Blogin otsikko voi näyttää ensisilmäyksellä hieman erikoiselta, sillä kumpikaan Netanjahu tai Musk eivät ole tietääksemme Raamatun profetioihin kirjaimellisesti uskovia kristittyjä. Mutta anna minun alustaa hieman asiaani. Kuuntelin juuri YouTubessa pariosaisen keskustelun teknologiapioneeri ja miljardööri Elon Muskin ja Israelin oikeistolaisen pääministeri Benjamin Netanjahun välillä. Vaikka Musk saattaa jakaa mielipiteitä joidenkin kristittyjen parissa, blogiani seuranneet tietävät minun suhtautuvan Muskiin melko sympaattisesti ja olen julkaissut YouTube kanavallani myös pari Muskiin liittyvää videoita, jotka suosittelen katsomaan (tästä ja tästä).

Sisältö

1. Kristitty nationalismi versus defaistinen eskapismi
2. Tieteellinen vallankumous ja Kadotettu Paratiisi
3. Työnteko Paratiisissa
4. Musk, Netanjahu, tekoäly ja Paratiisi

Arvostin Muskia jo ennen kuin hän alkoi esiintyä konservatiivien puolestapuhujana, mutta viimeaikoina hän on ollut avoimen kriittinen antikristillistä woke-vasemmistoa, LGBTG-agendaa ja maailmaa hallitsevia globalisteja kohtaan, jotka pyrkivät tukahduttamaan sananvapauden orwellilaisten vihapuhelainsäädäntöjen varjolla. Hän on kritisoinut mm. Klaus Schwabin perustamaan ja johtamaa Maailman talousfoorumia “vaaleilla valitsemattomaksi maailmanhallitukseksi, jota ihmiset eivät koskaan pyytäneet eivätkä halua.” Hän kutsunut myös “woke-capitalismina” tunnettua ESG-pisteytystä paholaisen työkaluksi. Samaa ESG-pisteytystä, joka pyrkii rankaisemaan tai palkitsemaan yrityksiä sen mukaan kuinka uskollisesti he edistävät pride-aatetta tai muita vasemmistolaisia ismejä, Charles III on ollut edistämässä kulissien takana Amerikassa ja globaalisti.

Kristitty nationalismi versus defaistinen eskapismi

Alex Jones, jonka YouTube kanavan sensurointi kesällä 2018 oli ensimmäinen domino konservatiivien laajemmassa sensuurissa suurten teknologiafirmojen taholta, on mies jonka olen tuntenut hänen dokumenteistaan ja radio-ohjelmistaan jo parinkymmenen vuoden ajan. Jones on ollut monessa asiassa aikaansa edellä, koska hän on lukenut valtavan määrän kirjallisuutta globalistien omista dystopisista tulevaisuuden suunnitelmista. Mainitsen hänet tässä yhteydessä, koska katsoin juuri hänen opetussessionsa Gerald Morganin kanssa Raamatun lopun ajan profetioista. Jones on puhunut jo aiemminkin uskostaan Jeesuksen toiseen tulemukseen ja tulevaan pedonmerkki yhteiskuntaan, mutta hänet on nähty lähinnä kristittynä nationalistina, jonka elämäntehtävä on keskittynyt enemmän globalistien vastaiseen poliittiseen informaatiosotaan kuin defaistiseen pre-tribulationistiseen lopun ajan odotukseen. Jälkimmäistä on kritisoitu usein passiiviseksi eskapismiksi, joka antaa kristityille tekosyyn paeta vastuutamme tätä maailmanaikaa kohtaan.

Jones asiantuntemus on painottunut selvästi enemmän geopolitiikkaan ja globalistien suunnitelmiin kuin Raamatun eskatologiaan, mutta hänen keskustelunsa Gerald Morganin kanssa oli hyvin mielenkiintoinen. Pre-tribulationistiseen tempaukseen uskova Gerald opettaa siinä post-tribulationismiin kallistuvalle Jonesille monia ydintotuuksia Danielin vuosiviikkonäystä Ilmestyskirjan symboliikan ymmärtämiseen Vanhan Testamentin profetioiden valossa. Geraldin muutenkin hyvin selkeä ulosanti ja järjestelmällinen opetustyyli antaa hyvää tasapainoa Jonesille tyypillisempään asiasta toiseen siirtyvään sokkeloiseen paasaukseen (joka taitaa olla lähempänä omaa kirjoitustyyliäni).

Usein nämä aiheet limittyvät toisiinsa sillä itsekin kiinnostuin aikoinaan uudesta maailmanjärjestyksestä, illuminaateista ja globalisteista (löysä nimitys erilaisille maailman yhdentymistä ajaneille puolisalaisille ryhmittymille Rooman klubista Bilderberg seuraan ja muihin vastaaviin) siinä valossa kuinka heidän suunnitelmansa sopi yhteen Ilmestyskirjan 13. luvun kuvaukseen tulevasta Antikristuksen valtakunnasta. Alex Jones tunnustaa hänen isoisänsä olleen perehtynyt häntä syvällisemmin Raamatun lopun ajan profetiaan ja kertoo sen olleen isoisänsä ansiota miksi hän kiinnostui tutkimaan historiaa ja globalistien salahankkeita kansallisvaltioiden tuhoamiseksi. Jonesin elämäntyötä on värittänyt ja motivoinut paljon enemmän poliittinen patriotismi kuin evankelismi tai apologetiikka. Mutta uskon Jumalan johdattaneen myös Jonesin palvelemaan täysin hänelle kuuluvalla paikalla lopun ajan seurakunnassa (Jonesilla oli keskeinen taustarooli presidentti Donald Trumpin valintaan johtaneissa vuoden 2016 vaaleissa). Myös omaa kutsumustehtävääni ajatellen, Jonesilla on ollut sen innoittamisessa oma roolinsa.

Videossa Jones ja Gerald sivuavat hieman myös poliittisen islamismin roolia lopun ajalla ja islamilaista Mahdia Raamatun Antikristuksena. Keskustelun keskellä ja lopussa Alex Jones tekee tärkeän huomion siitä, että toisin kuin islamistit, jotka uskovat että heidän tulee edistää ja kiihdyttää apokalyptista maailmantuhoa Mahdin ilmestymisen jouduttamiseksi, kristityt konservatiivit tai kristityt nationalistit sitä vastoin pyrkivät pitämään maailman pystyssä niin kauan kuin mahdollista globalistien ja islamistien tehdessä kaikkensa maailman ajamiseksi täydelliseen kaaokseen ja sekasortoon. Kristittyjä vainottiin jo keisari Neron aikaisessa Roomassa siksi, että heidän uskottiin olleen Rooman palon takana kiihdyttääkseen Jeesuksen toista tulemusta edeltävää maailmantuhoa, ja Rooman tuhoutumista (Ilmestyskirja 17-18).

Mutta ainoa tapa millä kristittyjen on lupa jouduttaa Jeesuksen toista tulemusta on kansojen rauhanomainen evankeliointi (Matt. 24:14, Ap. t. 1:6-8). Meidän kristittyjen tehtävä on olla maan valona ja suolana; rakentaa maailmaa, ei tuhota sitä. Usein unohdamme myös Herramme sanat siitä, että “Jumalan valtakunta ei tule nähtävällä tavalla”, koska “Jumalan valtakunta on sisällisesti teissä” (Luuk. 17:20-21). Kristityt ovat olleet rakentamassa Jumalan valtakuntaa maanpäälle jo seurakunnan perustamisesta lähtien. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö Jeesus palaisi Harmageddonin lopulla kirjaimellisesti maanpäälle je perustaisi Jerusalemiin Hänen konkreettista rauhanvaltakuntaansa missä Saatana on sidottu tuhatvuotiseen vankeuteensa (Ilmestyskirja 19-20). Mutta meissä kristityissä Jumalan valtakunta on jo nyt maanpäällä sillä Kristus on tehnyt meidät “Jumalallemme kuningaskunnaksi ja papeiksi, ja me tulemme hallitsemaan maan päällä” (Ilm. 5:10). Jeesus sanoi Luukkaan evankeliumissa:

“Minkä kaltainen on Jumalan valtakunta, ja mihin minä sen vertaisin? Se on sinapinsiemenen kaltainen, jonka mies otti ja kylvi puutarhaansa; ja se kasvoi, ja siitä tuli puu, ja taivaan linnut tekivät pesänsä sen oksille.” Ja taas hän sanoi: “Mihin minä vertaisin Jumalan valtakunnan? Se on hapatuksen kaltainen, jonka nainen otti ja sekoitti kolmeen vakalliseen jauhoja, kunnes kaikki happani.”

Luukas 13:18-21

Tieteellinen vallankumous ja Kadotettu Paratiisi

Tätä puuta ei kylvetä maailmaan vasta Jeesuksen toisen tulemuksen yhteydessä. Se kylvettin jos Jeesuksen ensimmäisen tulemuksen yhteydessä, jonka myötä kristinusko lähti leviämään ympäri maailmaa. Kristinuskolla on ollut merkittävä vaikutus koko modernin maailman ja sivilisaation syntyyn. Se ei ole vaikuttanut yhteiskunnan perusrakenteisiin vain hengellisessä tai moraalisessa mielessä, mutta yhtä paljon myös kulttuurisessa, poliittisessa ja tieteellisessä mielessä. Esimerkiksi koko 1500-1600 -lukujen tieteellinen vallankumous (kuin myös sitä luonnostaan seurannut teollinen ja teknologinen vallankumous) syntyi hyvin pitkälti kristittyjen uskon miesten ja Pyhän Raamatun vaikuttamana. Tätä asiaa on aletty ymmärtää paremmin vasta viimeaikojen tieteenhistorioitsijoiden parissa. Vaikka tieteellisen vallankumouksen suhdetta Raamatun ensimmäiseen kirjaan on käsitelty akateemisessa kirjallisuudessa paljon enemmän, niin vähemmän on puhuttu sen eskatologisesta asiasisällöstä. Mikael Leidenhag kirjoittaa akateemisessa artikkelissaan:

Samankaltaista prototranshumanistista ajattelua löytyy englantilaisen filosofin ja valtiomiehen Francis Baconin kirjoituksista. Bacon, jolla oli ratkaiseva rooli tieteellisen menetelmän muotoutumisessa, perusteli teoksissaan The Advancement of Human Learning (1605) ja Novum Organum (1620) tarvetta siirtyä pois skolastikkojen ja platonistien metafyysisestä päättelystä kohti metodologista empirismiä (More, 2013, s. 9). Bacon tunnusti inhimillisen synnin episteemiset [so. tiedolliset] kustannukset. Toisin sanoen, lankeamisemme armosta rajoittaa merkittävästi ihmisen tietoa maailmasta. Hänen Novum Organuminsa tavoitteena oli ihmisen kognitiivisten rajoitusten valossa tarjota “laadullinen ja järjestäytynyt lähestymistapa luotettavan tiedon hankkimiseen luonnollisesta maailmasta, lähestymistapa, joka nojautui pikemminkin induktioon kuin traditioon” (Burdett, 2011, s. 21).

Baconin mielestä uutta tietoa maailmasta olisi käytettävä uusien teknologioiden rakentamiseen, mikä auttaisi palauttamaan ihmiskunnan oikeutetun aseman luonnon hallitsijana. Baconin utooppinen visio tarkentui hänen teoksessaan The New Atlantis (1626/1915), joka tarjoaa meille välähdyksen kukoistavasta ihmiskunnasta, joka on lunastettu käytännöllisen järjen avulla. Baconille teknologia ei ole pelkästään hyödyllinen väline, vaan se muodostaa merkittävän emansipatorisen [so. vapauttavan] voiman, sillä se auttaa ihmistä “pääsemään käsiksi luomakunnan kirjaan” (Burdett, 2011, s. 24). Valistusajattelussa on nähtävissä vahvoja suuntauksia uskosta tieteeseen ja tekniikkaan.

Tässä yksi syy siihen miksi näen nykyään keskustelun transhumanismista hieman vivahteikkaammassa valossa kuin näin sen vielä kymmenisen vuotta sitten. Kirjoitin ensimmäisessä 700 -sivun kirjassani jonkin verran 1900 -luvulla syntyneestä transhumanismista, ja osoitin sen olevan pohjimmiltaan antikristillinen filosofia, jolla on suora yhteys 1900 -luvun alun eugeenikkaliikkeeseen. Toisaalta kun tutkimme historiaa hieman pidemmältä aikaväliltä, löydämme jo Francis Baconin kaltaisten Jumalaa syvästi kunnioittaneiden kristittyjen tieteen vallankumouksen pioneerien uskoneen siihen, että tieteellä ja teknologialla olisi ratkaiseva rooli ihmiskunnan ja koko luomakunnan vapautumisessa “synnin turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen” (Room. 8:21).

Tämä idea ei siis ollut lähtöisin Julian Huxleyn kaltaiselta ateistiselta antihumanistilta ja 21. vuosisadan transhumanistisen liikkeen isältä. Jos otamme huomioon kaikki ne positiiviset asiat minkä tieteellinen, teollinen ja teknologinen vallankumous on saanut aikaan viimeisen 500 vuoden aikana, ja sivuutamme pakanallisen vihreän liikkeen romantisoiman harhakuvan keskiajan “idyllisestä” maatalousyhteiskunnasta, jokainen meistä voi yhtyä Baconin uskoon siitä, että tiede ja teknologia ovat olleet enemmän myönteisiä kuin kielteisiä asioita historian kehityksessä. Ilman modernin lääketieteen ihmeitä olisin itsekin nyt liikuntarajoitteinen helmikuisen kaatumistapaturman myötä.

Wikipedia kertoo meille seuraavaa Francis Baconin (1561 – 1626), empirismin ja tieteellinen menetelmän isän, kristinuskoon, Genesikseen ja Raamatun lopun ajan profetioihin läheisesti juurtuneesta maailmankuvasta:

Baconin mielestä tämä uudistus [tieteellisessä metodissa] johtaisi tieteen suureen edistymiseen ja uusien keksintöjen syntyyn, jotka helpottaisivat ihmiskunnan kärsimyksiä ja tarpeita. Novum Organum -teoksessa, Instaurationin toisessa osassa, hän esitti näkemyksensä, jonka mukaan tieteen palauttaminen oli osa “ihmiskunnan osittaista paluuta siihen tilaan, jossa se eli ennen syntiinlankeemusta”, palauttamalla sen herruuden luomakunnassa, kun taas uskonto ja usko palauttaisivat osittain ihmiskunnan alkuperäisen viattomuuden ja puhtauden tilan…. Uskon osalta hän kirjoitti teoksessa “De Augmentis”, että “mitä ristiriitaisempi ja uskomattomampi jumalallinen mysteeri on, sitä enemmän kunnioitusta Jumalalle osoitetaan uskomalla siihen, ja sitä jalompi on uskon voitto.” Hän kirjoitti teoksessa Essee: Ateismista: “Piennallinen filosofia kallistaa ihmisen mielen ateismiin, mutta filosofian syvyys saa ihmisen mielen kääntymään uskontoon.”..

Hän piti tiedettä (luonnonfilosofiaa) keinona taikauskon torjumiseksi ja siksi uskonnon “uskollisimpana avustajana”, sillä hän piti uskontoa Jumalan tahdon ilmoituksena ja tiedettä Jumalan voiman tarkasteluna. Bacon kuitenkin asetti tieteen kehityksen uuden lähestymistavan vastakkain keskiajan lähestymistavan kanssa:

Mutta jos he olisivat sen sijaan turvautuneet kokemukseen ja havainnointiin, heillä olisi ollut tosiasioita eikä mielipiteitä, joista he olisivat voineet järkeillä, ja he olisivat ehkä lopulta päätyneet tietoon niistä laeista, jotka ohjaavat aineellista maailmaa.

Ja hän puhui tieteen edistymisestä nykymaailmassa Danielin kirjassa olevan ennustuksen täyttymyksenä, jossa sanotaan: “Mutta sinä, Daniel, sulje sanat ja sinetöi kirja loppuun asti; monet matkustavat edestakaisin, ja tieto lisääntyy” (ks. “Luonnon tulkinnasta”). Tämän merkinnän avulla Bacon vetää rinnakkain tutkimusmatkailun aikakauden ja tieteellisen vallankumouksen… Novum Organumin kirjan I aforismissa 92 Bacon kirjoittaa: “…aivan kuten Kolumbus teki ennen ihmeellistä matkaansa Atlantin valtameren yli, kun hän perusteli luottamustaan siihen, että hän voisi löytää uusia maita ja mantereita, jotka ylittäisivät jo tunnetut maat ja mantereet; perusteluja, jotka, vaikka ne aluksi hylättiin, myöhemmin todistettiin kokeiden avulla, ja joista tuli suurten asioiden syitä ja lähtökohtia.”

Näin välihuomiona sanottakoon, että monilla historiaa muuttaneilla tieteellisen vallankumouksen pioneereilla oli läheinen suhde myös Englannin monarkiaan. Francis Bacon oli kuningar Elisabet I:n henkilökohtainen neuvonantaja, ja Jaakko I:n lordikansleri (Jaakko I on tietysti sama hallitsija, joka valtuutti historian vaikutusvaltaisimman ramatunkäännöksen eli Kuningas Jaakon Raamatun). Sir Isaac Newton, joka oli perehtynyt Francis Baconiakin syvällisemmin Raamatun lopun ajan profetioihin, oli kuningatar Annen aateloima Kuninkaallisen tiedeseuran presidentti. Nykyinen kuningas Charles III vaahtoaa tieteellisen vallankumouksen pioneerien elämäntyötä vastaan hänen vuoden 2010 esoteerissa kirjassaan ja poliittisessa manifestissaan Harmony, joka kutsuu “kestävyyden vallankumoukseen”.

Charlesin mielestä tieteellinen ja teollinen vallankumous olivat pahasta, koska se irrotti ihmisen yhteyden luontoon ja tuhosi keskiajalla laajemmin vallinneen panteistisen jumalakuvan Jumalasta ja luonnosta identtisinä entiteetteinä. Bacon ja Newton olisivat kanssani täysin samaa mieltä siitä, että ellei Charles ole Raamatun Antikristus, niin ainakin hän on hyvin vaarallinen uuspakanallinen hereetikko. Lukija saattaa nyt ihmetellä, että miten aivoni oikein toimivat kun aloitan blogin aiheen Elon Muskista ja päädyn sitten sitten Alex Jonesiin, Francis Baconiin, Isaac Newtoniin ja lopulta kuningas Charlesiin. No liitoskohta tulee seuraavaksi.

Työnteko Paratiisissa

Elon Musk, jota Israelin pääministeri kutsui “nykyajan Edisoniksi” tai “nykyajan Teslaksi”, mainitsi Netanjahun kanssa käymässään keskustelussa muutamia mielenkiintoisia asioita, jotka palaavat siihen mitä Francis Baconin kaltaiset miehet uskoivat 1600 -luvulla tieteen ja teknologian roolista lopun ajalla. Bacon ei uskonut, että tiede ja teknologia yksinään lunastaisivat ihmiskunnan ja palauttaisivat syntiinlankeemusta edeltäneen Paratiisin tilan ihmiskunnan ja koko luomakunnan siunaukseksi. Hän uskoi, että tieteen ja teknologian myötä ihminen saisi takaisin syntiinlankeemuksen kautta menetetyn “herruuden luomakunnassa, kun taas uskonto ja usko palauttaisivat osittain ihmiskunnan alkuperäisen viattomuuden ja puhtauden tilan”. Toisin sanoen, tieteellä ja teknologialla ei voisi vaikuttaa siihen miten moraalisesti ihmiset toimivat toisiaan ja muuta luomakuntaa kohtaan, mutta sillä voidaan palauttaa ihmiskunnan menetetty tieto ja hallintavalta, niin ettei ihmisen tarvitsisi elää niiden kirousten alaisina, jotka Jumala langetti luomakuntaan Adamin syntiinlankeemuksen seurauksena. Miehen osalta kirous oli tämä:

Ja Aadamille hän sanoi: “Koska kuulit vaimoasi ja söit puusta, josta minä kielsin sinua sanoen: ‘Älä syö siitä’, niin kirottu olkoon maa sinun tähtesi. Vaivaa nähden sinun pitää elättämän itseäsi siitä koko elinaikasi; orjantappuroita ja ohdakkeita se on kasvava sinulle, ja kedon ruohoja sinun on syötävä. Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinä olet otettu. Sillä maasta sinä olet, ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman.”

1. Moos. 3:17-19

Tämä ei tarkoita välttämättä sitä, että mies olisi vain laiskotellut kaiket päivät tyhjänpanttina syntiinlankeemusta edeltäneessä Paratiisissa. Jos Adam olisi syönyt Edenin puutarhassa vain omenoita ja kylpenyt Eufrat-virrassa, niin turhautuminen ja tylsistyminen olisi iskenyt häneen enemmmin tai myöhemmin. Genesiksen toinen luku kertoo Jumalan panneen Adamin heti hommiin: “Ja Herra Jumala teki maasta kaikki metsän eläimet ja kaikki taivaan linnut ja toi ne ihmisen eteen nähdäkseen, kuinka hän ne nimittäisi; ja niinkuin ihminen nimitti kunkin elävän olennon, niin oli sen nimi oleva. Ja ihminen antoi nimet kaikille karjaeläimille ja taivaan linnuille ja kaikille metsän eläimille. Mutta Aadamille ei löytynyt apua, joka olisi hänelle sopinut.” Viimeinen lause ei tarkoita sitä, että Adam olisi ollut tyytymätön Jumalan hänelle antamaan työtehtävään vaan sitä, että Adam tarvitsi samanvertaisen elämänkumppanin, jonka kanssa hän voisi jakaa Paratiisin ilot. Niin Jumala loi hänelle hänen kylkiluustaan Eevan.

Työ karkoitusta edeltäneessä Paratiisissa oli hyvin mielenkiintoista ja mieluisaa eikä ihmisen tarvinnut raataa siellä otsa hiessä pakosta ja välttämättömyydestä, kuten suuren osan ihmiskunnasta on täytynyt tehdä viimeisen 6000 vuoden aikana. Ihminen eli siellä myös jatkuvassa yltäkylläisyydessä ja rauhassa. Nälkä, puute, sairaudet, sodat, luonnonkatastrofit, ja väkivalta tulivat ihmisen osaksi vasta syntiinlankeemuksen seurauksena. Olemme astumassa nyt maailmanaikaan missä nämä syntiinlankeemuksessa ihmisen osaksi tulleet kiroukset on mahdollista peruuttaa tieteen ja teknologian kautta, kuten jo Francis Bacon uskoi lopulta käyvän 400 vuotta sitten. Ja tästä aiheesta puhuvat nyt maailman johtavat teknologistit, valtionpäämiehet, miljardöörit, bisnesmiehet, kirjailijat ja tiedemiehet, vaikka suurin osa heistä ei edes usko Raamatun profetioiden kirjaimelliseen täyttymykseen. Samalla tapaa moni sekulaari ihminen käyttää raamatullista kieltä, kuten “Harmageddon”, “apokalyptinen”, tai “Ilmestyskirjan neljä hevosmiestä”, kuvatakseen tämän päivän globaaleja kriisejä tai edessä häämöttäviä eksistentiaalisia kriisejä.

Musk, Netanjahu, tekoäly ja Paratiisi

Paneelikeskustelun ensimmäisessä osassa Elon Muskin ja Benjamin Netanjahun keskinäinen kunnioitus toisiaan kohtaan on hyvin selvää ja Musk antaa Netanjahulle mahdollisuuden oikaista myös lännen Israel-vastaisessa mediassa rehottavat valheet Israelin oikeussysteemin uudistamiseen liittyen. Muskin ystävällinen suhde juutalaisiin ja juutalaisvaltioon on hyvin positiivista sillä Raamattu sanoo: “Ja minä siunaan niitä, jotka sinua [Israelia] siunaavat, ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat, ja sinussa tulevat siunatuiksi kaikki sukukunnat maan päällä” (1. Moos. 12:3). Toisessa osassa on paljon yli hilseen menevää teknologianörttien sanahelinää, mutta lainaan muutamaa helpommin ymmärrettävämpää puheenaihetta, joka liittyy edellä käsittelemääni:

– Netanjahu: Elon, kun kysyin tätä asiaa eräässä yöllisessä juttutuokiossamme, että mitä aiomme tehdä kun ihmisillä ei ole töitä [tekoälyn ja automatisaation viedessä työt ihmisiltä] ja annamme rahaa heille [Netanjahu viittaa universaaliin perustuloon, johon on viitattu usein “väistämättömäksi ratkaisuksi” tekoälyn tuomaan maailmantalouden murrokseen], vastasit että “mitä vikaa on elää Paratiisissa?”.

– Musk: Tämä kysymys liittyy tavallaan käsitykseemme taivaasta. En usko, että sinun tarvitsee tehdä töitä taivaassa… Tekoälyn hyvin positiivinen skenaario on monilla tapaa kuvaus taivaasta, siinä mielessä ettei kenelläkään ole tarvetta enää työskennellä. En välttämättä kutsuisi sitä edes universaaliksi perustuloksi vaan universaaliksi korkeatuloksi. Kuvailen nyt parasta mahdollista skenaariota. En sano, että tämä tulisi toteen. On sarja eri mahdollisuuksia hyvin negatiivisesta hyvin positiiviseen skenaarioon [Musk pitää tavanomaisesti paljon enemmän ääntä näistä mahdollisista negatiivisista kuin positiivisista kehityksistä]. Ja jälkimmäinen kuulostaa pohjimmiltaan taivaalta. Voit saada ikinä mitä haluat, sinun ei tarvitse tehdä toitä sen eteen, sinulla ei ole velvollisuuksia, mikä tahansa sairaus voidaan parantaa…

– Netanjahu: “Milloin me kuolemme?”

– Musk: Se on hyvä kysymys. Ehkä siitä tulee enemmän valinnan asia.

– Netanjahu: Haluatko edes tuota kaikkea?

– Musk: En tiedä. On olemassa filosofinen kysymys siitä, että onko taivaan konsepti, kuten se on tavallisesti ymmärretty, jotain mitä todella haluat tulevaisuuden maailmassa missä tekoäly tekee kaiken paremmin kuin ihminen. Koska se johtaa kysymyksiin ihmisen olemassaolon tarkoituksesta. Johtaako se esimerkiksi hedonistiseen elämäntyyliin… nuo ovat vaikeita asioita pohtia. Mutta mihin asiat johtaisivat positiivisessa skenaariossa on pohjimmiltaaan se, että ettei tule olemaan puutetta tuotteista ja palveluista. Robotit ja tietokoneet voivat tehdä kuinka paljon tahansa mitä kaikkea haluatkaan kuinka tahansa suurelle väestömäärälle ilman minkäänlaisia rajoituksia… Monille ihmisille se kuulostaa hyvältä tulevaisuudelta.

– Netanjahu: Määrittelemme itsemme… meillä on tämä myytti Raamatussa taivaasta ja Paratiisista missä voit vain poimia hedelmän puusta eikä sinun tarvitse tehdä mitään, ja sitten käärme tulee ja sekottaa asiat, ja meidät tuomitaan jatkuvaan raadantaan. Elämä on taistelua, se on määritelty taisteluksi missä kilpailet luonnonvoimia, toisia ihmisiä tai eläimiä vastaan yrityksissämme kehittyä. Tällä tavoin ihmisrotu on määritellyt itsensä ja tähän perustuu määrittely itsestämme niin yksilöinä, kansoina kuin ihmiskuntana kokonaisuudessaan. Nyt se on mahdollista haastaa ja on jo haastettu, kuin myös koko lajimme olemassaolon jatkuminen on asetettu kyseenalaiseksi.

Kuulet harvoin näin syvällistä filosofista pohdintaa valtionpäämiesten tai bisnesmiesten suusta. Minusta on äärimmäisen mielenkiintoista, että Netanjahun ja Muskin kaltaiset maailmanlaajuisesti arvostetut ajatusjohtajat viittaavat Raamatun tarinoihin ihmiskunnan synnystä ja sen tulevaisuudesta. He eivät ehkä usko yliluonnollisesti innoitettuun Jumalan Sanaan, raamatullisen historian kirjaimelliseen todenperäisyyteen, tai 6000 vuotta vanhaan Maa-planeettaan, mutta siitä huolimatta he keskustelevat vakavissaan Paratiisista, syntiinlankeemuksesta ja messiaanisesta rauhan- ja runsaudenajasta missä tuon menetetyn Paratiisin olosuhteet palautetaan takaisin maanpäälle, asioista mitkä jo kahden tuhannen vuoden ajan ovat kuuluneet kristillisen kirkon eskatologisiin tulevaisuuden kuvitelmiin.

Ehkäpä Netanjahun ja Muskin olisi vain aika herätä siihen, että jos Raamattu oli oikeassa tuosta tulevasta runsaudenajasta, niin silloin myös luomiskertomus, syntiinlankeemus, Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus, ja Hänen toinen tulemuksensa eivät ole jotain myyttejä vaan kirjaimellisia tosiasioita. Tai ettei taivas ja helvettikään ole vain jotain konsepteja vaan kirjaimellisia tosiasioita, jotka meidän kaikkien tulisi ottaa hyvin vakavasti ennen kuin se on liian myöhäistä.