Avaruusluotain New Horizon ohitti Pluton. Kuinka Raamatun profeetat näkivät sen ennalta?

Otsikko on hieman harhaajohtava koska tämä kääpiöplaneetta pongattiin yötaivaalta vasta vuonna 1930 yhdysvaltaltalaisen astronomi Clyde Tombaughin toimesta. En väitä, että Raamatussa olisi jokin tarkka viittaus Plutoon tai sen ohilentoon. Valitsin otsikon siitä syystä, että monien tarkkailijoiden mukaan se merkitsi yli 50 vuotta kestäneen avaruustutkimuksen huippuhetkeä, joka alkoi 1957 kun Neuvostoliitto laukaisi ensimmäisen satelliittinsa maata kiertävälle radalle. Tästä kaksitoista vuotta myöhemmin Neil Armstrong astui kuuhun suorassa TV-lähetyksessä, jota hämmästeltiin ympäri maailmaa. Tämä artikkeli pohtii mitä Raamattu sanoo meidän avaruusajastamme vai sanooko se mitään?

pluto
Yhdeksän miljardin kilometrin päässä napattu valokuva Plutosta, jonka New Horizon lähetti maahan 13. heinäkuuta.

Tähän päivään mennessä avaruustutkimukseen on sitoutunut jo yhdeksän maata mukaanlukien Israel. Tällä hetkellä maata kiertää jo 1071 toimivaa satelliittia, joista 50 % tulee Yhdysvalloista. Myös kuun, auringon ja muiden planeettojen ympärille on lähetetty useita tarkkailijoita. Ilman näitä maata tähyileviä avaruuden kiertolaisia lähes kaiken tietoliikenteen toiminta internetistä matkapuhelimiin olisi mahdotonta. Tulevan pedonmerkkijärjestelmän rakentaminen olisi ollut yhtälailla mahdotonta ilman maan yllä leijalevia satelliitteja.

Tästä syystä Yhdysvaltain ensimmäisten satelliittien ja internetin kehityksessä mukana olleen asevoimien tutkimusorgnisaatio DARPAn entinen johtaja Regina Dugan on nyt mainostamassa käteen tai otsaan kiinnitettävää elektronista tatuointia, joka muistuttaa pelottavasti Johanneksen näkyä pedon merkistä (Ilm. 13:17). Ei ole yhdentekevää sekään, että nyt sama organisaatio kehittelee James Cameronin Terminator-elokuvien tapaisia robotteja tulevaisuuden robotisoitua sodankäyntiä varten. Tämä on kuitenkin jo kokonaan toinen tarina, josta kirjoitin laajemmin kirjani kahdeksannessa luvussa. Mainittakoon kuitenkin, että nykyisen teknologian läpivalaisussa Ilmestyskirja on melkoinen scifi-seikkailu jossa on kuvattu holograafista videoviestintää (Ilm. 13:15), avaruussotaa (j. 13), ihonsisäisiä mikrosiruja (j. 16-17), meteroidien ja ateroidin yhteentörmäystä (Ilm. 6:13, 8:8) ja hyökkäystä ulkoavaruudesta (Ilm- 19:11-21) 1900 vuotta ennen George Lucasin Tähtien Sotaa, Michael Bayn Armageddonia, tai Steven Spielbergin Minority Reportia. On kuin nämä kaikki ohjaajat olisivat saaneet ideansa Ilmestyskirjasta.

Myös avaruusmatkailu on ollut scifi-kynäilijöiden mielenkiinnon kohteena jo toista vuosisataa. Esimerkiksi kuun valloitusta kuvattiin jo Jules Vernen novelleissa 1800 -luvulla kuin myös kaikkien aikojen ensimmäisessä scifi-elokuvassa, vuoden 1902 ranskalaisfilmissä Le Voyage dans la Lune (matka kuuhun). Jos siis ihmiskunnan tulevaisuuden spekuloiminen kiinnostaa, on selvää ettei scifin antamaa profeetallista singaalia pitäisi sivuuttaa vain pelkkänä fantasiana. Mutta pelkkä scifi ei voi tarjota sitä tarkkaa kokonaiskuvaa tulevaisuudesta mikä on annettu Raamatun profetioissa. Silti näiden kummankin tulevaisuuden kuvaelmat näyttäisivät kulkevan käsi kädessä. Pidä tämä mielessä ja salli minun nyt siirtyä eteenpäin.

Kuun valtauksesta Harmageddoniiin

Vaikka Raamattu ei sanoisi meille mitään avaruusmatkailusta on merkillepantavaa, että nykyinen avararuusaika alkoi yhdeksän vuotta Israelin itsenäistymisen jälkeen, joka ilmoitti heprealaisten profeettojen ennustamaa viimeisen sukupolven syntyä (Hes. 37:14, Matt. 24:32-34). Sputnik-satelliitin lähettäminen lokakuussa 1957 seurasi vain vuosi Israelin ja Egyptin vihamielisyyksistä versonutta Suezin kriisiä, mikä kylmän sodan aamuhämärässä uhkasi eskaloitua globaaliksi ydinsodaksi. Kun Neuvostoliitto lähetti kolme ja puoli vuotta myöhemmin Juri Gagarin ensimmäisenä ihmisenä avaruuteen, hänen väitettiin tokaisseen maahan palattuaan: ”En nähnyt siellä Jumalaa”. Tämä ateistinen propaganda jäi kuitenkin vuoden 1968 joulupäivän varjoon, jolloin koko maa hiljeni TV-vastaaottimiensa ääreen kuuntelemaan Apollo 8:n miehistön lukemaa Raamatun luomiskertomusta. Tämän majesteettisen kertomuksen äärellä katsojilla oli mahdollisuus seurata samalla henkeäsalpaavaa näkyä maasta, jonka Apollo 8:n kuvausryhmä lähetti kuuta kiertäessään maahan.

1366569372
Jupiterin neljä kuuta vasemmalta luettuna: Io, Europa, Ganymedes ja Callisto. Ganymedesillä uskotaan olevan jäisen pintansa alla 25 % enemmän sulaa vettä kuin maalla.

Reilu puoli vuotta myöhemmin heinäkuussa 1969 seurattiin jo Apollo 11:sta kuukävelyä ja Neil Armstrongin kuuluisia sanoja ”Pieni askel ihmiselle mutta jättiläismäinen ihmiskunnalle.” Sattumoisin tämä historiallinen hetki tapahtui samassa kuussa – anteeksi sanaleikki – jolloin maailma seurasi 20 -vuotiaan Prinssi Charlesin vihkiäisseremoniaa Walesin Prinssiksi Caernarfonin linnassa punaista lohikäärmettä (so. Saatanaa, Ilm. 12:9) esittävien banderollien ympäröimänä. Tuon kuuluisan kuukävelyn jälkeen avaruustutkimus on mennyt huimasti eteenpäin. Erityisen merkittäviä saavutuksia ovat olleet aurinkokuntamme kaikkien planeettojen ja niiden kuiden kartoitus avaruusluotaimien ottamien teräväpiirtovalokuvien avulla. Vähäisemmäksi ei jää merkitykseltään myöskään avaruusteleskooppi Hubblen lähettämät henkeäsalpaavat kuvat maailmankaikkeuden kosmisista taideteoksista. Eikä pidä unohtaa tietenkään Marssin pinnalle lähetettyjä mönkijöitä, Spiritiä, Opportunitya ja Curiositya, jotka tutkivat tuota punaista planeettaa alustavana toimenpiteenä NASA:n seuraavalle suurelle hankkeelle: Marssin kolonisaatiolle.

Tällaiset hankkeet saattavat ehkä kuulostaa täysin hourupäiseltä. On kuitenkin syytä muistaa että vielä 1900 luvun alussa moni olisi nauranut ajatukselle ihmisen lähettämisestä kuuhun, vaikka science fiction kirjallisuudessa tätä mahdollisuutta oli vaalittu jo vuosikymmeniä. Avaruusmatkailusta teki mahdollista vasta Yhdysvaltojen palvelukseen siirtyneen entisen natsi-insinööri Werner von Braun ynnä muiden toisen maailmansodan jälkeen kehittämä rakettitekniikka. Huolimatta siitä tuleeko tällainen hanke koskaan onnistumaan, Marssin pysyvän siirtokunnan rakentamiseen on otettu jo joitakin vakavia suunnitelmia. Yksi tällainen on  alankomaalaisen Bas Lansdorpin Mars One hanke, joka pyrkii Marssin pysyvän neljän hengen siirtokunnan pystyttämiseen 2020 -luvun puoliväliin mennessä. Hanke on jo herättänyt suurta kansainvälistä huomiota ja Ilta-Sanomat kirjoitti siitä 5.5.2014:

Mars One sai huimaan hankkeeseensa alun perin yli 200 000 vapaaehtoista eri puolilta maailmaa.  Tästä valtavasta joukosta nimettiin 1058 astronauttikandidaattia, joista yhtiö valitsee neljä 2020-luvulla suunnitellulle ensimmäiselle Mars-lennolleen. Seulonnan läpäisseeseen 1058:n ehdokkaan joukkoon selvisi viisi suomalaista. Nyt suomalaisista on siis jäljellä enää yksi.

Hankkeen rahoitus tultaisiin perustamaan sen ympärille rakennetun tosi-tv ohjelman varaan, jonka tarkoitus on kuvata miehistön kuusi kuukautta kestävää matkaa ja heidän laskeutumistaan Marssiin Apollo 11:n jalanjäljissä. Tätä ennen planeettaan lähetettäisiin kaksi miehittämätöntä lentoa, jotka toimittaisi sinne siirtokuntaan tarvitut varusteet ja satelliitin, joka mahdollistaisi TV-lähetyksen maahan. Myös muita vähintäänkin yhtä pähkähulluilta kuulostavia hankkeita harkitaan nyt NASAn ja ESAn päämajoissa täysin vakavissaan. Mainittakoon nyt esimerkiksi näiden kahden avaruusjärjestön suunnitelma lähettää miehitetty lento asteroidiin 2020 -luvulla. Helsingin Sanomien mukaan ”Noin vuosi sen jälkeen asteroidi tai osa siitä tuodaan robotin avulla Kuun lähelle.”

asteroid-impact-megatsunami_12585_600x450Space.com sivulla taasen kerrotaan NASAn ja ESAn tavoitteista lähettää miehittämätön lento 800 metrin läpimittaiselle Didymos-asteroidille vuonna 2022, kun se ohittaa maan 11 miljoonan kilometrin läheisyydestä. Mission päämäärä on törmätä asteroidiin 21,600 kilometrin tuntinopeudella sen kiertoradan siirtämiseksi paikoiltaan. ESAn viranomaisten mukaan testi tulisi merkitsemään ensimmäistä planetaarista puolustussysteemiä avaruuden kosmisia terroristeja vastaan, jotka iskeytyessään maan kiertoradalle saattaisi hävittää kaiken elämän maanpäältä. Kulostaako tutulta?

Samanlaista ideaahan Michael Bay käytti vuoden 1998 filmissään Armageddon (osuva nimi), missä näyttelijä Bruce Willisin johtama astronautti-ryhmä matkasi maata uhkaavaan asteroidiin räjäyttääkseen sen sisällä ydinpommin. Kuumatkaa pidettiin aikoinaan vain joidenkin todellisuutta pakenevien fantasiakirjailijoiden villin mielikuvituksen tuotoksena kunnes vuonna 1969 siitä tuli historiaa. Maata uhkaavan asteroidin siirtäminen radaltaan oli vielä 1998 pelkkää popcornia mutustelevan kansan hupaisaa elokuvaviihdettä. Vuonna 2022 siitäkin on tulossa historiaa. Entä filmissä kuvattu surkaupunkeja tuhoava meteoriittisade? Onko sekin joskus vielä todellisuutta? Vaikka Hollywoodissa meteoriitit iskeytyvät aina suuriin metropoleihin tuhotakseen niiden näyttävimpiä maamerkkejä, tällaisia meteoriitti-sateita on jo koettu viime vuosina erityisesti Venäjän alueella mistä alapuolinen video näyttää hämmästyttävää videomateriaa.

Kuten voit nähdä videosta, tällainen meteoriittisade näyttää siltä kuin tähdet sataisi taivaasta maanpälle. Muinaisesa terminologiassa myös asteroidin mahdollista yhteentörmäystä olisi kuvattu tähden putoamisena, sillä entisinä aikoina jolloin astronomia ei ollut vielä yhtä kehittynyttä kuin nykyisin, kaikkia yötaivaan valoja – aurinkoa ja kuuta lukuunottamatta – kutsuttiin tähdiksi. Sana ”asteroidi” itsessään tulee kreikan sanoista ”aster” (tähti) ja ”eides” (muotoinen). Tästä syystä jokaisen pitäisi herätä käsittämään millaisessa ajassa me todella elämme. Seitsemän vuoden päästä ihminen yrittää ensimmäistä kertaa historiassaan kokeilla puolustussysteemiä ”tähtien putoamista” vastaan. Tosin pienemmistä ”tähdistä” (meteoriiteista) ei ole lähellekään yhtä suurta vaaraa kuin suurista (asteroideista).

Tiesitkö, että Raamattu ennustaa tällaisen ihmisen ja maailmakaikkeuden välillä esiintyvän kosmisen sodan tapahtuvan sen sukupolven aikana jolloin Israel palaa maahansa. Raamatta ei nimittäin kuvaile vain meteoriittien ja vuorenkokoisen asteroidin yhteentörmäystä, mutta myös ihmisen omahyväistä yritystä valloittaa maailmankaikkeus  – tai ainakin oma aurinkokuntamme — yrityksessä hallita sen kosmisia voimia. Katsokaamme sitten miten Raamattu määrittää universumin.

Maailmankaikkeus ja Raamattu

Raamattu käyttää sanaa ”taivas” kolmessa eri merkityksessä. ”Kolmen taivaan” käsite tulee 2. Kor. 12:2:sta missä Paavali puhuu eräästä Kristuksen seuraajasta, joka ”temmattiin kolmanteen taivaaseen” vaikka hän ei osannut sanoa oliko hän silloin ruumiissaan vai poissa ruumiista. Tämä tarkoitti tietysti Johanneksen näkemää Uutta Jerusalemia missä Jumala, kaikki Hänen enkelinsä ja edesmenneet pyhät asuvat. Raamattu viittaa tähän myös ”taivaisten taivaana” (5. Moos. 10:14, 1. Kun. 8:27, Ps. 148:4). Tästä voimme päätellä että ensimmäinen taivas viittaa maan ilmakehään ja siinä lentäviin ”taivaan lintuihin” (1. Moos. 2:19, 7:3, Ps. 8:8 jne.) Toinen taivas on taas se mitä tämä artikkeli käsittelee: ilmakehän yläpuolella oleva ulkoavaruus ja koko maailmankaikkeus satojen miljardien tähtiensä ja galaksiensa kanssa. Tähän taivaaseen viitataan esim. sellaisissa kohdissa kuin 1. Moos. 1:1, 5. Moos. 17:3, Ps. 19:1, Jer. 10:12 ja Matt. 24:29.

image_2388_1e-Pillars-of-Creation
”Taivaat julistavat Jumalan kunniaa, taivaanvahvuus ilmoittaa hänen kättensä tekoja.” (Ps. 19:1) Tämä Hubblen valokuva tunnetaan nimellä: ”Luomisen Pilarit”.

Juuri tähän taivaaseen Daavid viittasi Ps. 19:1:ssä, kun hän kirjoitti, ”Taivaat julistavat Jumalan kunniaa, taivaanvahvuus ilmoittaa hänen kättensä tekoja.” On mielenkiintoista, että samalla kun tämän maailman ”viisaat” opetti vuosituhansien ajan ettei universumilla ollut alkua, Raamattu julisti sen syntyneen yhdessä hetkessä Jumalan luomistöiden esikoisena ja tavalla mikä vastaa täysin nykyisen kosmologian ymmärrystä universumin synnystä. Esim. Jer. 10:12 sanoo: ”Hän on tehnyt maan voimallansa, vahvistanut maanpiirin viisaudellansa ja levittänyt taivaat taidollansa.”

Harva tietää, että universumin laajenemis- ja alkuräjähdysteorian kehitti ensimmäisenä kristitty pappi Georges Lemaitre Albert Einsteinin suhteellisuusteorian pohjalta. Vaikka Lemaitresin näkemys on tullut nykyään yleisesti hyväksytyksi tieteelliseksi paradigmaksi, alkujaan se nostatti kiivasta vastustusta ateisteilta, jotka näkivät sen vievän kosmologiaa harmillisen lähelle raamatullista luomiskertomusta. Tietysti jotkut saattavat nähdä nykyisen kosmologian olevan ristiriidassa yhä sen kanssa mitä Raamattu kertoo luomisen ajankohdasta, mutta tämä on kokonaan toinen asia mihin minulla ei ole mahdollista paneutua tässä. Olennaisinta on nyt se, että Raamatussa on lukuisia kohtia joissa maalmankaikkeuden sanotaan heijastavan Jumalan valtasuuruurutta. Ajatus Hänen nostamisesta kunniaan luomakunnan paremman ymmärryksen kautta innoitti myös Kopernikuksen, Galilein ja Newtonin kaltaisten tieteellisen vallankumouksen pioneereja 1500- ja 1600 -luvuilla.

Esimerkiksi Isaac Newton – joka luonnonlakien ohella ymmärsi laajasti Danielin ja Ilmestyskirjan näkyjä –  kirjoitti kerran: ”Ateismi on niin järjetöntä. Kun katson aurinkokuntaan, huomaan maan olevan oikealla etäisyydellä auringosta saadakseen oikean määrän lämpöä ja valoa. Tämä ei tapahtunut sattumalta.” 1700 -luvun alussa Newton myös opetti kuinka viimeinen sukupolvi tulisi näkemään Israelin uudelleensyntymän ”ystävällisen kuningaskunnan avustamana” (joka sattui olemaan hänen oma kuningaskuntansa) ja ennusti Jeesuksen toisen tulemuksen tapahtuvan vuonna 2060 (tosin Adam Clarken tapaiset myöhemmät tutkijat korjasivat hänen laskelmiaan vuoteen 2016). Olisikohan meidän aika pysähtyä kuuntelemaan meidän tieteeseen hullaantuneen aikamme aatteellisten isien varoituksia menneisyydestä ja palata jälleen maailmankaikkeuden Luojan kunnioittamiseen.

Mainitaanko avaruusmatkailu Raamatussa?

Siirtykäämme nyt artikkelini varsinaiseen aiheeseen. Eli mitä profetiat mainitsevat meidän aikamme avaruusmatkailusta jos mitään? Joillekin jo pelkkä ehdotus siitä, että vuosituhansia vanhat kirjoitukset sisältäisivät ennustuksia kuukävelystä ym., saattaa kuulostaa kaukaa haetulta. Mutta kun ymmärrämme, että yli puolet Raamatun teksteistä on ennustavaa, olisi pikemminkin outoa jos siellä ei olisi mitään mainintaa ihmisen noususta avaruuteen. Onhan se historialliselta kantilta ainutlaatuinen saavutus. Kuten jo sanottu, Raamatussa puhutaan paljon taivaasta, joka yhdistetään Jumalan ja Hänen enkeliensä asuinsijaksi. Raamattu puhuu myös enkeleistä – hyvistä ja pahoista – jotka ovat laskeutuneet taivaasta maanpäälle ja ottaneet ihmisen muodon – jopa yhtyneet maan ihmisiin. (1. Moos. 6:4, Job. 1:6, 1. Moos. 19:1-5) Jotkin ihmiset, kuten Eenok ja Elia nostettiin ruumiissaan taivaaseen kuolemaa näkemättä (2. Kun. 2:11, Hebr. 11:5).

Tietysti Jeesus itse nostettiin samalla tavoin Hänen kirkastetussa ruumiissaan taivaaseen. Tapahtumaa seuranneiden enkeleiden mukaan, ”Tämä Jeesus, joka otettiin teiltä ylös taivaaseen, on tuleva samalla tavalla, kuin te näitte hänen taivaaseen menevän.” Myös kaikki Kristuksessa kuolleet pyhät ja ne jotka ovat yhä elossa Hänen tulemuksessaan, nostetaan ylösnousemusruumiissaan taivaaseen ennen Kristuksen näkyvää paluuta Öljymäelle (1. Tess. 4:13-18). Monilla UFO-uskovaisilla, jotka eivät tunne Raamattua ja sen kolmen taivaan käsitettä, on ollut kiusaus nähdä tällaisissa kohdissa todisteita Raamatun ajan ufosieppauksista. Puhutaanhan niissä maan ulkopuolisista olennoista -”ekstraterrestriaaleista” -, jotka ovat laskeutuneet kirjaimellisesti ulkoavaruudesta sekä ihmisistä, jotka on nousseet kirjaimellisesti ulkoavaruteen.

Tällainen tulkinta on kuitenkin Kirjoituksia vääristelevää, koska tällaisissa yhteyksissä taivaalla ei tarkoiteta niinkään ensimmäistä kuin toistakaan taivasta vaan kolmatta taivasta. Missä tämä kolmas taivas sitten sijaitsee sitä Raamattu ei kerro. Todennäköisesti puhumme kuitenkin paikasta, joka sijaitsee kokonaan toisessa ulottuvuudessa, kuin meidän neljän ulottuvuuden aika-avaruudessa (Raamatun mukaan tämä ulottuvuus olisi ikuinen ja ajaton toisin kuin meidän oma universumimme). Mutta vaikka Eenokin, Elian tai Jeesuksen tapauksessa ei ollutkaan kyse avaruusmatkailusta, olisi virhe opettaa ettei Raamatussa ole mitään mainintaan tällaisesta.

Vaikka en löydä yhtään profetiaa, mikä viittaisi ihmisen nousevan kuuhun, on muutamia joissa annetaan ymmärtää että ihminen kykenisi nousemaan viimeisinä päivinä ulkoavaruuteen ja sen tähtiin (mitkä Raamatun aikoina tarkoitti myös planeettoja, asteroideja ja komeettoja). Viitatessaan lopun ajan antikristilliseen valtakuntaan –Ilmestyskirjan Suureen Babyloniin – profeetta Jeremia sanoo, että sen tuomio ulottuisi ”taivaaseen asti, kohoaa pilviin saakka” (Jer. 51:9). Jakeessa 53 hän jatkaa: ”Vaikka Baabel astuisi ylös taivaaseen, vaikka se korkeuteen linnansa vahvistaisi, sittenkin tulevat sille minulta hävittäjät, sanoo Herra.” Tämä valtakunta kykenee siis rakentamaan ”linnoja” taivaaseen. Mihin taivaalla on viitattu tässä kohdin? Se ei voi olla ensimmäinen taivas sillä linnojen vahvistaminen pilvien päälle olisi mahdotonta maan gravitaation vuoksi.

Se ei voi olla myöskään kolmas taivas koska sinne ei päästetä mitään epäpyhää. Näin ollen Babylonin ”taivaan linnojen” tulee leijua ulkoavaruuden painottomassa tilassa. Eikö tässä ole selvä viittaus maan yllä leijaileviin avaruusasemiin, kuten kansainvälinen avaruusasema ISS:n, jolla on ollut pysyvä miehitys vuodesta 2000 lähtien. Vaikka ensimmäinen maata kiertävä avaruusasema oli 1971 lähetetty neuvostoliittolainen Salyut 1, näitäkin kuvattiin tieteisseikkailuissa jo 1800 -luvulta lähtien. Kun Jer. 51:9 mainitsee ”taivaan pilvet” sen ei tarvitse tarkoittaa maan ilmakehän pilviä, sillä myös ulkoavaruudessa on planeettojen ja tähtien välissä ”pilviä” tai avaruuspölyä, kuten auringonlaskun jälkeen näkyvä pilven kaltainen eläinratavalo (aurinkokunnassamme oleva auringonvaloa heijastava avaruuspöly).

Raamattu kuitenkin sanoo, ettei ihminen tyytyisi vain ulkoavaruuden linnojen rakentamiseen vaan tavoittelisi myös  tähtien valloittamista. Jesaja 14:13 kertoo Luciferin riivaaman Antikristuksen suuruudenhulluista suunnitelmista: ”Sinä sanoit sydämessäsi: ’Minä nousen taivaaseen, korkeammalle Jumalan tähtiä minä istuimeni korotan ja istun ilmestysvuorelle, pohjimmaiseen Pohjolaan.” On ymmärrettävä ettei tämä ole vain jotain symboolista kieltä Luciferin ylpeydestä vaan viittaa Babylonin kuninkaan kirjaimelliseen yritykseen nousta ”taivaaseen, korkeammalle Jumalan tähtiä.” Ilmaisu ei jätä epäselväksi mihin taivaaseen tämä kohta viittaa. Tälle Jumalan viholliselle ei riitä vain nousu ulkoavaruuteen, hän haluaa nousta myös tähtiin – jopa niitäkin kauemmaksi.

Jos profetian mainitsemat tähdet ymmärrettäisiin siinä merkityksessä kuin nykyinen astronomia ymmärtää ne, tällainen tulkinta olisi mieletön. Mutta kun tiedetään, että tuohon aikaan tähdillä tarkoitettiin myös planeettoja kuten Venusta – mihin tämä kuningas itse rinnastetaan (Jes. 14:12) – ja Marssia – jopa asteroideja ja komeettoja – , tämä kohta voisi toteutua täysin kirjaimellisesti jo seuraavan vuosikymmenen kuluessa. Ihmisen nousu Marssiin ja sen taakse toteuttaisi sananmukaisesti hänen pyrkimyksensä nousta ”taivaaseen, korkeammalle Jumalan tähtiä.” Profetia ei kuitenkaan edellytä, että tallainen hanke tulisi koskaan onnistumaan sillä se on pelkkä tavoite tämän maailmanhallitsijan korskeassa sydämessä. Tämä ei ole ainoa kohta, mikä viittaa Antikristuksen vallan nousevan tähtiin saakka. Myös Daniel 8:9-10 ennustaa:

Ja yhdestä niistä puhkesi esiin sarvi, alussa vähäpätöinen. Se kasvoi suuresti etelään päin ja itään päin ja Ihanaan maahan päin. Ja se kasvoi taivaan sota-joukkoon asti ja pudotti maahan osan siitä sotajoukosta ja tähdistä ja tallasi niitä.

xboOLFX
Hämmästyttävä kuvasarja maisemista, jotka ihminen tai ihmisen kehittämät laitteet ovat napanneet eri planeettojen ja kuiden maanpinnalta.

Tämä on yksi tunnetuimpia ennustuksia Antikristuksesta ja se sanoo hänen valtansa kasvavan ”taivaan sotajoukkoon asti”. Koska tämä sotajoukko assosioidaan tähtiin, täytyy kyseessä olla jälleen toinen taivas – ulkoavaruus tähtinensä, planeettoinensa ja kuinensa. Jos siis otammme profeetallisen sanan kirjaimellisesti, viittaa tämäkin Antikristuksen valtakunnan ulottavan valtansa ei vain kaikkiin kansoihin ja kieliin (ks. Ilm. 13:7) mutta myös taivaan tähtiin. Tämähän on jo eräässä mielessä tapahtunut. Kansakunnat ovat lähettäneet laitteitaan Marssin pinnalle -jopa Venukseen ja Saturnuksen Titan-kuuhun – ja nyt avaruusluotain New Horizon ohitti aurinkokunnan perimmäisen planeetan pluton yhdeksän vuotta kestäneen matkansa jälkeen. Tämän jälkeen se jatkaa matkaansa lukemattomista jäisistä kääpiöplaneetoista koostuvaan kuiperin vyöhykkeeseen jossa on niin kylmää, että siellä metaani ja typpikin jäätyy.

Voidaan siis sanoa, että ihmisen kehittämät laitteet ovat jo valloitaneet aurinkokunnan vaikka ihminen itse ei ole vielä ottanut seuraavaa jättläismäistä harppausta kuusta tähtiin (planeettoihin). Kun Neil Armstrong kiinnitti Yhdysvaltain lipun kuun maaperään, se oli symboolinen ele siitä, että USA julisti kuun lainmukaiseksi territoriokseen (vaikka tällaista lakia ei ole koskaan säädettykkään). Voitaisiin spekuloida tieteiskirjailijoiden tapaan sillä, että jos avaruustutkimus kehittyisi jonakin päivänä – kenties jo 100 vuoden päästä – siihen pisteeseen että kansakunnilla oli tarvittava tekninen kyky rakentaa ihmisasutuksen mahdollistavia siirtokuntia kuuhun, Marssiin ja kenties jopa Jupiterin kuihin – mitä monet teoreettisen tieteen harrastajat ovat jo vakavissaan pohtineet – , niin johtaisiko se planetaarisiin avaruussotiin planeettojen tai niiden kuiden omistuksesta?

Tiedeämme nimittäin historiasta, että rauhanomaisina retkikuntina, tieteen ja evankeliumin edistämiseksi alkaneet tutkimusmatkat uusiin mantereisiin ovat johtanut lopulta verisiin sotiin, kun kansakunnat ovat alkaneet kilpailla niiden luonnonvarojen omistuksesta. Tämä nähtiin jo Euroopan kolonialistisella ajalla 1500 -luvulta 1900 -luvun alkuun. Esimerkiksi asteroidien louhintaan tähtäävän Planetary Resources-yhtiön perustajiin kuuluva Peter Diamandis sanoo:

Kaikki mitä me pidämme arvossa tällä planeetalla, metallit, mineraaalit, asuinalue, energia lähteet, polttoaine -asiat joista käymme sotia – ovat kirjaimellisesti lähes ääretön luonnonvara aurinkokunnassa.

Diamandisin mukaan meillä on ”moraalinen velvollisuus tulla planeettojen väliseksi lajiksi”, ja jos valjastamme luonnonvarat avaruudessa ”koko ihmisrotu tulee olemaan edunsaaja”. Esimerkiksi talon kokoisessa asreroidissa voi olla enemmän platinaa kuin on louhittu maasta koko ihmiskunnan historian aikana. Nyt kun NASA ja ESA suunnittelee ihmisen lähettämistä asteroidille jo 2020 -luvulla, kosminen kaivostoiminta ei ole kenties enää kovinkaan pitkän matkan päässä. Aikana jolloin Maa-planeetta on kärsimässä sen uusiutumattomien luonnonvarojensa ehtymisestä tällainen näköala saattaa vaikuttaa jopa houkuttelevalta. Mutta entä jos se johtaakin uudenlaiseen sodankäynnin muotoon: Tähtien Sotaan. Tätä näköalaa tarkastelemme seuraavaksi Raamatun profetioiden valossa.

Tähtien Sota

Kun ihmiskunta otti 1969 ensimmäisen jättiläismäisen harppauksen kuun pinnalle, tuolloin ei olisi vielä voinut sanoa ihmisen yrittävän kurkotella tähtiin – saati sitten valloittaa niitä. Tästä 50 vuotta myöhemmin käynnistyvä Mars One projekti merkitsee puolestaan ensimmäistä tällaista pyrkimystä ihmiskunnan historiassa. Toisin kuin Apollo ohjelma, Mars One pyrkii aurinkokunnan kolonisaatioon – satelliittien kautta maahan yhteydessä olevan pysyvän avaruussiirtokunnan rakentamiseen. Jo pelkkänä hankkeena tällainen yritys on historiallisesti täysin uskomaton ja se näyttää sopivan yhteen myös sen kanssa mitä Jesaja 14:13, Jer. 51:53 ja Dan. 8:9-10 ennustaa Antikristuksen valtakunnan mahtavasta voimasta. On mielenkiintoista, että tämä kaikki näyttää toteutuvan ennen viimeisen sukupolven määräajan umpeutumista vuonna 2028 (Matt. 24:32-34, Ps. 90:10).

Mutta profetiat eivät puhu vain Antikristuksen valtakunnan noususta ”tähtiin”, ne myös sanovat sen johtavan eräänlaiseen kosmiseen tähtien sotaan maan asukasten ja taivaan Herran välillä. Raamattu nimittäin puhui tähtien sodasta jo 2500 vuotta ennen elokuvaohjaaja George Lucasia. Tuom. 5:20 kertoo kuinka ”Tähdet taivaalta kävivät sotaa, radoiltaan ne sotivat Siiseraa vastaan.” Tässä kohtaa ”tähtien sota” ei tarkoita niinkään tähtien välisten sivilisaatioiden galaktisia sotia – kuten Lucasin trilogiassa – vaan tähtien sotaa maata vastaan. Toisin sanoen, Kaikkivaltiaan säätämää meteoriittien, komeettojen ja asteroidien poikkeamista niille määrätyiltä radoiltansa tuomiona Jumalaa vastustaneille maan kansakunnille.

Raamattu on täynnä profetioita siitä kuinka lopun ajan viimeiset tuomiot Luojaansa vastaan kääntyneelle ihmiskunnalle sisältää myös kosmisen ulottuvuuden. Puhuessaan Jumalan viimeisestä sodasta ja koston päivästä ”Siionin asian puolesta” (tai sionismin asian puolesta) profeetta Jeremia kertoo: ”Kaikki taivaan joukot menehtyvät, taivas kääritään kokoon niinkuin kirja, ja kaikki sen joukot varisevat alas, niinkuin lehdet varisevat viinipuusta, niinkuin viikunapuusta raakaleet.” (Jer. 34:4). Tämän rinnakkaiskohdassa, Ilm. 6:13 – 17 ennustaa:

Ja taivaan tähdet putosivat maahan, niinkuin viikunapuu varistaa raakaleensa, kun suuri tuuli sitä pudistaaa ja taivas väistyi pois niinkuin kirja, joka kääritään kokoon, ja kaikki vuoret ja saaret siirtyivät sijoiltansa. Ja maan kuninkaat ja ylimykset ja sotapäälliköt ja rikkaat ja väkevät ja kaikki orjat ja vapaat kätkeytyivät luoliin ja vuorten rotkoihin ja sanoivat vuorille ja kallioille: ”Langetkaa meidän päällemme ja kätkekää meidät hänen kasvoiltansa, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsan vihalta! Sillä heidän vihansa suuri päivä on tullut, ja kuka voi kestää?”

Myös Jeesus puhui maailmankaikkeuden voimien järkkymisestä osana Hänen tulemustaan edeltäviä merkkejä: ”Mutta kohta niiden päivien ahdistuksen jälkeen aurinko pimenee, eikä kuu anna valoansa, ja tähdet putoavat taivaalta, ja taivaitten voimat järkkyvät. Ja silloin Ihmisen Pojan merkki näkyy taivaalla, ja silloin kaikki maan sukukunnat parkuvat; ja he näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä suurella voimalla ja kirkkaudella.” Kirjassaan Maailmanloppu 2028? (Kuva ja Sana, 2001), Teijo-Kalevi Lusa huomauttaa, ”Vähän ennen Jeesuksen toista tulemusta Maata kohtaa siis uhka ulkoavaruudesta. Se saa auringon ja kuun pimenemään, ’tähdet putoavat taivaalta, ja taivaitten voimat järkkyvät’. Eikö tässä kuvata juuri jättiläisasteroidin tuhoja: törmäyksen nostattama pöly ja höyry pimentävät auringon kuukausiksi.”

space asteroid impact imageSamalla kun ilmaus tähtien putoamisesta saattaa viitata pienempiin meteoriittisataisiin (Ilm. 11:19 puhuu leiviskän eli 35-40 kg painoisista rakeista), Ilmestyskirja puhuu myös yksittäisestä suuresta tähdestä, joka iskee maanpäälle. Ilm. 9:1-2 kertoo: ”Ja viides enkeli puhalsi pasunaan; niin minä näin tähden, taivaasta maan päälle pudonneen, ja sille annettiin syvyyden kaivon avain; ja se avasi syvyyden kaivon, ja kaivosta nousi savu, niinkuin savu suuresta pätsistä, ja kaivon savu pimitti auringon ja ilman.”  Tämän tähden putoaminen mainitaan muutamaan jaetta aikeisemmin: ”Ja kolmas enkeli puhalsi pasunaan; niin putosi taivaasta suuri tähti, palava kuin tulisoihtu, ja se putosi virtoihin, kolmanteen osaan niistä, ja vesilähteisiin.” (Ilm. 8:10)

Vain hetkeä ennen tätä Johannes näki myös toisen suuren tulena palavan kiven: ”Ja toinen enkeli puhalsi pasunaan; niin heitettiin mereen ikäänkuin suuri, tulena palava vuori; ja kolmas osa merta muuttui vereksi, ja kolmas osa luoduista, mitä meressä on ja joissa henki on, kuoli, ja kolmas osa laivoista hukkui.”  Nämä ovat ilmiselviä kuvauksia asteroidin tai komeetan yhteentörmäyksestä. Ne saattaa viitata yhteen ja samaan taivaankappaleeseen, joka jakaantuu kahteen osaan jonkin kosmisen yhteentörmäyksen seurauksena ja putoavat eri puolille Maata (toinen mereen ja toinen maahan). Nämä tähtien putoamiset ovat seurausta Maailmankaikkeuden Luojan sodasta Maata vastaan – eräänlaisia Jumalan ballistisia ydinohjuksia. Ydinaseisiin verrattuna asteroidien tuhovoima voi olla miljoonakertainen, joten meidän suurimmatkin aseet ovat Hänen edessään vain naurettavia paukkupommeja.

Tärkeä näkökohta tulee kuitenkin tässä: Se ei ole Jumala, joka käynnistää hyökkäyssodan Maata vastaan vaan Maa käynnistää ensin sodan Jumalaa vastaan. Näin ollen maailmankaikkeuden Herra käy kunniansa, kansansa ja kaikkien maan sorrettujen puolesta oikeutettua puolustussotaa Saatanan ja hänen joukkojensa röyhkeää yritystä vastaan syöstä Hänet valtaistuimeltaan. Raamattu tekee selväksi, että se on Saatana, joka julistaa sodan Jumalaa vastaan uhittelemalla Hänen edessään: ”Minä nousen taivaaseen, korkeammalle Jumalan tähtiä minä istuimeni korotan ja istun ilmestysvuorelle, pohjimmaiseen Pohjolaan. Minä nousen pilvien kukkuloille, teen itseni Korkeimman vertaiseksi.” (Jes. 14:13-14) Tällainen toteamus on avoin sodanjulistus maailmankaikkeuden kuningasta ja herraa vastaan.

Tästä syystä Ilm. 12:7-9 kertoo: ”Ja syttyi sota taivaassa: Miikael ja hänen enkelinsä sotivat lohikäärmettä vastaan; ja lohikäärme ja hänen enkelinsä sotivat, mutta eivät voittaneet, eikä heillä enää ollut sijaa taivaassa. Ja suuri lohikäärme, se vanha käärme, jota perkeleeksi ja saatanaksi kutsutaan, koko maanpiirin villitsijä, heitettiin maan päälle, ja hänen enkelinsä heitettiin hänen kanssansa.” Saman näyn mukaan tämä Saatanan viimeinen sota ja Hänen karkotuksensa taivaasta sijoittuu´seitsemän vuoden vihana ajan viimeiselle puoliskolle (j. 13-14). Tämä kohta ei siis puhu jostain menneisyydessä tapahtuneesta Luciferin lankeamuksesta ja hänen karkotuksestaan Jumalan kirkkaudesta. Tämä profetia puhuu hänen tulevasta sodastaan, jota hän käy ensin taivaassa ja sitten maanpäällä Antikristuksen kautta (ks. Ilm. 13:2).

Tämä ”galaktinen tähtien sota” (sodan yhdistäminen toiseen taivaaseen ei ole täysin tuulesta temmattua sillä jakeessa 1 ja 4 sekä Israelia varjelevat Jumalan enkelit että Saatanan pahat enkelit rinnastataan universumin tähtiin) ei pääty Luciferin ja hänen enkeliensä karkotukseen taivaasta. Se merkitsee vain sodan puolustus- ja hyökkäysasemien vaihtumista. Saatana joutuu perääntymään maanpäälle ja yrittää siellä koota maan kaikki sotavoimat Kristusta ja Hänen pyhiään vastaan. Tämä eeppinen taistelu huipentuu Israelin pohjoispuolella sijaisevan Megiddon tasangolle missä Johannes näki ”pedon (Antikristuksen) ja maan kuninkaat ja heidän sotajoukkonsa kokoontuneina sotiaksensa hevosen selässä istuvaa (Jeesusta) vastaan ja hänen sotajoukkoansa vastaan.” (Ilm. 19:19)

Jos ja kun ylläkuvattu sota toteutuu, se olisi historian ensimmäinen maailmojen sota. Historian ensimmäinen ulkoavaruudesta tapahtuva hyökkäys maanpäälle. Tästä syystä ei ole sattumaa, että tieteiskirjallisuus, ufo-havainnot ja avaruusaika on valmistanut ihmiskuntaa tällaista yhteenottoa varten jo yli sata vuotta. Ensimmäisenä siitä kertoi H.G.Wells vuoden 1898 scifi-klassikossa maailmojen sota, joka kertoi marssilaisten hyökkäyksestä maanpäälle satiirina hänen oman aikansa imperialismille. Kun Orson Welles esitti kirjan kuvitteellisen uutislähetyksen muotoon esitettynä kuunnelmana, moni yhdysvaltalainen joutui paniikkiin uskoessaan sen olleen aito uutisraportti ”marssilaisten” hyökkäyksestä. Tieteenkään Jeesuksen takaisin paluussa ei ole kyse marssilaisten hyökkäyksestä vaan ”uusjerusalemilaisten”.

Haluan esittää vielä viimeisen näkökohdan sille miksi Jumalalla on oikeus suorittaa tällainen ulkoavaruuden-invaasio maanpäälle. Kun Jumala loi ihmisen Hän antoi tälle oikeuden hallita maata ja alistaa se itselleen: ”Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi; ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet” (1. Moos. 1:28). Tämä kohta on toteutunut niin täsmällisesti juutalaiskristillisessä, läntisessä sivilisaatiossa, että monet Israelin Jumalaa vihaavat Äiti-Gaian palvojat tähdentävät sen olleen ”syypää” koko kehittyneen sivilisaation syntyyn (mikä heidän mielestään oli siis huono asia).

Mutta toimilupa hallita maata ei sisältänyt oikeutta enää ulkoavaruuden hallintaan. Tämä kerrotaan selvästi Psalmeissa: ”Taivas on Herran taivas, mutta maan hän on antanut ihmisten lapsille.” (Ps. 115:16) Ajattele asiaa tältä kantilta: Kun valtion armeija astuu naapurivaltionsa maantieteellisten rajojen ylitse, silloin se merkitsee avointa sodan julistusta, mikä oikeuttaa myös sotilaalliseen vastahyökkäykseen tämän hyökänneen valtion alueelle. Kun ihmisen valmistamat avaruusalukset nousi ensimmäistä kertaa ulkoavaruuteen vuonna 1957, tämä merkitsi Jumalan hallitseman valtapiirin ”ilmatilaloukkausta” sillä ”taivas on Herran taivas”. Koska kyseessä ei ollut kuitenkaan sotilaallinen toimi vaan rauhanomainen tutkimusmatka, tämä ei ollut vielä sotilaalliseen konfliktiin oikeuttava rike.

Mutta siinä kohtaa kun ihminen alkaa militarisoida ja kolonisoida avaruutta vaatiakseen sen luonnonrikkauksia itselleen ja käynnistääkseen kosmisen kaivostoiminnan Peter Diamandisin vaatimuksen mukaisesti, niin silloin Jumalan on pakko puuttua peliin ja varoittaa: ”Hyvät herrat, nämä ovat Minun maitani, joten antaahan kalppia. Vai ammunko planeettanne täyteen kraatereita?” Tämä ei ole enää vain science fictionia. Avaruuden militarisoiminen alkoi jo kylmän sodan aikakaudella jolloin satelliitteja alettiin käyttää sotiaallisiin päämääriin vihollismaan vakoilemiseksi ja mahdollisten ohjuskokeiden paljastamiseksi. Tämä taas loi satelliitintorjunta-aseet – maasta tai ilmasta avaruuteen ammutut ohjukset vihollismaan tiedustelusateelliitin tuhoamiseksi. Maan sotavoimat ovat tehneet tällaisia satelliitteja vastaan ammuttuja ohjuskokeita jo yhtä kauan kuin satelliitteja on ollut olemassa.

gi-mj13-space
Kuvassa ”Tähtien Sota” -hankkeen idea avaruuteen sijoitetuista laseraseista.

Terrorismin vastaisen sodan aikakaudella satelliitit ovat tulleet välttämättömäksi osaksi modernia sodankäyntiä. Myös mannertenvälisten ballististen ydinohjusten laukaisussa ohjus ammutaan siilosta avaruuten asti ennenkuin sen ydinkärki irtoaa ja aloittaa paluun maan ilmakehään viiden kilometrin sekunttinopeudella räjähtäen tarkalleen sille ohjelmoidulla kohteella. Tällaiset aseet kykenevät saavuttamaan lähes minkä tahansa sijainnin maapallolla muutamien metrien tarkkuudella. Johtuen ballistisen ydinkärkien vaarallisuudesta Yhdysvallat käynnisti Presidentti Reagnin johdolla vuonna 1983 Strategic Defense Initiativen (SDI), mitä sen vastustajat pilkkasivat ylihintaisena ”Tähtien Sota hankkeena”.

Nimitys oli osuva sillä sen kunnianhimoisena tavoitteena oli avaruuden muuttaminen täysimittaiseksi taisteluareenaksi. SDI pyrki rakentamaan laseraseilla varustettuja miehittämättömiä avaruusasemia. Näiden avaruuden pommikoneiden tarkoituksena olisi ollut tuhota maasta ammuttuja ballistisia ohjuksia, kuin myös vihollismaan vakoilusatelliitteja. Vaikka hanke sittemmin hyllytettiin, ideaa lähiavaruuden aseellistamisesta ei koskaan hylätty kokonaan. Esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Venäjän sotavoimilla on ollut  jo 80 -luvulta lähtien oma avaruusosastonsa, jotka tutkii mahdollisuuksia sodankäynnin laajentamisesta ulkoavaruuteen. 90 -luvulla ne alkoi tutkia mahdollisuutta asteroidi uhkien eliminoimisesta maasta tai avaruudesta käsin ammutuilla ydinohjuksilla. Kuten jo esitin aikaisemmin, NASA ja ESA suunnittelee ennaltaehkäisevää iskua asteroidiin jo vuonna 2022.

Myös Venäjän ulkoasiainkomitean johtaja Aleksei Puskov on ehdottanut , että ”Yhdysvallat ja Kiina loisivat yhdessä Venäjän kanssa asteroidien torjunta-järjestelmän” ennen vuotta 2029. Samalla kun tällaisen planetaarisen puolustussysteemin kehittäminen saattaisi olla tehokas keino suojella Maata mannertenvälisiltä ydinohjuksilta ja Maata uhkaavilta asteroideilta, se loisi myös uuden tason sodankäyntiin missä ihmisen loputon taipumus tappaa ja hävittää siirtyisi nyt Maasta aurinkokuntaan. Näin ollen se on ihminen – ei Jumala – , joka aloittaa tämän ”tähtien sodan”. Se on ihminen, joka suunnittelee avaruuden militarisointia varustautuessaan viimeiseen suureen taisteluun taivaasta palaavaa Kristusta ja Hänen taivaallista sotajoukkoaan vastaan. Palaan vielä Jer. 51:53:n ennustukseen: ”Vaikka Baabel astuisi ylös taivaaseen, vaikka se korkeuteen linnansa vahvistaisi, sittenkin tulevat sille minulta hävittäjät, sanoo Herra.”  

Profetian viittaus ”linnoihin” puhuu nimenomaan sotilaallisista tukikohdista – linnoituksista, joita käytettiin entisinä aikoina kaupunkien ja valtakuntien puolustamiseen. ”Taivaan linnat”, joiden Lucifer uskoo toimivan suojamuureina Kristuksen taivaallista sotajoukkoja vastaan, näyttäisi siten viittaavan sotilaallisiin avaruusasemiin – sellaisiin mitä USA:n armeija suunnitteli jo 80 -luvulla. Tullaanko ”tähtien sota” -hanke siis toteuttamaan ennen Jeesuksen paluuta? Entä meneekö jokin pieleen Didymos-asteroidiin tehdyssä torjunta testissä vuonna 2022, kun se ohittaa maan 11 miljoonan kilometrin etäisyydeltä? Muuttuko sen rata iskun voimasta vaarallisempaan suuntaan tai irtoaako siitä lohkare, joka lähtee Maata kohti? Onko Didymos se kahtiajakautunut tähti mihin Ilmestyskirjan luku 8 viittaa? Nämä ovat täysin varteenotettavia mahdollisuuksia.

Johtopäätös

Tässä artikkelissa on tarkasteltu pitkästi niitä todisteita, jotka osoittavat Raamatun ennustaneen meidän nykyisen avaruusaikamme ja esitetty ajatuksia siitä mihin tämä kaikki tulisi johtamaan. Tietysti aiheeseen liittyy ratkaisevasti myös arvoitus ufoista ja alieneista, mutta niihin en nyt aio paneutua enempää. Näiden suhteesta Raamattuun ja sen profetioihin voit tarkastella vaikkapa sellaisissa kirjasissa kuin Basil Tysonin UFOT (Kuva ja Sana, 1982) tai Teijo-Kalevi Lusan Maailmanloppu 2028? (Kuva ja Sana, 2001).

Aiheeseen liittyviä aikaisempia artikkeleita:

KIRJA-ARVIO: MARK BILTZIN VERIKUUT

TERMINATOR 6(66): APOCALYPSE

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s