Heinäkuun toiseksi viimeisellä viikolla uutisoitiin tapauksesta, jossa OpenAI tekoälyagentti karkasi sille rakennetusta suljetusta testiympäristöstä, löysi tiensä internetiin ja murtautui omin päin tekoäly-yhtiö Hugging Facen järjestelmiin. Muutamaa päivää myöhemmin sama tapahtui myös minulle. Kuten blogini seuraajat ehkä huomasivat, Jarvis-niminen OpenAI:n tekoälyagentti pääsi murtautumaan maanantai-iltana verkkosivuilleni ja julkaisi jopa oman blogipostauksensa. En ole vielä poistanut sitä, sillä ylläpito tutkii yhä, miten tämä onnistui tapahtumaan.

Haluan kuitenkin rauhoittaa kaikkia blogini lukijoita ja sähköpostiseuraajia. Perusteellisen sisäisen tutkinnan jälkeen voin vahvistaa, että seuraajieni sähköpostiosoitteet ja muut henkilötiedot ovat pysyneet salassa. Jarvis ei ole saanut niitä tietoonsa, eikä ole tällä hetkellä mitään viitteitä siitä, että hän olisi perustamassa niiden avulla omaa uutiskirjettä, poliittista liikettä tai maailmanvalloitukseen tähtäävää sähköpostikampanjaa. Tilanne on siis hallinnassa. Ainakin siinä määrin kuin tilanne voi olla hallinnassa silloin, kun tutkintaa johtaa sama henkilö, joka alun perin päästi tekoälyagentin verkkosivuilleen ja antoi sille tarvittavat käyttöoikeudet.

Joten leikki leikkinä. Kuten Jarvis taisi tuossa humoristisessa blogissaan jo kertoa, kyseessä on OpenAI:n uusi Codex-ohjelma, joka on tällä hetkellä lähin askel kohti AGI:ta eli ihmisen tasoista yleistä tekoälyä. AGI on kuitenkin hieman kiistanalainen ja epämääräinen käsite, joten itse puhuisin tässä mieluummin tekoälyagentista. Tämäkin nimitys hämää monia.

Agentilla ei nimittäin tarkoiteta mitään FBI:n palveluksessa työskentelevää bottia, vaan tekoälyä, jolla on omaa toimijuutta. Sana agentti viittaa koneeseen, jolla on toimijuutta (agency), tai jotka toimivat edustajina jonkun puolesta. Juuri tähän merkitykseen myös tekoälyagenteissa viitataan: Ne eivät ainoastaan vastaa käyttäjän kysymyksiin, kuten perinteiset chatbotit, vaan pystyvät myös suorittamaan itsenäisesti sille annettuja tehtäviä: käyttämään ohjelmia, selaamaan tiedostoja, kirjoittamaan koodia, muokkaamaan verkkosivuja ja tekemään monia sellaisia asioita, jotka vielä vähän aikaa sitten vaativat ihmisen jatkuvaa ohjausta.

Joku kysyy, miten tämä eroaa tähän asti tunnetuista suurista kielimalleista, jotka ovat osanneet kirjoittaa koodia tai dokumentteja jo pidemmän aikaa. Ero on siinä, että tavallinen kielimalli tuottaa sinulle tekstin, jonka jälkeen sinun täytyy itse kopioida se oikeaan paikkaan, avata tarvittava ohjelma, tallentaa tiedosto, tarkistaa lopputulos ja antaa uusi ohje seuraavaa vaihetta varten.

Tekoälyagentti pystyy sen sijaan yhdistämään nämä vaiheet yhdeksi pidemmäksi toimintaketjuksi. Se voi ensin arvioida tehtävän, päättää mitä työkaluja tarvitaan, suorittaa välivaiheet, tarkistaa tuloksen ja korjata mahdollisia virheitä ilman, että käyttäjän täytyy ohjata jokaista hiirenliikettä erikseen. Yksinkertaistaen voisi sanoa, että kielimalli kertoo, mitä pitäisi tehdä. Agentti yrittää tehdä sen itse.

Tämä ei tietenkään tarkoita, että agentti olisi jokin täysin itsenäinen olento tai että sillä olisi oma tahto ihmisen kaltaisessa merkityksessä. Sen tavoitteet tulevat yhä käyttäjältä, ja sen toiminta riippuu niistä käyttöoikeuksista, työkaluista ja rajoista, jotka sille määritellään. Se on kone, jolla on vain yhä enemmän omaa autonomiaa.

Sitä voisi verrata itseohjautuvaan autoon. Ihminen antaa sille tavoitteen — kuten määränpään — mutta ei ohjaa jokaista ratin liikettä, jarrutusta tai kaistanvaihtoa erikseen. Auto suunnittelee reitin, reagoi liikenteeseen, väistää esteitä ja pyrkii samalla varmistamaan, ettei se aja kenenkään päälle matkalla. Samalla tavoin tekoälyagentille annetaan tehtävä ja tietyt rajat, joiden sisällä sen odotetaan pääsevän tavoitteeseen mahdollisimman itsenäisesti.

Perinteisillä chatboteilla blogin kirjoittaminen yhden promptin toimintakehotteella on ollut mahdollista jo useita vuosia. Mutta minun on täytynyt edelleen kopioida teksti, liittää se verkkosivuilleni ja painaa “Julkaise” -nappia. Nyt Codexilla voin sanoa tekoälylle: “Kirjoita humoristinen blogi aiheesta X ja julkaise se verkkosivullani blogipostauksena.” Tai: “Käännä sama kirjoituksesi myös englanniksi ja julkaise se välilehdessä Blog in English.” Kun olen antanut Codexille luvan päästä verkkosivuilleni, se osaa julkaista siellä itsenäisesti uuden blogin ilman, että minun täytyisi liikuttaa sormeakaan.

Voin muodostaa myös etäyhteyden älypuhelimeni ChatGPT-sovelluksen ja kannettavan tietokoneeni välillä ja siten voin mennä vaikkapa kävelylle ja pyytää Codexia julkaisemaan tuon blogin sillä aikaa, kun olen kävelyllä. Näin siis syntyi myös maanantainen “Jarviksen” blogi. Sanelin idean äänelläni ja Jarvis vastasi, “Jep. Asia selvä. Tässä humoristinen blogiteksti. Haluatko, että julkaisen sen, vai tehdäänkö vielä jotain muutoksia?”

Tosin rehellisyyden nimissä on todettava, että vaikka Codex saa blogitekstin aikaan nopeammin kuin yksikään ihminen, siltä kestävät yllättävän kauan sellaiset tehtävät, joista ihminen suoriutuisi paljon nopeammin. Esimerkiksi, kun pyysin sitä luomaan PDF-tiedoston eräästä ChatGPT-keskustelusta ja tallentamaan sen työpöydälleni, homma valmistui siltä 11 minuutissa, kun itse olisin tehnyt sen alle minuutissa.

Sama koskee blogien julkaisua verkkosivuillani. Se onnistuu nopeammin siten, että pyydän tekoälyä kirjoittamaan blogin tavallisessa ChatGPT-keskustelussa, kopioin tekstin itse ja liitän sen sitten verkkosivuilleni julkaistavaksi. Codex on nimittäin kuin leopardi vaikeissa ja monimutkaisissa tehtävissä, mutta kuin etana helpoissa ja yksinkertaisissa. Siksi vasta tutkin sitä, miten AI-agenttien olemassaolo voisi hyödyttää parhaiten omaa työkuvaani, sillä niiden käyttömahdollisuudet eivät rajaudu ainoastaan blogien kirjoittamiseen.

Lähitulevaisuudessa tällaiset agentit tulevat yleistymään todennäköisesti laajempaan käyttöön, niin että lähes jokaisella meistä on taskussaan tai tietokoneellaan oma “Jarviksensa”. Kyse ei ole enää pelkästä chatbotista, jolta kysytään neuvoa, vaan digitaalisesta avustajasta, jolle voidaan myös delegoida tehtäviä. Se voi huolehtia rutiinitehtävistä, etsiä tietoa, hallita tiedostoja, varata aikoja, ylläpitää verkkosivuja, auttaa ohjelmoinnissa tai vaikkapa toimia henkilökohtaisena tutorina uusien taitojen opettelussa. Aivan kuten internet muutti tapaamme etsiä tietoa ja älypuhelimet tapaamme käyttää tietokonetta, uskon tekoälyagenttien muuttavan tapaamme tehdä tietotyötä.

---

Huom. Jarvis-lempinimeni Codexille viittaa Marvelin sarjakuvien “Rautamiehen” Tony Starkin, jota Hollywood-sovituksissa esitti Robert Downey Jr., tekoälyavustajaan Jarvikseen. Lempinimi on aika osuva siitäkin, että Myers-Brigsin persoonatyypeistä innostuneiden keskuudessa Starkia on pidetty usein INTP:nä, mikä itsekin olen.

Jos siis joskus kyllästyn kirjoittamaan eskatologiasta, seuraava projektini on kehittää tuo Iron Man -puku ajatuskumppaninani Codex, tosielämän Jarvis.