Matkani koulupinnarista kirjailijaksi

Heti alkuun haluan sanoa, että käytän termejä ”koulupinnari” ja ”sosiaalipummi” vain itseironisessa mielessä. Tällä en pyri missään nimessä halventamaan samassa asemassa olevia nuoria, jotka ovat syrjäytyneet yhteiskunnan juoksupyörästä ja päätyneet sosiaalitukien varaan. Minä jos kukaan tiedän miltä tuntuu olla syrjäytynyt ja pitkäaikaistyötön. Kirjojen esittelyteksteissä lukee usein kirjailijan koulutukselliset meriitit. Omassa kirjassani pitäisi kai lukea, ”Kirjailija on 30 -vuotias sosiaalipummi, joka valmistui Oriveden peruskoulusta vältettävin arvosanoin ja määrättiin 10-luokalle, jonka hän myös tyri ja päätyi laiskuutensa tähden yhteiskunnan elätiksi.” Auts… no se olisi ainakin rehellinen itsekuvani. Onneksi en kirjoittanut omaelämäkertaa. Se olisi ollut kivuliasta kirjoittaa ja lukea (ja myös maailman pitkäveteisin elämäkerta). Tässä esittelytekstissä olisi ainakin yksi sana mistä voisin olla ylpeä: ”kirjailija”. Kirjan kirjoittaminen ei ole helppoa, teki sen sitten dosentti tai koulupinnari. Vaikka Joka ei ollut saapa kuninkaan arvoa on ensimmäinen julkaistu kirjani, se on jo toinen kirjani. Itseasiassa se olisi jo noin 13. kirjani jos kaikki kirjoittamani teksti painettaisiin yksien kansien väliin 300-sivuisiksi kirjoiksi. 

Sillä katsokaa, veljet, omaa kutsumistanne: ei ole monta inhimillisesti viisasta, ei monta mahtavaa, ei monta jalosukuista, vaan sen, mikä on hulluutta maailmalle, sen Jumala valitsi saattaaksensa viisaat häpeään, ja sen, mikä on heikkoa maailmassa, sen Jumala valitsi saattaaksensa sen, mikä väkevää on, häpeään, ja sen, mikä maailmassa on halpasukuista ja halveksittua, sen Jumala valitsi, sen, joka ei mitään ole, tehdäksensä mitättömäksi sen, joka jotakin on, ettei mikään liha voisi kerskata Jumalan edessä. Mutta hänestä on teidän olemisenne Kristuksessa Jeesuksessa, joka on tullut meille viisaudeksi Jumalalta ja vanhurskaudeksi ja pyhitykseksi ja lunastukseksi, että kävisi, niinkuin kirjoitettu on: ”Joka kerskaa, sen kerskauksena olkoon Herra.” – 1. Kor. 1:26-31

img_20180815_121047

Lamborghini ei ole minun, mutta ostan sitten kun myyn kirjallani ensimmäiset miljoona kappaletta.

Peruskoulussa ja vuonna 2006 käymässäni Iso Kirjan Raamattukoulussa jo sivun mittaiset kirjoitustehtävät tuottivat suuria vaikeuksia, mutta nyt kirjoitin 350 sivua vain kolmessa viikossa. Isäni joskus ihmettelee, että olenko lainkaan hänen poikansa, kun kirjoitustaidot eivät periytyneet ainakaan hänen puoleltaan. Mutta mikään taito ei synny ilman ankaraa harjoittelua. Jokainen voi tarkastella ensimmäistä pidempää kirjoitustani vuodelta 2008 ja nähdä miten kirjoitustaitoni ja eskatologiset ideani ovat kehittyneet yli kymmenessä vuodessa. Muistuttaisin, että tämä kirjoitus ei edusta enää nykyisiä ajatuksiani, vaan 19-vuotiaan tulevan kirjailijan, jonka tutkimukset olivat vasta idullaan. Minun piti lähettää tuo kömpelö ja rönsyilevä kirjoitus Leo Mellerille, mutta onneksi maltin mieleni, luin ja tutkin lisää, kunnes ajatuksistani syntyi 700-sivuinen nettikirjani Muhammad, Kaarle Suuri ja Antikristus. Näiden vanhojen tekstieni jakaminen nolottaa hieman näin jälkikäteen, mutta se on hyvä osoitus siitä, ettei mikään taito synny tyhjästä ilman työtä, uhrautumista ja vaivannäköä.

Matkani koulupinnarista kirjailijaksi ei ollut tietenkään helppo tie. Se oli hyvin yksinäinen tie täynnä häpeää ja kyyneleitä. Monesti halusin luovuttaa, mutta minua ajoi eteenpäin voimakas tunne kutsumuksesta ja vastuusta tehdä omalla leiviskälläni voittoa eikä haudata sitä maahan, kuten paha ja laiska palvelija (Matt. 25:14-30). Tänään kun katson elämääni taaksepäin, en kadu hetkeäkään että tulin tutkimuksillani julkisuuteen. Olen saanut paljon rohkaisevaa ja kannustavaa palautetta eri puolella Suomea asuvilta kristityiltä. Monet suhtautuvat kirjani aiheeseen edelleen epäluulolla ja vähättelevällä ylenkatseella, mutta positiivinen palaute on ollut paljon yleisempää kuin negatiivinen. Olen pyrkinyt välttämään kirjoitusteni edistämistä sellaisissa yhteyksissä missä tiedän, että yleisö ei ole valmis tutustumaan ajatuksiini terveellä uteliaisuudella ja mielenkiinnolla. Ylipäätään olen pyrkinyt välttämään ajatusteni pakkosyöttämistä ja turhanpäiväisiä väittelyitä, jotka eivät johda mihinkään.

Olen sanonut, että kirjoitan vain niille, jotka ovat aiheesta kiinnostuneita. Jossakin kohtaa olisi kai lähdettävä markkinoimaan kirjaani entistä aktiivisemmin ja rohkeammin, mutta samalla on oltava taitava siinä miten sen tuo muiden tietoon. Tämä aihe saattaa nimittäin jakaa monia kristittyjä ja vastustan jo lähtökohtaisesti sitä oletusta, että tämänkin asian pitäisi hajottaa Kristuksen ruumista. Itse en halua hajottaa kristillistä seurakuntaa. Jos kirjani saa vastahakoisen palautteen joissakin piireissä,  silloin on parempi siirtyä vain väljemmille vesille eikä jäädä riitelemään niiden kanssa, jotka suhtautuvat tutkimuksiini hyvin nuivasti. En ole väittänyt olevani myöskään kaikkitietävä tai erehtymätön. Olen ottanut tietoisen riskin, kun ennustan tulevaisuutta Raamatun profetioita koskevien tulkintojeni pohjalta. Voi olla, että 10-20 vuoden päästä pääsen maailmanloppua ennustaneiden kaheleiden pitkälle listalle yhdessä William Millerin ym. tuomionpäivän pasuunoiden kanssa. Muistan kuinka Iso Kirjassa oppilaiden piti kuvailla toisiaan lyhyesti ja eräs kirjoitti minusta, ”LOPPU TULEE!”. Tämä oli kai sitä hyväntahtoista pilaa ja sellaisena sen myös otin.

Samaisessa Iso Kirjassa sain myös yhteisen rukouksen aikana profetian eräältä veljeltä. Hän sanoi, että hänellä oli armolahja missä Pyhä Henki ilmoitti hänelle raamatunpaikkoja kutakin henkilöä varten. Olin tuohon aikaan Raamattuopiston nuorin oppilas (Iso Kirjan säännöistä poikeiten minut hyväksyttiin oppilaaksi ala-ikäisenä). Minulle ilmoitettu raamatunpaikka oli 1. Tim. 4:12-16. Kun luin sen Raamatusta, se tuntui puhuttelevan ja koskettavan minua hyvin henkilökohtaisella tavalla:

Älköön kukaan nuoruuttasi katsoko ylen, vaan ole sinä uskovaisten esikuva puheessa, vaelluksessa, rakkaudessa, uskossa, puhtaudessa. Lue, kehoita ja opeta ahkerasti, kunnes minä tulen. Älä laiminlyö armolahjaa, joka sinussa on ja joka sinulle annettiin profetian kautta, vanhinten pannessa kätensä sinun päällesi. Harrasta näitä, elä näissä, että edistymisesi olisi kaikkien nähtävissä. Valvo itseäsi ja opetustasi, ole siinä kestävä; sillä jos sen teet, olet pelastava sekä itsesi että ne, jotka sinua kuulevat.


Kirjani voi ostaa seuraavista verkkokaupoista:

Myös e-kirja on nyt tilattavissa e-kirjojen seuraavissa myyntipisteissä:

2 Comments

  1. Jukka Hupli sanoo:

    Kiitos, Samuel!

    Rehellisyytesi ja aitoutesi tekee suuren vaikutuksen. Et yritä olla jotain muuta kuin mitä olet, etkä väitä olevasi erehtymätön. Sinusta paistaa läpi vilpittömyys niin, että pelkään joidenkin käyttävän sitä hyväkseen. Oma historiani on jokseenkin samaa tasoa kuin sinunkin, vaikka mielestäni aika vilpittömästi olen Herraa seurannut. Nyt kuitenkin koen olevani jo jonkinlaista professoritasoa elämän ymmärtämisessä katsellessani maallisten ihmisten käytöstä ja kuunnellessani heidän puheitaan ja Elämähän on Kristus ja juuri Hänen tuntemisensa ja Hänessä pysyminen on saanut minut kasvamaan Hänen tuntemisessaan. Näin taitaa olla sinunkin kohdallasi. Onnittelut! Kirjaasi en ole lukenut, joku päivä sen varmasti tulen hankkimaan, mutta kirjoituksiasi olen lukenut. En tiedä oletko oikeassa, mutta jos minä en jotakin tiedä, se ei ole kovin ihmeellistä. Jokatapauksessa kirjoituksesi selventävät monia asioita. Ihmettelen mistä olet saanut historian tietosi ja ymmärryksesi, itse kun en jaksa yksityiskohtia oikein tutkia tai opiskella. On hyvä, että joku , siis esim. sinä, jaksaa. Minusta on hienoa, että minulla on tällaisia veljiä ja saan heidät kohdatakin kerran kirkkaudessa. Samuel, toivotan sinulle siunausta Samuelin kirjan sanoin, jonka irroitan tekstiyhteydestään, mutta jonka voikin irrottaa siitä: ”Ja siunattu olkoon sinun ymmärtäväisyytesi, ja siunattu ole sinä itse,…” 1. Sam. 25:33

    Veljesi Jukka

    Liked by 1 henkilö

    • Kiitos paljon kauniista viestäsi Jukka. Niin se on varmaankin totta, että joku voi käyttää rehellisyyttäni minua vastaan, mutta tapahtukoon sitten niin jos se on Herran tahto. Parempi olla rehellinen ja avoin, kuin teeskennellä jotain muuta mitä on. Tietysti joku raja on ehkä hyvä säilyttää siinä mitä jakaa ja puhuu julkisesti, mutta eipä minulla juuri sen pahempia luurankoja kaapissa ole mitä on jo ilmennyt joissakin blogiteksteissäni (voin kyllä vakuuttaa, etten ole kidnapannut ihmisiä ja sitonut vaatekaappiini eikä sinne edes mahtuisi, kun pitäisi ensin siivota se). Kuten itsesi kohdalla, elämän koulu opettaa meitä parhaiten. Ei niillä tohtorin ja dosentin titteleillä mitään tee. Itse kyllä kunnioitan monia oppineita, ettei sen puoleen. Toisaalta pelkkä oppineisuus ei tuo ihmisille todellista viisautta. Sana sanoo, että Jumala päätti pelastaa ihmiskunnan sen kautta, mikä on tämän maailman viisaille hulluutta ja että Herran pelko on viisauden alku. Historiasta kiinnostuin oikeastaan vain sen tähden, että halusin löytää siitä vahvistusta uskolleni elli vakuutuksen Raamatun profetioiden luotettavuudesta. Profetioiden tutkimuksen pitäisi olla paljon enemmän kuin pelkkää tulevaisuuden arvailua. Se on aivan yhtä paljon menneisyyden tuntemista. Tästä syystä historian tuntemus on olennaista Raamatun profetioiden ymmärtämisen kannalta. Tätäkin asiaa olen käsitellyt seikkaperäisesti uudessa kirjassani. Se on muuten hyvä, että nyt on 2 Samuelin kirjaa, aivan kuin Raamatussa. En tosin väitä, että omat kirjani olisi Pyhän Hengen innoittamia.

      Terveisin
      veljesi Samuel

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: