirjeessä Koraania ja sanoo sen antaneen hänelle ymmärrystä siihen kuinka muslimit “ajattelevat ja toimivat”. Sen sijaan, että hän sanoisi arabien leppymättömän vihan länttä ja Israelia kohtaan olevan islamilaisen terrorismin juurisyy, hän sanoo ymmärtävänsä heidän näkökulmaansa Israelista ja väittää juutalaisten maahanmuuton Israeliin aiheuttavan suuria ongelmia. Prinssin Clarence House -viraston edustaja kiirehti lakaisemaan maton alle tämän  tämän kirjeen paljastuksia sanomalla, että kyseessä ei olisi ollut Charlesin omat näkemykset vaan noiden jotka hän tapasi matkallaan. Kontekstilla on merkitystä, mutta tämä kirje julkaistiin kokonaisuudessaan ja siitä käy hyvin selvästi ilmi, että nämä olivat Prinssin omia näkemyksiä eikä vain hänen tapaamiensa ihmisten. Alla on suora käännös siitä:

Rakas Laurens, olen matkalla Kyprokselle ja Italiaan matkattuani Suezin kanavan läpi. Ihastuttavaa saada olla kolme päivää merillä. Tämä reissu on ollut kiehtova ja olen oppinut paljon Lähi-Idästä ja arabien ajattelutavasta. Olen yrittänyt lukea matkalla hieman Koraania ja se antoi minulle joitain oivalluksia siihen kuinka he ajattelevat ja toimivat. Älä luule, etteikö he voisi ymmärtää meitä lukemalla Raamattua. Ihailen paljon joitakin näkökohtia islamista. Erityisesti painotusta vieraanvaraisuuteen ja hallitsijoiden saavutettavuutta. Alan myös ymmärtää heidän näkökulmaansa Israelista. En tajunnut koskaan, että he näkevät sen USA:n siirtomaana. Käsitän nyt, että arabit ja juutalaiset olivat kaikki alkujaan seemiläisiä kansoja + se on ulkomaisten, eurooppalaisten juutalaisten maahantulva (etenkin Puolasta, he sanovat), mikä on saanut aikaan suuria ongelmia. Tiedän, että on monia monimutkaisia kysymyksiä, mutta kuinka voi olla koskaan loppua terrorismille ellei syitä ole eliminoitu? Varmastikin jollakin USA:n presidentillä on rohkeutta seistä USA:n juutalaislobbya vastaan. Minun täytyy olla naiivi, oletettavasti.  – Prinssi Charles, marraskuun 24. 1986.

Vaikka nämä ovat arabien näkemyksiä Israelista, Charles sanoo ensimmäisessä persoonassa että hän ymmärtäisi niitä ja allekirjoittaisi ne. Hän sanoo omana mielipiteenään myös sen USA:n täytyisi nousta “juutalaislobbya” vastaan ja lakata seisomasta Israelin rinnalla (vaikka USA on käytännössä ainoa maa maailmassa, joka seisoo Israelin rinnalla). Entä mitä Charles tarkoittaa tässä terrorismin syiden eliminoimisella? Jos nämä syyt ovat hänen mielestään juutalaisten maahanmuutto ja USA:n presidenttien tuki Israelin valtiolle, niin eikö hän vihjaa Israelin olemassaolon itsessään olevan tämä syy mikä tulisi eliminoida jotta maailmaan saataisiin rauha? Tämän kirjeen sisältö vaikkakin paljastava ei sinänsä yllätä minua sillä se vain vahvistaa jo aiemmin julkitulleet raportit Charlesin vahvasta Israel-vastaisuudesta. Lainasin näitä aiempia paljastuksia jo kirjani luvussa yhdeksän.

Esimerkiksi kymmenen vuotta aiemmin Israelin vasemmistolainen Haaretz -lehti paljasti Israelin Britannian suurlähettiään Zvi Heifetzin ja Prinssi Charlesin yksityissihteerin välisen kirjeenvaihdon missä hän torjui suurlähettilään kruununperijälle esittämän kutsun vierailla juutalaisvaltiossa. Prinssin yksityissihteerin mukaan kutsun “hyväksyminen tekisi vaikeaksi välttää monia tapoja millä Israel haluaisi Hänen Kuninkaallisen Korkeutensa auttavan kiillottamaan sen kansainvälistä kuvaa. Missä tapauksessa myöntäisi tavan madaltaa sen odotuksia.” Tässäkin tapauksessa Clarence House virasto panikoi selittämään tyhjäksi tämän lausunnon merkitystä väittämällä, ettei kirje edustanut Charlesin omia näkemyksiä Israelista vaan kyseessä olisi ollut vain hänen yksityissihteerinsä mielipiteet.

Tämä kirje nousi kansainvälisiin otsikoihin vain yksitoista päivää ennen presidentti George W. Bushin isännöimää Annapolisin rauhankonferenssia Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin ratkaisemiseksi ja se nosti monien huulille kysymyksen siitä mitä arabien ystävänä tunnettu Englannin tuleva kuningas ajattelee todella juutalaisista ja juutalaisvaltiosta. Aikana jolloin Israel-Palestiina konfliktin välittämiin voimakkaisiin tunteisiin liittyvä uusi antisemitismi on ollut kiihtyvässä kasvusuunnassa, nämä paljastukset ovat olleen erityisen arkaluontoisia ja vahingollisia Charlesin muuten hyvälle maineelle juutalaisessa yhteisössä. Näiden paljastusten kiusallisuus korostuu entisestään sen valossa mitä viimeisimmät lehtiotsikot ovat paljastaneet kuningasperheen suhteesta Natsi-Saksaan toisen maailmansodan aikana. Itse Kuningatar poseerasi natsitervehdyksen kanssa yhdessä setänsä Walesin Prinssi Edvartin (myöh. Edvart VIII) ja äitinsä Elizabeth Bowes-Lyonin kanssa vuonna 1933 kuvatussa kotivideossa mistä The Sun -lehti uutisoi kaksi vuotta sitten.

harry_naziLisätäkseen bensaa liekkeihin paparazi kuvasi Prinssi Harryn pilailemassa Auschwitzin vapautuksen 60 -vuotismuistojuhlan aikoihin tunteita herättävällä aiheella, kun hän pukeutui naamiaisissa natsiasuun. Virallisten lehtitietojen mukaan Charles olisi raivonnut Harrylle pakottaen hänet katsomaan Schindlerin listan, Steven Spielbergin Oscar-palkitun elokuvan, ja lähettänyt hänet yksityisvierailulle Auschwitziin. Kymmenen vuotta myöhemmin Charles puhui holokaustin 70 -vuotismuistojuhlassa siteeraten 13 -vuotiaan Anne Frankin koskettavia kirjeitä, jotka hän kirjoitti ennen kuolemaansa Bergen-Belsenin keskitysleirissä. Charlesin käytöksen kaksinaamaisuus ja mielistelevä lipevyys (Kuningas Jaakon käännös sanoo Dan. 11:21:ssä, että hän saisi kuninkuuden “imarteluilla”) käy yhä ilmeisemmäksi kun verkkosivu Jihadwatch.org kertoo hänen ja aikaisemman pääministeri Gordon Brownin antaneen satojatuhansia puntia islamilaiselle Muslim Aid -avustusjärjestölle, jonka Britannian ja USA:n hallitus tiesi olevan pelkkä likakaivo missä kanavoitiin rahaa Hamasille. Hamasin vuonna 1988 laadittu peruskirja ei vaadi ainoastaan juutalaisvaltion vaan koko juutalaisen rodun tuhoa. Siinä lainataan mm. Hadithien seuraavaa kohtaa:

Tuomionpäivä ei tule ennen kuin muslimit taistelevat juutalaisia vastaan, kun juutalainen piiloutuu kivien ja puiden taakse. Kivet ja puut sanovat, ‘Oi muslimi, oi Jumalan palvelija, takanani on juutalainen, tule ja tapa hänet.’ Ainoastaan Gharkad -puu ei tee näin koska se on yksi juutalaisten puista.

Prinssi Charlesilla ja radikaaleilla muslimeilla näyttäisi olevan yhteistä myös se, että molemmat uskovat voivansa jutella puiden kanssa. Vuonna 2010 Charles puhui Muslim Aid:in sisarjärjestön Islamic Relief:in perustamisen 25 -vuotisjuhlissa ja lainasi puheensa lopussa Koraanin paljon siteerattua Suura 5:32:ta: “Tämän johdosta annoimme Israelin lapsille säädöksen, että kuka ikinä ottaa hengiltä ihmisen muutoin kuin verikostoksi tai pahuuden ehkäisemiseksi maassa, hän on kuin olisi tappanut kaikki ihmiset; ja ken ikinä pelastaa yhden hengen, hän on kuin olisi pelastanut kaikkien ihmisten hengen.” Hän jättää tietenkin mainitsematta, että tämä kohta on lähes sanantarkka kopio Baylonilaisesta Talmudista – tämähän käy ilmi jo jakeesta itsestään sillä sen mukaan määräys annettiin Israelin lapsille – ja kohdan konteksti seuraavassa jakeessa kertoo selvästi ettei tämä jae pätisi enää muslimien kohdalla (muslimit uskovat,  että myöhemmin annettu ilmoitus kumoaa aikaisemman mikäli se on ristiriidassa sen kanssa):

Ainoa palkka niille, jotka sotivat Jumalaa ja Hänen lähettilästään vastaan sekä levittävät turmiota maassa, on että heidät tapetaan tai ristiinnaulitaan, tai heidän kätensä ja jalkansa hakataan poikki eri puolilta, ristiin, tai heidät karkoitetaan maasta. Sellainen on heidän häväistyksensä tässä elämässä, ja tulevassa heille on kauhea kuritus.

Britannian vasemmiston keskuudessa suosittu The Guardian -lehti paljasti jo vuonna 2003 mitä Prinssi Charles ajattelee todella Israelista. Tuon uutisen mukaan Britannian ulkoministeriö oli neuvonut häntä välttämään Amerikan vierailua, koska “viime yönä kävi ilmi, että Walesin Prinssin näkemykset olivat voimakkaasti Palestiinan puolella ja hän on yksityisesti kriittinen USA:n Lähi-Idän politiikasta.” Eräs lähde kertoi, että huoli Charlesin matkasta Yhdysvaltoihin “pyörii sen käsityksen ympärillä, että Walesin Prinssi on avoimesti arabisti. Hänellä on Amerikan käsitteillä ja kansainvälisillä käsitteillä melko epävakaat näkemykset Israelista. Hän uskoo että Amerikan Lähi Idän politiikka on täyttä hulluutta ja hänellä on tapana ilmaista tämä melko äänekkäästi useille ihmisille, mukaanlukien ministereille ja erilaisille suurlähettiläille.”

Järjestelmä pohjimmiltaan uskoo, että hän on ei-järkevä Amerikasta ja että hän ei ole halunnut mennä sinne muutenkaan. Hän ei pidä paljoakaan amerikkalaisesta kultuurista.  Lähteen mukaan “osa syy miksi Prinssi Charles oli vastahakoinen vierailemaan Amerikassa oli se, että Prinsessa Diana oli ollut niin suosittu siellä. Mutta hänen Palestiinan myönteiset sympatiansa olivat hallitseva syy.” Uutinen edelleen kertoi Charlesin vierailleen Yhdysvalloissa Bill Clintonin kaudella vuosina 1993 ja 1997, mutta “Prinssin näkemykset olisivat ottaneet yhteen molempien presidenttien kanssa tuona aikana. Presidentti Bill Clinton, joka oli vallassa vuosina 1992 – 2000, säilytti Amerikan vahvan tuen Israelille. Herra Bush, vaikka ensimmäinen Amerikan presidentti joka tuki julkisesti Palestiniinan valtion luomista, ei ole koskaan kutsunut PLO:n johtajaa, Yasser Arafatia Valkoiseen Taloon tai osoittanut paljoakaan sympatiaa palestiinalaisille.” Näiden aiemmin raporttien paikkansapitävyys on nyt vahvistettu tässä kirjeessä vuodelta 1986 missä Charles paasaa Amerikan “juutalaislobbya” vastaan.

Johtopäätös

Voisin jatkaa paljon pidemmästi dokumentoimalla Charlesin antisemitismin ja Israel-vastaisuuden olevan paremminkin sääntö kuin poikkeus tässä perheessä, joka muutti saksalaisen sukunimensä Sachsen-Coburg und Gotha perienglantilaiseksi Windsoriksi vuonna 1917, kun kaikki saksalainen ja etenkin nimi Gotha joutui huonoon valoon Gotha-nimisten saksalaisten pommikoneiden iskiessä Lontoon kouluihin ensimmäisen maailmansodan lopussa. Dokumentoin jo kirjani luvussa yhdeksän tämän perheen kauan jatkuneen antisemitismin Edvart VIII:sta, Elisabet II:n vanhempiin ja hänen sisareensa Prinsessa Margaretiin sekä Prinssi Philipin sisaruksiin, jotka naivat kaikki korkea-arvoiset natsijohtajat. Eräs Philipin lanko oli Prinssi Christoph Von Hessen, joka nousi SS:n ylimpään hierarkiaan ja kuului Lopullisen ratkaisun arkkitehdin Heinrich Himmlerin lähipiiriin.

TheKingsSpeech

Elisabet II:n änkyttävä isä Yrjö VI oli Oscareita kahmineen Hollywood-filmin King’s Speech päätähti, mutta filmiä kritisoitiin monien historioitsijoiden taholta sillä sen romanttinen kuva Yrjö VI:sta kätkee hänen juutalais-vastaisuutensa ja mahdolliset natsi-sympatiat

Elisabet II:n vanhemmat vastustivat taasen natsien vainoja Euroopasta paenneiden juutalaisten maahanmuuttoa Brittiläiseen Palestiinaan ja änkyttävänä kuninkaana tunnettu Yrjö VI pyysi jopa henkilökohtaisesti Hitleriä estämään juutalaisten maastapääsyn, tullen siten osasyylliseksi kuuden miljoonan juutalaisen kylmäveriseen joukkotuhoon. Kun se tulee juutalaisvihaan, Yrjö VI ei änkyttänyt laisinkaan (ks. myös  Koko maailman protestoidassa Trumpia vastaan, Euroopan juutalaiset ja Prinssi Charles rinnastaa Trumpin ”muslimikiellon” 30 -luvun pakolaispolitiikkaan vaikka Englannin kuningashuone ja Jerusalemin suurmufti esti juutalaisten pakoreitin Palestiinaan holokaustin aikana. Miksi rinnastus 30 -luvun juutalaisvainoihin vääristää historiaa?). Voidaksemme ymmärtää Charlesin sympatioita palestiinalaisia ja arabeja kohtaan, on siis tärkeää nähdä se vain perheen sisäisenä salaisuutena kuningasperheen sukupolvien yli kulkeneesta antisemitismistä.

Kuten vanha sanonta kuuluu, “omena ei kauas puusta putoa”. Samaa sanontaa voisi soveltaa myös 35 -vuotiaaseen Prinssi Williamiin, joka sanoi äsken että maailmassa on liikaa ihmisiä ja vihjaili hallituksen puuttumisen perhe-elämään olevan tarpeellista, vaikka hänen vaimonsa Catherine odottaa jo kolmatta lastaan (monien liikaväestöalarmistien mukaan perheiden kokoa tulisi rajoittaa maksimissaan kahteen lapseen). Kyseesssä ei ole ensimmäinen kerta kun William ja Harry ja jatkaa isiensä jalanjäljissä. Helmikuussa 2014 Prinssi William ja Harry meni metsästämään Espanjaan villisikoja palatakseen vain päivää myöhemmin puhumaan isänsä järjestämään villieläinten salametsästyksen vastaiseen kansainväliseen konferenssiin. Samalla kun joillekin maailman köyhimmistä salametsästys voi olla elinkeino hengissä pysymiseksi, kuninkaallisille puolustuskyvyttömien villieläinten kylmäverinen teurastaminen on vain pelkkää hupia ja urheilua. Prinssi Charles lobbasi henkilökohtaisesti Tony Blairin hallitusta säilyttääkseen kettujahdin laillisuuden kutsuen sitä yläluokan “romanttiseksi” ja “eko-ystävälliseksi” urheilulajiksi. Kirjoitin kirjani sivuilla 667-668:

Luonnonsuojelu agendastaan huolimatta kuninkaalliset perheet tunnetaan vuosisatojen takaisesta kiinnostuksestaan villieläinten metsästykseen urheilulajina. Esimerkiksi 2005 Prinssi William ja Harry teurasti vain yhtenä päivänä 740 villieläintä. Huffington Postin Ingrid Newkirkin sanoin, “verisillä urheilulajeilla ei ole paikkaa eettisesti kehittyneessä yhteiskunnassa. Tästä syystä mielipidekyselyt toistuvasti näyttää, että valtaosa briteistä vastustaa tällaista tarpeetonta väkivaltaa. Näinä päivinä odotamme tuliaseita kantavien miesten käyttävän niitä viattomien suojeluun eikä avuttomien tuhoamiseen – vielä vähemmä siitä nauttimiseen.” Newkirk lisää, “Mikä vahinko, että hyvän ulkonäön ja pörröisten hiusten takana nämä nuoret komeat miehet ovat ilmeisesti kylmäsydämisiä, laskelmoivia, mielikuvituksettomia ja ilkeitä.” Helmikuussa 2014 Prinssi Charles kokosi poikansa Williamin kanssa 50 maailmanjohtajaa yhteen pysäyttääkseen uhanalaisten eläinlajien laittoman salametsästyksen, mutta vain päivää aikaisemmin William oli Espanjassa metsästämässä hirviä ja villisikoja selvänä ja röyhkeänä viestinä maailmalla: eliitillä on oikeus metsästykseen urheilun ja huvin vuoksi samalla kun köyhillä eli ole oikeutta metsästykseen elannon ja toimeentulon vuoksi.

On jopa silminnäkijäraportteja siitä, että Euroopan kuningasperheet olisivat mukana myös ihmisten salametsästyksessä, makaabereissa rituaaleissa missä he jahtaavat hevosilla ja koirilla metsään päästettyjä orpolapsia tai nuorisorikollisia, joiden perään kukaan ei kysele ja tappavat heidät sitten brutaalisti kuin kyseessä ei olisi sen kummoisemmasta asiasta kuin “romanttisesta” kettujahdista. Eräs Hollannin entinen asianajaja, jonka mies oli mukana rikollisessa toiminnassa, väittää nähneensä tämän kaiken. Hän kertoo: “Heidät päästettiin vapaaksi alastomina metsään ja metsästettiin ja ammuttiin. Tappajat sisälsivät Hollannin Prinssi Frison ja hänen vaimonsa ystävän, miljardööri George Sorosin, Hollannin pääministeri Mark Rutten ja Belgian Prinssi Albertin. Sen jälkeen kun nuoret oli ammuttu, he leikkasivat poikien penikset ja pitivät niitä ylhäällä kuin metsästysmuistoa, hurraten ja taputtaen.”

Monien voi olla ehkä vaikea sulattaa tällaisia väitteitä. Mutta miksi sen tulisi yllättää jos insestisen sisäsiittoisuuden ja kannibalismin tiedetään olleen yleistä näiden perheiden keskuudessa useiden vuosisatojen ajan. Tai miksi yllättyä jos Belgian Prinssi Albert – kuningas Albert II – osallistui tähän rituaaliiin, kun hänen isoisänsä Albert I:n setä Leopold II oli miljoonia kongolaisia tappanut psykopaatti, jonka nimi mainittiin 1880 -luvulla lontoolaisen parittajan ja ihmiskauppiaan Mary Frances Jeffriesin oikeudenkäynnin yhteydessä koskien hänen vaikutusvaltaisia asiakkaitaan, jotka olivat mukana kymmenen vuotiaiden ja sitä nuorempien lasten sadistisessa hyväksikäytössä ja kidutuksessa. Myöskään tässä tapauksessa omena ei kaus puusta putoa sillä Belgian kuningasperheen – joka polveutuu samasta  Sachsen-Coburg und Gothan sukuhaarasta kuin sen englantilainen vastine – jäseniä on syytetty tällaisista asioista jo monien silminnäkijöiden todistuksissa, kuten Marc Dutrouxin oikeudenkäyntiin liittyneiden X-todistajien kuvauksissa mitä käsittelin yksityiskohdilla jo kirjani 12. luvussa.

The Prince of Wales and Duchess of Cornwall Visit Poland

“Kuinka rikottu ja särjetty onkaan se vasara, joka löi koko maanpiiriä!” (Jer. 50:23) Jokainen lukija käsittänee kuvan symboolisen arvon.

Mutta uskomme sitten tällaisten väitteiden todenperäisyyteen tai emme, niin on joka tapauksessa selvää että nämä perheet ovat pohjimmiltaan hyvin turmeltuineita laittomuuden ja paheiden pesäkkeitä. Tai huolimatta siitä uskomme tai emme Prinssi Charlesin olevan pahan lopullinen personoituma, niin on kaikesta huolimatta selvää että hän on hyvin vaarallinen henkilö johtuen monista radikaaleista näkemyksistään, joista vähäpätöisin on tuskin hänen uskonsa USA:n politiikkaa ohjailevaan juutalaislobbyyn. Charlesin kaksinaamainen käytös suhteessa Jumalan valittuun kansaan sopii hyvin siihen mitä Raamattu ennustaa Antikristuksesta. Raamatun profetioissa Antikristus kuvataan tällaiseksi Jumalan valittujen pettäjäksi, joka viettelee ensin monet puolelleen ja saa heidät uskomaan hänen olevansa heidän messiaansa ennen kuin hän kääntyy juutalaisia vastaan ja alkaa vainoamaan heitä suuremmalla raivolla kuin Hitler konsanaan (Hes. 21:2, Dan. 9:27, 11:23, 32, Matt. 24:15, Joh. 5:43, 2. Tess. 2:4, Ilm. 12:13). Tähän loppuun lainaan ajankohtaista tekstiä minkä 300 -luvulla jKr. elänyt Jerusalemin patriarkka Kyrillos Jerusalemilainen kirjoitti hänestä:

Aluksi hän teeskentelee lempeätä – kuin hän olisi oppinut ja hienotunteinen henkilö – ja maltillista ja hyväntahtoista. Ja hänen lumoavan petoksensa valheellisilla ihmeillä ja merkeillä pettäen juutalaiset, kuin hän olisi odotettu Kristus, häntä tullaan jälkeenpäin luonnehtimaan kaikenlaisilla epäinhimillisyyden ja laittomuuden rikoksilla, niin että hän päihittää kaikki epävanhurskaat ja jumalattomat, jotka ennen häntä olivat tehneet rikoksia kaikkia ihmisiä vastaan, mutta erityisesti meitä kristittyjä vastaan. Hän tulee olemaan murhaavin, julmin, armottomin ja ovelin. Ja syyllistyen sellaisiin asioihin vain kolmen ja puolen vuoden ajan, hänet tuhotaan ainosyntyisen Jumalan Pojan, meidän Herramme ja Pelastajamme Jeesuksen, todellisen Kristuksen kunniakkaalla toisella saapumisella, joka teurastaa Antikristuksen Hänen suunsa henkäyksellä ja toimittaa hänet helvetin tuleen.