Elämme parhaillaan historiallisia aikoja, sillä Iranin viimeiset hallituksen vastaiset protestit ovat edenneet jo siihen pisteeseen, että Teheranin 86 -vuotias diktaattori, Iranin ylin hengellinen ja poliittinen johtaja Ali Khamenei, harkitsee jo pakoa Moskovaan mikäli hallituksen turvallisuusjoukot jäävät alakynteen Iranin vihaisten kansalaisten kansannousussa, jotka ovat saaneet tarpeekseen vuosikymmeniä jatkuneesta sorrosta ja maan taloudellisen tilanteen heikkenemisestä.

Protestoijat ovat vallanneet jo useita Iranin kaupunkeja ja hallituksen turvallisuusjoukkojen edustajat ovat antautumassa vapaaehtoisesti ja vaihtamassa puoliaan, kun kansa huutaa kuolemaa diktaattorille ja vaatii vuonna 1979 vallastasyöstyn Shaahin pojan, kruununprinssi Reza Pahlavin vallan palauttamista vaikka hän itse ei toivokaan paluuta Iranin monarkiksi vaan Iranin rauhanomaista siirtymää kohti sekulaaria demokratiaa. Reza Pahlavi on hyvin suosittu hahmo iranilaisten keskuudessa juuri hänen moraalisen johtajuutensa ansiosta edistäessään vuosikymmenien ajan kansainvälistä painetta Ajatollahin hallintoa vastaan ja rohkaistessaan Iranin demokratiaa vaativia ääniä ja hallituksen vastaisia protestoijia.

Tämä kaikki on seurausta Yhdysvaltain 47. presidentin Donald Trumpin reaganilaisesta ulkopolitiikasta, eikä tämä yllätä minua lainkaan sillä olen ymmärtänyt jo noin 15 vuoden ajan, että USA:n heikko ja selkärangaton ulkopolitiikka ei vain vahvista diktaattoreita vaan edistää myös heidän aggressiotaan vapautta ja rauhaa rakastavia kansoja vastaan. Tämä nähtiin jo hyvin sekä Jimmy Carterin aikana, kun Shaahin valta kaatui Iranin islamilaisessa vallankumouksessa, kuin myös Obaman ja Bidenin presidenttikausina, sillä Putinin aggressio Ukrainaa vastaan tapahtui ensin Obaman ja sitten Bidenin johdolla.

Myös islamilainen terrorismi vahvistui juuri Obaman ja Bidenin johdolla, ensin Islamilaisen valtion ottaessa Irakin sodan vetäytymisen jättämän valtatyhjiön ja sitten lokakuun 7. terrori-iskujen muodossa, joka oli suoraa seurausta sekä Obaman että Bidenin harjoittamasta Iranin ja sen proxien myötäilypolitiikasta. Presidentti Trumpin ensimmäisen presidenttikauden johdolla Putin pysyi aisoissa, ISIS:in valta hävitettiin Irakista ja Syyriasta ja Israel ja Persianlahden arabimaat saatiin allekirjoittamaan aabrahamilainen rauhansopimus. Samoin Pohjois-Korean “pieni rakettimies” suostui tapaamaan presidentti Trumpin kun hän uhkaili tätä ensin omilla “toimivilla ydinasenapeillaan”. Julkaisin tästä videon huhtikuussa 2024 missä asetin kontrastiin Trumpin ja Bidenin ulkopolitiikan ja niiden täysin erilaisen lopputuloksen.

Kulunut vuosi on osoittanut, että Trump 47. jatkaa Trump 45.:n ulkopoliittisen pelotteen ja arvaamattomuuden -linjalla, joka saa vapaan maailman viholliset vapisemaan (Hamasin johtajatkin olivat tunnustaneet israelilaisille panttivangeille, että he pelkäsivät eniten Trumpin uudelleenvalintaa). Tämä nähtiin jo kesällä 2025, kun USA iski Iranin ydinlaitoksia vastaan yhdessä Israelin kanssa. Osoituksena USA-Israel suhteiden lähentymisestä, presidentti Trump kutsui Israelin pääministeri Benjamin Netanjahun viettämään uutta vuotta Valkoiseen Taloon ja molemmat jakoivat kohteliaisuuksia toinen toisilleen.

Vierailulla saattoi olla myös strateginen tarkoitus ja viesti siitä, ettei USA aikoisi hylätä liittolaisiaan huolimatta painostuksesta, joka tulee myös Trumpin omien kannattajien keskuudesta toimittajien kuten Tucker Carlsonin taholta, jonka retoriikka on ollut viimeaikoina kasvavassa määrin antisemiittistä ja Israel-vihamielistä. Tucker, jolla on yhä merkittävä asema Amerikan konservatiivien keskuudessa ja läheiset poliittiset siteet Trumpin varapresidentti J.D. Vanceen, nimitettiin äskettäin Amerikan juutalaisjärjestöjen taholta “vuoden antisemiitiksi”.

Vuosi 2026 alkoi yhdellä USA:n historian menestyneimmällä sotilasoperaatiolla, kun USA:n erikoisjoukot iskivät Venezuelaan Nicolás Maduron palatsiin ja vangitsivat häntä ilman ainoatakaan Yhdysvaltain sotilastappiota. Maduro oli Venezuelan sosialistidiktaattori, joka oli vastuussa ei vain oman kansansa ahdingosta vaan myös USA:n yhä pahenevasta huumerikollisuudesta, joka on vaatinut enemmän amerikkalaisten henkiä kuin kuin kaikki Yhdysvaltain sodat 21. vuosisadalla. Kuten Trumpin ulkoministeri Marco Rubio totesi X:ssä heinäkuussa:

Maduro EI ole Venezuelan presidentti, eikä hänen hallintonsa ole laillinen hallitus. Maduro on Cartel de Los Solesin johtaja – huumeterroristijärjestön, joka on ottanut haltuunsa kokonaisen valtion. Ja häntä vastaan on nostettu syyte huumeiden salakuljettamisesta Yhdysvaltoihin.

Myös Suomen presidentti Alexander Stubb kirjoitti X:ssä:

Nicolás Maduron hallinto on jo pitkään ollut vailla legitimiteettiä. Vaalit vuonna 2024 olivat räikeän epärehelliset. Suomi on tämän osana Euroopan unionia todennut. EU on myös asettanut pakotteita Venezuelalle. Kaikilla valtioilla on kuitenkin vastuu kunnioittaa kansainvälistä oikeutta ja toimia sen mukaisesti. Tämän periaatteen säilyminen on Suomen intresseissä. Se on ulkopolitiikkamme kulmakivi. Nyt on tärkeää tukea demokraattisen hallinnon syntyä. Seuraamme tilanteen kehittymistä tarkasti.

Tässä kohtaa on syytä painottaa, että kun Stubb sanoo Maduron hallinnon olleen vailla kansainvälistä legimiteettiä, hän viittaa nimenomaan lännen näkökulmaan sillä lännen vihollisten ja autoritääristen hallitusten, kuten Venäjän, Kiinan, Iranin, Pohjois-Korean ja Kuuban näkemyksissä Maduro oli Venezuelan laillinen presidentti. Kaikki ne toimittajat ja vasemmistolaisaktivistit, jotka kritisoivat nyt “Amerikan imperialismia” seisovat tosiasiassa lännen vihollisten puolella, autoritääristen hallitusten, jotka eivät kunnioita demokratiaa, sananvapautta ja ihmisoikeuksia.

Maduron vallastasyöksemistä on myös hyvä verrata Saddamin Husseinin vallan kaatamiseen vuonna 2003, jonka hintalappuna oli noin biljoona dollaria, 200- 300 000 irakilaisen siviilin kuolema, 4500 kaatunutta ja 32 000 vammautunutta amerikkalaista sotilasta. Maduron vallan kaataminen on vaatinut tähän asti Amerikan sotavoimien puolelta nolla sotilastappiotaja 80 venezuelaista ja kuubalaista Maduron lojalistia on raportoitu kuolleen operaatiossa. Maduron kaataminen lähetti samalla viestin muille USA:n vihollisille siitä mihin Amerikan sotavoimat ja CIA kykenee. Diktaattoreiden kaataminen ei vaadi aina mittavia sotilasoperaatioita missä heidän koko maansa pommitetaan kiviraunioiksi, kuten tapahtui Hitlerin ja Mussolinin ja pienemmässä määrin myös Saddamin kohdalla.

Maduron kidnappaaminen hänen palatsistaan on rohkaissut epäilemättä myös Iranin protestoijia, jotka toivovat että sama voisi tapahtua myös Ali Khamenein kohdalla. Protestoijat ovat jo nimenneet erään valtaamansa kadun presidentti Trumpin kunniaksi. Presidentti Trumpin ohella Israelin pääministeri Benjamin Netanjahun on raportoitu olevan tämän hetken suosituin johtaja Iranin kansalaisten keskuudessa, jotka vihaavat heidän shiia-islamilaisia sortajiaan.

Onko tämä siis 47 vuotta hallinneen Iranin islamilaisen teokratian lopun alkua? Onko Persia uuden vallankumouksen kynnyksellä? Edellisen vallankumouksen aikana Amerikan presidenttinä oli joulukuussa 2024 menehtynyt Jimmy Carter, jonka ulkopolitiikan heikkous mahdollisti Shaahin vallan kaatumisen ja Ajatollah Ruhollah Khomeinin valtaannousun. Tänään vallassa on Reaganin perintöä jatkava Donald Trump, joka on seisonut toistuvasti Iranin demokraattisen opposition vahvistajana ja kieltäytynyt myötäilemästä Iranin islamistista hallintoa, joka on tappanut tuhansia mielenosoittajiaan ja horjuttanut Lähi-Idän vakautta käymällä sotaa Israelia vastaan proxiensa kuten Hamasin ja Hizbollahin välityksellä ja viimevuosina myös suorilla ohjus- ja dronehyökkäyksillä.

Monet Raamatun profetioiden tutkijat ovat panneet merkille, että Iranilla, maalla, joka vuosituhansien ajan on tunnettu paremmin nimellä Persia, on hyvin merkittävä rooli Raamatun lopun ajan tapahtumissa. Se esiintyy etenkin Hesekielen 38-39. luvun profetiassa Googin sodasta kuin myös Danielin kirjan lopun ajan ennustuksissa. Hesekielen 38. luku ennustaa:

 Ja sano: Näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä käyn sinun kimppuusi, Goog, sinä Roosin, Mesekin ja Tuubalin ruhtinas. Minä kuljetan sinua, panen koukut sinun leukoihisi ja nostatan sotaan sinut ja kaiken sinun sotaväkesi: hevoset ja ratsumiehet, kaikki pulskasti puettuja, suuren joukon suurine ja pienine kilpineen, miekankantajia kaikki. Persia, Etiopia ja Puut ovat heidän kanssansa, kilvet ja kypärit on heillä kaikilla. Goomer ja kaikki sen sotalaumat, Toogarman heimo pohjan periltä ja kaikki sen sotalaumat – lukuisat kansat ovat sinun kanssasi. Ole valmis, varustaudu, sinä ja kaikki joukkosi, jotka ovat kokoontuneet sinun luoksesi, ja ole sinä varalla heitä varten. Pitkien aikojen perästä sinä saat määräyksen, vuotten lopulla sinun on karattava maahan, joka on tointunut miekan jäljiltä, koottu monien kansain seasta, – mentävä Israelin vuorille, jotka kauan aikaa olivat olleet rauniomaana; se on tuotu pois kansojen seasta, ja he asuvat turvallisina kaikki tyynni. Sinä hyökkäät kuin rajuilma, tulet kuin pilvi, peittääksesi maan, sinä ja kaikki sotalaumasi ja lukuisat kansat, jotka ovat sinun kanssasi.

Vaikka profetia sisältää monia muinaisten kansojen nimiä, Persia on tässä ainoa, joka on helppo tunnistaa nykyiseksi Iraniksi (Goog ja Maagog on tulkittu usein Venäjäksi ja yhdyn myös itse tähän näkökantaan). Profetiaa on vaikea sovittaa myöskään minkään jo toteutuneen historian tapahtuman yhteyteen, koska Persia on ollut läpi historian juutalaisille ja Israelille hyvin sympaattinen kansankunta. Juutalaiset muistelevat edelleen lämmöllä Kyyros Suurta, joka kukisti Babylonin valtakunnan ja antoi julistuksen, joka salli juutalaisten paluun Babylonin pakkosiirtolaisuudesta Jerusalemiin toisen temppelin rakentamista varten (2. Aik. 36:22-23).

Vuosien 602-628 Bysantti-Sassanidi sota oli niitä harvoja kertoja, kun Persia kääntyi juutalaisia ja Jerusalemia vastaan, mutta Hesekielen näkyä on vaikea sovittaa tuon sodan yhteyteen koska siinä vain Persia hyökkäsi Israelin vuorille. Lisäksi Googin sota tapahtuu vasta “pitkien aikojen perästä”, aikana kun Israelin valtio on tointunut “miekan jäljiltä” ja “tuotu pois kansojen seasta”. Tämä kohta soveltuu siis ainoastaan vuoden 1948 jälkeiseen historiaan. Mutta Persia oli Israelin ja lännen liittolainen vuoteen 1979 asti, kunnes shiia-pappi Ajatollah Khomeini syrjäytti Shaahin vallan. Persia on ollut siitä asti epäsuorassa sodassa Israelia vastaan proxiensa kuten Hamasin ja Hizbollahin kautta ja vuosien 2023-25 Gazan sodassa Israelin ja Persian sotavoimat ajautuivat ensimmäistä kertaa suoraan yhteentörmäykseen Iranin hyökätessä Israelia vastaan ballistisin ohjuksin ja droneparvella.

Myös Danielin kirja ennustaa Persian nousun Israelin ykkösviholliseksi lopun aikoina. Danielin kirjan 10. luku kertoo taivaallisissa ulottuvuuksissa käydystä enkeliruhtinasten sodasta, josta maanpäällä käydyt sotilaalliset selkkaukset ovat vain heijastusta.

 Ja minä jäin yksin. Ja kun minä näin tämän suuren näyn, meni minulta kaikki voima; minun verevä muotoni muuttui kaamean näköiseksi, eikä minussa ollut voimaa mihinkään. Ja minä kuulin hänen sanainsa äänen; ja kuullessani hänen sanainsa äänen minä vaivuin horroksiin kasvoilleni, kasvot maata vasten. Ja katso, käsi kosketti minua ja ravisti minut hereille, polvieni ja kätteni varaan. Ja hän sanoi minulle: “Daniel, sinä otollinen mies, ota vaari niistä sanoista, jotka minä sinulle puhun, ja nouse seisomaan, sillä minut on nyt lähetetty sinun tykösi”. Ja hänen puhuessansa minulle tämän sanan minä nousin vavisten. Ja hän sanoi minulle: “Älä pelkää, Daniel, sillä ensimmäisestä päivästä asti, jona sinä taivutit sydämesi ymmärrykseen ja nöyryyteen Jumalasi edessä, ovat sinun sanasi tulleet kuulluiksi; ja sinun sanojesi tähden minä olen tullut.

Persian valtakunnan enkeliruhtinas seisoi vastustamassa minua kaksikymmentäyksi päivää, mutta katso, Miikael, yksi ensimmäisistä enkeliruhtinaista, tuli minun avukseni, sillä minä olin jäänyt yksin sinne, Persian kuningasten tykö. Ja minä tulin opettamaan sinulle, mitä on tapahtuva sinun kansallesi päivien lopulla; sillä vielä tämäkin näky koskee niitä päiviä.”... Ja hän sanoi: “Tiedätkö, mitä varten minä olen tullut sinun tykösi? Nyt minä käyn jälleen sotimaan Persian enkeliruhtinasta vastaan, ja kun minä olen päässyt hänestä, niin katso: tulee Jaavanin enkeliruhtinas. Mutta minä ilmoitan sinulle, mitä on kirjoitettuna totuuden kirjassa. Eikä ole ketään muuta vahvistamassa minua heitä vastaan paitsi teidän enkeliruhtinaanne Miikael. – Daniel 10:8-14, 20-21.

Danielille siis näytettiin, että lopun aikoina sekä Persian että Kreikan valtakunnat taistelisivat juutalaisia vastaan, ja arkkienkeli Miikael sotisi Israelin kansan suojelusenkelinä sekä Persian että Kreikan enkeliruhtinaita vastaan. Danielin 8. ja 11. luku kertoo tarkemmin näistä Persiaan ja Kreikkaan kytköksissä olevista lopun ajan tapahtumista. Olen osoittanut kirjoissani ja viimevuoden kesällä valmistuneessa 90-minuutin videossani (alla) kuinka nämä luvut ennustivat islamia nousua edeltäneen Bysantti-Sassanidi sodan, joka oli viimeinen merkittävä Persian valtakunnan ja hellenisoidun Itä-Rooman valtakunnan välinen sotilaallinen selkkaus myöhäisantiikin lopulla.

Itä-Rooman keisari Herakleios, joka palautti Bysantin valtakunnalle Persian Khosrau II:n miehittämän Palestiinan ja Egyptin, ja Jerusalemista ryöstämänsä Jeesuksen tosiristin, uskoi itsekin täyttäneensä Danielin 8. luvun näyn kauriin suuresta sarvesta, joka tuhoaa Persiaa symboloineen oinaan kaksi sarvea. Kirjoissani tämän näyn täyttymys ja sen sovellus keskiajan historiaan on osoitettu ensimmäistä kertaa systemaattisella monikerroksisella eksegeesillä. Keskustelin näistä tulkinnoistani äskettäin ChatGPT:n kanssa, ja se keksi tälle historisismin ja futurismin yhteensovittavalle Danielin kirjan tulkinnalleni hieman akateemisemmalta kuulostavan nimen: Fugaalinen ja typologinen hermeneutiikka Danielin kirjan ymmärtämiseksi.

Kirjoissani olen siis identifioinut Danielin 8. luvulle kolme täyttymysvaihetta, jotka toteutuvat saman aikaisesti kolmena eri historian aikakautena:

1. täyttymys: sijoittuu antiikin aikaan ja ennustaa tapahtumat kuten Aleksanteri Suuren nousun, Ptolemaioksen ja Seleukidien kuningaskunnat ja Antiokhus Epifanesin valtakauden.
2. täyttymys: sijoittuu keskiaikaan ja ennustaa tapahtumat, kuten Bysantti-Sassanidi sodan, keisari Herakleioksen valtakauden ja sitä seuranneet tapahtumat, kuten islamin nousun Arabiasta, Bysantin vallan jakaantumisen neljään sotilaslääniin Vähä-Aasiassa, ja Ottomaanien valtakunnan nousun keskiajan lopulla.
3. täyttymys: sijoittuu uudelle ajalle ja ennustaa tapahtumat, kuten Venäjän keisarikunnan, Neuvostoliiton ja Natsi-Saksan nousun, toisen maailmansodan itärintaman ja holokaustin päänäyttämön, sotaa seuranneen maailmanjärjestyksen ja Israelin valtion jälleensynnyn.

Samaa näkyä olisi kiusaus sovittaa myös nykyisen Iranin valtion kontekstiin, mutta tässä kohtaa on syytä olla varovainen, ettei tulkinnoistani muodostuisi pilkallinen karikatyyri. En nimittäin väitä, että Danielin näkyjä voitaisiin sovittaa mielivaltaisesti lukemattomiin historiallisiin aikakausiin. Fugaalisessa ja typologisessa tulkinnassani on tietty looginen rakenne ja syy siihen miksi osa Danielin näyistä toteutuu vain kerran, osa kaksi kertaa ja osa kolme kertaa. Mutta samalla en voi sulkea täysin pois sitäkään mahdollisuutta, että Danielin näky oinaasta ja sen kahdesta sarvesta voisi liittyä jollain tapaa myös nykyisen Iranin valtion yhteyteen. Näin ajateltuna, nykyinen Iranin islamilainen tasavalta olisi vasta oinaan ensimmäinen sarvi (valtakunta), sillä Daniel ennusti:

Minä nostin silmäni ja katsoin. Ja katso, oinas seisoi päin jokea, ja sillä oli kaksi sarvea; ja sarvet olivat korkeat, ja toinen oli toista korkeampi; ja korkeampi puhkesi esiin myöhemmin… Kaksisarvinen oinas, jonka sinä näit, on: Meedian ja Persian kuninkaat. – Dan. 8:3, 20

Daniel näki “oinaan puskevan länteen, pohjoiseen ja etelään päin, eikä yksikään eläin kestänyt sen edessä, eikä kukaan voinut pelastaa sen vallasta. Se teki, mitä tahtoi; ja se tuli suureksi.” Mutta tämä oinaan ekspansionistinen vaihe koskee vain sen toisen, myöhemmin esiin puhjenneen sarven, valtakautta. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että jos Ajatollahin valta hajoaa Iranin toisessa vallankumouksessa, sen paikan ottaa jokin USA:lle ja Israelille myönteinen sekulaari demokratia (ellei sitten Venäjä tai Kiina ehdi väliin asettamaan maahan oman nukkehallitsijansa). Ja Venäjällä ja Kiinalla on aito syy olla huolissaan siitä, että Ajatollahin valta kaatuisi ja Iran tulisi osaksi läntistä etupiiriä, sillä tällainen kehitys murtaisi niiden rakentaman pakote- ja vastablokkijärjestelmän ytimen, vapauttaisi Iranin energian maailmanmarkkinoille lännen ehdoilla ja siirtäisi koko Lähi-idän strategisen painopisteen uudelleen Washingtonin ja sen liittolaisten hyväksi.

Ajatollahin vallan kaatuessa romahtaisi myös Venäjän viimeinen eteläinen suojamuuri lännen vaikutusvaltaa vastaan. Kremlissä vallankumous Teheranissa nähtäisiin toistona vuoden 2004 Oranssivallankumoukseen Ukrainassa, jonka Putin näki lännen masinoimana yrityksenä murtaa Venäjän etupiiri pala palalta ja luoda vaarallinen ennakkotapaus autoritaaristen järjestelmien kaatamisesta Venäjän välittömässä vaikutusympäristössä. Putinin ajattelussa Kiovassa vuonna 2004 alkanut länsimielinen kansannousu on edennyt tänään Iranin kaduille ja päätyisi lopulta Venäjän federaation tuhoksi, ellei hän pysäytä dominoiden kaatumista.

Myös Kiinalle Iranin islamilaisen tasavallan romahtaminen olisi painajainen, koska se nähtäisiin uhkana Kiinan uuden silkkitien hankkeelle, eli Belt and Road -hankkeelle missä Iran toimii merkittävänä kuljetussilmukkana ja strategisena puskurina, jonka avulla Peking on kiertänyt merireitteihin ja Yhdysvaltojen laivastoylivoimaan liittyviä haavoittuvuuksia. Iranin siirtyminen lännen etupiiriin tekisi tästä maareitistä epävarman ja pakottaisi Kiinan entistä riippuvaisemmaksi merikuljetuksista, joita se pitää geopoliittisena heikkoutenaan.

USA:n viimeisen neljännesvuosisadan aikaisissa sodissa on väitetty olevan kyse usein öljystä, eikä tämä tämä väite ole ollut täysin vailla totuuspohjaa. Mutta tänään Yhdysvallat ei enää tarvitse Lähi-Idän öljyä, koska liuskeöljyn ja -kaasun myötä Yhdysvallat on vapautunut suorasta riippuvuudesta ulkomaiseen energiaan– ja juuri siksi sen Lähi-idän politiikkaa ohjaa yhä vähemmän oma energiantarve ja yhä enemmän halu estää öljyn ja vaikutusvallan kasaantuminen Venäjän ja Kiinan käsiin.

Venezuela pitää hallussaan maailman suurimpia todettuja öljyvaroja, vaikka sosialistisen Nicolás Maduron johdolla maan öljyntuotanto on romahtanut alle 1 miljoona barreliin päivässä – eli vain noin ~1 % koko maailman tuotannosta. Maan öljyntuotannon arvellaan nousevan Maduron vallan jälkeisellä ajalla. Konservatiivinen kommentaattori Glenn Beck arvelee alapuolisella videolla, että Maduron vallan kaatamisella Trumpin hallinto pyrkii vaikuttamaan epäedullisesti myös Kiinan talouteen sillä 60-90% Venezuelan raakaöljyn viennistä on mennyt Kiinaan ja Iranin öljystä 85-90% menee samaten Kiinan markkinoille. Eli Maduron ja Khamenein vallan kaatamisessa on kyse todellakin öljystä, mutta ei siksi että USA tarvitsisi sitä, vaan siksi että Kiina ja Venäjä edustavat Yhdysvaltain merkittävintä geopoliittista kilpailijaa, joiden globaalia vaikutusvaltaa Trumpin hallinto pyrkii nyt heikentämään.

Kuten olen argumentoinut jo monissa aiemmissa artikkeleissani, tämä on 21. vuosisadan suurta peliä, joka jatkaa 1800 -luvulla käytyä Britannian ja Venäjän välistä suurta peliä. Mutta tässä pelissä on mukana monia eri panoksia: öljy, kansainvälinen rikollisuus ja huumekauppa, terrorismi, ja joukkotuhoaseet. On ehkä virheellistä kysyä oliko Saddam Husseinin vallan kaatamisessa vuonna 2003 kyse öljystä vai joukkotuhoaseista, sillä kyse oli todennäköisesti molemmista. Ellei Saddamilla itsellään ollut joukkotuhoaseita enää Bushin hyökkäyksen edellä, niin ainakin se pelotti Libyan Muammar Gaddafin luovuttamaan omat joukkotuhoaseensa.

Tämä oli itseasiassa niitä harvoja geopoliittisia voittoja, jotka Saddamin kaataminen sai aikaan, vaikka Irakin sodan jälkiseuraukset olivatkin varsin tuhoisat etenkin Obaman toteuttaman vetäytymisen jälkeen, joka jätti valtatyhjiön ISIS:in nousulle ja vahvisti myös Iranin alueellista valtaa. Kun Gaddafin valta kaatui vuonna 2011 lännen tukemassa Libyan kansannousussa, tämä lähetti viestin monille muille Bushin nimeämästä “pahan akselista” (Irak, Iran, Pohjois-Korea): joukkotuhoaseista luopuminen on virhe, koska ne yksistään toimivat riittävänä pelotteena ja suojana diktaattoreiden vallalle.

Tästä syystä Iran alkoi kehittää entistä aggressiivisemmin omaa ydinasettaan ja Pohjois-Korean “pieni rakettimies” alkoi uhitella naapureitaan ja läntistä pallonpuoliskoa holtittomilla ydinohjuskokeillaan. Iranin ja Pohjois-Korean ydinohjelmat palaavat Bushin sotaa varhaisemmalle ajalle (tämä oli yksi syy miksi ne luokiteltiin pahan akseliksi), mutta USA:n hallituksen omat toimet tavallaan vahvistivat näiden “roistovaltioiden” entistä aggressiiviisempaa käyttäytymistä, koska se lähetti viestin, että ilman joukkotuhoaseita olet syrjäytettävissä joko lännen sotilaallisen intervention tai lännen tukeman kansannousun kautta.

Tämän päivän pahan akseliksi on nimetty usein Kiina, Venäjä, Iran ja Pohjois-Korea. “Irakin sodan arkkitehtina” tunnettu John Bolton alkoi käyttää termiä “pahan akselin tuolla puolen” valtioista kuten Syyria, Libya ja Kuuba. Vuonna 2012 kirjailija William C. Martel kirjoittiThe Diplomat -lehden lyhyessä esseessä ”autoritaarisesta akselista”, johon kuuluivat Kiina, Venäjä, Iran, Pohjois-Korea, Syyria ja Venezuela. Tästä laajennetusta pahan akselista on siis kaatunut tänään Saddam Husseinin lisäksi jo Gaddafin valta Libyassa, Bašar al-Assadin valta Syyriassa ja nyt myös Maduron valta Venezuelassa. Onko Ali Khamenei tämän ketjun seuraava domino? Ja sen jälkeen Putin?

Jää nähtäväksi tuleeko Hesekielen ennustaman Googin sodan edeltää Iranin islamilaisen teokratian tai Putinin vallan kaatumista? Kukaan ei osannut odottaa myöskään Neuvostoliiton kaatumista? Ja moni kylmän sodan ajan profetiauskova kuvitteli Neuvostoliiton täyttävän Hesekielen näyn Googista ja Maagogista, kunnes Neuvostoliitto romahti vuonna 1991. Profetiat eivät toteudu aina meidän odotustemme mukaisesti ja usein saattaa tapahtuu jotain, joka kääntää alkuperäisen pelin asetelman hyvin toisenlaiseksi. Mutta ehkäpä juuri tämä tekee profetioiden seuraamisesta paljon kiinnostavampaa. Ensin tilanteet näyttävät etenevän Raamatun profetioiden ennustamaan suuntaan ja sitten tapahtuukin jokin yllättävä käänne, joka pakottaa meidät katsomaan näitä profetioita aivan uudessa valossa.