Ensisijainen tehtäväni on tutkia tietysti ajan merkkejä Raamatun profeetallisesta perspektiivistä ja tehdä sen valossa erilaisia arvailuita tulevaisuudestamme. Mutta minua on kiinnostanut aina myös uusien orastavien teknologioiden seuraaminen siinä valossa miten ne tulisivat mullistamaan mahdollisesti tulevan yhteiskunnan elämän niin hyvässä kuin ehkä pahassakin mielessä. Olen sanonut usein, että näen teknologian neutraalissa valossa, asiana joka itsessään ei ole hyvää taikka pahaa, mutta jota voidaan käyttää kyllä molempiin tarkoituksiin kuten sitä onkin käytetty kautta sivilisaation historian. Teknologiaan voitaisiin soveltaa myös samaa vanhaa viisautta kuin tulesta puhuttaessa: se on hyvä renki mutta huono isäntä. Televisio- tai puhelinriippuvuus voi tuhota ihmissuhteet, mielenterveyden tai Jumala-suhteen, mutta olisi melkoisen typerää väittää etteikö nämä teknologiset keksinnöt olisi tuoneet mitään hyvää ihmiskunnalle tai edistäneet lainkaan evankeliumin asiaa.

Jos olet yhtä vanha kuin minä, tiedät kuinka nopeasti yhteiskuntamme on muuttunut siitä mitä se oli vielä 30 tai 20 vuotta aiemmin (monessa muussakin mielessä, mutta viittaan nyt lähinnä yhteiskuntamme teknologiseen muutokseen). Kovin äkkijyrkkää muutosta ei ole havaittavissa yleensä vielä kymmenessä vuodessa mutta kahdenkymmenen vuoden sisällä tapahtunut muutos on jo selvästi havaittavissa. 2010 -luvulla 90 -luvun VHS-kasetit olivat jo “vintagea” ja keräilyharvinaisuuksia. Nyt taas 2020 -luvulla meitä huvittaa vuosituhannen alun “simpukkapuhelimet”, ynnä muut kummalliset esihistorialliset muinaisesineet kuten mp3-soittimet. Moni nuoremmasta Z-sukupolvesta saattaa jo kummastella, että mitä ihmettä ihmiset tekivät 20 vuotta sitten internetillä mistä ei löytynyt YouTubea, Wikipediaa, Twitteriä, Facebookia tai Instagrammia. Tosin tuolle “TikTok -sukupolvelle” YouTubekin on jokin “boomereiden” käyttämä internetsovellus (“boomerit” on nuorison käyttämä halventava nimitys tietokoneiden kanssa kömpelöistä suurista ikäluokista).

Teknologisen kehitysnopeuden huomioon ottaen onkin siis hyvin odotettavaa, että jo tämän vuosikymmenen loppuun mennessä tai 2030 -luvun alussa, ihmiset tulevat katsomaan yhtä huvittuneena 2010 -luvun laitteita kuten kosketusnäytöllisiä älypuhelimia. Maailman voimakkaimmat teknologiafirmat kuten Microsoft, Google ja Apple ovat nimittäin sijoittaneet suuria rahasummia ei vain tekoälyn kehitykseen mutta myös niin sanottuihin lisätyn todellisuuden (AR eli augmented reality) virtuaalilaseihin, joiden uskotaan korvaavan pian kaksiulotteiset näytöt, oli ne sitten pöytätietokoneita, kannettavia tai älypuhelimien kosketusnäyttöjä. Tällaisissa laseissa puhelimen eri internetsovellukset tai muut toiminnot tulevat vain osaksi todellisen maailman ympäristöä, niin että voit katsella vaikkapa Netflixiä tai selata verkkosivuja olohuoneesi keskellä leijailevan kolmiulotteisen virtuaalitodellisuuden myötä. Tällaisten lasien kautta voit siirrellä kuvakkeita, sovelluksia tai virtuaalisia näyttöjä paikasta toiseen pelkillä käsien liikkeillä.

Voit myös sulkea todellisen ympäristön näkökentästäsi ja uppoutua kokonaan virtuaalitodellisuuden sisään. Applen juuri julkaisema Vision Pro nimittäin mahdollistaa käyttäjilleen sekä VR (virtuaalitodellisuus) että AR (lisättytodellisuus) kokemuksen ja 4K-tarkkuutta vastaavan elokuvaelämyksen missä virtuaalisen näytön voi suurentaa vaikkapa niin suureksi, että on kuin katsoisit elokuvaa elokuvateatterissa omasta olohuoneestasi. Alla sekä Applen oma esittelyvideo kuin myös lasien tuoteanalyysi YouTube kanavalta, jota olen seurannut jo useamman vuoden ajan.

Pyrin nyt välttämään liian sensaationhakuista hypetystä tai hysteeristä pelonlietsontaa mihin ihmisillä on tapana sortua uusista mullistavista teknologisista läpimurroista puhuttaessa. Vältän myös aiheen sekottamista Ilmestyskirjan lopun ajan profetioihin. Mutta on toki aina mielenkiintoista pohdiskella ja spekuloida sillä että onko vaikkapa Ilmestyskirjassa mainittu pedon kuva jollain tapaa yhteydessä tällaiseen teknologiaan. Tuleeko pedon holograafinen kuva jokaisen kotiin tämän kaltaisten AR-lasien myötä? Jos näin sitten olisikin, niin se ei tarkoita sitä että lasit itsessään olisivat jollain tapaa “saatanalliset” ja etteikö ne mahdollistaisi myös monia positiivisia käyttötarkoituksia. Itseasiassa voisimme pohdiskella vaikka kuinka paljon erilaisia positiivisia käyttötarkoituksia tai sitä kuinka radikaalisti tällainen teknologia voisi muuttaa yhteiskuntaa niin hyvässä kuin pahassakin mielessä. Mutta jätän tällaisen pohdinnan jotain toista aikaa varten.

Alla vielä pari hauskaa flashbackia henkilökohtaisten tietokoneiden varhaislapsuudesta 80- ja 90 -luvuilta.

Applen Steve Jobs esittelee ensimmäisen kosketusnäytöllisen älypuhelimen vuonna 2007 historiallisessa esittelyssään: