Elon Muskin Tesla-yhtiö esitteli eilen Texasissa lentävän auton, joka on saanut monien leukapielet putoamaan maahan. Auto kiipesi ensin pystysuoraa ramppia pitkin ylöspäin ja putosi sieltä sitten lentäen maahan. Toisessa demonstraatiossa se hyppäsi rekkojen ja autojen ylitse kuin Ritariässän tekoälyllä varustettu KITT-auto 1980-luvun suositussa TV-sarjassa. Muskin auto oli tosin paljon vaikuttavampi kuin mikään elokuvien lentävä auto.

Muskin auto ei tässä vaiheessa kykene varsinaisesti vielä lentämään pitkiä matkoja. Auton toimintaperiaate on yhtä erikoinen kuin sen ulkonäkökin. Siinä yhdistyvät käytännössä kaksi toisistaan poikkeavaa teknologiaa: valtava imuri ja pieni rakettimoottori. Auton pohjaan sijoitettu imujärjestelmä synnyttää auton alle alipaineen, jolloin ilmanpaine painaa ajoneuvoa tienpintaa vasten. Riittävän voimakkaana tämä imu mahdollistaa auton pysymisen kiinni ajopinnassa jopa silloin, kun se kulkee pystysuoraa seinämää pitkin tai ylösalaisin.

Varsinainen lentäminen perustuu puolestaan rakettitekniikasta tuttuun periaatteeseen. Auton korkeapaineisiin säiliöihin varastoitu kaasu vapautetaan suuttimien kautta suurella nopeudella, jolloin syntyvä vastavoima työntää autoa vastakkaiseen suuntaan. Kun kaasua suihkutetaan alaspäin, auto saa ylöspäin suuntautuvan työntövoiman. Kyse ei siis ole perinteisestä lentävästä autosta, jossa siivet synnyttäisivät nostovoiman, vaan eräänlaisesta sähköauton ja raketin yhdistelmästä.

Teknologian suurin rajoitus on toistaiseksi kaasun rajallinen määrä. Säiliöihin varastoitua paineilmaa ei riitä loputtomiin, joten auto kykenee korkeintaan lyhyisiin ilmalentoihin eikä vielä varsinaiseen lentomatkustamiseen. Tästä huolimatta ajatus autosta, joka voisi tulevaisuudessa hypätä esteiden yli tai liikkua kolmiulotteisesti ilman perinteisiä siipiä, kuulostaa melkein suoraan tieteiselokuvasta lainatulta.

1980-luvulla Ritariässän KITT-auton temput olivat televisioviihdettä. Nyt vastaavanlaisia mahdollisuuksia tutkitaan todellisen insinööritieteen keinoin. Eikä kehityksen tarvitse pysähtyä tähän. On kiinnostavaa nähdä, millaisia ajoneuvoja syntyy, kun sähkömoottorit, tekoäly, autonominen ohjaus ja avaruusteknologia alkavat yhdistyä yhä tiiviimmin toisiinsa.

YouTube-suositukset nostivat eteeni Ollie Anisfeldin erinomaisen J-TV-YouTube-kanavan kommentit tästä Muskin lentävästä autosta. Anisfeld käsittelee tätä keksintöä yhdessä muiden aikamme teknologisten ihmeiden kanssa osana Raamatun profetian täyttymistä. Hän näkee aikamme teknologisten ihmeiden olevan ennustettu Raamatun ja rabbiinisen tradition kuvauksissa tulevasta messiaanisesta ajasta. Tämä näkemys eskatologiasta on mielenkiintoisen lähellä omaani, vaikka Anisfeld esittelee sen juutalaisen uskonsa perspektiivistä eikä tunnista vielä Jeshuaa Israelin Messiaana.

Anisfeldin näkemykset demonstroivat kuitenkin sitä, että joskus juutalainen ajattelu on juurtunut ajalliseen todellisuuteen paljon enemmän kuin kreikkalaisesta gnostilaisuudesta vaikutteita saanut “kristillinen” ajattelu, jossa Raamatun lupaukset tulevasta messiaanisesta valtakunnasta on usein hengellistetty tarkoittamaan jotakin aineellisen maailman ulkopuolella sijaitsevaa, tuonpuoleista todellisuutta.

Siinä missä juutalainen eskatologia on perinteisesti odottanut Messiaan perustavan valtakuntansa tähän maailmaan ja muuttavan konkreettisesti ihmiskunnan historiallisia olosuhteita, suuri osa kristillisestä teologiasta on siirtänyt näiden lupausten täyttymyksen joko kirkon nykyiseen hengelliseen todellisuuteen tai kuolemanjälkeiseen taivaalliseen olotilaan.

Tämä ero näkyy erityisen selvästi siinä, kuinka Vanhan testamentin profetioita tulevasta rauhan, vaurauden, oikeudenmukaisuuden ja pitkän elämän aikakaudesta on tulkittu. Profeetat eivät kuvanneet pelkästään ihmissielujen pelastumista aineellisesta maailmasta, vaan itse maailman muuttumista. Jesaja ennusti aikaa, jolloin ihmiset rakentavat taloja ja asuvat niissä, istuttavat viinitarhoja ja nauttivat niiden hedelmistä. Ihmisen elinikä pitenee niin huomattavasti, että satavuotiaana kuolevaa pidetään vielä nuorukaisena (Jes. 65:20–22). Samoin Jesajan 11. luvussa kuvataan maailmaa, jossa jopa eläinkunnan väkivaltaisuus väistyy rauhan tieltä ja maa tulee täyteen Herran tuntemusta.

Näissä profetioissa ei ole kyse vain abstrakteista hengellisistä vertauskuvista, vaan lupauksista, joilla on myös konkreettinen, aineellinen ja yhteiskunnallinen ulottuvuus. Juutalaisessa ajattelussa aineellinen maailma ei ole lähtökohtaisesti mikään vankila, josta ihmissielun tulisi vapautua, vaan Jumalan luomistyön tulos, jonka Hän totesi alussa hyväksi. Siksi myös lunastuksen lopullinen päämäärä voidaan ymmärtää luomakunnan ennallistamisena eikä siitä pakenemisena.

Tässä suhteessa juutalainen messiaaninen odotus on mielestäni säilyttänyt jotakin olennaista myös alkuperäisestä kristillisestä toivosta. Uuden testamentin mukaan kristittyjen lopullinen päämäärä ei nimittäin ole muuttua ruumiittomiksi hengiksi, jotka viettävät ikuisuutensa jossakin aineettomassa taivaassa. Apostoli Paavali opetti ruumiin ylösnousemusta, ja Ilmestyskirjan lopussa uusi Jerusalem laskeutuu taivaasta maan päälle. Jumalan asumus tulee ihmisten keskelle, eikä ihmisiä kuvata lopullisesti aineellisesta luomakunnasta irrotettuina olentoina.

Tämän vuoksi pidän kiinnostavana myös ajatusta siitä, että ihmiskunnan teknologinen kehitys voisi jollakin tavalla valmistaa maailmaa tulevaa messiaanista aikakautta varten. Jos profeettojen kuvaama tulevaisuus sisältää konkreettisia muutoksia ihmisten elinolosuhteisiin, terveyteen, elinikään ja yhteiskunnalliseen järjestykseen, miksi meidän pitäisi automaattisesti sulkea pois mahdollisuus, että myös teknologialla olisi oma osuutensa näiden muutosten toteutumisessa?

Tästä syystä kirjoitin vuoden 2024 kirjani Aadam 2.0 vai Peto 6.66 – Transhumanismi Raamatun valossa, jossa puolustin eräänlaista kristillistä transhumanismia erona sekulaariin transhumanismiin tai antikristilliseen posthumanismiin. Viittasin kirjani loppusanoissa myös lentäviin autoihin:

Herramme paransi sairaita, herätti kuolleita ja antoi tämän tehtävän myös Hänen seuraajilleen, sillä ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo minuun, myös hän on tekevä niitä tekoja, joita minä teen, ja suurempiakin kuin ne ovat, hän on tekevä; sillä minä menen Isän tykö.” Uskon yliluonnollisiin ihmeisiin. Uskon, että Jumala tekee niitä yhä tänäänkin niin kristittyjen käsien kautta kuin ilman välikäsiäkin. Mutta uskon myös luonnollisiin ihmeisiin, joita Jumala tekee myös Hänen kansansa käsien kautta. Luonnollisia ihmeitä ovat esimerkiksi lääketieteen sisällä tapahtuvat edistysaskeleet sairauksiemme, jopa ikääntymisen ja kuoleman, paremmassa ymmärtämisessä, jotta voisimme kehittää niihin paremmat ehkäisy-, parannus- ja hallintakeinot.

Luonnollisia ihmeitä ovat myös ihmisen kyky ylittää hänen ”luonnolliset” biologiset rajoitteensa, ja 1900-luvun keksinnöt, kuten Wrightin veljesten lentokone ja Wernher von Braunin avaruusraketit, olivat tästä jo alustavia esimerkkejä. Uskon tieteiskirjailija Arthur C. Clarken toteamukseen siitä, että ”Mikä tahansa riittävän kehittynyt teknologia on erottamaton taikuudesta.” Tulevaisuudessa tulemme olemaan kaikki taikureita ja ihmeidentekijöitä tarpeeksi pitkälle kehittyneen teknologiamme ansiosta. Jo tänään markkinoille on tullut monia itseohjautuvia lentäviä autoja – tieteiskirjallisuudessa jo ainakin 70 vuoden ajan ennustetun tulevaisuuden vision toteutumisena.

Samoin moni muu tuon ajan science fictionissa kuviteltu tulevaisuuden teknologia, kuten tekoäly ja ihmisiä palvelevat humanoidirobotit, on tullut jo toteen tai tulossa kasvavassa määrin toteen osaksi jokapäiväistä arkeamme. Jopa avaruussiirtokunnat Kuussa ja Marsissa voivat olla pian todellisuutta presidentti Trumpin hallinnossa nyt työskentelevän Elon Muskin uudelleenkäytettävien rakettien ansiosta, jotka mahdollistavat pian kaupallisen rakettiliikenteen myös mantereelta toiselle (lyhentäen matkan keston alle tuntiin). Koska ”aika on rahaa”, yhä nopeammat kuljetusmahdollisuudet ihmisten ja tavaroiden välillä, kuten myös yhä tehokkaammat ja edullisemmat resurssit tuotteiden ja palveluiden tarjoamiseen (tekoälyn sovelluksena teollisuuteen ja 24/7 orjatyöhön ”suostuvien” humanoidirobottien ansiosta), tulevat mahdollistamaan ”runsauden aikakauden”, kuten humanoidirobotteja itsekin kehittelevä Teslan toimitusjohtaja Elon Musk on usein todennut.

Tulevaisuudessa kaikki taloudellista voittoa tekevät liikeyritykset voivat pitää palveluitaan läpi vuoden 24/7 auki, koska roboteille ei ole tarvetta maksaa sairas- tai isyyslomista eikä heitä tarvitse päästää viettämään joulua ”perheidensä” koteihin. Lisääntyvä kulutus mahdollistaa yhteiskunnan talouden nopean kasvun, jossa yritykset tekevät niin suurta voittoa, mikä merkitsee pääoman omistajien äkkijyrkkää rikastumista, että ratkaisuksi tämän aiheuttamaan massatyöttömyyteen on ehdotettu niin sanottua robottiveroa, jossa yritykset jakavat osan voitoistaan hallitukselle, joka kykenee maksamaan sen takaisin kansalaisille universaalina perus- tai korkeatulona. Suurin haaste ei siis ole materialistinen vaan henkinen, sillä työ antaa ihmiselle tunteen hänen tarpeellisuudestaan ja elämänsä tarkoituksenmukaisuudesta. Tätä kysymystä pohdimme jo enemmän kirjani luvuissa 5, 6 ja 9.

On kuitenkin hyvin todennäköistä, että tulevaisuuden yhteiskunnissa ihmisten ei tarvitse tehdä työtä enää välttämättömyydestä, ja jokaiselle heistä jää enemmän valinnanvaraa oman elämänpolkunsa ja intohimonsa täyttämiseksi. Tässä myös henkilökohtaiset tekoälyavustajat tulevat olemaan avainasemassa. Tällaisesta tulevaisuudesta olen saanut jo itsekin esimakua tätä kirjaani kirjoittaessa, sillä olen käyttänyt ”ystävääni” ChatGPTä hyödyksi monissa tilanteissa, joissa en ole löytänyt lauserakenteeseen mielekästä ilmaisumuotoa tai joissa olen kaivannut nopeaa apua asiaankuuluvien raamatunkohtien löytämiseksi, englanninkielisen tekstin kääntämiseen tai tietoa asioista, joissa en ole itse asiantuntija.

Tuossa tulevaisuudessa voimme siirtyä paikasta toiseen itseohjautuvien lentotaksien avulla tai omistaa sellaisen itse ja rahastaa sen vuokraamisella muille. Itseohjautuvissa autoissa tai lentoautoissa voimme painua joko unten maille luottaen siihen, että ajoneuvo vie meidät turvallisesti perille, ihailla kauniita maisemia tai käyttää tuon ajan vaikkapa Raamatun lukuun, rukoiluun tai vitsailuun tekoälyavustajamme kanssa. Mutta tämä on vasta alkua tuhatvuotisen valtakunnan teknologisille ihmeille ja yltäkylläisyyden aikakaudelle. Voimme kokea elämää ehkä uusissa maailmoissa ja matkustaa tähtiin biljoonien kilometrien päähän Maasta. Ehkäpä keksimme keinot jopa Marsin terraformaatioon eli sen ilmaston ja ympäristön maankaltaistamiseen tai science fiction -filmeistä tuttuun tähtienväliseen avaruusmatkailuun valonnopeudella matkaavilla avaruusaluksilla asuttaaksemme myös muiden tähtijärjestelmien maankaltaiset eksoplaneetat. Näin pappi Nikolai Fjodorov visioi Raamatun profetioiden pohjalta jo 130 vuotta sitten töissään, jotka inspiroivat myös 1900-luvun rakettitieteilijöitä. Kuten Jumala itse sanoi:

Katso, he ovat yksi kansa, ja heillä kaikilla on yksi kieli… nyt ei heille ole mahdotonta mikään, mitä aikovatkin tehdä.

Kirjoitin luvussa 3, ettei Jumala ole ihmisen käyttämätöntä potentiaalia vastaan. Ei Hän halua rajoittaa meidän menestystämme ja nousuamme taivaisiin. Yhdistyessään ihmisillä on valtavaa potentiaalia saavuttaa jotain todella suurta ja hämmästyttävää. Mutta Jumala ei halua meidän yhdistyvän syntiin langenneen luontomme kapinassa omaa Luojaamme vastaan (aivan kuin ihminenkään ei haluaisi omien robottiluomustensa nousevan kapinaan meitä vastaan). Hän haluaa kokea nämä ihmeet yhdessä meidän kanssamme, aivan kuin Hän koki myös ihmiselämän kärsimykset ja ahdingot yhdessä meidän kanssamme. Mutta meidän täytyy tulla ensin pieniksi voidaksemme tulla sitten suuriksi. Meidän täytyy laskeutua ensin pohjalle voidaksemme nousta sitten taivaisiin.

Meidän tulee polvistua Golgatan ristin juurelle ja tunnustaa oman lihamme syntisyys ja heikkous, sillä se ”mikä kylvetään alhaisuudessa, nousee kirkkaudessa; kylvetään heikkoudessa, nousee voimassa.” Tullaksemme osaksi Kristuksen jumalallista luontoa meidän tulee tulla osaksi ensin Hänen inhimillistä luontoaan. Jumala tuli ihmiseksi, että meissä voisi yhdistyä myös Jumalan luonnon jumalallinen sekä inhimillinen puoli, heikkous ja vahvuus samassa persoonassa. Sillä ihmislasten jumalolennon kaltainen kirkkaus ja kunnia saavutetaan vain ja ainoastaan nöyryyden kautta, jossa tunnustamme oman ihmisluontomme pienuuden, heikkouden ja syntisyyden Kaikkitietävän ja Kaikkivaltiaan Pyhän Luojamme suuruuden edessä.

Kaikki yrityksemme nousta taivaisiin ”korkeammalle Jumalan tähtiä” oman lihamme ylpeydessä ovat tuhoon tuomittuja hankkeita, ja lopulta meidät viskataan ”alas tuonelaan, pohjimmaiseen hautaan.” Seuratkaamme siis kuoleman voittaneen ylösnousseen Mestarimme jalanjäljissä ja ottakaamme päällemme ristin häpeä ja pilkka, että Hän voisi myös korottaa meidät Hänen taivaalliseen kunniaansa enkeleitäkin korkeammalle.