Fuuga satavuotiaalle Suomen neidolle. Tribuuttini Johan Sebastian Bachin ja rakkaan isänmaani kunniaksi.

Suomi juhlii tänään satavuotista itsenäisyyttään. Tämän hienon merkkipäivän kunniaksi julkaisen reilun neljän minuutin mittaisen neliäänisen fuugan, jota olen työstänyt viime viikot. Keksin tähän fuugaani teeman jo noin seitsemän vuotta sitten, mutta alkuperäinen teos jäi keskeneräiseksi ja paljon yksinkertaisemmaksi kuin tässä julkaistu. Innostuin jatkamaan sävellystäni viime kesänä ja taas uudestaan viime kuussa ja se valmistui sopivasti juuri ennen Suomen satavuotisjuhlaa. En ole opiskellut koskaan mitään musiikinteoriaa ja pianonsoitonkin opin vain korvakuulolta. Nuottien opettelun sijasta päätin siirtyä suoraan musiikinteorian ”alkeisiin”, kuten miten kirjoitetaan neliääninen fuuga johon on koodattu salaisia viestejä. Fuuga on sävellysmuoto josta erityisesti Johan Sebastian Bach on tullut kuuluisaksi. Hän vei tämän sävellysmuodon huippuunsa elämänsä loppukauden suurteoksissa Die Kunst der Fuge (Fuugan taito), Goldberg-muunnelmat ja Musicalisches Opfer, joista jälkimmäinen perustui Preussin kuninkaan Fredrik Suuren (1740 – 1786) keksimään teemaan (oma teemani on hieman saman tyyppinen). Tarinan mukaan Bach kykeni keksimään tuohon teemaan samalta istumalta neliäänisen fuugan, mutta vei teoksen kotiinsa viimeisteltäväksi ja kehitteli siitä lopulta kuusiäänisen fuugan. 

The-Christ-the-Redeemer-Statue-During-Sunset
Koko maailma juhlistaa Suomen satavuotista itsenäisyyttä. Myös Rio de Janeiron Kristus Vapahtaja -patsas valaistaan Suomen lipun sinivalkoisilla väreille. Tämä on koskettava symboolinen viesti siitä, että Jumala ei ole kääntänyt vielä selkäänsä Suomen kansalle ja Jeesus Kristus pyytää meitä muistamaan sen liiton, jonka Hän teki Suomen kanssa ja nostamaan Hänen ristinsä jälleen salkoon.

Fuuga on siis sävellysmuoto missä teoksen aloittava yksiääninen teema kehittyy vähitellen polyfoniseksi ja kontrapunktiseksi harmoniaksi missä voi soida samanaikaiseksi kolme tai kuusikin ääntä. Useimmat Bachin fuugista ovat kolme tai neliäänisiä. Fuugassa teoksen teemaa toistetaan useaan kertaan eri sävellajeista ja sävelkorkeuksista (yleensä järjestyksessä sopraano, altto, tenori ja basso). Kun toinen ääni tulee mukaan, se jatkaa samaa teemaa millä teos alkoi. Kolmannen äänen astuessa kuvioon, teema toistuu kolmatta kertaa, mutta kaksi muuta ääntä jatkaa soittamalla kahta eri melodiaa, jotka sopivat harmoonisesti yhteen tuon teeman kanssa. Kun kaikki äänet ovat mukana, teemaa toistetaan ja varioidaan tämän jälkeen useaan kertaan. Se saatetaan soittaa esimerkiksi väärinpäin tai ylösalaisin. Käytin myös omassa teoksessani tällaisia kikkoja. Vastaava termi fuugalle on kaanon vaikka kaanonia pidetään paljon yksinkertaisempana sävellysmuotona kuin fuugaa. En ole täysin varma täyttääkö  sävellykseni fuugan kaikki kriteerit, koska sen teemaa toistuu kauttaaltaan vain G-mollissa eikä vaihteli esim. G- ja D-mollin välillä, kuten monet Bachin fuugat (en oikein käsitä miten tuon teeman transponointi tapahtuu).

Reilussa neljässä minuutissa sen 9 sekunnin mittainen teema toistuu kaikkiaan 14 kertaa: 11 kertaa täysin identtisesti eri sävelkorkeuksista, yhden kerran takaperin (eli nuottirivillä oikealta vasemmalle luettuna kohdassa 2:56 – 3:03) ja lopussa soi samanaikaisesti sen duuri- ja molliversio. Samalla kun oikea käsi soittaa teemaan duuriversion, vasen käsi soittaa sen molliversion siten, että melodia on käännetty ylösalaisin (so. kun kirjoitat melodian nuottiriville, käännät paperin ylösalaisin ja katsot sitä peilistä), muutettu takaperoiseksi (oikealta vasemmalle) ja tempoa on hidastettu kaksikertaisesti. Teeman hidastaminen, kääntäminen ja peilikuvana soittaminen oli myös Bachin laajasti hyödyntämiä tekniikoita. Teeman soittaminen väärinpäin ja ylösalaisin tunnetaan englanniksi termillä Retrograde inversion. Koko Johanneksen evankeliumia en onnistunut tähän teokseeni koodaamaan, mutta se sisältää kohdassa 0:45-50 ja taas uudestaan kohdassa 2:49 – 2:52 sävelet B A C H. Omistan tämän sävellykseni isänmaamme vapauden puolesta Suomen sodissa taistelleille ja henkensä antaneille sankereille ja päätän tämän barokin ajan säveltäjien omistuskirjoitukseen Soli Deo Gloria, mikä on latinaa ja tarkoittaa ”Jumalalle yksin kunnia”.





Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s