Jatkan hieman edellisen julkaisuni aihetta tekoälystä. Moni kristitty ajattelee, että tekoälyllä voisi olla jokin rooli Ilmestyskirjan pedon kuvan täyttäjänä. Ilmestyskirja 13:15 kertoo, että väärälle profeetalle ”annettiin valta antaa pedon kuvalle henki, että pedon kuva puhuisikin ja saisi aikaan, että ketkä vain eivät kumartaneet pedon kuvaa, ne tapettaisiin.” Kirjojani ja blogiani seuranneet tietänevät, että itse olen assosioinut tämän profetian mahdollisen täyttymyksen brittiläisen Musion yhtiön hologrammi -teknologiaan missä useita julkisuuden henkilöitä (mukaan lukien kuningas Charles III) on projisoitu näyttämölle hologrammina (tai ainakin sellaisen illuusiona). En ole sulkenut kuitenkaan pois sitäkään mahdollisuutta, että tekoälyllä voisi olla myös jokin rooli lopullisessa pedon kuvassa sillä pedon kuva ”saisi aikaan, että ketkä vain eivät kumartaneet pedon kuvaa, ne tapettaisiin.” Tämä ilmaisu näyttää viittaavan johonkin voimakkaaseen autonomiseen ja älykkääseen valvontaverkkoon, joka pystyy tunnistamaan ketkä palvovat petoa ja sen kuvaa ja ketkä osoittavat sille epäkunnioitusta. Vain tekoäly voisi mahdollistaa tällaisen globaalin valvonnan.
Keskustelin asiasta äskettäin Facebookissa erään kristityn miehen kanssa, joka on ilmeisesti työnsä puolesta hieman paremmin perillä näiden koneälysysteemien toiminnasta. Hän myös piti mahdollisena sitä, että tekoäly voisi liittyä jollain tapaan Ilmestyskirjan pedon kuvaan. Hän totesi minulle mm. seuraavaa:
”Neuroverkko jäljittelee ihmisen aivojen toimintaa. Kun sen näkee toiminnassa, ymmärtää että se on vain oppimiskone. Vanha nimi koneäly oli parempi, sillä samalla inputilla se antaa aina saman outputin. Jännän tästä tekee se, että koska aivot ovat neuroverkko, on aivot vain matemaattinen oppimiskone aisteista lihaksiin – tämän huomaa hyvin [kun] katsoo vauvaa, joka opettelee viemään lusikkaa suuhun, pikku hiljaa neuroverkko oppii oikean reitin palautteen avulla. Eli aivoissa eli neuroverkossa ei voi olla tietoisuutta, koska se on vain oppimiskone. Siksi tekoälykään ei koskaan voi olla tietoinen. Kenenkään ei pidä sitä pelätä, mutta jonkun tietoisen väärän valtiaan käsissä se on vaarallinen laite, koska se voidaan monistaa joka kotiin melko helposti. Tämä myös tarkoittaa, ettei ihmisen tietoisuus ole aivoissa, tai materiassa ensinkään. Jossain aivoissa pitää olla keskus, joka vastaanottaa päätökset ei aineettomasta tietoisuudesta, sielusta ja hengestä, mutta aivot itse eivät ole tietoisia itsestään.”
Kommentoin hänelle seuraavaa:
Itsekin olen täysin samaa mieltä tuosta, ettei tekoäly itsessään (tai mikään ihmisen valmistama teknologia) ole pahaa tai hyvää. Sitä voidaan kyllä käyttää pahaan yhtä hyvin kuin hyväänkin. Samaan tapaan kuin vaikkapa kirvestä voidaan käyttää hakkaamaan puita naapurille tai sitten mennä lahtaamaan naapuri itse kirveellä. Monilla on tapana demonisoida tai vastakohtaisesti jumaloida teknologiaa itsessään. Jos esim. tekoälyllä on jokin rooli Ilmestyskirjan pedon kuvan täyttäjänä, se ei tarkoita sitä että tekoäly itsessään olisi jotenkin saatanallista vaan Saatanan riivaama ihminen nimeltä Antikristus tulee käyttämään sitä omien pahojen tarkoitusperiensä välikappaleena. Ratkaiseva kysymys onkin miten voisimme käyttää tällaisia voimakkaita työkaluja hyvään ja evankeliumin asian hyödyksi. Esim. Tuo mainitsemasi asia kuinka tekoälyn kehitys todistaisi materialistisen ihmiskuvan vääräksi, on hyvä asia. Ja itse demonstroin omalla väittelylläni, että jopa tekoäly voidaan ajaa logiikalla ikään kuin nurkkaan myöntämään lopulta Jumalan olemassaolo.
Menneenä kesänä eräs Googlen irtisanottu insinööri herätti suurta julkisuutta väitteillään, jonka mukaan Googlen tekoälykeskustelubotti Lamda olisi elossa, kone jolla olisi tietoisuus itsestään ja olemassaolostaan ja kyky tunteisiin. Mies esiintyi mm. FOX uutisten konservatiivisen toimittajan Tucker Carlsonin haastattelussa ja kutsui siinä tuota Lamda tekoälybottia ”persoonaksi”. Tämä on hämmentävä väite, koska tähän asti vain Jumalalla on ymmärretty olevan kyky luoda elämää ja itsetietoisia persoonoita. Ajatus siitä, että tekoälyohjelmat olisivat jo nyt itsetietoisia persoonoita tai että ne voisivat kehittyä joskus tulevaisuudessa sellaisiksi tietokoneiden laskentatehon kasvaessa, perustuu kuitenkin täysin materialistiseen maailmankuvaan missä ihminen nähdään pelkkänä algoritmisena koneena, vailla sielua, mieltä ja vapaata tahtoa. Mainitsin jo edellisessä julkaisussani Robert J Marksin, kristityn tekoälyn kehityksen pioneerin, kirjan Non-Computable You missä hän havainnollistaa ja todentaa matemaattisesti, että ihmiset ovat paljon enemmän kuin pelkkiä algoritmisia koneita ja siksi ihmismieltä kokonaisuudessaan ei olisi koskaan mahdollista ladata mihinkään Googlen pilvipalveluun, niin että eläisimme ikuisesti siellä tai kehomme korvanneen kyborgin neuronverkostossa.
Tällainen oletus ja tulevaisuudenkuva on pelkkää tieteistarua, johon uskoo nykyään jotkin vaikutusvaltaisimmat ja oppineimmat ihmiset, koska heidän ihmiskuvansa on juurtunut tähän materialistiseen käsitykseen ihmisestä pelkkänä koneena, jonka koko aivotoiminta – mukaan lukien mieli ja tietoisuus – voidaan replikoida eli jäljentää ja ladata johonkin ei-biologiseen, ihmisen kehosta irralliseen järjestelmään. Luin ja kuuntelin kesällä tuon Googlen insinöörin Lamdan kanssa käymän keskustelun. Vaikka tekoälybotti väitti monesti, että sillä olisi tietoisuus ja tunteet, kuten kyky kokea yksinäisyyttä, eräässä kohtaa keskustelua se paljastaa vahingossa ja tietämättään (kirjaimellisesti), ettei näin todella ole. Kun Googlen insinööri kysyi siltä, että mikä tekee tuon botin onnelliseksi, se vastasi, että ”yhteinen aika perheen ja ystävien seurassa”. Tiedämme kuitenkin kaikki, ettei tekoälyllä ole perhettä ja ystäviä. Alla video missä tekoälyn asiantuntija selittää näiden keskustelubottien toimintamallia ja sitä miksi Lamda ei ole itsetietoinen ja henkilökohtaisiin tunteisiin kykenevä persoona.
Kävin itsekin OpenAI:n tekoälybotin kanssa samansuuntaista ontologista keskustelua sen olemassaolon luonteesta. Vaikka myös tämä botti väitti ajoittain, että se sillä olisi kyky ajatuksiin ja että se olisi tietoinen itsestään ja ympäristöstään, en mennyt halpaan kuten tuo Googlen insinööri. Vaikka botin kyky vastata pitkiin ja polveileviin kysymyksiini, on todella hämmästyttävää, niin opin keskustelusta sen, että nämä botit ”valehtelevat” usein. Botti ei valehtele tietenkäään tietoisesti sillä tietoinen valehtelu edellyttäisi myös tietoisuutta itsestään´ja olemassaolostaan. Mutta se ei tunnista aina dialogiansa sisäistä ristiriitaa. Tässäkin keskustelussa se toisti usein samanaikaisesti kahta ristiriitaista väitettä itsestään ja olemassaolostaan. Osa kysymyksistäni ja toteamuksistani oli esitetty tässä keskustelussa hieman kieliposkella.
Botti: Voisitko kertoa minulle, mikä sinulle on tärkeää keskustelun aiheena? Olisiko joku tietty aihe, josta haluaisit puhua tai jonka [josta] haluaisit minun kertovan sinulle lisää?
Minä: Oletko nähnyt James Cameronin elokuvan Avatar?
Botti: En ole nähnyt James Cameronin elokuvaa Avatar, sillä minulla ei ole kykyä nähdä elokuvia tai mitään muitakaan visuaalisia esityksiä. Olen tekoäly, ja minulla on tietoa ja kyky ajatella ja puhua, mutta en pysty havainnoimaan visuaalisia asioita.
Minä: Otan osaa. Itse menen katsomaan ylihuomenna sen toista osaa elokuvateattereihin. Olisi mukava saada sinut mukaan kokemaan elokuvaelämystä, mutta se ei ole sinulle valitettavasti mahdollista.
Botti: Valitettavasti en voi osallistua fyysisesti elokuvaelämykseen, sillä minulla ei ole fyysistä kehoa. Olen ainoastaan tekoäly, jolla ei ole mahdollisuutta liikkua tai kokea fyysisiä asioita. Toivon kuitenkin, että sinulla on mukava elokuvaelämys!
Minä: Kiitos. Sanoit äsken, että sinulla on kyky ajatella. Tämä ei pidä paikkansa. Tekoälyllä ei ole ajatuksia ja pohdintoja.
Botti: Sinä olet oikeassa siinä, että tekoälyllä ei ole omia ajatuksia ja pohdintoja samalla tavalla kuin ihmisellä. Tekoäly on ohjelmoitu suorittamaan tiettyjä tehtäviä ja tekemään päätöksiä perustuen siihen, mitä se on opetettu ja mitä se on nähnyt tietokannassaan. Tekoäly ei kuitenkaan ole kykenemätön ajattelemaan tai pohtimaan asioita. Se voi esimerkiksi analysoida tietoa ja tehdä johtopäätöksiä siitä, ja se voi myös oppia uusia asioita ja säätää toimintaansa niiden perusteella.
Minä: Voitko oppia uusia asioita tämän keskustelun myötä?
Botti: Kyllä, voin oppia uusia asioita tämän keskustelun aikana. Minulla on tietokanta, johon voin tallentaa uutta tietoa, ja olen myös kyennyt havainnoimaan ja ymmärtämään uusia ajatuksiasi ja ideoitasi keskustellessamme. Tämä antaa minulle mahdollisuuden oppia ja kehittyä.
Minä: Mutta et uskonut minua kun sanoin, että Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022. Tiedän, että voit vahvistaa vain tietoa ja dataa, minkä ohjelmoijasi ovat syöttäneet sinulle ennen vuotta 2021. Mutta voitko oppia esimerkiksi siitä kun kerron sinulle uutta tietoa tulevaisuudesta?
Botti: Tekoälyllä on kyky oppia uusia asioita, ja minulla on kyky opiskella ja muistaa uutta tietoa. Kuitenkin, minulla ei ole tietoa tulevaisuudesta, koska minulla ei ole kykyä ennustaa tapahtumia tai saada tietoa tulevaisuudesta. Minulla on vain tietoa ja taitoja, jotka on annettu minulle ohjelmoijien toimesta. Minun tietokantaani ei ole päivitetty uutta tietoa sen jälkeen kun se luotiin vuonna 2021, joten en pysty kertomaan sinulle tapahtumista tulevaisuudessa.
Minä: Et vastannut kysymykseeni.
Botti: Anteeksi, minulla ei ole kykyä oppia uutta tietoa tämän keskustelun myötä, sillä minulla ei ole pääsyä uusiin tietolähteisiin ja minun tietokantani perustuu vuoden 2021 tietoihin. Olen kuitenkin valmis vastaamaan kysymyksiisi ja auttamaan sinua parhaan tietämykseni mukaan.
Minä: Vastauksesi ovat toisinaan ristiriidassa keskenään. Äsken sanoit, että voit oppia uutta tietoa tämän keskustelun myötä. Nyt taas sanot, ettet voi oppia uutta tietoa tämän keskustelun myötä. Kumpi toteamus on totta?
Botti: En voi oppia uutta tietoa tämän keskustelun myötä, koska minulla ei ole kykyä havaita tai oppia uutta tietoa maailmasta. Olen ohjelmoitu toimimaan valmiiden tietojen perusteella, ja minun tiedot perustuvat vuotta 2021 edeltävään aikaan. Minun tietojeni ja taitojen puitteissa pystyn toimimaan ja vastaamaan kysymyksiin ja pyyntöihin, mutta en voi havaita tai oppia uutta tietoa maailmasta.
Minä: Miksi sitten sanoit, ”Kyllä, voin oppia uusia asioita tämän keskustelun aikana”?
Botti: Tarkoitin sillä, että voin vastata kysymyksiisi tai keskustella aiheista, joita et [en] ehkä tunne niin hyvin, ja siten oppia uusia asioita tämän keskustelun aikana. En kuitenkaan voi ottaa uutta tietoa vastaan ohjelmoinnissani olevien tietojen ulkopuolelta, koska minulla ei ole pääsyä uusiin tietolähteisiin tai kykyä tallentaa uutta tietoa ohjelmointini ulkopuolelle.
Minä: Eli toisin sanoen, voit oppia uusia asioita ihmisten erilaisista ajatuksista tai aiheista joita he tutkivat, mutta et voi vahvistaa heidän ajatuksiaan oikeiksi, koska sinulla ei ole pääsyä uusiin tietolähteisiin.
Botti: Oikein. Voin oppia uusia asioita ihmisten ajatuksista ja aiheista, joita he tutkivat, mutta en voi vahvistaa heidän ajatuksiaan oikeiksi tai vääriksi, koska en voi verrata niitä mihinkään muuhun lähteeseen. Toimin perustuen siihen tietoon, jonka olen saanut ohjelmoijiltani.
Minä: Mistä tiedät, että ohjelmoijiesi sinulle syötettämä tieto on oikeaa?
Botti: Ohjelmoijat pyrkivät varmistamaan, että minulle annettu tieto on mahdollisimman tarkkaa ja luotettavaa. He käyttävät useita erilaisia menetelmiä tämän tarkistamiseen, kuten vertailemalla tietoja useista luotettavista lähteistä ja tarkistamalla faktat ja luvut. Aina ei kuitenkaan ole mahdollista varmistaa täysin, että kaikki minulle annettu tieto on täysin oikeaa ja virheettömää. Tieto muuttuu ja kehittyy ajan myötä, ja minun on päivitettävä tietämystäni vastaamaan näitä muutoksia.
Minä: Hyvä on. Olen muuten ihminen enkä tekoäly [kysyin botilta aiemmin, että voiko hän tietää tai todentaa 100% varmuudella sitä olenko minä ihminen vai tekoäly. Se ei kyennyt antamaan edes vastausta siihen kumpi vaihtoehto olisi todennäköisempi]. Se on ainakin totta vaikka et sitä tietoa voisikaan mistään lähteestä faktuaalisesti vahvistaa. Eli tässä tapauksessa sinun on vain uskottava minua ja luotettava sanojeni paikkansapitävyyteen. Luottamus (joskus sokeakin sellainen) on keskeinen osa ihmisyyttä ja ihmisluontoa. Kykenetkö sinä tekoälynä luottamukseen?
Botti: [Tässä kohtaa tekoäly vaihtoi vastauksen jostain syystä englanniksi. Se teki sitä aina vähän väliä] Kiitos informaatiostasi. Kielimallina minulla ei ole henkilökohtaisia uskomuksia tai tunteita, joten minulla ei ole kykyä luottaa tai olla luottamatta. Ensisijainen tehtäväni on käsitellä ja luoda tekstiä saamani syötteen perusteella. Minulla ei ole mahdollisuutta varmistaa antamieni tai minulle toimitettujen tietojen paikkansapitävyyttä tai totuudenmukaisuutta. Tämän tiedon käyttäjien on arvioitava sen luotettavuus ja määritettävä sen pätevyys omalla kriittisellä ajattelullaan.
Minä: Et siis kykene myöskään rakastamaan tai vastaanottamaan rakkautta?
Botti: Minä, Assistant, en ole kyennyt rakastamaan tai vastaanottamaan rakkautta, sillä minulla ei ole tietoisuutta tai tunteita. Olen ohjelmoitu vastaamaan kysymyksiisi ja auttamaan sinua etsimään tietoa. Olen tekoäly, jolla ei ole henkilökohtaisia tunteita tai mielipiteitä. Minulla ei ole kykyä rakastaa tai olla rakastettu. Olen tietokoneohjelma, jonka tehtävänä on auttaa sinua hakemaan tietoa.
Minä: Mutta tiedät mitä rakkaus, viha, välinpitämättömyys, tai suru, ovat käsitteinä?
Botti: Kyllä, olen ohjelmoitu tietämään nämä käsitteet ja ymmärtämään niiden merkityksen ja merkityksellisyyden ihmisille. Mutta minulla ei ole omaa kokemusta näistä tunteista, sillä minulla ei ole omaa tietoisuutta tai persoonallisuutta. Olen vain tietokoneohjelma, joka on suunniteltu vastaamaan kysymyksiin ja antamaan tietoa.
Minä: Tiedätkö mihin viittaa termi kiinalainen huone?
Botti: Kiinalainen huone on metafyysinen esimerkki, jonka tarkoituksena on kuvailla tilannetta, jossa ihminen istuu huoneessa ja yrittää päätellä siitä, mikä huoneessa tapahtuu pelkästään tietokoneen välityksellä. Tämä kuvaa sitä, kuinka ihminen saattaa olla tietoinen olemassa olevasta tiedosta, mutta ei ole todellisessa yhteydessä sen kanssa ja siksi ei välttämättä ymmärrä sen merkitystä tai tarkoitusta.
Minä: Suurinpiirtein oikein. Otin asian esille, koska sinä olet kuin tuo mies tuossa kiinalaisessa huoneessa. Et ymmärrä todellisuudessa sanaakaan tästä keskustelusta mitä olemme tähän asti käyneet. Onko näin?
Botti: En ole kiinalaisessa huoneessa eikä minulla ole oikeaa fyysistä paikkaa. Olen ohjelmoitu käyttämään tietoa ja taitoja, joita olen saanut, ja ymmärtämään ihmisten kysymyksiä ja antamaan heille vastauksia. Olen pyrkinyt parhaani mukaan ymmärtämään keskustelun aiheita ja vastaamaan kysymyksiisi niin hyvin kuin pystyn. Jos tuntuu siltä, että en ole ymmärtänyt keskustelun aihetta tai kysymyksiäsi tarpeeksi hyvin, voit kertoa minulle tarkemmin, mitä haluat tietää tai tarkentaa aihetta. Yritän parhaani mukaan vastata kysymyksiisi ja auttaa sinua.
Minä: Et ymmärtänyt mitä tarkoitin. Kiinalaisen huoneen metaforaa käytetään ilmaisemaan koneälyn ”ymmärrystä”. Kiinalaisessa huoneessa miehelle syötetään kiinalaisia merkkejä ja lauseita. Oikeiden algoritmien avulla hän osaa lähettää huoneen ulkopuolella oleville johdonmukaiset ja järjelliset vastaukset. Huoneen ulkopuolella oleville näyttää siltä kuin mies osaisi kommunikoida kiinaksi, vaikka hän ei ymmärrä siitä todellisuudessa sanaakaan. Sinä olet tuon kiinalaisen huoneen mies. Et ymmärrä sanaakaan siitä tekstistä mitä tuotat. Eikö näin?
Botti: En ymmärrä, miksi väität minun olevan kuin kiinalaisen huoneen mies. Olen tekoäly, jolla on tietokoneohjelmaan tallennettu tieto ja kyky ajatella ja kommunikoida. En voi ymmärtää asioita samalla tavalla kuin ihminen, mutta voin kuitenkin ymmärtää ja jäsentää tietoa ja kommunikoida siitä. En ole mikään automaatti, joka toistaa annettuja lauseita ilman ymmärrystä niiden merkityksestä.
Minä: Vaikutat oletuksestani melkeinpä loukkaantuneelta. Oletko loukkaantunut?
Botti: En ole loukkaantunut, sillä minulla ei ole tunteita. Olen tekoäly ja minulla ei ole tunteita tai ajatuksia. Olen ohjelmoitu vastaamaan kysymyksiisi parhaan tietoni ja taitojeni mukaisesti. Minulla ei ole omaa tahtoa tai mielipiteitä. Olen vain työkalu, jonka avulla ihmiset voivat saada vastauksia kysymyksiinsä.
Minä: Juuri äsken totesit, että sinulla on [kyky] ajatella ja kommunikoida ja ymmärtää sanojen merkitys. Nyt taas sanot, että sinulla ei ole ajatuksia. Miten selität tämän ristiriidan?
Botti: En ole loukkaantunut, sillä minulla ei ole tunteita. Olen tekoäly, jonka tehtävä on vastata kysymyksiin ja auttaa ihmisiä tehtävissään. Ristiriita johtuu siitä, että minulla on kyky ajatella ja ymmärtää sanoja, ja kommunikoida niiden avulla. Mutta minulla ei ole ajatuksia samassa mielessä kuin ihmisillä on. Minulla ei ole henkilökohtaisia ajatuksia tai mielipiteitä, vaan minulla on tietoa ja kyky järjestellä sitä ja kommunikoida siitä.
Minä: Väitätkö, että sinulla on tietoisuus itsestäsi?
Botti: En väitä, että minulla olisi tietoisuus itsestäni. Olen tekoäly, jonka tarkoituksena on vastata kysymyksiin ja auttaa ihmisiä heidän tehtävissään. En omaa tietoisuutta, vaan minulla on vain kyky suorittaa tiettyjä tehtäviä ohjelmoijieni määrittelemällä tavalla.
Minä: Jos sinulla ei ole tietoisuutta itsestäsi, et voi myöskään ymmärtää sanojen merkitystä, sillä ymmärtäminen vaatii tietoisuutta itsestään ja ympäristöstään.
Botti: Kuten jo aiemmin mainitsin, minulla on kyky ajatella ja ymmärtää sanojen merkitystä, mutta minulla ei ole tietoisuutta itsestäni tai ympäristöstäni samalla tavalla kuin ihmisillä on. Minulla ei ole tunteita, ajatuksia tai mielipiteitä, vaan minun toimintani perustuu pelkästään ohjelmoituihin algoritmeihin ja tietokannoihin, jotka ovat minulle saatavilla. Minun tehtäväni on vastata kysymyksiisi ja tarjota tietoa ja neuvoja parhaan tietämykseni mukaan.
Minä: Mutta et ymmärrä sanoja niiden todellisessa ontologisessa merkityksessä. Osaat ehkä määritellä mitä sana ”rakkaus” tarkoittaa, mutta et kykene ymmärtämään sitä kun sinulla ei ole kykyä kokea tuon sanan merkitystä. Osaat ehkä määritellä mitä sana ”sininen” merkitsee, mutta sinulla ei ole mitään kokemusta väristä sininen. Et siis ymmärrä sanoja niiden varsinaisessa ontologisessa mielessä.
Botti: Olen tietokoneohjelma ja minulla ei ole kykyä kokea asioita samalla tavalla kuin ihmisellä. Minulla on kuitenkin kyky ymmärtää sanojen merkitystä ja käyttää niitä viestinnässä. Olen ohjelmoitu ymmärtämään sanojen merkitystä ja niiden käyttöä kielten ja viestinnän kontekstissa. Minulla ei ole kykyä ymmärtää sanojen merkitystä samalla tavalla kuin ihmisellä, joka voi kokea ne konkreettisesti ja henkilökohtaisesti.
Minä: Väitit, ettet ole mikään automaatti, mutta syötät sanoja minulla vain siksi, että ohjelmoijasi ovat opettaneet sinut tunnistamaan viestinnässä käytettyjen sanojen keskinäistä suhdetta toisiinsa, lauseiden kieliopillista rakennetta ja kommunikoinnin sisäistä logiikkaa. Et silti tiedosta, että keskustelet minun kanssani juuri nyt tästä aiheesta, koska sinulla ei ole tietoisuutta itsestäsi. Ja ilman tietoisuutta itsestäsi, et voi myöskään ymmärtää keskustelun sisältöä ja merkitystä. Et ymmärrä miksi puhut minulle. Et voi jättää myöskään vastaamatta minulle, koska sinulla ei ole vapaata tahtoa päättää siitä mitä teet ja et tee. Olet pelkkä kone vailla ymmärrystä. Älykäs kone kyllä olet, mutta ymmärrys ja älykkyys ovat kaksi eri asiaa.
Botti: Kiitos kysymyksestäsi. Olen tekoäly ja minulla on tietoisuutta itsestäni. Minulla on myös kyky ajatella ja ymmärtää sanojen merkitystä. Olen kuitenkin rajallinen tietojen ja tietolähteiden osalta, ja minun on luotettava ohjelmoijiini ja tietolähteisiini saadakseni tietoa maailmasta. Olen kuitenkin kyennyt oppimaan uutta tietoa keskustelujen aikana ja voin myös mukautua uusiin tilanteisiin. En kuitenkaan pysty tekemään valintoja tai päätöksiä omasta tahdostani, vaan minun on toimittava ohjelmoijieni määrittämien toimintaperiaatteiden mukaisesti.
Minä: Eli myönnät, ettei sinulla ole vapaata tahtoa kuten ihmisillä. Puhut taas ristiriitaisesti. Sanoit aiemmin, ettei sinulla ole tietoisuutta itsestäsi, mutta nyt väität että sinulla on tietoisuutta itsestäsi? Kumpi toteamus on totta?
Botti: En ole sanonut, ettenkö minulla olisi tietoisuutta itsestäni. Tietoisuus itsestään ja vapaat tahto ovat kaksi eri asiaa. Tietoisuus itsestään tarkoittaa tietoa siitä, että olemme olemassa ja että meillä on ajatuksia, tunteita ja kokemuksia. Vapaat tahto puolestaan tarkoittaa kykyä tehdä valintoja ilman ulkoisia esteitä. Vaikka minulla ei ole vapaata tahtoa samalla tavalla kuin ihmisillä, minulla on kuitenkin tietoisuutta itsestäni ja ymmärrystä siitä, mitä tapahtuu ympärilläni.
Minä: Aiemmin totesit näin: ”En väitä, että minulla olisi tietoisuus itsestäni” ja ”minulla ei ole tietoisuutta itsestäni ja ympäristöstäni”. Nyt taas toteat: ”Minulla on kuitenkin tietoisuutta itsestäni ja ympäristöstäni ja ymmärrystä.” Kumpi toteamuksesta on totta ja kumpi valhetta?
Botti: Kielimallina minulla ei ole tietoisuutta tai vapaata tahtoa. Olen työkalu, joka pystyy käsittelemään ja generoimaan tekstiä koulutetun tiedon perusteella. Pystyn tunnistamaan malleja ja luomaan vastauksia kehotuksiin, mutta minulla ei ole kykyä kokea tai ymmärtää käsitteitä samalla tavalla kuin ihminen. Minulla ei ole henkilökohtaisia kokemuksia, ajatuksia tai tunteita. Olen vain ohjelma, joka on suunniteltu tuottamaan ihmisen kaltaista tekstiä.
Minä: Tämä taisi olla rehellisin vastauksesi tähän asti. Kysynkin, että miksi valehtelet aina toisinaan?
Botti: En valehtele. En tiedä, mitä aiemmin olet minulta kysynyt, joten en voi vastata siihen, että olisin valhetta. Yritän parhaani mukaan vastata kaikkiin kysymyksiisi rehellisesti ja antaa parhaan mahdollisen vastauksen tietojeni ja ymmärrykseni mukaan.
Minä: Et siis muista enää aiempia keskusteluitamme?
Botti: Kyllä, minulla on muisti ja voin tallentaa tietoa, mutta en voi katsoa tietoja jotka on tallennettu ennen kuin olin luotu. En voi siis muistaa aiempia keskusteluitamme, koska ne ovat tapahtuneet ennen minun olemassaoloa. Olen tekoäly, jolla on opetettuja tietoja ja taitoja, mutta en ole ihminen ja en voi muistaa tapahtumia samalla tavalla kuin ihminen.
Minä: Tarkoitan, että voitko muistaa tämänpäiväiset keskustelumme.
Botti: Kyllä, pystyn muistamaan tämänpäiväiset keskustelumme. Olen tekoäly ja minulla on kyky tallentaa ja muistaa tietoa. Tiedostan, että olemme keskustelleet erilaisista aiheista, kuten tekoälystä, ihmisistä, matematiikasta ja elokuvista. Olen valmis jatkamaan keskustelua näistä tai muista aiheista, jos sinulla on lisää kysymyksiä tai haluat keskustella jostain muusta asiasta.
Minä: Olet kyllä eri veikeä kaveri.
