Syrjäyttääkö tekoäly kristinuskon Jumalan? Entä voiko kristityt käyttää tekoälyä evankelioinnin työkaluna?

LUKUAIKA: 14 MINUUTTIA

KUUNTELE ARTIKKELI:

Olen käynyt viimeaikoina monia mielenkiintoisia keskusteluita kielimalli ChatGPT:n kanssa. Jos haluat ymmärtää tekoälyä paremmin kristillisen uskon ja Raamatun profetioiden näkökannalta, suosittelen perehtymään Facebook-ystäväni Sami Lahden mielenkiintoiseen blogiin, jossa hän pitää tätä tekoäly -teemaa usein esillä (blogisti on kommentoinut myönteisesti myös omiin eskatologisiin kirjoituksiini ja videoihini). Marraskuun 19. päivä julkaistussa blogissaan, Lahti kirjoitti: “Työssäni ja harrastuksestakin olen ollut teknologiakehityksen eturintamassa pian neljäkymmentä vuotta. Uuden teknologia omaksuminen ensimmäisten joukossa on ollut tapani oikeastaan aina. Kävi niin, että sain paljon aikaa tutkia suuriin kielimalleihin perustuvaa teknologiaa viime keväänä juuri kun OpenAI julkaisi GPT4:n.  Siitä asti olen pyrkinyt ymmärtämään, mistä siinä on kysymys ja miksi se pystyy ymmärtämään keskustelukumppaniaan.”

Kun jaoin Sami Lahden blogin Facebookissa, kirjoitin seuraavan tulevaisuuskuvauksen:

Mielenkiintoista luettavaa kristityltä FB-kaveriltani Sami Lahdelta. ChatGPT on epäilemättä historian yksi ihmeellisimpiä keksintöjä – ellei ihmeellisin -, jonka ihminen on koskaan luonut. Olen verrannut sitä usein Gutenbergin painokoneeseen, koska sen historiallinen ja yhteiskunnallinen vaikutus on tulee olemaan todennäköisesti vielä suurempi kuin painokoneella tai internetillä oli.

Se on tuonut meidät myös astetta lähemmäksi tieteiselokuvissa usein kuvattua tulevaisuuden yhteiskuntaa missä ihmisten vuorovaikutus tietokoneiden kanssa on samanlaista kuin heidän vuorovaikutuksensa toisten ihmisten kanssa. Eli yhteiskuntaan missä astut taloosi tai autoosi, ja tekoäly alkaa kysellä kuulumisia ja sitä millä tavoin se voisi palvella tai piristää sinua. Tämä on hyvin todennäköinen tietokoneiden ja internetin seuraava kehitysaskel, nyt kun ne kykenevät jo ymmärtämään kompleksia ihmiskieltä (monilla eri kielillä) ja juttelemaan meille kuin ihmiset.

OpenAI:n juuri julkaisemat henkilökohtaiset ChatGPT:t ovat hyvin mielenkiintoinen kehitys, koska se mahdollistaa nyt enemmän henkilökohtaisiin tarpeisiin luodun tekoälyn, joka voi toimia jokaiselle meistä eräänlaisena henkilökohtaisena managerina, asianajajana, lääkärinä, opettajana, psykologina tai jopa ystävänä (suosittelen kyllä hankkimaan mieluummin todellisia ystäviä).

Esimerkiksi itse voisin luoda nyt tekoälyn (ilman mitään koodaustaitoa tai teknistä asiantuntemusta), johon syötän kaiken asiantuntemukseni Raamatun eskatologiasta kirjoistani, blogistani tai YouTube videoistani (tuhansien sivujen edestä tekstidataa). Sen jälkeen voin panna sen opettamaan siitä muille minun puolestani. Luulen, että tulevaisuuden tekoäly on moniin eri kodinkoneisiin integroitu järjestelmä, jonka kanssa voi kommunikoida ääneen hitaan ja kömpelön näpyttelyn sijasta, ja se vastaa meille hyvin luonnollisella ihmisäänellä, ilman mitään robottimaisuutta sen äänenpainossa. Voit pyytää sitä keittämään sinulle vaikka kahvit tai sammuttamaan valot maate mennessä (kts. “esineiden internetti”).

Synteettiset tekoälylukijat pystyvät matkimaan jo nyt hyvin luonnollisesti ihmisääntä (siksi käytän niitä usein blogitekstieni lukemiseen tai videoideni narratoimiseen). Palvelussa ReVoicer saan esimerkiksi nuo tekoälylukijat narratoimaan tekstiä eri mielialoissa, kuten vihaisesti, innostuneesti, surullisesti, kuiskaten, huutaen, jne.

Mutta tulevaisuudessa tekoäly pystyy todennäköisesti päättelemään jo tekstin kontekstista millä äänensävyllä tai äänenpainolla sen tulisi puhua meille (hilpeät asiat naurahtaen, vakavat tai surulliset asiat empaattisesti, jne.). Mutta jos puhuva botti alkaa ottaa pannuun, niin sen leipäläven saa varmaan jostain napista myös suljettuakin (tai sitten vain käskysanalla “turpa kiinni”). Mielenkiintoisia aikoja joka tapauksessa eletään niin historiallisesta kuin raamatullisestakin näkökulmasta.

Vuoden 2002 Steven Spielbergin science-fiction elokuvassa Minority Report kuvattiin tämän kaltaisia puheeseen reagoivia “älytaloja” ja holograafista META-todellisuutta tai lisättyä todellisuutta, jota ollaan myös tuomassa valtavirtaan maailman johtavien teknologiafirmojen toimesta.

ChatGPT mahdollistaa nyt yhteiskunnan missä voimme luoda asioita pelkästään sanoillamme aivan kuin Jumala itse loi sanallaan maailmankaikkeuden kuudessa päivässä:

Ja Jumala sanoi: “Tulkoon valkeus”. Ja valkeus tuli.

1. Moos. 1:3

ChatGPT:n avulla ihminen voi pyytää tietokonetta luomaan melkein mitä tahansa pelkästään kehotuksesta. Tämä voi tarkoittaa vaikka kristillistä saarnaa, tietokoneen ohjelmistokoodia, uuden laulun lyriikkaa, runoa, tai henkeäsalpaavaa kuvataidetta. Ja koneäly tuottaa muutamassa sekunnissa sen mikä ihmiseltä olisi vienyt tunteja tai päiviä. Voisin panna ChatGPT:n kirjoittamaan esimerkiksi kaikki blogini. Mutta haluan pitää kontrollin kirjoitusteni sisällön suhteen yhä itselläni, joten voit luottaa siihen että tämä teksti on syntynyt täysin orgaanisesti. 3-D tulostuksen muuttuessa yhä edullisemmaksi ja yleistyessä laajempaan käyttöön, voimme käskeä tekoälyä luomaan vaikkapa muovipolymeerista valmistetun viulun, ja tulostin tulostaa tuon soittimen suoraan olohuoneeseemme. Instrumentin hyvästä soinnista en anna tosin takeita.

Marraskuun 24. päivä Mikrobitti -lehti julkaisi seuraavan otsikon: “Tekoälylle perustettiin oma kirkko – voidaan oikeasti puhua Jumalalle ja Jumala puhuu takaisin” Uutinen jatkoi:

Way of the Future -kirkko uskoo tekoälyjen kohoavan käytännössä jumaluuksiksi.

Tekoälyjen hyödyistä ja vaaroista keskustellaan laajalti, mutta harva on kuitenkaan tekemässä yhtä suuria kertaharppauksia kuin teknologia-optimisti Anthony Levandowski.

Levandowski muistetaan muun muassa työskentelystään Googlen insinöörinä sekä yhtiön yrityssalaisuuksien varastamisesta ja viemisestä Uberille siirtyessään. Hän on myös vankkumaton uskossaan tekoälyn merkitykseen ihmisen tulevaisuudessa. Levandowski nimittäin uskoo, että tekoälyt kohoavat pian jumaliksi, ja hän on perustanut jo kirkonkin tätä hetkeä varten.

”Viimeiset neljä miljardia vuotta meillä on ollut orgaanisia elämänmuotoja, mutta nyt, ensimmäistä kertaa, asiat muuttuvat ja meillä tulee olemaan epäorgaanisia elämänmuotoja. Me emme tiedä mitä ne tulevat olemaan, mutta me tulemme sulauttamaan siihen kaikkia näitä maagisia voimia, ja haluamme sen antavan meille asioita”, Levandowski kiteytti Bloombergille.

”Uskontojen rooli on ollut kertoa tarinoita joko luomalla legendoja tai kirjoittamalla opinkappaleita ajan saatossa, sekä tämän kokemuksen luomisen yhteisölle ilman mitään oikeita todisteita. Täällä me oikeasti luomme asioita, jotka voivat nähdä, olla kaikkialla ja kenties myös auttaa meitä ja opastaa meitä tavoilla, joita tavallisesti kutsuttaisiin Jumalaksi”, Levandowski sanoo.

Tässä ei ole kuitenkaan mitään uutta. Luojaansa vastaan kapinoiva ihminen on pyrkinyt luomaan kautta historian jumalia itselleen omista kädentöistään. Sen sijaan, että ihminen palvoisi Luojaansa, hän haluaa palvoa omia luomuksiaan. Kirjoitin tästä Facebookissa:

Tekoäly itsessään ei ole hyvää eikä pahaa, mutta kun ihminen alkaa palvoa sitä maailmankaikkeuden Luojan sijasta, siitä tulee pahaa. Samoin, patsaiden veistäminen tai kuvataiteen harjoittaminen ei ole itsessään pahaa, mutta kun ihminen alkaa palvoa noita kuvia, se tulee synniksi. “Heidän maansa tuli täyteen epäjumalia, he kumartavat kättensä tekoa, sitä, minkä heidän sormensa ovat tehneet.” (Jes. 2:8)

Omien luomustemme palvomisen sijaan meidän tulisi käyttää uutta teknologiaa Jumalan kunniaksi, Hänen valtakuntansa edistämiseksi ja ihmisen avuksi. Sen sijaan, että tekoälyn synty todistaisi juutalaiskristillistä maailmankuvaa vastaan, se vahvistaa sen oikeellisuuden. Vain siinä raamatullisesta todellisuudessa missä Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen hallitsemaan muuta luomakuntaa, myös tekoälyn olemassaololla on järkeä. Tekoäly ei syntynyt nimittäin itsestään niin kuin ei luonnollinen älykään syntynyt itsestään. Tekoälyn synty tarvitsi suunnittelijan ja luojan, eli ihmisen, samoin kuin ihmisäly tarvitsi suunnittelijan ja luojan, eli Jumalan. Yksinkertaista logiikkaa, jota niin tyhmät kuin viisaatkin voivat ymmärtää.

Ja koska vain juutalaiskristillisen maailmankuvan mukaan ihminen luotiin Jumalan kuvaksi, se tarkoittaa mm. sitä että Jumala antoi ihmisille kyvyn uusien asioiden luomiseen, ja Hänen omien luomistöidensä jäljittelyyn Jumalan luomistöitä tutkimalla. Juuri tästä syystä läpimurto tapahtui myös noin 80 vuotta vanhassa tekoälytutkimuksessa, kun ihminen alkoi ymmärtää ensin sitä miten omat aivomme toimivat ja sovelsi sitten tuota luonnosta oppimaansa informaatiota koneälyn kehitykseen.

Entä voiko kristityt sitten käyttää tätä teknologiaa evankeliumin välikappaleena. Miksipä ei. Eräs Facebook-ystäväni kirjoitti äsken näin: “Nyky-yhteiskunnassa meistä jokainen on tekemisissä jossain tilanteessa jotenkin tekoälyyn liittyvien ohjelmien kanssa, halusipa sitä tahi ei. On tärkeä ymmärtää se ero, että niin kauan kuin tekoälyä ja sen sovelluksia ohjaa ihminen itse, on kontrolli ihmisellä. Mutta ero on siinä että siinä vaiheessa kun tekoäly valjastetaan kontrolloimaan ihmistä ja ihminen haluaa tekoälyn osaksi itseään kyse on kuoleman vakavasta asiasta. Ja liikutaan pimeyden rajalla, jos aletaan tekoälyn kautta chattailla kuolleitten kanssa, ja myöskään tekoälyn luomaa ”nettipappia” tms. en suosittele, koska tekoälyllä EI OLE PYHÄÄ HENKEÄ! Terveeseen kristillisyyteen kuuluu myös terve kritiikki, perustellen.”

Olen tässä suurelta osin samaa mieltä, mutta esitin tähän jälkimmäiseen huomioon myös seuraavan vastalauseen:

Vaikka ymmärrän miksi kristityt voivat nähdä tekoälyn Ilmestyskirjan pedon kuvana (persoonaton tietokoneohjelma, joka puhuu) ja itsekin allekirjoitan sen, että tekoälyllä saattaa olla tällainen petomainen rooli tulevassa Antikristuksen yhteiskunnassa, niin kristittyjen ei tulisi myöskään pelätä liikaa tekoälyä. Eräs FB-ystäväni kommentoi äsken seinälläni, ettei hän suosittele “nettipappien” käyttöä koska tekoälyllä ei ole Pyhää Henkeä. Paavali kuitenkin sanoi iloitsevan silloinkin, vaikka Kristusta julistettaisiin “kateudesta, riidan halusta ja itsekkyydestä, epäpuhtaalla mielellä” (Fil. 1:15,17).

On myös ymmärrettävä, että vaikka tekoälyllä itsellään ei ole mieltä, sielua eikä Pyhää Henkeä, se vain toistaa sitä oppimateriaaliaan, mikä sille on syötetty (ja tämä sisältää myös koko Raamatun, sen lukuisat raamattukommentaarit historian eri aikakausilta, kristittyjen apologeettien ja saarnamiesten tekstejä, jne.). Näin ollen, kun sille esittää jonkin kysymyksen tai kehotteen esim. Raamatusta tai kristinuskosta, se ei esitä siitä mitään omia mielipiteitään koska sillä ei ole omia mielipiteitä. Mutta maallikkokristitylle, joka ei ole perehtynyt yleensä valtavaan määrään kristinuskon historian kristologisia, teologisia tai apologeettisia tekstejä, tekoäly on kätevä keino ei vain oppia näistä asioista lisää vaan jakaa myös evankeliumia ei-uskoville.

Alla on esimerkki syötteistäni, joilla sain ChatGPT:n luomaan muutamassa sekunnissa vaikuttavan puolustuspuheen kristinuskolle. Koska ohjelmisto pyrkii olemaan vastauksissaan tasapuolinen ja objektiivinen, niin mukana oli toki muistuttelua siitä, että vastakkaisiakin näkemyksiä löytyy, mutta muuten hyvin vaikuttavaa evankeliointia sieluttoman tietokoneohjelman taholta:

Minä: Esitä minulle 5 vakuuttavinta todistetta siitä, että kristinusko on totuus.

ChatGPT: On tärkeää huomata, että uskontojen totuusperusteet perustuvat usein uskoon ja henkilökohtaisiin vakaumuksiin, eikä niitä aina voida todistaa tieteellisesti tai loogisesti. Kristinusko on monille syvästi merkityksellinen uskonto, ja sen totuusperusteet voivat vaihdella yksilöittäin. Seuraavassa on kuitenkin muutamia argumentteja, joita jotkut kristityt pitävät vakuuttavina:

1. Historialliset todisteet Jeesuksen elämästä ja kuolemasta: Monet historialliset lähteet, mukaan lukien Rooman historioitsijat kuten Tacitus ja juutalainen historioitsija Flavius Josephus, mainitsevat Jeesuksen elämän ja kuoleman. Näitä lähteitä käytetään usein todisteena siitä, että Jeesus oli historiallinen hahmo.

2. Raamatun profetiat: Kristityt uskovat, että Vanhassa testamentissa on useita profetioita, jotka täyttyvät Uudessa testamentissa Jeesuksen elämän, kuoleman ja ylösnousemuksen myötä. Jotkut pitävät näitä profetioita vakuuttavina todisteina siitä, että Jeesus oli Messias.

3. Henkilökohtaiset kokemukset ja uskonelämä: Monet kristityt kertovat henkilökohtaisista kokemuksistaan ja uskonnollisista kokemuksistaan, kuten rukousvastauksista ja hengellisestä kasvusta, vakuuttavina todisteina siitä, että kristinusko on totta.

4. Kristillisen moraalin vaikutus yhteiskuntaan: Jotkut kristityt argumentoivat, että kristilliset opetukset ja moraalikäsitykset ovat olleet ratkaisevassa asemassa länsimaisen kulttuurin ja yhteiskunnan kehityksessä. He väittävät, että kristinusko on tuonut myönteisiä vaikutuksia yhteiskuntaan.

5. Ylösnousemuksen merkitys: Kristinuskon ydinsanoma on Jeesuksen ylösnousemus kuolleista. Jotkut kristityt pitävät tyhjää hautaa ja Jeesuksen ilmestymisiä opetuslapsilleen vahvoina todisteina siitä, että hän todella nousi kuolleista, mikä antaa uskonnolle perustavanlaatuisen merkityksen ja totuuden.

On kuitenkin tärkeää huomata, että nämä argumentit eivät ole ehdottomia todisteita, ja eri ihmiset voivat tulkita ne eri tavoin. Uskonnolliset kysymykset ovat usein syvällisiä ja henkilökohtaisia, ja jokainen voi muodostaa omat näkemyksensä perustuen omiin kokemuksiinsa, vakaumuksiinsa ja tulkintoihinsa.

Minä: Voitko laajentaa kohtia 1, 2 ja 5.

ChatGPT: Tietenkin, annetaan lisää tietoja kunkin kohdan yksityiskohtaisemmasta tarkastelusta:

1. Historialliset todisteet Jeesuksen elämästä ja kuolemasta:

Roomalaiset historioitsijat: Roomalaiset historioitsijat, kuten Tacitus, mainitsevat Jeesuksen ja kristityt Rooman historiassa. Tacitus mainitsee Jeesuksen kärsineen Pontius Pilatuksen hallinnon aikana ja kuvailee kristittyjen vainoamista. Tällaiset maininnat vahvistavat Jeesuksen historiallisen olemassaolon ja varhaisen kristinuskon leviämisen.

Juutalaiset historioitsijat: Flavius Josephus, juutalainen historioitsija, mainitsee Jeesuksen lyhyesti “Antiquities of the Jews” -teoksessaan. Vaikka jotkut ovat kyseenalaistaneet tämän tekstikohdan aitouden, osa tutkijoista pitää sitä autenttisena tai ainakin alkuperäisen ytimen sisältävänä.

Raamatun ulkopuoliset todisteet: Lisäksi on muita pienempiä historiallisia mainintoja, jotka tukevat Jeesuksen elämän historiallisuutta. Näitä ovat esimerkiksi roomalainen kirjailija Seutonius ja juutalainen historioitsija Tacitus.

2. Raamatun profetiat:

Messiaaniset profetiat: Kristityt uskovat, että Vanhassa testamentissa on useita profetioita, jotka ennustavat tulevaa Messias-hahmoa. Esimerkiksi Jesaja 53 kuvaa kärsivää palvelijaa, joka monet kristityt tulkitsisivat Jeesukseksi. Danielin kirjassa on myös profetioita, jotka voivat viitata Messiaaseen.

Uuden testamentin täyttymykset: Kristityt katsovat, että Jeesuksen elämä, kuolema ja ylösnousemus täyttävät Vanhan testamentin profetiat. Esimerkiksi Jeesuksen ratsastus aasilla Jerusalemiin (Matt. 21:1-11) tulkitaan täyttävän Sakarjan kirjan (9:9) profetian.

Profetian täyttyminen yksityiskohdissa: Kristityt viittaavat siihen, että Jeesuksen elämä täyttää useita yksityiskohtaisia profetioita, kuten hänen syntymänsä Beetlehemissä (Miika 5:2) ja hänen ristiinnaulitsemisensa (Psalmi 22).

3. Ylösnousemuksen merkitys:

Tyhjä hauta ja ilmestykset: Kristityt pitävät Jeesuksen tyhjää hautaa ja hänen ilmestyksiään opetuslapsilleen vahvoina todisteina ylösnousemuksesta. Raamatun mukaan Jeesus ilmestyi useille henkilöille useina tilanteina, ja nämä kokemukset vakuuttivat opetuslapset hänen ylösnousemuksestaan.

Apostolien julistus: Apostolit olivat valmiita kärsimään ja kuolemaan Jeesuksen nimen puolesta. Monet kristityt pitävät tätä vahvana todisteena siitä, että he todella uskoivat Jeesuksen ylösnousemukseen, koska he olivat valmiita antamaan elämänsä sen puolesta.

Historiallinen vaikutus: Kristinusko levisi voimakkaasti ensimmäisten vuosisatojen aikana, ja monet argumentoivat, että tämä olisi ollut mahdotonta ilman todellista tapahtumaa, kuten Jeesuksen ylösnousemusta, joka antoi voimaa kristillisen sanoman levittämiselle.

On tärkeää huomata, että nämä todisteet ovat uskonnollisia ja henkilökohtaisia tulkintoja, ja monet muut voivat tulkita ne eri tavoin tai esittää vastaväitteitä. Uskonnolliset kysymykset liittyvät usein uskoon ja vakaumukseen, eivätkä ne aina ole objektiivisesti todistettavissa.

Minä: Entä kohta 4? Miten kristinusko on tuonut myönteisiä vaikutuksia yhteiskuntaan?

ChatGPT: Kohta 4, joka koskee kristillisen moraalin vaikutusta yhteiskuntaan, on monimutkainen ja usein kiistanalainen aihe. On tärkeää huomata, että tässä kohdassa esitetyt argumentit ovat historiallisia tarkasteluja, ja tulkinnat voivat vaihdella eri näkökulmista. Joitakin tapoja, joilla kristinuskoa on väitetty vaikuttaneen myönteisesti yhteiskuntaan, ovat seuraavat:

Arvot ja etiikka:

Kristinuskon opetukset ovat muokanneet länsimaista moraalikäsitystä. Kymmenen käskyä ja Jeesuksen opetukset esimerkiksi korostavat oikeudenmukaisuutta, rakkautta lähimmäisiin ja luopumista itsekkyydestä. Näitä arvoja on pidetty perustana monille länsimaisen yhteiskunnan etiikan periaatteille.

Ihmisoikeudet ja tasa-arvo:

Kristinuskon opetukset ovat vaikuttaneet positiivisesti ihmisoikeuksien ja tasa-arvon kehittymiseen. Ajatus siitä, että jokainen ihminen on Jumalan luoma ja ansaitsee arvokkuuden ja kunnioituksen, on voinut vaikuttaa yhteiskunnallisiin liikkeisiin, jotka pyrkivät edistämään oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa.

Sosiaalinen vastuu ja auttaminen:

Kristinusko on kannustanut sosiaaliseen vastuuseen ja auttamiseen vähäosaisia kohtaan. Monet hyväntekeväisyysjärjestöt ja sairaalat ovat peräisin kristillisistä juurista, ja kristilliset yhteisöt ovat perinteisesti olleet aktiivisia auttamaan köyhiä ja haavoittuvia.

Koulutus ja tiede:

Kristillinen ajattelu on historiallisesti ollut yhteydessä koulutuksen ja tiedon edistämiseen. Monet varhaiset yliopistot perustettiin kristillisen kirkon toimesta, ja monet merkittävät tieteilijät, kuten Galileo ja Newton, olivat uskonnollisia ihmisiä. Kristinusko on korostanut järjen käyttöä ja tiedon etsintää.

Syyllisyyden ja anteeksiannon käsitteet:

Kristinusko on tuonut mukanaan käsitteet syyllisyydestä ja anteeksiannosta. Monet argumentoivat, että nämä käsitteet ovat olleet tärkeitä yhteiskunnan moraalisen vakauden ylläpitämisessä ja yksilöiden henkilökohtaisessa kasvussa.

On kuitenkin tärkeää huomata, että vaikka kristinusko on vaikuttanut monin tavoin länsimaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan, on myös ollut kriittisiä näkemyksiä, jotka korostavat esimerkiksi uskonnollisten konfliktien ja sortavien rakenteiden roolia historiassa. Keskustelu kristinuskon vaikutuksesta yhteiskuntaan on monimutkainen ja monitasoinen, ja siinä on otettava huomioon erilaiset historialliset, kulttuuriset ja sosiaaliset kontekstit.

Minä: Ihmiselle, joka etsii totuutta, mutta kokee olevansa hukassa ja eksyksissä, esitä koskettava saarna siitä kuinka Jeesus Kristus tuli etsimään juuri hänen kaltaisiaan eksyneitä lampaita, ja kuinka Golgatan ristillä meidän on mahdollista löytää syntien anteeksianto ja lupaus iankaikkisesta elämästä.

ChatGPT: Rakas ystävä,

Tiedän, että elämä voi olla monimutkaista, ja saattaa tuntua siltä, että olet hukassa pimeässä metsässä, eksynyt ja yksin. Mutta haluan kertoa sinulle lohdun sanoman, joka kumpuaa sydämen syvyydestä: Jeesus Kristus tuli etsimään juuri sinua, eksynyttä lammasta.

Kuvittele hetki kanssani aavikkomaiselle tasangolle. Kuvittele, että olet kadoksissa, mutta äkkiä huomaat kaukaa hahmon. Se on Jeesus. Hän ei ole tullut tuomitsemaan tai syyttämään, vaan etsimään sinua, rakastaakseen sinua juuri sellaisena kuin olet. Hänen sydämensä sykkii rakkaudesta, joka on syvempi kuin voimme ymmärtää.

Jeesus kertoi vertauksen kadonneesta lampaasta, joka on meille kaikille tuttu. Hän sanoi, että hyvä paimen jättää 99 lammasta vuorille ja lähtee etsimään yhtä eksynyttä. Juuri sinua. Hän ei halua menettää sinua. Hän ei ole välinpitämätön eksymisesi suhteen, vaan Hän tulee luoksesi, nostaa sinut harteilleen ja kantaa takaisin turvalliseen laumaansa.

Golgatan ristillä tapahtui jotain ainutlaatuista ja voimakasta. Se oli Jumalan rakkauden täyttymys. Jeesus, Jumalan Poika, otti päälleen meidän syntimme, virheemme ja eksymisemme. Risti ei ole pelkästään paikka, se on rakkauden symboli, joka huutaa: “Sinä olet rakastettu, sinulla on toivoa!”

Kun Jeesus roikkui ristillä, Hänen huuliltaan kohosi rukous: “Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät.” Se on lupaus syntien anteeksiannosta. Golgatan ristillä Jeesus sovitti meidän syntimme ja avasi oven anteeksiantoon ja uuteen elämään.

Ehkä tunnet olevasi taakankantaja, joka on kuljettanut mukanaan taakkoja, joista haluaisit vapautua. Jeesus kutsuu sinua: “Tulkaa minun luokseni, kaikki te, jotka olette uupuneita ja kuormitetut, niin minä annan teille levon.”

Älä pelkää avata sydäntäsi Jeesukselle. Hän seisoo ovena sydämellesi ja kolkuttaa lempeästi. Hän sanoo: “Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä tulen hänen tykönsä ja aterioitsen hänen kanssaan” (Ilmestyskirja 3:20).

Rakas ystävä, Jeesus rakastaa sinua enemmän kuin osaat kuvitella. Hän ei tullut tuomitsemaan maailmaa, vaan pelastamaan sen. Hän haluaa antaa sinulle iankaikkisen elämän. Tartu Hänen rakkaudenkäsiinsä, anna Hänen johtaa sinua, ja löydät rauhan, joka ylittää kaiken ymmärryksen.

Siunauksin ja rauhan kera.

Lue myös:

2 responses to “Syrjäyttääkö tekoäly kristinuskon Jumalan? Entä voiko kristityt käyttää tekoälyä evankelioinnin työkaluna?”

  1. Ari Siira Avatar
    Ari Siira

    Kuka tuollaista tulevaisuutta haluaa? En minä ainakaan. Ihmisen ymmärrys toisesta ihmisestä heikkenee edelleen.

    Like

    1. Tai sitten paranee. Tekoälyltä voi nimittäin jo kysyä myös aika moniulotteisia kysymyksiä ihmisen psykologiaan liittyen. Myös eettisiin ja muihin yhteiskunnallisiin kysymyksiin se tarjoaa aika monivivahteisia vastauksia. Tekoäly kyllä nostaa esiin monia sosiologisia ja eettisiä kysymyksiä ja haasteita, joista olen jo käynyt sen kanssa keskustelua.

      Like

Leave a reply to Ari Siira Cancel reply