Pahuuden lempeät kasvot – Pol Pot ja Prinssi Charles

Kambodžaa 70 -luvulla hallinnutta punaista vallankumousjohtaja Pol Potia (1925 – 1998) kutsutaan usein ”Kambodžan Hitleriksi” – ja hyvästä syystä. Hänen johtamansa punaiset khemerit yrittivät luoda maahan agraariutopian, mikä aiheutti muutamassa vuodessa 1,5 – 3 miljoonan kambodžalaisen nälkäkuolemaan sen jälkeen kun heidät oli pakotettu kaupungeista maaseudulle pakkotyöhön. Tuol Slengin vankilassa kidutetuista 17000 vangista vain seitsemän selvisi hengissä. Tässä maanpäällisessä helvetissä useimpia vangeista – aina naisia ja imeväisiä myöten – ei tapettu luodeilla vaan kuokilla ja nuijilla. Prinssi Charlesilla on enemmän yhteistä Pol Potin kanssa kuin moni ehkä aavistaakaan.

Moni voisi paheksua tällaisia vertauksia, mutta katso yläpuolinen video Pol Potin viimeisestä haastattelusta. Voisitko uskoa, että tämä kainosti hymyilevä kiltin oloinen herrasmies kykeni ylläkuvattuihin hirmutekoihin? Hän kertoo haastattelijalle, että hänet tunnettiin hyvin kohteliaana ja hienotunteisena henkilönä ja kysyy retorisesti: ”Katso minua nyt, näytänkö minä väkivaltaiselta henkilöltä?”  Kuitenkin, samassa haastattelussa (ei videolla) hän ei kiellä vastuutaan miljooniin kuolemiin – mitä hän kutsuu kovin välinpitämättömästi liikkeensä ”virheiksi” – mutta sanoo niiden olleen vallankumouksen välttämättömyys. Katumuksen sijaan hän puolustelee itseään väittäen toimensa pelastaneen Kambodžan Vietnamin valloitukselta ja vakuuttaa hänen omantuntonsa olevan puhdas. New York Timesin journalisti Elizabeth Becker kuvasi tapaamistaan Pol Potin kanssa näin:

Ensimmäinen asia mihin kiinnitin huomiota oli miehen karisma. Olin ajatellut mielikuvissani, että pahan miehen tulisi näyttää pahuutensa ja roistomaisuutensa, mutta sen sijaan hänellä oli hienot kasvonpiirteet, heiveröiset kädet ja hän puhui hyvin hiljaa.

Ihmisen pahuus on toisinaan hyvin arvoituksellinen asia. Hollywood on turruttanut meidät ajattelemaan, että sosiopaatit ja ”pahikset” olisivat jotenkin tunnistettava ihmisryhmä heidän ”roistomaisesta” ulkonäöstään. Kuitenkin, lääketieteellisen määritelmän mukaan sosiopaatit ovat ”Pinnallisesti hurmaavia, psykopaatit taipuvat tekemään hyvän ensivaikutelman toisiin ja usein näyttäytyvät muille huomattavan normaaleilta. Silti he ovat itse-keskeisiä, epärehellisiä ja ei-luotettavia ja ajoittain he ryhtyvät vastuuttomaan käytökseen pelkän huvin vuoksi. Suurelta osin ilman syyllisyyttä, empatiaa ja rakkautta, heillä on satunnaisia, tunteettomia ja romanttisia ihmissuhteita.” Tämän määritelmän kirjoittajat lisää: ”Jotkut tutkijat ovat jopa spekuloineet että ’ menestyneet psykopaatit’ – nämä jotka saavuttaa huomattavan aseman yhteiskunnassa – saattavat olla yliedustettuina tietyissä asemissa, sellaisissa kuin politiikassa, liiketaloudessa ja viihteessä.” 

Mitä tulee Prinssi Charlesiin, olen kuullut argumentin, ettei hän voi olla paha koska hän ei näytä siltä. Kun katsoin kerran veljeni kanssa TV-dokumenttia hänestä, veljeni tokaisi ”nähneensä” tämän silmistä ettei tämä ole paha saati sitten Antikristus. Silmien on väitetty olevan ihmisen sielun peili, mutta voitko nähdä Pol Potin silmistä hänen pahuuttaan. Jos silmät ovat ikkuna henkilön sieluun, niin miksi saksalaiset eivät tunnistaneet Hitlerin silmistä hänen todellista luonnettaan tai venäläiset Stalinin simistä. Miksi kukaan ei tunnistanut tätä Prinssi Charlesin parhaasta kaverista Jimmy Savilesta silloinkaan kun syytökset hänen hyväksikäytöstään oli jo vuotanut julkisuuteen? Kenties siksi, että kukaan ei tahtonut uskoa tätä Savilen kaltaisesta humoristisesta ja karismaattisesta ”hyväntekijästä”. Hirviöillä voi olla toisinaan hyvin pettävä luonne. Pol Potin lähipiiri tunsi tämän köyhien ystävänä. Hitlerkin piti ajoittain hyvin jalomielisiä puheita Saksan köyhien ahdingosta sanoen niiden, jotka eivät auttaneet hädänalaista olevan hänen silmissään todellisia köyhiä (tuon linkin video on jonkin natsien sympatisoijan julkaisema, mutta uskon käännösten olevan silti oikeita).

On tärkeä tietää, että vain Jumala voi nähdä ihmisen sieluun. 1. Samuel 16:7 sanoo, ”Ihminen näkee ulkomuodon, mutta Herra näkee sydämen.”  Tästä huolimatta myös lääketiede on annettu meidän parhaaksemme voidaksemme diagnosoida niin fysiologisia kuin psyykkisiäkin sairauksia ja hoitaa niitä asiaankuuluvalla tavalla. Kun nuori Hitler passitettiin ensimmäisen maailmansodan kaasuhyökkäyksen jälkeen pieneen sairaalaan Pasewalkissa, psykiatri Edmund Forster diagnosoi hänet profeetallisesti ”hysteerisiä oireita omaavaksi psykopaatiksi”. Tuon sairaalakäynnin on sanottu muodostaneen käännekohdan Hiterin elämässä. Hän alkoi pitää itseään Jumalan lähettämänä Saksan pelastajana. Hän vertasi itseään toistuvasti Jeesukseen Kristukseen. Tämä pelastussanoma näkyi myöhemmin natsien propagandakoneistossa, jolla onnistuttiin aivopesemään miljoonat saksalaiset. Useimmilla messias-kompleksiin sairastuneilla ihmisillä on myös sosiopaattinen persoonallisuushäiriö. Katso vain henkilöitä kuten Pol Pot, Charles Manson tai David Koresh.

Vaikka Prinssi Charles on tunnettu hänen huumorintajustaan ja herrasmiesmäisestä charmistaan – Prinssin ystävä Emma Thompson sanoo tanssimisen hänen kanssaan olevan parempaa kuin seksi – tämä charmi ei kerro mitään hänen todellisesta luonnostaan. Kaikki psykopaatin oireet pinnallisesta charmista, naisten hyväksikäyttöön, katumattomuuteen ja messias-kompleksiin, on havaittavissa selvästi Charlesin persoonassa. Erityisen kuuluisa on tapaus missä Charles kihlattuaan Dianan kommentoi suorassa TV-lähetyksessä toimittajan kysymykseen rakastumisesta : ”Mitä ikinä rakastuminen sitten merkitseekään?” Jo ensimmäisestä hääpäivästä lähtien Dianalle selvisi ettei hänen miehensä aikonut olla uskollinen hänelle, kuten Andrew Morton paljasti hänen kirjassaan Diana: Her True Story (1992). Vaikka kirja väritti kuvan Camillasta Charlesin todellisena rakastettuna ja mitä heidän avioitumisensa on sittemmin vahvistanut, todellisuus saattaa olla jotain täysin muuta.

Elämänsä loppua kohden Diana oli nimittäin yhä vakuuttuneempi siitä, että Charles käytti Camillaa hyväkseen siinä määrin missä häntäkin. Hän kirjoitti ja puhui Charlesin useista avioliiton ulkopuolisista suhteista ei vain naisiin mutta myös miehiin. Et ole kuullut tästä yksinkertaisesti sen tähden, että nämä paljastukset olivat varsinainen syy siihen miksi hänet vaiennettiin. Vuoden 1995 murhakirjeessään – jossa hän sanoi Charlesin suunnittelevan hänen varalleen lavastettua auto-onnettomuutta – hän kertoi Camillan olevan hänen miehelleen pelkkä pelinappula. Myöhemmät väitteet juorulehti Globessa on esittänyt Charlesin naineen Camillan pelkäksi kulissiksi peittääkseen medialta hänen homosuhteensa miespuolisiin palvelijoihin (Dan. 11:37:n mukaan Antikristus ei välittäisi naisten rakkaudesta). Globen väite kulissiavioliitosta on itseasiassa hyvin uskottava ottaen huomioon, että vain muutamia kuukausia ennen häitä, Charles oli median ryöpyteltävänä, kun hänen entinen miespalvelijansa George Anthony Smith astui julkisuuteen syytöksillä, että hänet oli raiskattu toisen miespalvelijan Michael Fawcettin toimesta, jonka hän väitti olleen Charlesin petiystävä. Kulissiliitto Camillaan olisi ollut ovela harhautus saada sensaationälkäisen lehdistön huomio vedettyä pois hänen ”kaappisuhteistaan”.

Mitä tulee messias-kompleksiin, myös tämäkin on ollut hyvin näkyvää Charlesin retoriikassa viimeisen 5 – 10 vuoden ajan (ks. helmikuun 3:n artikkelini). Jokaisen hälytyskellon pitäisi soida kun Walesin Prinssin vaikutusvallan omaava henkilö puhuu itsestään ”kolhiintuneen maailman parantajana”  ja ”ihmisten sydänten kuninkaana.” Vieläkin huolestuttavampaa on se, että hän pukee tämän retoriikan poliittiseen ja vallankumoukselliseen ohjelmaan, jota hän ajaa hänen kirjassaan ja filmissään Harmony. Harmonyn kaltainen poliittinen ohjelma yhdistettynä Charlesin messiaaniseen retoriikkaan voi johtaa vain siihen mitä Pol Pot sai aikaan Kambodžassa tai Hitler ja Stalin Euroopassa. Meidän tulisi tuntea historiaa sen verran, että ymmärtäisimme jokaisen taloudellisen laman tai jyrkän luokkajaon tuoneen kapitalistiseen valtajärjestelmään heiluriliikkeen vastakkaisilta voimilta, joka on murskannut milljoonilta viattomilta hampaat ja kallon.

Marxin kommunistinen manifesti (1848), Hitlerin Mein Kampf (1925), Maon punainen kirja (1964) – ja nyt Prinssi Charlesin Harmony (2010). Nämä kaikki kirjat kutsuvat vallankumoukseen globaalia kapitalismia vastaan. Me tiedämme jo mihin edelliset vallankumoukset päättyivät. Olemmeko tarpeeksi viisaita ymmärtämään, että Charlesin ”kestävyyden vallankumous” ei tulisi päättymään yhtään sen kauniimmin? Olen varma siitä, että Punaisten khemerien kuoleman kentät saavat jatkoa siinä mitä Charlesin utopia tulee käytännössä niittämään. Tämä voidaan osoittaa jo kirjan omasta viestistä, mikä tuomitsee teknologian ja taloudellisen kasvun – aivan kuin punaiset khemerit tekivät Kambodžassa – ratkaisuna köyhyyden poistamiseen ja nälkäisten ruokkimiseen ja kutsuu avoimesti maailman ihmisväestön vähentämiseen. Anna minun tehdä tämä selväksi. Kun Prinssi lausuu sivulla 289, että ”emme voi saada aikaan tasapainoa ellemme ryhdy vakavasti käsittelemään kuinka vakauttaa ja jopa vähentää maailman ihmisväestöä,” hän ei viittaa tässä syntyvyyden säännöstelyyn vaan ihmisväestön massamurhaamiseen miljoonilla tai paremminkin miljardeilla ihmisyksilöillä.

Mikään väestönkasvua koskeva tilastoennuste ei osoita, että ihmisväestö voisi laskea syntyvyyden säännöstelyllä tai parempaa seksivalistusta koskevilla toimenpiteillä kehittyvässä maailmassa. Se vain hidastaisi kasvunopeutta. On myös huomioitava, että väestöräjähdystä koskeva uhkakuva, minkä Paul R. Ehrlich lanseerasi vuonna 1968 kirjassaan The Population Bomb, on ekofasistien luoma ikäloppu myytti minkä nykytutkimus on osoittanut jo vääräksi. Tähän liittyen suosittelen katsomaan Youtubesta professori Hans Roslingin mainion animaatioesitelmän alapuolelta. On todistettu, että maailman väkiluku pysähtyy tai lähtee laskuun vuoteen 2100 menessä kun planeetallamme olisi tuolloin 10 – 11 miljardia ihmistä. Suuri osa tästä ”perheenlisäyksestä” esiintyy kehittyvässä maailmassa Afrikassa ja Aasiassa. Tähän kehitykseen ei tarvita hallitusten valvomaa väestönhallintaa, sillä tämä kehitys tapahtuu täysin luonnollisesti nykyisten olosuhteiden ehdoin missä lähes kaikkialla maailmassa on jo siirrytty viiden tai suuremman lapsen perheistä keskimääräisiin kahden ja puolen lapsen perheisiin.

Jos hallitukset voisi tehdä jotakin väkiluvun vähentämiseksi – mihin Charles heitä kutsuu – tämä olisi mahdollista vain tarkoituksellisella nälkiinnyttämispolitiikalla tai biologisilla aseilla, kuten arvovaltainen Center for Strategic and International Studies varoitti tutkimuksessaan eko-terroristeista. Tämä on se karmea todellisuus mitä Prinssi Charles tavoittelee hänen utopisessa näyssään harmoonisesta yhteiskunnasta. Käytännössä nämä ihmiset uskovat, että paratiisi on mahdollista rakentaan maanpäälle jos siitä ensin puhdistetaan sen haitalliset tekijät. Eli helvetin täytyy tulla ensin ennenkuin ihmiskunta voi nauttia tuosta ihanasta onnen kulta-ajasta missä ihminen ja luonto elää sopusoinnussa keskenään. Heidän ajatusmaailmansa on niin turmeltunut ja mielenvikainen, että sitä on lähes mahdoton käsittää. He kuitenkin uskovat omaan utopiaansa ja kenties ajattelevat itse olevansa hyviäkin ihmisiä aivan kuin Pol Pot, joka ei näytä tuntevan katumuksen häivääkään hänen miljoonista ihmisuhreistaan. He saattavat uskoa olevansa maailman pelastajia, mutta heidän motiivejaan ajaa pelkkä itsekkyys. Ellet usko minua, niin usko sitten Britannian johtavaa kliinisen psykologian nimeä Oliver Jamesia, joka antoi Keith Allenin Dianan murhaa koskevassa filmissä (2011) Prinssi Philipistä seuraavan diagnoosin, mikä voidaan soveltaa hänen poikaansa yhtälailla:

Uskon Prinssi Philipin olevan joku jolta puuttuu kokonaan sisäinen tunne oikeasta ja väärästä. Syvällä sisimmässään hän ei välitä kenestäkään toisesta yhtään mitään. Hän pitää kaikkia muita mahdollisina uhkina. Hän on täysin itsekäs ja tämä on aivan kuten Fred West tai kuka tahansa psykopaattinen henkilö.

Jos olisimme kuunnelleet aikoinaan Edmund Forsterin psykoanalyysia Hitleristä, kenties holokaustia ei olisi koskaan tapahtunut. Olisiko nyt aika kuunnella Oliver Jamesin arviota Prinssi Philipistä ja hänen pojastaan?

Myös tässä videossa väestönräjähdyksen myyttiä on havainnollistettu hyvin ymmärrettävästi.

Advertisement

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s