Törmäsin juuri Sky Newsin raporttiin nimeltä Battle for the Arctic: Europe’s northern front. Siinä kerrottiin, kuinka NATO ja Norja valmistautuvat suureen arktiseen taisteluun. Finnmarkin – Norjan pohjoisimman läänin – äskettäin perustetun osaston komentaja John Olav Fuglem kertoi Sky News’lle: “Norja ei edusta uhkaa Venäjälle, mutta Finnmarkin alue on hyvin tärkeä johtuen Venäjän sotilaallisesta kapasiteetista Kuolan niemimaalla. Norjan pohjoinen alue on hyvin tärkeä, koska se antaisi heille tilaa niemimaan puolustamiseen.” Norja jakaa Venäjän kanssa noin 196 kilometriä pitkän rajan ja Norjan itäpuolella Kuolan niemimaalla sijaitsee maailman suurin ydinaseiden keskittymä ja siten Venäjän tärkein sotilaallinen kapasiteetti ja pelotevoima. Venäjän lähimmät ydintukikohdat ja ydinsukellusveneet sijaitsevat vain noin 50 km. päässä Norjan rajasta.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun nostan esiin ajatuksen Pohjois-Norjan strategisesta asemasta. Kirjoitin aiheesta jo joulukuussa 2014 valmistuneessa ensimmäisessä kirjassani missä viittasin useisiin kylmän sodan aikaisiin profeetallisiin näkyihin, joiden mukaan kolmas maailmansota saisi alkunsa Venäjän Norjan miehityksellä:

Mitä tulee taas Venäjän Norjan miehitykseen, ovat monet muutkin Jumalan miehet ja naiset nähneet saman näyn. Esimerkiksi Viktor Klimenko kirjoitti ylös Lausannessa, Sveitsissä 9. kesäkuuta 1979 poikansa Aban unen, jossa venäläiset hyökkäsivät Suomen kautta Norjaan. Aban unen taivaallinen alkuperä vahvistettiin Klimenkolle 74 -vuotiaan Saima Honkosen kautta, joka oli nähnyt samana päivänä näyn missä hänet siirrettiin seuraamaan tuntemattoman perheen lomamatkaa Lausannessa. Siellä hän näki pienen pojan kertovan erikoisesta unestaan isälleen, jossa venäläiset sotilaat hyökkäisivät Suomen kautta Norjaan.

Ylen dokumentissa MOT: SALAINEN SOTA paljastettiin 26.3.2001, että 70 – ja 80 -luvuilla Neuvostoliitto olisi todella varautunut, vastauksena NATON aloittamille mittaville sotaharjoituksille syyskuussa 1972, ”tekemään Suomesta yllätyshyökkäyksen Pohjois-Norjaan”. Geopoliittisesta näkökulmasta tällaisen skenaarion toteutuminen nykyaikana ei ole mitenkään mahdotonta. Päinvastoin, viimeaikaiset uutiset puhuvat Arktisen alueen kuumenemisesta ei vain ilmaston globaalin lämpenemisen vaan myös sen johdosta tapahtuneen pohjoisten jäävesien aukenemisen seurauksena. Tämä on avannut uuden sotanäyttämon pohjoiseen sen vedet jakavien valtojen, kuten Kanadan, USA:n, Venäjän ja Pohjoismaiden välillä.

Vasta viimevuosina valtava määrä kaasu- ja öljyvaroja on havaittu olevan piilossa Arktisten vesien alla. Tämä on käynnistänyt globaalin kilpailun näiden rikkauksien omistusoikeudesta edellä mainittujen maiden välillä. Vuonna 2007 Putin raivostutti lännen pystyttämällä Venäjän lipun Pohjois-Navan vesien alle julistaen Pohjois-Navan siten Venäjän omaisuudeksi. Kuusi vuotta myöhemmin RT raportoi, että ”Venäjä tulee luomaan sotavoimat Arktisella alueella vuonna 2014 varmistaakseen sotilaallisen turvallisuuden ja suojellakseen maan kansallisia intressejä alueella, minkä Presidentti Vladimir Putin on nimennyt hallituksen pääprioriteettien joukkoon.” Tuleeko kolmas maailmansota alkamaan Pohjois-Navalta leviten sieltä koko planeettaan? Hyökkääkö Venäjä Pohjois-Norjaan osana sen arktisia sota-suunnitelmia?

– Muhammed, Kaarle Suuri ja Antikristus, sivu 45.

Jatkoin näitä pohdintojani joulukuussa 2021 – vain muutamaa kuukautta ennen Ukrainan sodan käynnistymistä – blogissani: Majuri Raimo Hynynen maalaa Pohjois-Suomesta ja Pohjois-Norjasta alkavan 3. maailmansodan skenaarion, joka on pelottavan samankaltainen useiden kylmän sodan aikaisten näkijöiden profetioihin. Lainasin siinä Majuri Hynysen analyysia, jonka mukaan “Yksin Ukrainan kehityksestä ei tule suurta sotaa. Ei vaikka Venäjä ottaisi laajalti Itä-Ukrainan. Ei myöskään siitä vaikka Israel joko yhdessä tai USA:n kanssa iskisi Iranin ydinteknologian laitoksia vastaan. Tavalla tai toisella Kiina tarvitaan mukaan. Vasta Kiinan mukaantulon myötä seuraava suuri maailmanlaajuinen sota voisi alkaa.” Hynynen arveli, että maailmanlaajuinen sota syttyisi vasta, jos Venäjä päättäisi turvata Kuolan niemimaan miehittämällä Pohjois-Norjan.

Mikä on nykyisin Venäjän asevoimien painopiste Suomen suunnalla? Asiaa täytyy tarkastella sen pohjalta mitä aluetta Venäjä haluaa nyt turvata, tai miltä alueelta se hyökkäisi Suomen rajoilta kaakon – luoteen suuntaan. Koko Venäjän asevoimien kannalta Suomen lähellä tärkeimmät alueet sijaitsevat Kuolan niemimaalla. Siellä on Pohjoinen laivasto ja useita arktisia prikaateja kuten myös sotilaslentokenttiä. Venäjän kannalta sen tärkein sotilaallinen voima pohjoisessa on laivaston sukellusveneissä. Sukellusveneissä olevat strategiset ydinohjukset yltävät USA:han asti ja tätä voimaa Venäjä pyrkii suojelemaan suurin resurssisatsauksin. Lännellä on kattava sukellusveneiden seurannassa tarvittava valvontaverkosto pitkin Norjan pohjoista rannikkoa erityisesti Lofooteilta Kirkkoniemeen asti. Tällä välillä on lähes 20 lentokenttää, joita Naton sukellusveneiden valvontakoneet käyttävät. Miksi Venäjän sukellusveneitä valvotaan ja miksi NATO eli lähinnä USA laittaa huomattavan määrän resursseja Venäjän sukellusveneiden valvontaan?

Syy on varsin yksinkertainen eli USA:n tavoitteena on estää Venäjän sukellusveneiden pääsy lähelle sen rannikkoa. Ammuttaessa korkealle nouseva ballistinen ohjus alle 2000 km päästä, sen torjuntaan käytettävä aika on niin lyhyt ettei sitä voida tehokkaasti torjua. Koska USA on erittäin kiinnostunut Pohjois-Norjan rannikosta, niin se haluaa sitä puolustettavan kriisissä/sodassa ainakin Suomen käsivarren lounaispuolisella alueella. Näin oli kylmän sodan aikana ja on edelleen. Norja onkin ottanut uudelleen käyttöön käsivarren lounaispuolella olevan puolustuslinjan, Frøy-linjan... Sekä venäläisten valitsema puolustusajatus Kuolan alueen turvaamisesta että Naton valitsema toimintamahdollisuuksien turvaaminen riippuu kokonaistilanteesta. USA oli valmis kolmanteen maailmansotaan Kuuban kriisin aikana lokakuussa 1962 venäläisten tuodessa ohjuksia Kuubaan. Venäläiset antoivat periksi ja kriisi oli ohi muutamassa viikossa ja sen aikana ei sodittu. Israelin, Syyrian ja Egyptin välinen Jom Kippur sota kesti noin 3 viikkoa syksyllä 1973. Myöskään silloin USA ja venäläiset eivät sotineet vaikkakin kumpikin nosti myös silloin ydinaseiden käyttövalmiutta.  Tilanteen kehittyminen, jossa USA:ta ja sen liittolaisia vastassa olisi Kiina, Venäjä ja Iran ja heidän liittolaiset, todennäköisesti kestäisi useita vuosia. 

Tästä syystä Arktisen alueen ja Pohjoismaiden turvaamisella on suora yhteys USA:n omaan kansalliseen turvallisuuteen, sillä niiden kautta Yhdysvallat pystyy seuraamaan ja rajoittamaan Venäjän ydinsukellusveneiden toimintaa, varmistamaan varhaisvaroituksen mahdollisista ohjusiskuista sekä estämään strategisen painopisteen siirtymisen Atlantilla lähemmäs Amerikan rannikkoa. Venäjän näkökulmasta arktisen alueen, etenkin niin sanotun bastion puolustusvyöhykkeen, tulisi pysyä sen takapihana, jonne, ulkopuolinen sotilaallinen läsnäolo ei pääse tunkeutumaan ja jossa sen ydinsukellusveneet voivat operoida mahdollisimman huomaamattomasti ilman jatkuvaa valvontaa tai uhkaa.

Tässä kontekstissa tulisi ymmärtää myös presidentti Trumpin kansainvälistä pöyristystä nostaneet puheet Grönlannin ostamisesta tai haltuunotosta Tanskalta, sillä kyse ei ole pelkästä erikoisesta kiinteistökaupasta, vaan pyrkimyksestä vahvistaa Yhdysvaltojen asemaa arktisella alueella, parantaa sen kykyä valvoa pohjoisia merireittejä ja ohjusreittejä sekä rajoittaa Venäjän strategista liikkumatilaa sen oman ydinpelotteen kannalta keskeisellä alueella.

Toisin sanoen, kaikista Euroopan maista Pohjoismaat ovat ehkä tärkein strateginen puolustuskohde Yhdysvaltain oman kansallisen turvallisuuden kannalta, koska ydinsodan syttyessä ydinohjukset lentäisivät lyhintä reittiä napa-alueen kautta, ja juuri tämän pohjoisen käytävän hallinta ratkaisee, kuinka nopeasti uhka havaitaan, kuinka siihen voidaan reagoida ja kuinka lähelle Yhdysvaltojen rannikkoa vastustajan strategiset asejärjestelmät pääsevät operoimaan.

Samoin kuin toisessa maailmansodassa Suomi, Norja ja Itä-Euroopan maat jäivät Natsi-Saksan ja Neuvostoliiton etupiiriajattelun väliin, myös tänään Pohjoismaat ovat vaarassa ajautua Yhdysvaltojen ja Venäjän suurstrategisten intressien puristukseen. Talvisodassa Stalinin geopoliittisena motiivina oli ennen kaikkea Leningradin turvallisuuden varmistaminen siirtämällä Neuvostoliiton rajaa kauemmas kaupungista, mutta samalla myös laajempi pyrkimys laajentaa vaikutusvaltaansa Itämeren alueella ja estää vihamielisten suurvaltojen mahdollinen jalansija Suomen kautta. Muutamaa kuukautta aiemmassa Molotov–Ribbentrop-sopimuksessa Hitler ja Stalin olivat sopineet Suomen liittämisestä osaksi Neuvostoliiton etupiiriä yhdessä Viron, Latvian ja Itä-Puolan kanssa.

Tänään Putinia ajaa hieman samanlainen etupiirilogiikka, mutta tällä kertaa kyse ei ole yksittäisen kaupungin puskurivyöhykkeestä, vaan laajemmasta pyrkimyksestä turvata Venäjän ydinpelotteen kannalta keskeiset alueet – erityisesti arktinen bastion – lännen valvonnalta ja sotilaalliselta paineelta. Pohjoismaita pidetään maailman turvallisimpina ja rauhanomaisimpina maina, jotka ovat olleet toistuvasti YK:n onnellisuustilastojen kärkilistoilla. Niiden jäisen pinnan alla kytee kuitenkin varsinainen geopoliittinen painekattila, joka odottaa räjähtämistään samalla tapaa kuin Balkanin alue muodosti ensimmäisen maailmansodan ryytitynnyrin. Tämä sopii profeetta Jeremian ennustukseen:

 Minulle tuli toistamiseen Herran sana, näin kuuluva: “Mitä sinä näet?” Minä vastasin: “Minä näen kiehuvan padan; se näkyy pohjoisen puolelta”. Ja Herra sanoi minulle: “Pohjoisesta on onnettomuus purkautuva kaikkien maan asukasten yli.” – Jer. 1:13-14

Kuolan niemimaa, Suomi ja Pohjois-Norja ovat Jerusalemista katsoen lähes suorassa linjassa äärimmäisenä pohjoisessa. Esitin jo ensimmäisessä kirjassani kuinka Talvisota olisi ennustettu Danielin kirjassa. Danielin 8. luvun näky ennustaa kauriin ja kaksisarvisen oinaan välisen taistelun. Osoitin historiallisilla esimerkeillä kuinka tämä näky sopi paitsi antiikin persialaissotiin ja Aleksanteri Suuren valloituksiin, vuosituhannen myöhempään Bysantti-Sassanidi sotaan, kuin myös toisen maailmansodan Itärintaman kontekstiin. Näky kertoo oinaan, joka vastaa 7. luvun karhupetoa (karhu on Venäjän kansalliseläin), “puskevan länteen, pohjoiseen ja etelään päin, eikä yksikään eläin kestänyt sen edessä, eikä kukaan voinut pelastaa sen vallasta. Se teki, mitä tahtoi; ja se tuli suureksi.”

Näin tapahtui toisen maailmansodan alkuvuosina, kun Neuvostoliitto puski pohjoiseen hyökkäämällä Suomea vastaan vuosien 1939-40 Talvisodassa, ja länteen sekä etelään miehittämällä Baltian maat, Itä-Puolan ja Bessarabian. Ilmansuunnat määritellään tässä yhteydessä Puolasta – ei Jerusalemista -, jossa oli siihen aikaan maailman suurin diasporassa elänyt juutalaisyhteisö. Daniel näki kuinka tämän jälkeen kauris tuli “päivän laskun puolelta, kulki koko maan ylitse eikä maata koskettanut; ja kauriilla oli keskellä otsaa uhkea sarvi. Ja se tuli aivan sen kaksisarvisen oinaan luokse, jonka minä olin nähnyt seisovan päin jokea, ja karkasi sen kimppuun vihansa väessä.”

Kauris, joka vastasi 7. luvun leopardipetoa (leopardi on Saksan kansalliseläin), viittaa tässä Puolan länsipuolelta nousseen Natsi-Saksan armeijan salamasotaan ja Saksan karkaamiseen oinaan eli Neuvostoliiton päälle operaatio Barbarossassa, mihin myös Jatkosota oli yhteydessä, kun Suomi soti Natsi-Saksan rinnalla Neuvostoliittoa vastaan saadakseen Talvisodassa häviämänsä alueet takaisin. Toisen maailmansodan itärintaman yhteydessä tapahtui myös juutalaisten historian suurin tragedia: holokausti missä natsit surmasivat kuusi miljoonaa Euroopan juutalaista keskitysleireillä.

Lopuksi Daniel näki kuinka “kauris tuli ylen suureksi; mutta kun se oli väkevimmillään, särkyi suuri sarvi, ja sen sijalle kasvoi neljä uhkeata sarvea, taivaan neljää tuulta kohti.” Noustuaan ensin koko Euroopan miehittäjäksi, Saksa hävisi lopulta liittoutuneille, Hitler teki itsemurhan – kauriin suuri sarvi särkyi – ja hänen kolmannen valtakuntansa tilalle “kasvoi neljä uhkeaa sarvea”, kun toisen maailmansodan neljä voittajavaltiota, Yhdysvallat, Neuvostoliitto, Yhdistynyt Kuningaskunta ja Ranska, jakoivat Saksan ja Berliinin keskenään neljään miehitysvyöhykkeeseen.

Suomi oli lopulta ainoa Molotov–Ribbentrop-sopimuksessa Neuvostoliiton etupiiriksi määritellyistä maista, joka ei päätynyt sodan jälkeen kommunistien vallan alle. Luemme tämän usein suomalaisen sisun ja kansamme peränantamattomuuden ansioksi. Mutta uskon vahvasti, että Jumala itse varjeli kansaamme ja säästi sen kommunismin hirmuvallalta, koska pelkäsimme siihen aikaan vielä Jumalaa. Tämä näkyy hyvin presidentti Kyösti Kallion rukouksessa, jonka hän kirjoitti Talvisodan alkaessa:

Taivaallinen Isämme, katso armossasi kansamme puoleen.
Sinä olet luonut sen ja rakastat sitä.
Sinä näet, että se on mitä suurimmassa vaarassa.
Siksi rukoilemme sinua, Herra, auta meitä hädässämme
äläkä anna meidän hukkua.

Lahjoita kääntymys synnin ja laittomuuden teiltä,
jotka johtavat kansamme tuhoon.
Herra, armahda meitä.

Herra Jeesus Kristus, ilman sinua olemme voimattomia
hävittäviä voimia vastaan, jotka tulvivat kansamme yli
ja myrkyttävät sen.

Herra, sinä olet Golgatan ristillä voittanut pimeyden vallat.
Niiden täytyy väistyä myös tänään, koska ylistämme sinun nimeäsi
niiden ylitse.

Auta meitä Pyhän Henkesi kautta ryhtymään omassa elämässämme
taisteluun syntiä vastaan ja olemaan kestäviä loppuun asti.

Täytä meidät sinun rakkaudellasi, että tulemme kuuliaisiksi
sinun käskyillesi.

Herra Jeesus Kristus, kaiken voimme sinun kauttasi.
Siihen me uskomme.

Armahda meitä. Aamen.

Pelkään pahoin, ettei kansamme Vartija enää seiso turvanamme, ellemme palaa pyhille juurillemme ja opi jälleen kunnioittamaan Hänen nimeään — sen iankaikkisen liiton merkkiä, jota kannamme yhä sinivalkoisessa lipussamme.