Äänitin tuollaisen itse laulamani version parisen vuotta sitten säveltämästäni ja sanoittamastani virrestä. Jätin tässä viimeisen säkeen laulamatta. Äänitin tuon pianon päältä sadan euron Huaweillani, mutta paransin äänenlaatua hieman Audacity -äänenkäsittelyohjelmalla.
Kirjoitin “Pizzagatesta” jo laajemmin artikkelissani Pimeässä verkossa väitetään olevan snuff-video Hillary Clintonista sadistisissa veriorgioissa lapsia vastaan. Onko pizzagate sittenkin totta? Termi “pizzagate” viittaa Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaalien alla vaihtoehtomedioissa levinneeseen salaliittoteoriaan Wikileaksin vuotamista Hillary Clintonin kampanjapäällikkö John Podestan oudoista ja epäilyttävistä sähköpostiviesteistä, joista monet oli löytävinään todisteita vaikutusvaltaisten miesten ihmiskaupasta ja lasten hyväksikäytöstä. Tähän teoriaan liittyi myös Washingtonissa sijaitsevan pizzeria Comet Ping Pongin omistajan James Alefantisin – jolla oli yhteyksiä Podestaan ja demokraatteihin – oudot pornograafiset instagram-kuvat ja pizzerian outo symboliikka, jonka FBI:n tiedot vahvistivat mistuttaneen koodikieltä joilla pedofiilit kommunikoivat toistensa kanssa pimeässä verkossa. Joulukuussa 2016 valtamedia teki pizzagatesta varoittavan esimerkin “valeuutisten” vaarallisista seurauksista, kun asemies ryntäsi pizzeria Comet Ping Pongiin, vaikka hänet saatiin nujerrettua ennen kuin kukaan ehti vahingoittua. Lukuisten muiden tekosyidensä ohella Hillary Clinton on syyttänyt pizzagatea hänen häviöstään Donald Trumpille.
Päivitys: Jeffrey Epstein löydettiin kuolleena sellistään 10. elokuuta 2019, vaikka hän oli ympärivuorokautisessa tarkkailussa hänen aiemman väitetyn itsemurhayrityksensä jälkeen. Tämä tapahtui vain päivä sen jälkeen, kun oikeus julkaisi 2000 dokumenttia, joissa on nimetty joitakin Epsteinin vaikutusvaltaisia ystäviä ja rikoskumppaneita. Epsteinin uhrien lakimiehet ja jotkin konservatiiviset journalistit olivat varoittaneet jo viikkoja ennen Epsteinin kuolemaa, että hänen vaikutusvaltaiset ystävänsä tulisivat järjestämään seksirikollisen kuoleman ellei häntä siirrettäisi ympärivuorokautiseen tarkkailuun. Joidenkin väitteiden mukaan valvontakamerat olisivat olleet epäkunnossa juuri silloin, kun Epstein teki väitetyn itsemurhansa.
Helmikuussa 2011 Prinssi Andrew nähtiin seurustelemassa miljardööriystävänsä Jeffrey Epsteinin kanssa, joka tuohon aikaan oli jo kolmannen tason (korkein taso, korkea riski rikosten uusimiseen) tuomittu seksirikollinen.
Huolimatta siitä oliko Alefantisilla ja pizzeria Comet Ping Pongilla mitään osuutta tällaisiin syytteisiin, pizzagate on yhdistetty sittemmin mihin tahansa todisteisiin vaikutusvaltaisten miesten ja naisten pedofiiliringin olemassaolosta. Helmikuussa 2011, vuosia ennen pizzagateorian ilmaantumista, oikeistolaisen Breitbart -verkkolehden edesmennyt perustaja Andrew Breitbart kirjoitti Twitterissä (on epäselvää mihin hän perusti tällaiseen syytteen):
En voi käsittää kuinka progressiivien guru John Podesta ei ole kaikkien tuntema nimi alaikäisten seksiorjien maailmanluokan peiteoperaatiossa puolustamassa sanoinkuvaamatonta pohjasakkaa.
Satanic Ritual Abuse
Jos unohdetaan sen yhteydet Comet Ping Pongiin, Hillary Clintoniin ja John Podestaan, pizzagaten kaltainen salaliittoteoria ei syntynyt vasta sosiaalisen median aikakaudella. Samanlaisia väitteitä valtion suojelemista vaikutusvaltaisista pedofiileista on kiertänyt lehdistössä jo ainakin 80 -luvulta lähtien. Itse kirjoitin niistä jo laajasti vuonna 2014 julkaisemassani verkkokirjassa Muhammad, Kaarle Suuri ja Antikristus, luvussa 12. Mainitsin siinä lyhyesti myös Jeffrey Epsteinin tapauksen ja sen yhteyden Prinssi Andrewiin. Pizzagate on vain viimeisin esimerkki jo 30 – 40 vuotta tunnetuista väitteistä, joiden mukaan osa maailman eliitistä ja valtaapitävistä kuuluisi saatanalliseen kulttiin, joka kidnappaa, kasvattaa ja kauppaa lapsia saatanalliseen rituaalihyväksikäyttöön. Jotta käsittäisit tällaisten väitteiden pitkäikäisyyden, katso sivustoni In English -välilehdestä löytyvä suomennettu dokumentti In Satan’s name (linkki dokumenttiin myös täällä). Dokumentti on 80 -luvun lopusta tai 90 -luvun alusta ja siinä on haastateltu monia rituaalihyväksikäytön asiantuntijoita. Catherine Gould, kansainvälisesti tunnustettu lapsiterapeutti, joka neuvoi sosiaalityöntekijöitä ja poliisia SRA:n (Satanic Ritual Abuse) tapauksista, sanoo siinä:
Heitä [satanisteja] on varmasti pankin johtajissa, psykologeissa, tiedotusvälineiden palveluksessa. On kuultu lastensuojeluvirkailijoista, poliiseista. Kultilla on syynsä saada väkeään kaikille elämänaloille. Kun aloitin tämän työn, ajattelin että näiden henkilöiden motivaationa oli ehkä seksi ja raha ja että he olivat pedofiileja. Mutta lähes 10 vuoden kuluessa olen saanut sen käsityksen, että motivaatiot ovat paljon kavalampia. Lapsiin tosiaan yritetään iskostaa saatananoppia. Lasten rituaalinen hyväksikäyttö on pohjimmaltaan yritys kehittää kultille ihmisresursseja, lapsia, joita on alistettu ja aivopesty siinä määrin, että heistä on mahdollisimman suuri hyöty eri aloilla. Pyrkimyksenä on saada niin paljon valtaa kuin suinkin niin tässä maassa kuin muuallakin.
Samassa dokumentissa ainakin 140 SRA:n uhria hoitanut brittiläinen lääkäri Jim Phillips sanoo:
Miltei kaikkien naispotilaiden oma lapsi on uhrattu. He ovat olleet näkemässä hirveitä asioita. Pelkästään minun potilaani ovat nähneet yli tuhat murhaa. 10 % Iso-Britannian väestöstä ovat harjoittavia satanisteja. [Heitä on] kaikkein ylimmästä kaikkein alimpaan yhteiskuntaluokkaan. Potilailtani olen kuullut, että mukana on kuninkaallisia ja hallituksen jäseniä. Tietojen täytyy perustua tosiasioihin. Kuulemme saman tarinan kerran toisensa jälkeen.
Toinen Iso-Britannian poliisia ja sosiaalityöntekijöitä informoinut terapeutti Vera Diamond vahvistaa dokumentissa Phillipsin väitteet:
Ilmeisesti kyse on kansainvälisestä rikostoiminnasta, joka ulottuu lapsipornosta ja snuff-filmeistä [so. filmi missä ihmisiä tapetaan kameran edessä sairaiden pervojen miellyttämiseksi] suureen kansainväliseen asekauppaan. Ihmiset aivopestään, mitä on vaikea ymmärtää ellei työskentele sen kokoneiden ihmisten parissa. Aivopesussa ihmisen mieli vallataan täydellisesti. Tietääksemme mukana on korkeita turvallisuuspalveluita kuten CIA. Olen kuullut mainittavan jopa kuninkaallisen perheen ja jopa heitäkin korkeampia perheitä, mutta eihän tällaisista voi puhua julkisesti vaikka tiedän että kamera käy.
Vaikka tämä dokumentti tyrmää SRA:n sosiaalityöntekijöiden lasten mieliin iskostamana fantasiana ja median “saatanallisen paniikin” lietsomana vainoharhaisena joukkopsykoosina, jonka olemassaolosta ei löytyisi konkreettisia rikosteknisiä todisteita, niin viimevuosina julkisuuteen paljastuneiden eliitin hyväksikäyttötapausten valossa, SRA ei näytäkään enää niin yliampuvalta salaliittoteorialta kuin se saattoi näyttää vielä 10 tai 20 vuotta sitten. Käsittelin 700-sivuisessa kirjassani laajasti esimerkiksi belgialaisen pedofiili Marc Dutrouxin oikeustapausta, johon liittyi peittelyä paljon suuremmasta pedofiiliringistä, joka ulottui Belgian vaikutusvaltaisista liikemiehistä aina sen kuningashuoneeseen asti. Dutroux itse väitti olevansa vain pieni ja merkityksetön ratas vaikutusvaltaisessa kansainvälisessä rikollisjärjestössä, jonka työnkuvaan kuului lasten kidnappaaminen rikkaille ja mahtaville. Osa Dutrouxin tapaukseen liittyneiden X-todistajien kertomuksista on niin hirvittävää luettavaa, että niitä on hyvin vaikea sulattaa. Belgian rikospoliisi on kuitenkin vahvistanut monien todistajalausuntojen paikkansapitävyyden. Nämä todistajalausunnot olivat luonteeltaan hyvin samankaltaisia SRA:n uhrien kokemusten kanssa, sillä kyse ei ollut vain lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä mutta myös psykologisesta kidutuksesta missä vangittuja lapsia pakotettiin todistamaan ystäviensä murhia, murhaamaan oma vastasyntynyt lapsi, syömään ihmislihaa, osallistumaan orgioihin tai jopa seksiin eläinten kanssa tai muuta yhtä kammottavaa.
Virginia Roberts Giuffre
Jeffey Epsteinin uhrien kertomukset eivät ole yksityiskohdissaan aivan yhtä kammottavia kuin Dutrouxin tapauksen X-todistajien, mutta muistuttaa hyvin läheisesti jo vuosikymmeniä vanhaa väitettä vaikutusvaltaisten henkilöiden osallisuudesta kansainväliseen ihmiskauppaan ja lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Olisi sitä paitsi odotettavaa, että tällaiseen hyväksikäyttörinkiin mahtuisi monia eri tasoja asiakkaidensa yksilöllisten fetissien tyydyttämiseksi. Osa haluaisi “vain” seksiä alaikäisten seksiorjiensa kanssa, mutta toiset menisivät tätäkin pidemmälle sadomasokismin ja snuff-filmien pimeään maailmaan. Jo ensiksi mainittu on tarpeeksi inhottavaa luettavaa, joten en mene tässä kaikkein järkyttävimpiin yksityiskohtiin. Lainaan alla Epsteinin yhtä kuuluisinta uhria, joka tunnetaan oikeuspapereissa anonyymilla Jane Doe 3 ja jonka oikea nimi on Virginia Roberts Giuffre. Alla osa hänen valaehtoisesta todistuksestaan missä hän mainitsee myös Prinssi Andrewin:
Nimeni on [peitetty] ja synnyin elokuussa 1983.
Olen nykyään 31 -vuotias.
Kasvoin Palm Beachilla, Floridassa. Kun olin pieni rakastin eläimiä ja halusin olla eläinlääkäri. Mutta elämäni otti hyvin erilaisen käänteen kun aikuiset halusivat alkaa harrastaa seksiä kanssani.
Suunnilteen vuonna 1999, kun olin 15 -vuotias, tapasin Ghislaine Maxwellin. Hän on Robert Maxwellin tytär, joka oli rikas julkaisija Britanniassa. Maxwell pyysi minua tulemaan hänen kanssaan Jeffrey Epsteinin palatsiin tarkoituksessa opettaa minulle kuinka suorittaa “hierontaa” ja kuinka hän voisi kouluttaa minut tällä alueella ammattilaiseksi. Pian tämän jälkeen menin Epsteinin kotiin, joka sijaitsi alueella Palm Peach, El Brillo Way.
Ensi kerrasta, kun minut otettiin Epsteinin palatsiin tuona päivänä, hänen motivaationsa ja toimensa olivat seksuaalisia. Isäni ei sallittu tulevan sisään. Minut vietiin yläkertaan rappusia pitkin. Siellä oli alaston mies, Epstein, huoneen pöydällä. Epstein ja Maxwell pakottivat minut seksuaaliseen toimintaan Epsteinin kanssa. Olin 15 vuoden vanha siihen aikaan. Mies näytti olevan yli 40 tai yli 50. Minulle maksettiin 200 dollaria. Eräs Epsteinin työntekijöistä ajoi minut kotiin.
Tulin takaisin useita päiviä myöhemmin ja tein samankaltaiset seksuaaliset asiat Epsteinille.
Kun tein nuo asiat, Epsteinille, hän ja Maxwell sanoivat vievänsä minut matkustamaan ja hoitaisivat minulle opiskelupaikan. He lupasivat minulle koko maailman, ja että pääsisin matkustelemaan Epsteinin kanssa hänen yksityiskoneessaan ja että saisin hyväpalkkaisen ammatin. Epstein sanoi etsivän minulle lopulta rikkaan aviomiehen, jotta voisin “asettua” elämässäni.
Joten aloin “työskentelemään” yksinomaan Epsteinille. Hän vei minut New Yorkiin, hänen suurella yksityiskoneellaan. Menimme hänen palatsiinsa New York City:ssa. Minulle näytettiin huoneeni, todellinen luksushuone. Palatsi oli valtava. Olin peloissani koska se oli niin iso. Epstein toi minut huoneeseen jossa oli hierontasali. Minulle se näytti parmminkin S&M salilta. Epstein sai minut harrastamaan siellä hänen kanssaan seksuaalista toimintaa…
Seuraavien viikkojen aikana Jeffrey Epstein ja Ghislaine Maxwell opettivat minua tekemään mitä he halusivat, mukaan lukien seksuaalista toimintaa ja seksilelujen käyttöä. Koulutus tapahtui New Yorkissa ja Floridassa, Epsteinin palatseissa. Se oli käytännössä päivittäistä ja se oli kuin olisin mennyt kouluun. Minun täytyi myös harrastaa seksiä Epsteinin kanssa monia kertoja.
Minua koulutettiin olemaan kaikkea “mitä mies halusi minun olevan”. Se ei ollut vain seksuaalista koulutusta, mutta he halusivat minun kykenevän tyydyttämään kaikkien niiden miesten tarpeet joille he lähettivät minut. He sanoivat rakastavan sitä, että olin hyvin taipuvainen ja tiesin kuinka pitää suuni kiinni. Epstein ja Maxwell kertoivat minulle myös, että he halusivat minun tuottavan heille asioita seksin harrastamisen ohella. He käskivät minua kiinnittää huomiota yksityiskohtiin siitä mitä miehet halusivat, niin että voisin raportoida heille takaisin.
Varhaisesta saakka pelkäsin Epsteiniä. Epstein kertoi minulle olevansa miljardööri. Kerroin äidilleni, että työskentelin tälle rikkaalle miehelle ja hän sanoi, “mene, mene kauaksi pois”. Epstein oli luvannut minulle paljon ja tiesin että olisin suurissa ongelmissa jos lähtisin pois. Tiesin myös olevani todistaja moneen laittomaan toimintaan ja Epsteinin sekä hänen ystäviensä huonoon käytökseen. Jos jättäisin Epsteinin, hän tunsi kaikenlaisia voimakkaita henkilöitä. Hän olisi voinut saada minut tapetuksi tai kidnapatuksi ja tiesin aina hänen olevan kykenevä siihen ellen tottelisi häntä. Hän antoi minun tietää, että hän tunsi monia henkilöitä korkeilla paikoillla. Puhuen itsestään, hän sanoi, että “Voin päästä viranomaisia pakoon”. Olin hyvin peloissani, etenkin kun olin vasta teini…
Kun olin hänen kanssaan, Epstein harrasti seksiä alaikäisten kanssa päivittäin. Hänen kiinnostuksensa tämän kaltaiseen seksiin oli ilmeistä hänen lähellään oleville ihmisille. Toiminta oli niin ilmeistä ja rohkeaa, että kuka tahansa joka vietti merkittäviä aikoja Epsteini asunnoilla, olisi ollut täysin tietoinen mitä oli meneillään.
Epsteinin koodisana seksuaaliselle aktiviteetille oli “hieronta”. Ajoittain Epsteinin ja tyttöjen välinen vuorovaikutus alkoi hierontahuoneessa. Se oli aina seksuaalista kanssakäymistä eikä koskaan pelkkää hierontaa.
Sen lisäksi, että jatkuvasti etsivät alaikäisiä tyttöjä henkilökohtaisten halujensa tyydyttämiseksi, Epstein ja Maxwell hankkivat tyttöjä myös Epsteinin ystäville ja tuttaville. Epstein erityisesti kertoi minulle, että syy tämän tekemiseen oli se, että he “olisivat hänelle velkaa”, he “olisivat hänen taskussaan”, ja että “hänellä oli jotain heistä”. Ymmärrän hänen tarkoittaneen, että kun joku oli hänen taskussaan, he olivat hänelle palveluksia velkaa. Ymmärsin myös, että Epstein ajatteli saavansa armon jos hän koskaan jäisi kiinni mistään laittomasta, tai että hän voisi paeta ongelmia täysin.
Ghislaine Maxwell oli voimakkaasti mukana laittomassa seksissä. Ymmärsin hänen olevan hyvin voimaks persoona. Hän käytti Epsteinin rahaa ja omaa nimeään ja yhteyksiään saadakseen valtaa ja arvovaltaa.
Yksi tapa kuvata Maxwellin roolia oli “Madame”. Hän omaksui luoton aseman kaikille tytöille, mukaan lukien minulle. Hän sai minut luottamaan itseensä ja Epsteiniin. Tosiasiassa Maxwellille siinä oli kyse kaiken aikaa vain seksistä. Hän harrasti seksiä alaikäisten tyttöjen kanssa käytännössä joka päivä kun olin hänen luonaan ja hän oli hyvin pakottava.
Minulla oli ensimmäinen seksuaalinen kanssakäyminen hänen kanssaan, kun olin noin 15 -vuotias Palm Peachin palatsissa. Minulla oli seksuaalista tomintaa hänen kanssaan useiden seuraavien vuosien ajan Epsteinin monissa eri palatseissa ynnä muissa eksoottisissa paikoissa. Minulla oli seksiä Maxwellin kanssa Neitsysaarilla, Uudessa Meksikossa, New Yorkissa, kuin myös Ranskassa ja muissa paikoissa. Näin myös Maxwellin harrastaneen seksiä kymmenien alaikäisten tyttöjen kanssa.
Maxwell otti kuvia monista alaikäisistä tytöistä. Nämä kuvat olivat seksuaalisesti paljastavia. Maxwell piti kuvat tietokoneillaan useissa taloissa. Hän teki näistä kuvista myös kopioita ja esitteli niitä useissa taloissa. Maxwellilla oli suuri määrä lapsipornoa jota hän teki itse henkilökohtaisesti. Monia kertoja hän sai minut makaamaan muiden tyttöjen kanssa, joista jotkut olivat hyvin nuoria, tarkoituksessa ottaa seksuaalisia kuvia.
Harvardin lain professori Alan Dershowitz oli Epsteinin ympärillä säännöllisesti. Dershowitz oli niin sopeutunut meneillään olevaan seksiin, että hän jopa tuli juttelemaan Epsteinin kanssa samalla kun annoin suuseksiä Epsteinille. Minulla oli seksiä Dershowitzin kanssa ainakin kuusi kertaa. Ensimmäinen kerta oli kun olin noin 16 -vuotias, varhain palveluksessani Epsteinillä, ja sitä kesti siihen asti kun olin 19…
Olen nähnyt viimeaikoina aiemman Havardin lainprofessorin, joka identifioi itsensä Alan Dershowitziksi, kutsuneen minua televisiossa “valehtelijaksi”. Hän valehtelee ja kieltää harrastaneen seksiä kanssani. Tämä mies on sama, jonka kanssa minulla oli seksiä ainakin kuusi kertaa.
Epstein sai minut harrastamaan seksiä Prinssi Andrewin kanssa useita kertoja. Prinssi Andrew, Maxwell, ja minut on nähtävissä alapuolisessa kuvassa. Minulla oli hänen kanssaan seksiä kolme kertaa, mukaan lukien yksi orgia. Tiesin hänen olleen Britannian kuningasperheen jäsen, mutta kutsuin häntä vain “Andyksi”.
Eräs päivä kun olin Lontoossa (erityisesti rivitalossa, joka on Maxwellin nimellä), sain uutisia Maxwellilta että minulla oli tapaaminen prinssin kanssa. Myöhemmin tuona päivänä Epstein kertoi minulle, että tulisi tapaamaan “merkittävän prinssin”. Epstein pyysi minua ylittämään kaikki mitä minulle oli opetettu. Hän painotti, että antaisin prinssille kaiken mitä hän pyytäisi.
Lopulta Prinssi Andrew saapui turvamiestensä kanssa. Turvamiehet menivät sitten talon ulkopuolelle ja jäivät autojensa eteen. Minut esiteltiin prinssille ja suutelimme muodollisesti poskelta poskelle. Mukana oli paljon lainopillista keskustelua Andysta ja hänen ex-vaimostaan (“Fergie”). Sitten keskustelu kääntyi minuun. Maxwell sanoi, “arvaa kuinka vanha hän on?” Prinssi Andrew arvasi 17.
Menimme sitten kiinalaiseen ravintolaan syömään ja sitten Club Trampalle, hieno “jäsenille vain” yöklubi Lontoon keskustassa. Andy järjesti minulle klubissa alkoholia. Lopulta me lähdimme. Ajoin Epsteinin ja Maxwellin kanssa takaisin rivitaloon. Matkalla sinne, Epstein ja Maxwell informoivat että Prinssi halusi nähdä “enemmän minusta” tuona yönä. Andy matkasi erillisessä autossa vartioidensa kanssa.
Saavuimme kaikki takaisin rivitaloon ja menimme rappusia ylös yläkertaan. Epstein otti minusta ja Andysta kuvan omalla kamerallani. Kuva ylhäällä on tämä kuva, joka on kiertänyt laajasti internetissä. Andylla on hänen vasen kätensä vyötäröni ympärillä ja hän hymyilee. Kuva kehitettiin maalikuun 13. 2001, ja otettiin joskus hieman ennen sen kehittymistä. Olin 17 -vuotias siihen aikaan.
Halusin kuvan prinssin kanssa, koska pidin yhteyttä perheeseeni. Olin kertonut äidilleni ja isoäidilleni, että tapaisin Prinssi Andrewin ja ottaisin kuvan heille siitä. He käskivät minua “olemaan varovainen.”
Kuvan jälkeen Epstein ja Maxwell suutelivat minua ja käskivät “pitämään hauskaa”. He jättivät minut ja Andyn kaksin yläkertaan. Menimme kylpyhuoneeseen ja makuuhuoneeseen, joka oli vain askelien päässä paikasta jossa kuva otettiin. Osallistuimme siellä seksuaaliseen aktiviteettiin. Jälkeenpäin Andy lähti nopeasti turvamiestensä kanssa. Juttelin siitä Epsteinin kanssa seuraavana päivänä. Kerroin hänelle “sen menneen hyvin”. Epstein sanoi jotain, että “suoriuduit hyvin ja prinssillä oli hauskaa.” Tuntui siltä kuin olisi saanut arvosanan korotuksen. Oli kamalaa muistella kaikkia näitä tapahtumia ja yrittää täyttää kaikki tarpeet ja odotukset. Kerroin Epsteinille Andyn seksuaalisesta kiinnostuksesta jalkoihin. Epsteinin mielestä se oli hyvin hauskaa. Epstein näytti keräävän yksityistä informaatiota Andysta. Kun saavuin takaisn matkaltani, Epstein maksoi minulle enemmän kuin hän oli maksanut kenestäkään muusta – suunnilleen 15 000 dollaria. Tämä raha oli siitä hyvästä mitä olin tehnyt ja jotta pitäisin suuni kiinni Prinssin kanssa “työskentelemisestä”. Toinen kerta jolloin minulla oli seksiä Prinssi Andrewin kanssa oli Epsteinin New Yorkin palatsissaan keväällä 2001. Olin tuohon aikaan 17. Epstein kutsui minut luokseen hänen toimistoonsa. Kun tulin sinne, Epstein oli siellä Maxwellin kuin myös Johanna Sjobergin ja Andyn kanssa. Olin hyvin yllättynyt nähdessäni hänet uudestaan. Epstein ja Maxwell tekivät rivoa huumoria “Randy [Himokas] Andysta”.
Minulla oli vaikutelma, että Andy tuli sinne tapaamaan Epsteiniä ja harrastamaan seksiä kanssani. Andyn läsnäololle siellä ei ollut muuta syytä.
Minua käskettiin menemään yläkertaan Andyn kanssa ja menemään huoneeseen, jota minä luulin “vankityrmäksi” (hierontahuone mutta se oli hyvin pelottavan näköinen). Minulla oli seksiä Andyn kanssa. Tällä kertaa Epstein maksoi minulle vain 400 dollaria Andyn palvelemisesta.
Kolmannella kerralla minulla oli seksiä Andn kanssa orgiassa Epsteinin yksityissaarella USA:n Neitsytsaarilla. Olin tuohon aikaan jotain 18. Epsteinin, Andyn ja suunnilleen kahdeksan muun nuoren tytön ja minun kanssani oli seksiä keskenään. Muut tytöt näyttivät ja tuntuivat olevan kaikki alle 18 -vuotiaita ja eivät puhuneet todella englantia. Epstein nauroi tosiasialle, että he eivät kyenneet todella kommunikoimaan, sanoen heidän olleen “helpoimpia” tyttöjä joiden kanssa tulla toimeen. Oletukseni oli, että Jean Luc Brunel sai tytöt Itä-Euroopasta (kun hän hankki monia nuoria ulkomaalaisia tyttöjä Epsteinille). He olivat nuoria ja eurooppalaisten näköisiä ja kuuloisia.
Jälkeenpäin meillä oli illallinen. Muut tytöt keskustelivat keskenään ja Prinssi ja Andrew juttelivat kaksistaan. Tunsin vastenmielisyyttä ja menin nopeasti omaan huoneeseeni tuona yönä nukkumaan. Prinssin on täytynyt lentää pois varhain aamulla, kun en nähnyt häntä enää ylösnoustesassani.
Olen nähnyt Buckinhamin Palatsin äskeisen “painokkaan” kieltämyksen, että Prinssi Andrewilla oli minun kanssani seksuaalinen kontakti. Tämä kieltämys on valheellinen ja loukkaa minua. Minulla oli hänen kanssaan seksuaalinen kontakti, kuten olen kuvaillut tässä – todistajanvalan alla…
Jeffrey Epstein kertoi minulle, että hän on maannut yli tuhannen Brunelin [hankkimien] tyttöjen kanssa, ja kaikki mitä olen nähnyt vahvistaa tämän väitteen. Epstein, Brunel ja Maxwell rakastivat orgioita lasten kanssa – tämä on seksuaalinen kanssakäyminen monen nuoren teinin kanssa samaan aikaan. Joskus niin monta kuin kymmenen alaikäistä tyttöä otti osaa yhteen orgiaan heidän kanssaan. Minä henkilökohtaisesti todistin kymmeniä näistä orgioista. Nämä orgiat esiintyivät Epsteinin saarilla USA:n Neitsysaarilla, Uudessa Meksikossa, Palm Peachilla, ja monissa muissa paikoissa. Useimmat tytöistä eivät puhuneet englantia. Ymmärtääkseni Brunel oli suostutellut nämä tytöt tulemaan tarjoamalla heille laittomia huumeita tai malliuran. Brunel oli yksi tyttöjen pääasiallisia hankkijoita.
Prinssi Andrew 17 -vuotiaan Virginia Robertsin kanssa joskus vuoden 2001 alussa. Takana parittaja Ghislaine Maxwell. Kuvan otti Jeffrey Epstein juuri ennen Virgnia Robertsin ja Prinssi Andrewin seksiaktia. Prinssi tiesi Robertsin olleen tekohetkellä alaikäinen ja harrasti hänen kanssaan seksiä vielä kolmessa muussa yhteydessä.
Muutama sana tässä mainituista henkilöistä. Ghislaine Maxwell on juutalaisen mediakeisarin Robert Maxwellin tytär. Robert Maxwell teki väitetysti itsemurhan marraskuussa 1991, vaikka hänen kuolemansa ympärillä on pyörinyt lukuisia salaliittoteorioita mm. Israelin turvallisuuspalvelu Mossadin osallisuudesta hänen kuolemaansa. Häntä epäiltiin myös kaksois- tai kolmoisagentiksi, jolla oli yhteyksiä niin KGB:hen, Mossadiin kuin Britannian MI6:een. Israelin pääministeri Jitzhak Shamir sanoi hänestä: “Hän teki enemmän Israelille kuin tänään voidaan sanoa”. Britannian työväenpuolueen ministeri George Galloway on kutsunut häntä “yhdeksi vuosisadan pahimmista ihmisistä”. Häntä on luonnehdittu usein psykopaatiksi, joka varasti satojatuhansia puntia hänen oman yhtiönsä työntekijöiden eläkerahastosta. Myös Jeffrey Epstein ja Alan Dershowitz ovat liberaala juutalaisia.
Dershowitz on esiintynyt viimevuosina usein Amerikan oikeistolaisella Fox-kanavalla kritisoimassa mm. Robert Muellerin venäjätutkintaa. Vaikka Dershowitz kampanjoi Donald Trumpin valintaa vastaan vuonna 2016 ja äänesti Hillary Clintonia, hän on myös puolustanut presidenttiä kaikkein hysteerisimmältä äärivasemmistolta. Dershowitz on ylistänyt myös Trumpin vahvaa Israel-myönteisyyttä sillä hän on sekä äärioikeistossa että äärivasemmistossa pesivän uuden antisemitismin ja antisionismin äänekäs kriitikko. Hän julkaissut urallaan useita kirjoja kuten The Case for Israel (2003), Rights From Wrongs: A Secular Theory of the Origins of Rights (2004), The Case for Peace (2005). The Case Against Impeaching Trump ja The Case Against BDS: Why Singling Out Israel for Boycott is Anti-Semitic (2018), joista monet ovat nousseet The New York Timesin bestseller-listalle. Olen arvostanut yleensä Dershowitzin asiantuntemusta ja hänen maltillisia näkökantojaan Amerikan puoluepolitiikkaa ja Lähi-Idän konfliktia koskevissa poliittisissa kiistoissa. Mutta kaikkein etevinkin lainoppinut voi olla yksityiselämässään hyvin korruptoitunut ja teeskennellä julkisuudessa oikeuden puolustajaa. Amerikkalaisen vitsin mukaan lakimiehen (lawyer) ja valehtelijan (liar) välillä ei ole muuta eroa kuin ääntämys.
Alan Dershowitz asiakkaansa Jeffrey Epsteinin kanssa. Virgiania Robertsin mukaan kumpikin näistä miehistä harrasti hänen kanssaan seksiä hänen ollessaan vielä alaikäinen. Epstein käytti tätä tietoa myös ystäviensä kiristämiseen tietäen, että he puolustaisivat häntä tarpeen tullen oikeudessa jos hän pitäisi suunsa kiinni heidän rikoskumppanuudestaan.
Dershowitz toimi Epsteinin asianajajana hänen alkuperäisessä oikeuskäsittelyssään vuosina 2006 – 2008. Epstein myönsi lopulta syyllisyytensä 14 -vuotiaan tytön paritukseen, josta hänet tuomiittiin 18 kuukaudeksi vankeuteen (hän pääsi yksityiseen luksusvankilaan missä hän suoritti rikostaan vain 13 kuukautta ja pääsi sen jälkeen vuoden koeajalle jonka ajan hänen sallittiin matkustaa yksityiskoneellaan hänen palatsiensa välissä). Dershowitz on puolustanut urallaan muitakin pidätettyjä seksirikollisia kuten Hollywood-tuottaja Harvey Weinsteiniä, jonka lukuisat raiskaus ja ahdistelusyytteet lokakuussa 2017 käynnistivät kansainvälisen Me Too -liikkeen. BlazeTV:n perustanut Amerikan konservatiivi mediapersoona Glenn Beck sanoi äsken, että Epsteinin oikeuskäsittelyssä olisi ilmennyt uusi raskauttava valokuvatodiste Dershowitzin puolustusta vastaan.
Ehkä Dershowitz on toiminut kylmän laskelmoidusti, kun hän pyrkii tasapainoilemaan Amerikan jakaantuneessa poliittisessa ilmapiirissä etsiäkseen ystäviä niin liberaalien kuin konservatiivienkin leiristä. Jos Virginia Roberts Giffren syytteet Dershowitzia vastaan osoittautuvat lopulta oikeaksi, niin se tulee vahvistamaan epäilemättä myös uutta antisemitismiä, jota vastaan Dershowitz on niin painokkaasti ja oikeudenmukaisesti taistellut. Ja vaikka hänen kirjojensa lainopilliset ja historialliset analyysit Israel-Palestiina konfliktista olisivat kuinka päteviä tahansa, kukaan ei tule ottamaan häntä enää todesta minkään muunkaan suhteen. Olisi kuitenkin väärin hyväksikäyttää tätä tapausta antisemiittisiin päämääriin, kuten monet ovat jo tehneet. Esimerkiksi Prinssi Andrewin isoveli Prinssi Charles ja koko kuningashuone on läpeensä uuden antisemitismin tarttuttama, kuten dokumentoin tämän jo kahdessa kirjassani ja monissa blogiartikkeleissani. Ei ole siis todisteita siitä, että eliitin hyväksikäyttötapaukset olisivat yksinomaan “juutalaisongelma”.
Donald Trump ja Bill Clinton yhteys
Samalla kun jotkin äärioikeistosta käyttävät Jeffrey Epsteinin tapausta vahvistamaan antisemiittistä maailmankuvansa “juutalaisten pahuudesta”, toiset taas käyttävät sitä poliittisiin tarkoituksiin hyökätäkseen joko demokraatteja tai republikaaneja vastaan. Konservatiivit ovat jo painottaneet Epsteinin todistettavia yhteyksiä Bill Clintoniin ja Amerikan demokraattipuolueeseen ja vasemmistilaiset painottavat puolestaan Trumpin ja Epsteinin vanhaa ystävyyttä ja joitakin Trumpin menneisyyden kommentteja, jotka eivät anna kovin positiivista valoa nykyisen presidentin ylle. Jokainen voi löytää Internetistä vanhoja valokuvia missä Epstein tai Ghislaine Maxwell poseeraa monien vaikutusvaltaisten henkilöiden seurassa, mukaan lukien Donald ja Melanie Trumpin sekä Bill ja Chelsea Clintonin kanssa. Epsteinin pidätyksen jälkeen Bill Clintonin virasto sanoi, “ettei hän tietäisi mitään Jeffrey Epsteinin kauheista rikoksista” ja että vuosina 2002 – 2003 hän otti osaa vain neljään lentoon Epsteinin Lolita Express yksityiskoneella. Clinton myös väitti, ettei ollut puhunut Epsteinille yli vuosikymmeneen ja ettei hän vieraillut koskaan Epsteinin asuinalueilla tai paikoissa joissa hyväksikäyttö tapahtui. Tutkiva journalisti Conchita Sarnoff on kuitenkin kiistänyt Clintonin viraston väitteet. The Sun -lehti kertoi äsken:
Sarnoff, joka toi julkisuuteen ensimmäisenä Epsteiin tarinan vuonna 2010, sanoo ettei nämä luvut ole oikeita, väittäen että Clinton oli vieras Epsteinin lennoilla paljon usemman kertaa pitkällä aikavälillä, raportoi Fox News. Hän sanoi: “Tiedän pilottilokeista ja nämä olivat useiden eri pilottien eri aikoihin kirjoittamia lokeja, että Clinton oli vieras Epsteinin lennoilla 27 kertaa.” Hän myös lisäsi, että “monina noina kertoina Clinton otti hänen salaisen palvelunsa mukaan ja monina kertoina hän ei ottanut.” Hän jatkoi: “Olen sanomassa sitä, että surullista kyllä, mutta hän ei kerro totuutta. Ensinnäkin, Gerald Lefcourt, joka oli yksi Epsteinin asianajajista alkuperäisen pidätyksen ja alkuperäisen tutkinnan aikana, kirjoitti kirjeen mistä on tehty julkinen.
Kirjeessä Gerald Lefcourt väitti että Epstein oli yksi Clinton Global Initiative -järjestön alkuperäisiä rahoittajia. Hän antoi Presidentti Clintonille neljä miljoonaa dollaria, lähteen mukaan joka tietää tarinan tästä.” Tutkiva journalisti sanoi sitten pyytäneen haastattelua Clintonin kanssa asiasta, mutta hän “ei suostunut” puhumaan hänelle. Ollen ristiriidassa Clintonin “neljän lennon” väitteen kanssa, Fox News:in hankkimat lokikirjat näyttävät osoittavan aiemman presidentin ottaneen ainakin 26 matkaa ulkomaille Epsteinin Boeing 727:llä vuosina 2001 -2003. Ilmalus oli nimetty synkästi lempinimellä “Lolita Express” [lolita = seksuaalisesti varhaiskypsä nuori tyttö]… Tuohon aikaan Clintonin yhteyshenkilöihin kuuluneen Epsteinin omistama suihkukone sisälsi raportoidusti sängyn missä vieraita rohkaistiin osallistumaan ryhmäseksiin nuorten tyttöjen kanssa.
Bill Clintonin syyttömyyden tueksi on sanottava, että Virginia Roberts Giuffre (Jane Doe 3) sanoi valaehtoisessa todistuksessaan, ettei hän itse harrastanut koskaan seksiä Bill Clintonin kanssa tai nähnyt kenenkään muunkaan harrastaneen, mutta hän näki hänet yhden kerran vierailemassa Epsteinin saarella (ristiriidassa Clintonin viraston äskeiseen lausuntoon, ettei entinen presidentti olisi ollut koskaan Epsteinin tiluksilla). Vaikka Bill Clintonin surullisenkuuluisa aviorikos Monica Lewinskyn kanssa sai suurinta mediahuomiota, useat naiset ovat syyttäneet Clintonia raiskauksesta tai seksuaalisesta ahdistelusta jo vuosikymmenten ajan. Nämä naiset, kuten Kathleen Willey ja Juanita Broaddrick, ovat olleet tekohetkellä itse jo aikuisia, joten ehkä Bill Clintonia kiinnostaa enemmän kypsät naiset eikä niinkään alaikäiset tytöt. Ehkä hän oli tietoinen Epsteinin laittomuuksista ja pyrkii siksi nyt peittelemään sitä.
Mielenkiintoista kyllä, mutta Jeffrey Epsteinillä on kiistämätön yhteys myös USA:n nykyiseen presidenttiin Donald Trumpiin. Jokaisen meistä tulisi olla valmiita seuraamaan johtolankoja ja totuutta minne tahansa se meidät sitten viekin. Emme saa antaa poliittisen puolueellisuuden sokaista meitä niin, että kiellämme tosiasiat. Jos tulevat tutkimukset antavat uutta tietoa Donald Trumpin syyllisyyden puolesta, niin meidän tulisi hyväksyä se, oli poliittinen näkökantamme sitten mikä tahansa. Tällä hetkellä tällaisia todisteita ei kuitenkaan ole. Tähän asti painavin todiste Trumpia vastaan on ollut hänen lausuntonsa New York Magazinessa vuodelta 2002:
Olen tuntenut Jeffin 15 vuoden ajan. Mahtava kaveri. Hänen kanssaan on hauskaa viettää aikaa. On jopa sanottu, että hän pitää kauniista naisista yhtä paljon kuin minä, ja monet heistä ovat nuoremmasta päästä. Älä epäile sitä – Jeffrey nauttii sosiaalisesta elämästään.
Donald Trump ja Jefferey Epstein Mar-a-Lagossa vuonna 1997.
Tarkoittaako tämä sitä, että Trump oli tietoinen Jeffreyn kiinnostuksesta alaikäisiin tyttöihin, mutta ei raportoinut asiasta poliisille? Vai tarkoittiko Trump “nuoremmilla naisilla” yli 18 -vuotiaita nuoria naisia? Lausunnosta ei voi tehdä suoraan sitä johtopäätöstä, että Trump oli tietoinen Jeffreyn laittomasta ihmiskaupasta. Ehkä hänellä oli tapana juhlia ja pitää hauskaa ystäviensä kanssa ja flirttailla nuorten kauniiden naisten kanssa, mutta salata kiinnostuksensa alaikäisiin tyttöihin. Tapauksen toinen yhteys nykyiseen presidenttiin löytyy siitä, että Jeffrey Epstein houkutteli mukaansa kaksi uhriaan (joista toinen oli Virginia Roberts) juuri Donald Trumpin omistamalta Mar-a-Lagon lomapaikasta. Toiset todisteet puhuvat kuitenkin sitä vastaan, että Trump olisi ollut osallinen millään tavoin Epsteinin rikoksiin.
Esimerkiksi Bradley Edwards, Jeffrey Epsteinin uhreja edustanut lakimies, sanoi Donald Trumpin olleen ainoa korkean profiilin henkilö, joka halusi auttaa häntä tämän tutkimuksissa Trumpin entisen ystävän rikoksiin, kun Epsteinin laittomuudet tulivat julkisuuteen vuonna 2005. Edwards sanoi Trumpin olleen hyvin yhteistyöhaluinen ja antaneen hänelle arvokasta informaatiota Epsteiniin liittyen. Hän ei löytänyt myöskään mitään, joka olisi vihjannut Trumpin osasyyllisyyteen. Yhden Edwardsin kuuleman tarinan mukaan Trump esti hänen pääsynsä Palm Peachissa sijaitsevaan Mar-a-Lagon yksityisklubiinsa sen jälkeen kun hän oli syyllistynyt siellä tytön seksuaaliseen häirintään. Roger Stone, joka on tuntenut Trumpin jo 40 vuoden ajan, sanoo presidentin olleen aina kauniisiin naisiin helposti sortunut playboy, mutta ei todistanut koskaan mitään epäkunnoittavaa käytöstä naisia ja vielä vähemmän nuoria alaikäisiä tyttöjä kohtaan. Stonen mukaan myös Virginia Roberts sanoi Trumpin kohdelleen häntä kuin herrasmies, kun tämä oli kesätöissä Mar-a-Lagossa.
Stonen ja Robert Morrowin kirjan The Clintons’ War on Women mukaan Trump oli alkujaan niin sinisilmäinen Epsteinin aktiviteeteista, että hän totesi eräälle ystävälleen vierailtuaan Epsteinin luksuskodissa Palm Peachilla: “Kuinka mukavaa. Hän antaa naapuruston lasten käyttää uima-allastaan.” Mutta Trump ei ollut kiinnostunut Epsteinin hedonistisesta elämäntyylistä ja torjui useimmat kutsut hänen yksityistilalleen. On myös kysyttävä, että jos Donald Trump olisi todella pedofiili tai pedofiilien suojelija, niin miksi hän kirjoitti Twitterissä lokakuussa 2012:
Täytyy tehdä jotain näille perverssien sieppaamille kadonneille lapsille. Liian monta tapausta – nopea oikeus, kuoleman rangaistus.
Johtopäätös
On huomioitava, että myös Epsteinin tapaukseen liittyvä peittely sivuutettiin valtamediassa kokonaan tai sitä pilkattiin “äärioikeiston salaliittoteoriaksi”. Allie Conti kirjoitti Vice -verkkolehdessä 6. joulukuuta 2018 ivallisen artikkelin otsikolla: “Jeffrey Epsteinin tarina levittää äärioikeiston pedofiliapaniikin liekkejä. Uusi tutkimus vihjaili häpeällisen rahoittajan tulevan niin lähelle Pizzagatea tosielämässä kuin voit vain päästä.” Nyt Epsteinin vaikutusvaltaisesta ihmiskaupparingistä kirjoitetaan joka lehdessä vaikka valtamedia pyrkii keskittämään kaiken huomion Epsteinin ja Trumpin väliseen suhteeseen ja pyrkii peittelemään hänen yhteyksiään Bill Clintoniin ja Englannin kuninkaallisiin. Mutta Epsteinin pidätyksestä on kiittäminen paljolti “oikeistolaiseksi trolliksi” pilkattua lakimiestä ja dokumentaristi Mike Cernovichia. Se oli Cernovich, joka nosti ensimmäisenä uuden oikeusjutun Epsteiniä vastaan, mitä seurasi joukko muita kansalaisaktivisteja kuten uutislehti Miami Herald. Valtamedia on sivuuttanut tietenkin Cernovichin keskeisen roolin Epsteinin pidätyksessä, koska hän on ollut Trumpin äänekäs tukija ja sosiaalisesta mediasta viimevuonna sensuroidun Alex Jonesin liittolainen. Alex Jones ja Cernovich levittivät vuonna 2016 pizzagateteoriaa John Podestan ja demokraattipuolueen yhteyksistä kansainväliseen ihmiskauppaan ja lasten hyväksikäyttöön.
Maailmaa hallitsevan eliitin pedofilia- ja ihmiskauppakytkökset ovat ehkä historian suurin rikosmysteeri, joka on onnistuttu pimittämään maailmalta jo monien vuosikymmenten ajan. Muutamien vuosien välein se nousee aina uudestaan pintaan, vaikka valtamedia tekee parhaansa hiljentääkseen tai saattaakseen naurunalaiseksi sen todistajat, silminnäkijät ja puolestapuhujat. Kuinka syvälle Epsteinin ihmiskaupparingin lonkerot todella menevät? Rajoittuuko se vain Jeffrey Epsteiniin ja Prinssi Andrewiin? Onko sillä jokin yhteys Jimmy Savileen, satoja lapsia hyväksikäyttäneeseen ja ruumiisiin sekaantuneeseen satanistiin, joka oli myös Prinssi Charlesin läheinen ystävä monien vuosikymmenten ajan? Onko siihen yhteydessä myös belgialaisen Marc Dutrouxin oikeuskäsittelyssä paljastunut kansainvälinen pedofiiliverkosto? Tuoko Epsteinin oikeuskäsittely vihdonkin julkisuuteen ja oikeuteen nämä varjoihin kätkeytyneet ihmispedot?
“Sanoisin, että olen moraalinen päiväsaikaan ja jopa vieläkin moraalisempi iltapäivällä, mutta tietenkään emme sano mitään yöajasta, koska silloin kaikki todelliset sudet, kuten minä itse, nousevat pimeydestään ja aiheuttavat kaaosta vasemmalle ja oikealle.” – Jimmy Savile
“Ei ole mitään peitettyä, mikä ei tule paljastetuksi, eikä mitään salattua, mikä ei tule tunnetuksi. Sentähden, kaikki, mitä te pimeässä sanotte, joutuu päivänvalossa kuultavaksi, ja mitä korvaan puhutte kammioissa, se katoilta julistetaan.” – Luuk. 12:2-3
Jos se on taivaallisen Isämme tahto ja aikaa on yhä jäljellä Jeesuksen tulemukseen, toivomukseni olisi kirjoittaa seuraava kirjani aiheesta, joka askarruttaa monia profeetallisesti valveutuneita, aikaamme seuraavia kristittyjä. Nimittäin tekoälystä, robotiikasta, kybernetiikasta, nano- ja geeniteknologiasta, ym. tieteellisteknologisen läpimurron alueista, joilla uskotaan olevan valtava vaikutus sivilisaation kehitykseen, aina siihen saakka että ne tulevat määrittämään uudelleen koko ihmisyytemme perustan ja luonteen. Uskon voivani tarjota tähän aiheeseen raamatullisesti ja historiallisesti kokonaisvaltaisen näkökulman. Monet kristityt pohtivat näitä kysymyksiä vain Ilmestyskirjan 13. luvun ennustusten valossa, joiden toteutumiseen teknologian kehitys vie epäilemättä maailmaa. Mutta aiheeseen liittyy muitakin raamatullisen eskatologian kannalta hyvin syvällisiä näkökantoja, jotka teknopessimistiset tuomiopäivän ennusteet usein sivuuttavat. Tällainen teknopessimismi on saanut vaikutteita myös populaarikulttuurista, kuten Hollywoodin viihdeteollisuudesta, joka on lietsonut pelkoa koneita ja tekoälyä vastaan Terminator -filmien kaltaisissa kulttielokuvissa. Tämä kirjani tulisi tarjoamaan aiheeseen pohtivan näkökulman, joka tarttuu tekoälyn kaltaisiin kysymyksiin sekä teknopessimistien että tekno-optimistien näkökulmasta, unohtamatta sitä mitä Raamattu tarjoaa tähän ajankohtaiseen keskusteluun.
Tämä aihe kiinnostaa minua senkin tähden, että Prinssi Charlesin persoonassa yhdistyy kaksi nähtävästi keskenään ristiriitaista aatemaailmaa, Theodore Kaczynskin (Unabomberin) teknopessimismi ja Ray Kurzweilin teknoutopismi. Yhtäältä hän on kehittynyttä ja koneellistunutta sivilisaatiota vastaan sodan julistanut militantti luonnonsuojelija, jota ajaa eteenpäin ideologinen kiihko modernin maailman palauttamiseksi esiteollisen ajan “luonnonmukaiseen” elämäntyyliin. Toisaalta hän on pyrkinyt edistämään posthumanistisen “uuden uljaan maailman” esiinnousua määräämällä poikiensa Williamin ja Harryn siruttamisen toukokuussa 1995, tukemalla futuristista hologrammiviestintää Abu Dhabin energiakonferenssissa tammikuussa 2008 ja sponsoroimalla vuonna 2014 Google-lasien kehitystä (virtuaalitodellisuuden ja hologrammit näköpiiriisi sekoittava lisätyn todellisuuden (AR) puettava teknologia, joka on seuraava askel ihmisen ja koneen yhdistymisessä).
Kun se tulee istutettaviin mikrosiruihin, hologrammeihin tai AR-lasien kaltaisiin puettaviin tietokoneisiin, Prinssi Charles on ollut niiden ensimmäinen julkinen sponsoroija. Tämä siitä huolimatta, ettei hänellä ole henkilökohtaista Twitter- tai Facebook-tiliä eikä edes omaa sähköpostiosoitetta. Kirjoittaessaan maansa ministereille, hän kirjoittaa kaikki kirjeensä käsin, jotka ovat saaneet lempinimen “mustan hämähäkin muistiot” niiden erikoisesta käsikirjoitustyylistään. Näissä kirjeissä Charles kuvaili itseään “toisinajattelijaksi, joka toimi vallitsevaa poliittista konsensusta vastaan.” Hänen yksityissihteerinsä Mark Bolland sanoi prinssin “rutiininomaisesti sekaantuvan poliittisiin asioihin ja kirjoitti joskus äärimmäisillä ilmauksilla ministereille, parlamentin jäsenille, ja muille poliittisen vallan ja vaikutusvallan asemassa oleville henkilöille.” Äskeisessä 70-vuotishaastattelussaan brittiläisessä GQ -lehdessä, kruununperijä sanoi:
Asia minkä löydän nyt vaikeimmaksi, on selvitä epätavallisesta kehityssuunnasta, että jollain tapaa meidän pitäisi tulla osittain ihmiseksi, osittain koneeksi, mitä täysin ja kokonaan vastustan. On hullua mennä näin pitkälle, koska ironisesti mitä enemmän he ottavat tekoälyä ja robotiikkaa käyttöön, sitä enemmän ihmiset tulevat löytämään uudelleen perinteisten käsitöiden tärkeyden, suorat ihmisasiat, jotka ovat ihmisten ei koneiden kädentyötä.
Google-lasien kaltainen huipputeknologia ei vaadi ainoastaan tekoälyä, mutta se tekee käyttäjistään ihmisen ja koneen välimuodon eli yleiskielessä “kyborgin”. Vielä enemmän tämä koskee niitä jotka ovat ottaneet tietokoneiden kanssa kommunikoivan mikrosirun ihonsa alle. Eli mitä tulee tekoälyyn ja kybernetiikkaan, Charlesin tekojen ja puheiden välillä on ilmeinen ristiriita. Hän puhuu kuin John Connor ja toimii kuin Skynet (ehkä hän on Skynetin tulevaisuudesta nykyaikaan lähettämä terminaattori, joka ohjelmoitiin teeskentelemään ihmisten vastarintaliikkeen johtajaa). Oma näkökantani – joita tulen laajentamaan mahdollisessa tulevassa kirjassani – tekoälyyn ja teknologian kehitykseen ylipäätään on se, että teknologia itsessään ei ole hyvää eikä pahaa. Teknologiaa voidaan toki käyttää niin hyvään kuin pahaan ja kristittyjen tulisi ottaa huomioon teknologian hyödyt ja haitat. Tekoälyn ja teknologian kehityksellä on valtavia mahdollisuuksia kärsimyksen vähentämiseksi ja jopa kuoleman voittamiseksi, mutta sillä on myös pelottavia riskejä ellei sen kehitystä ohjata oikeaan suuntaan. Kun puhutaan kuoleman voittamisesta kuvaan astuu myös perustavanlaatuiset teologiset kysymykset. Siksi tämä aihe koskettaa koko kristinuskon synti- ja pelastusopin ydintä.
1800 -luvun teollinen vallankumous tuhosi monet idylliset maatalousyhteiskunnat ja tämä urbanisaatioon johtanut äkillinen mullistus sivilisaation historiassa oli niin suuri, että osa ihmisistä kapinoi sitä vastaan yhä tänäänkin. Yhdysvalloissa amishien kaltaiset yhteisöt ovat jatkaneet aina tähän päivään asti 200 vuoden takaista idyllistä maalaiselämäänsä vapaana modernin yhteiskunnan kiireestä ja kaupunkielämän viettelyksistä. Monet “sivistyksen” parissa elävistä suhtautuvat nyt huvituksella tällaisiin ajastaan jälkeen jääneisiin takapajuisiin maalaisjuntteihin. Mutta tekoälyn kehitys tällä vuosisadalla – jota on luonnehdittu myös “neljänneksi teolliseksi vallankumoukseksi” – tulee muuttamaan sivilisaatiomme luonteen niin perinpohjaisesti, että 2200 -luvun kehityksen ero tämän päivän sivilisaatioon on ehkä suurempi kuin nykypäivän teollistuneilla yhteiskunnilla on heimoyhteisöjen kaltaisiin metsästäjäkeräilijöihin (olettaen, että sivilisaatio jatkaa teknologista ja tieteellistä kehitystään nopeammalla vauhdilla kuin viimeisen 200 vuoden aikana).
Tulevaisuus on jo täällä
Elämme jo nyt tieteiskirjallisuuden ennakoimassa futuristisessa maailmassa missä tietokoneet hoitavat ajattelun meidän puolestamme. Autoissamme olevat navigaattorit osaavat kertoa milloin kääntyä vasemmalle ja milloin oikealle. Keskustelevat keinoälyavustajat, kuten Amazonin Alexa tai Applen Siri, tunnistavat puheen ja osaavat kertoa meille kuka oli Alan Turing tai missä on lähin pikaruokaravintola. Itselläni on käytössä “älykäs tietokone”, joka tunnistaa kasvoni ja kirjautuu sitä kautta sisään. Tekoälyohjelmat kirjoittavat jo omia urheiluraporttejaan ja kääntävät kokonaisia sivustoja toiselle kielelle. Monet johtavat autonvalmistajat käynnistävät ensivuoden aikana puoli- tai täysautonomisten itseohjautuvien autojen massavalmistuksen. Vuoteen 2020 mennessä niitä arvellaan liikkuvan maanteillä jo 10 miljoonaa. Oliver Garret kirjoitti Forbes -lehdessä parisen vuotta sitten: “Ottaen huomioon itseohjautuvuuden teknologian ja sen rahan määrän jota kaadetaan sektorille, on vähän epäilystä siitä – tämä on, ei mitään epäilystä -, että seuraavan 10 vuoden sisällä, itseohjautuvat autot tulevat olemaan normi.” Teknologia itseohjautuviin lentäviin autoihin on myös olemassa ja monet valmistajat ovat tuoneet markkinoille jo omat lentoautonsa.
Teknologia on siis valmiina 1960 -luvun Jetsonit – piirrossarjasta ja monista muista scifi-kuvitelmista tutuiksi tulleelle tulevaisuudennäkymälle missä lentävät autot ovat korvanneet maantieliikenteen. Tällaisen näkymän tiellä ei ole enää teknologia vaan lentomatkustusta vielä tällä hetkellä rajoittavat säätelyt. On kuitenkin odotettavaa, että liikenne tulee siirtymään vähitellen – ehkä jo 20 – 30 vuoden sisällä – maasta ilmaan, sillä 2010 -luvun suurkaupunkien ruuhkaisilla maanteillä autot ovat tulleet ei vain ympäristöllisesti kestämättömäksi, mutta myös hyvin epäkäytännölliseksi ja aikaa vieväksi liikennemuodoksi. Ajomatka Dallasin lentokentältä Frisco Stationille veisi maanteitse tunnin ja kymmenen minuuttia, mutta ilmassa tuo sama matka taittuisi vain kahdeksassa minuutissa. Koska aika on rahaa, liikenteessä säästyvä aika kiihdyttäisi paitsi talouden kasvua, mutta antaisi työntekijöille mahdollisuuden viettää enemmän aikaa perheidensä kanssa ja sijoittaa siten henkistä pääomaa yhteiskunnan hyvinvointiin. Tässä on vain yksi esimerkki siitä kuinka tekoäly voi antaa positiivisen panoksen tulevaisuuden maailmaan.
Onko teknologia itsesssään pahaa
Ehkä meidän ei tulisi nähdä keinoälyä vain uhkana, vaan myös mahdollisuutena – mahdollisuutena, joka on yhteydessä niihin siunauksiin joiden kautta Jumala luo uuden paremman sivilisaation Kristuksen ja Hänen pyhiensä tuhatvuotisessa rauhanvaltakunnassa. Lentävillä autoilla ei ole mitään tekemistä pedon merkin kanssa, vaikka tekoäly itsessään olisikin yhteydessä siihen sivilisaatioon, mikä mahdollistaa myös pedon kuvan ja pedon merkin. Tähdensin uudessa kirjassani, että vaikka pidän 1800 -luvun “Pepper Ghost” silmänkääntötemppua ja modernia tietokoneanimaatiota hyväkseen käyttävää hologrammiteknologiaa, jonka kautta Charles puhui Abu Dhabissa tammikuussa 2008, Ilmestyskirjan 13. luvun pedon kuvan mahdollisena toteutumisena, niin en väitä että tällainen teknologia olisi itsessään pahaa (sama koskee esim. AR-laseja, joilla voi olla yhteys lopulliseen pedon kuvaan). Vanhassa Testamentissa Jumala sanoi kansalleen, etteivät he saisi tehdä “minkään muotoista patsasta, ette miehen tai naisen kuvaa, ette maan päällä liikkuvan nelijalkaisen eläimen kuvaa, ette taivaan alla lentävän siivekkään linnun kuvaa, ette maassa matelevaisen kuvaa ettekä vesissä maan alla olevan kalan kuvaa.” (5. Moos. 4:16-18)
Tarkoittaako tämä, että Michelangelo rikkoi Jumalan käskyä vastaan veistäessään renessanssiajan mestariteoksena tunnetun Daavid-patsaansa? Ei koska edellä mainitun raamatunkohdan asiayhteys paljastaa, että Jumala kielsi jumalankuvien veistämisen ja niiden palvomisen, ei patsaiden tekoa sinällään. Samaa voitaisiin sanoa elävistä kuvista. Elokuvien ohjaaminen tai hologrammien teko itsessään ei ole väärin jos niiden tarkoitus on vain kulttuurinen tai sivistävä. Raamattu kieltää ihmisten käsitöiden nostamisen palvonnan kohteeksi, ei käsitöitä itsessään. Aivan kuin entisajan tyrannit rakennuttivat itselleen valtavia patsaita, joita heidän alamaistensa tuli kumartaa ja palvoa, niin myös peto ja väärä profeetta tulee käyttämään modernia hologrammiteknologiaa samaan tarkoitukseen. Elävien kuvien filmiteollisuus alkoi 1900 -luvun alussa. Ensimmäiset radiolähetykset alkoivat 1920 -luvulla. Ensimmäiset televisiolähetykset käynnistettiin 1930 -luvulla.
Ensimmäiset filmit olivat mykkäfilmejä. Äänielokuvat alkoivat yleistyä vasta 1930 -luvun alussa. Adolf Hitlerin propagandaministeri Joseph Goebbels tajusi radion ja filmiteollisuuden hyödyn propagandan levittämisessä. Maailman ensimmäinen massatuotantoon tarkoitettu edullinen radiolähetin oli Gobbelsin pyynnöstä vuonna 1933 kehitetty Volksempfänger eli kansanradio. Nürnbergin oikeudenkäynnissä Hitlerin pääarkkitehti ja varusteluministeri Albert Speer sanoi radion ja äänifilmien kaltaisten teknologian edistysaskeleiden näytelleen keskeistä roolia Kolmannen Valtakunnan hirveyksien mahdollistamisessa:
Hitlerin yksinvaltius erosi edeltäjistään eräässä huomattavassa asiassa. Hän oli nykyisen teknisen kehityksen aikana ensimmäinen diktaattori, joka otti käyttöönsä kaikki mahdolliset tekniset keinot pitääkseen maansa hallinnassaan. Teknisten välineiden, kuten radion ja megafonin, avulla 80 miljoonalta ihmiseltä ryövättiin itsenäisen ajattelun mahdollisuus. Näin oli mahdollista alistaa heidät yhden miehen tahdon alle.
Koska radiolla on näin pimeä historia, pitäisikö meidän julistaa nyt radio epäpyhäksi ja kieltää myös kristilliset radiolähetykset? Kuten sanoin, teknologia itsessään ei ole pyhää tai epäpyhää, vaan se mihin sitä käytetään. Elämme tänään samanlaisessa teknologisessa murroskohdassa kuin Saksa 1930 -luvulla. Aivan kuin 1930 -luvulla äänielokuva korvasi mykkäelokuvan ja radiosta tuli lehdistön ohella uusi tehokas mediakanava, niin samoin tänään sosiaalinen media on korvaamassa perinteisen median vaikutusvallan (sosiaalisella medialla oli ratkaiseva vaikutus Donald Trumpin vaalivoittoon) ja kolmiulotteiset elokuvat ovat tulleet perinteisten 2D-elokuvien rinnalle. Terminator -filmien ohjaajan James Cameronin Avatar (historian tuottelian kassamenestysfilmi) käynnisti vuonna 2009 3D -elokuvien maailmanlaajuisen suosion. Pian holograafiset objektit korvaavat myös tietokoneiden, älypuhelimien ja televisioiden 2D-näytöt, kun lisätyn todellisuuden AR-kakkulat yleistyvät laajempaan kuluttajakäyttöön. Mielenkiintoisesti ensimmäisten 3D-filmien alkuperä palaa myös Natsi-Saksaan. Guardian raportoi tästä helmikuussa 2011:
James Cameron ja hänen juoksupoikiensa tiimi on saattanut kehittää korkean tasoista 3D-teknologiaa 21. vuosisadalla, mutta näyttää siltä että natsit ehtivät ensin. Itävaltalainen filmintekijä Philippe Mora sanoo löytäneen kaksi 30-minuuttista 3D-filmiä, jonka Kolmannen Valtakunnan propagandistit ohjasivat vuonna 1936, 16 vuotta ennen kuin formaatti tuli lyhyeksi aikaa suosituksi USA:ssa.
Historian yksi suurimpia ironioita on siinä, että vaikka Natsi-Saksa antoi merkittävän panoksen toisen maailmansodan jälkeiseen teknologian kehitykseen, niin monet puolueen fanaattisimmat natsijohtajat olivat itse hyvin taantumuksellisia ja taaksepäin katsovia teknofoobikoita. Konrad Zusen oli natsihallinnon rahoittama saksalainen siviili-insinööri, joka rakensi vuonna 1941 maailman ensimmäisen täysautomaattisen digitaalisen tietokoneen. Wernher von Braun oli natsipuolueessa ja SS:n riveissä toiminut diplomi-insinööri ja fysiikan tohtori, jonka sodan lopulla kehittämät V2-ohjukset olivat ensimmäisiä ulkoavaruuden rajan ylittäneitä ihmisen valmistamia esineitä. Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat näki V2-ohjusten hyödyn sotateollisuudelle ja tulevalle avaruusmatkailulle. Braunin sotarikoksia katsottiin läpi sormien ja hänet ylennettiin NASA:n ensimmäiseksi pääjohtajaksi, joka suunnitteli Apollo 11 ohjelman kuulentoihin käytetyn Saturn V kantoraketin.
Natsi-Saksa ja kemianteollisuus
On huomioitava, että Natsi-Saksan teknologiset pioneerit kuten Zusen ja Braun eivät olleet puolueen ideologisimman siiven teknofobian tartuttamia. Toiseksi, natsijohtajat edistivät ja suvaitsivat teknologiaa vain silloin kun se hyödytti puolueen päämääriä. Hyvä esimerkki tästä mielettömyydestä on natsien suhde kemianteollisuuteen. Monet natsijohtajat olivat Rudolf Steinerin kehittämän ja astrologiaan perustuvan biodynaamisen luomuviljelyn fanaattisia kannattajia, jotka vastustivat kemiallisten lannotteiden ja torjunta-aineiden käyttöä maanviljelyssä. Natsit eivät siis halunneet päästää luontoon tuholaishyönteisten ja rikkakasvien torjuntaan kehitettyjä kemiallisia torjunta-aineita, mutta samaan aikaan heillä ei ollut moraalista ongelmaa käyttää näitä samoja myrkkyjä “ihmissyöpäläisten” ja “ihmisrikkakasvien” tuhoamiseksi. Natsien tuhoamisleirien kaasukammioissa käytettiin IG Farbenin valmistamaa Zyklon B myrkkyä, joka kehitettiin alunperin maanviljelyyn tuholaisten torjuntaan tarkoitetuksi hyönteismyrkyksi.
Natsien maatalousministeri Walther Darré kuului puolueen innokkaimpiin teollisen maatalouden parjaajiin ja Steinerin biodymaanisen luomuviljelyn puolestapuhujiin. Hän oli myös fanaattinen rasisti ja antisemiitti (natsien ‘veri ja maa’ opissa luonnonsuojelu yhdistyi läheisesti rasistiseen kansalliskiihkoiluun). Vaikka jotkin natsijohtajat kuten Hermann Göring ja Martin Bormann vastustivat Darrén okkultismiin perustunutta luomuintoilua, sillä oli laaja tuki Saksan lehdistössä (Göring ja Bormann olivat itsekin intohimoisia luonnonsuojelijoita ja pakanallisen luonnon uskonnon harjoittajia, mutta vastustivat luomuviljelyä käytännön syistä huomatessaan luomupeltojen saaneen aikaan 25% pienemmän tuoton). William Kay kirjoittaa hänen e-kirjassaan The Green Swastika: Environmentalism in the Third Reich:
Vuonna 1925 Steiner käynnisti “biodynaamisen maatalouden” – esiteollisen ei-kemiallisen viljelysmenetelmän. Steiner perusti biodynaamisen maatalouden “hengellisyyteen pohjautuvaan ekologiaan” missä Luonto vaati yhteistyötä vaihtokauppana hyväksikäytöstä. Hän näki kätkettyjä energioita vihanneksissa. Maa oli elävä organismi ja maaperä oli itseasiassa ihon kaltainen elin. Nykyisillä lannoitteilla kasvatetun ruoan syönti vahingoitti ihmisten hermosysteemiä. Steiner nimesi hänen päähallintomajansa “Goethanaum”:iksi ja valitsi pakanallisen hedelmällisyyden jumalattaren Demeterin hänen symbolikseen… Steiner kehitti “juurirotuteorian” sulautumaan saumattomasti natsien ideaan arjalaisesta puhtaudesta. Antroposofit syyttivät juutalaisia voitontavoitteluun tähtäävästä kemiallisesta maataloudesta. Biodynaamisuuden intoilijat viljelivät kontakteja natsien kanssa kauan ennen vuotta 1933. Vuosien 1933 – 1941 välissä, huolimatta kemianteollisuuden vastustuksesta, biodynaamista maanviljelyä ylistettiin natsimediassa ja se sai enemmän valtiollista tukea kuin koskaan aikaisemmin tai sen jälkeen. Vuonna 1939 Antroposofisen liikkeen aikakauslehdessä kansitarina kuvasi lasten ympäröimää Hitleriä Alpeilla juhlien hänen 50. syntymäpäiväänsä. Tämä aikakauslehti juhli säännöllisesti natsien maatalous- ja sotapolitiikkaa ja suositteli sotavankien pakottamista työskentelemään luonnonsuojeluprojekteissa.
Saksan kansallissosialistisen puolueen varajohtaja Rudolf Hess oli myös Steinerin biodynaamisten maatalousperiaatteiden vaikutusvaltaisimpia puolestapuhujia. Vuonna 1940 Darren lähetti asiasta kyselyn hänen puoluetovereilleen ja hallintoministereille, joista seitsemän kannattivat “luonnonmukaista” maanviljelyä, kolme olivat epävarmoja ja 12 olivat sitä vastaan (Hitleri itse jätti vastaamatta). Vaikka Saksan maatalous säilyi suurimmalti osin riippuvaisena modernin maailman maatalousmenetelmistä, kuten kemiallisista lannotteista, sodan lopulla Kolmannessa Valtakunnassa oli kymmeniätuhansia valtion rahoittamia luonnonmukaisia peltoja. Luonnonmukaisen liikkeen vastustus natsipuolueessa tuli pääasiassa sen yhteydestä Steineriin, jonka seuraajia natsit myös vainosivat, kuin myös sen haitallisesta vaikutuksesta Saksan talouteen sodan aikana.
Sodan päättyessä liittoutuneet syyttivät Darréa “maan pakkolunastuksesta, ryöstöstä ja pilaamisesta” sekä satojen tuhansien juutalaisten ja puolalaisten maalaisperheiden orjuuttamisesta. Hän sai rikoksistaan seitsemän vuotta vankeutta vaikka New York Timesin toimittajat suosittelivat hirttämistä. Darrén ja Hessin ohella Alvin Seifert oli natsipuolueen merkittävimpiä luomutuotannon puolestapuhujia. Hänen mottonsa oli: “Luonnossa on rajat kaikenlaiselle manipulaatiolle joita emme saa rikkoa.” Seifert ajautui puoluetovereidensa kanssa usein väittelyyn siitä kuka vihasi juutalaisia eniten. Hän kutsui etniseen puhdistukseen miehitetyssä Puolassa. Hänellä oli läheinen suhde myös Heinrich Himmleriin, lopullisen ratkaisun arkkitehtiin. Himmlerillä ja Seifertillä oli yhteisprojekteja Auschwitzin keskitysleirillä missä yritettiin synnyttää kaasua vankien ulosteista. Seifertillä oli myös luonnonmukaisia yrittitarhoja hänen kotinsa lähellä Dachaun keskitysleirillä. Ainakin tuhat vankia kuoli työskennellessään ankarissa olosuhteissa näissä puutarhoissa missä kemiallisten torjunta-aineiden käyttö kasveihin oli kiellettyä (samaan aikaan kun Zyklon B hyönteis- ja kasvimyrkkyä käytettiin Dachaun kaasukammioissa ihmisiin).
Luonnonuskonto
Tällaiset luontoa romantisoineet pakanalliset ja panteistiset periaatteet olivat hyvin yleisiä natsismin ideologiassa. Puolueen sisällä saattoi olla joitain opillisia kiistoja esimerkiksi luomutuotannosta ja kasvissyönnistä, mutta yleisesti ottaen kaikkia natsijohtajia yhdisti päältäpäin jalolta kuulostavat periaatteet kuten luonnonsuojelu, eläinsuojelu ja tavoite elää sopusoinnussa maan kanssa. Tähän kuitenkin liittyi myös voimakas kristinuskon ja juutalaisuuden vastaisuus, taipumus okkulttisiin ja panteistisiin uskomuksiin sekä fanaattinen antisemitismi ja rasismi. William Kay kirjoittaa kirjansa esipuheessa:
Natsi-Saksa oli vihrein hallinto, jonka maailma on koskaan nähnyt. Ennennäkemättömällä tasolla Kolmannen Valtakunnan viranomaiset tukivat innokkaasti: luonnonmukaista maanviljelyä, metsitystä, eko-metsänhoitoa, uhanalaisten lajien säilyttämistä, hävitettyjen lajien uudelleenkäyttöönottoa, ei-toivottujen lajien hävittämistä, erämaiden säilyttämistä, naturalismia, uuspakanuutta, panteismia, auringonpalvontaa, luonnonuskontoa, holistista tiedettä ja lääketiedettä, herbalismia, eläinten oikeuksia, biosentrismiä, tuulivoimaa, biopolttoaineita, hysteeristä saasteiden vastaisuutta, takaisin-maahan -anti-urbanismia, kasvun rajat ja liikaväestö propagandaa, ja apokalyptista teollisuuden vastaisuutta. Tällaiset ekologiset tunteet eivät olleet vain eriskummallisten natsien omituisuuksia, eikä niitä kannatettu vain natsipuolueen äärilaidassa, eivätkä ne olleen kertakäyttöisiä propagandamotiiveja. Useimmat natsit, ja kaikkein varmimmin puolueen johtajat itse, omaksuivat vilpittömästi ekologiset arvot. Ekologinen viesti näytteli ratkaisevaa roolia natsien nousussa valtaan ja heidän vallankäytössään. Luonnonpalvonta ei ollut äärimmäinen taikka lyhytaikainen ilmiö Kolmannessa Valtakunnassa. Natsiälykköjen etujoukko väheksi ihmistä suhteessa luontoon ja pilkkasi ihmisen yrityksiä hallita luontoa. Ilmaisu “Luonnon epävarma tasapaino” on runsas natsikirjallisuudessa. Naturalistiset metaforat ja yhtäläisyydet olivat vakio-ominaisuuksia natsiretoriikassa.
Sitten kun olet perillä tästä natsismin vähemmän tunnetusta puolesta, sinulla ei ole vaikeuksia nähdä yhtäläisyyksiä ja suoranaista rinnakkaisuutta natsijohtajien ja Prinssi Charlesin retoriikan välillä. “Charlesin manifestina” tunnetun Harmony -kirjan sisältö on kuin suoraa plagiointia natsi-johtajien luontoa koskevista uskomuksista. Eikä tämäkään yllätä niitä, jotka ovat perillä natsismin aristokraattisesta alkuperästä mitä Kay käsittelee myös omassa kirjassaan. 1900 -luvun alussa luonnonsuojelu, Euroopan feodaalinen aristokratia ja äärioikeistolainen nationalismi kietoutuivat kaikki yhteen. Ominaista sille oli vihamielisyys modernia maailmaa, teollista vallankumousta, kapitalismia, internationalismia (globalisaatiota), liberalismia, demokratiaa, marxilaisuutta, juutalaisuutta ja kristinuskoa kohtaan. Sitä luonnehti nostalginen kaipuu keskiaikaisen Euroopan esiteolliseen feodaaliseen menneisyyteen, vaikka samaan aikaan siihen liittyi myös voimakas vihamielisyys katolista kirkkoa ja koko kristinuskoa kohtaan. Liike pyrki elvyttämään pikemminkin Euroopan esikristillisen ajan pakanuuden kuin katolisen kirkon keskiaikaisen valta-aseman.
Harmonyn sivuilla toistuu usein fraasi “koneellinen tiede”. Vaikka kristillisestä näkökulmasta Charles kritisoi aivan oikein valtavirran tieteen materialistista lähestysmistapaa (materialismi tai naturalismi on maailmankuva, joka sulkee automaattisesti pois kaiken ei-naturalistisen selityksen universumin ja elämän syntyyn liittyvissä kysymyksissä ja siten myös kaikki teleologiset eli Suunnittelijan ja Luojan alkuperään viittaavat todisteet), hänen kirjansa ei ole puolustuspuhe kristilliselle teismille vaan pakanalliselle panteismille. Sivulla 10 ja 11 hän kirjoittaa: “Pohtiessani näitä kysymyksiä pitkään ja hartaasti, näkemykseni on että maailmankuva länsimaistuneessa maailmassa on tullut kehystetyksi liian lujasti koneellisella lähestymisellä tieteeseen, mikä on hallinnut lännessä kasvavasti viimeisen neljänsadan vuoden ajan… Sillä se ei ole ainoastaan estänyt meitä katsomasta maailmaa enää filosofisesti, mutta pääasiallisesti koneellinen tapamme katsoa maailmaa, on myös sulkenut pois meidän hengellisen suhteemme Luonnon kanssa.” Tällaiset ajatukset eivät ole syntyneet “pitkän ja hartaan pohdinnan tuloksena”, vaan ne on lainattu natseilta:
Boria Sax kertoo kirjassaan Animals in the Third Reich: Pets, Scapegoats, and the Holocaust:
Suuri kapina koneellista maailmankuvaa vastaan oli 1800 – 1900 -lukujen romanttinen liike. Tämä liike löysi sen varhaisimman ja kaikkein selvimmin artikuloidun tuen Saksassa. Herder, Goethe, ja lukuisat muut, näkivät koneellisen maailmankuvan elämän kieltämisenä. Natsi-ajan saksalaiset tiedemiehet väittivät heidän tieteensä olevan peräisin pohjoismaisilta kansoilta. He väittivät tieteensä perustuvan holismiin eikä hengen ja aineen kaksinaisuuteen, vastakohtana juutalaisen ajattelun koneellisuudelle.
Toisessa Boria Saxin ja Arnold Arluken kirjoittamassa tutkimuspaperissa sanotaan:
Natsit eivät vastustaneet tiedettä sinällään, mutta tietynlaista lähestymistä tieteeseen. He halusivat tiedettä, joka oli enemmän Goethen kuin Newtonin innoittamaa. Nämä asenteet auttoivat muodostamaan Kolmannen Valtakunnan kritiikin “koneelliselle” tieteelliselle ajattelulle ja sellaisille harjoituksille kuin eläinkokeille. Kansallissosialismin mukaan läntisen sivilisaation polku oli kulkenut harhateille. Koneellinen, hyväksikäyttävä teknologia, joka luettiin juutalaisten syyksi, oli nähty leikkaavan ihmisen hänen yhteydestään luontoon ja lopulta hänen omasta hengestään.
Voisin koota ja dokumentoida kokonaisen listan niistä asioista, joissa Charlesin maailmankuva on täysin identtinen natsien maailmankuvan kanssa. Näihin sisältyy mm. antisemitismi, anti-amerikkalaisuus, anti-marxilaisuus, islamin myönteisyys, viehtymys idän polyteistisiin uskontoihin ja länsimaiseen okkultismiin, avoin uskontunnustus panteismin puolesta, kristinuskon vastaisuus, luonnonpalvonta, sympatia eläimiä kohtaan (vaikkakin valikoiva) ja vihamielisyys ihmisrodulle, teollisuuden vastaisuus, urbanisaation vastaisuus, tuki luonnonmukaiselle ja biodynaamiselle maanviljelylle, tuki vaihtoehtolääketieteelle ja holismille, kasvissyönti, jne., jne. Charlesin Harmony kirjan alaotsikko “Uusi tapa katsoa maailmaamme” on hieman harhaanjohtava, koska tätä maailmankuvaa sovellettiin jo 30 – 40 -lukujen Saksassa ja sen seuraukset olivat tuhoisat.
Johtopäätös
En lähde selvittämään tämän syvemmin natsismin, luonnonsuojeluliikkeen ja Euroopan aristokratian välistä symbioosia vaikka tästä aiheesta voisi kirjoittaa kokonaisen kirjan verran. Natsien “luonnonmukaisen” esiteollisen elämän romantisointiin perustuvan taaksepäin katsovan maailmankuvan ymmärtäminen voi auttaa meitä ymmärtämään kuitenkin paremmin myös Charlesin kaksiselitteistä suhdetta teknologiaan. Natsit käyttivät lännen viimeisintä teknologiaa surutta hyväkseen kun se edisti heidän päämääriään Hitler-kultin luomiseksi, totalitäärisen vallan lujittamiseksi ja teollisten tuhoamisleirien pystyttämiseksi. Natsien tuhoamiskampanjaa on kutsuttu usein ensimmäiseksi teollisen mittasuhteen massamurhaksi. Näin tehokas tuhoamiskampanja oli mahdollista toteuttaa vain teollisella aikakaudella. Se ei olisi ollut mahdollista ilman teollisen vallankumouksen aikaansaamaa rautatieverkostoa, jonka kautta miljoonat juutalaiset, puolalaiset, slaavilaiset ja muut vähemmistöt kuljetettiin Auschwitzin tai Dachaun kaltaisiin tuhoamisleireihin. Eikä se olisi onnistunut ilman kemianteollisuuden kehittämiä tuholaismyrkkyjä, joilla nämä ihmiset saatiin tuhottua paljon nopeammin kuin millään muulla keinoa.
Natsit, jotka kammosivat teollisen vallankumouksen luonnosta vieraannuttavaa vaikutusta ja “maaperää myrkyttävää” kemianteollisuutta, eivät epäröineet käyttää sen teknologisia saavutuksia miljoonien ihmisten tuhoamiseen. Jotkin saksalaiset natsit ja ympäristöaktivistit valittivat Auschwitzin keskitysleiristä – sen polttouunien aiheuttamien ilmansaasteiden takia. Ehkä Prinssi Charlesin ajatusmaailma on aivan yhtä kieroutunut. Ehkä hän näkee teknologian hyödyllisenä vain silloin kun sillä voi edistää ihmisten tehokasta tappamista ja absoluuttisen vallan keskittämistä harvojen käsiin. Vladimir Putin on sanonut: “Se joka hallitsee tekoälyä hallitsee koko maailmaa”. Ehkä tämä puoli tekoälyssä kiehtoo jokaista tyrannia, myös robofobista Charlesia.
The British Monarchy & King Charles III in Bible Prophecy? 