Oliko Kuningas Charles III Israelin ja Hamasin välisen tulitauon takana? Charlesin pitkäaikainen rooli Lähi-Idän rauhanprosessissa ja hänen kytkökset islamilaiseen terrorismiin.

Lukuaika: 21 minuuttia

Kuuntele artikkeli

Hänen majesteettinsa Charles III:n ensimmäisessä kuninkaan puheessa 7. marraskuuta, jossa Yhdistyneen Kuningaskunnan monarkki avaa Britannian parlamentin uuden hallituskauden istunnon, Charles mainitsi myös Lähi-Idän konfliktin: “Hallitukseni jatkaa turvallisuuden puolustamista kaikkialla maailmassa… kiireellisimpiin turvallisuushaasteisiin vastaamiseksi. Näihin kuuluvat Israelin kansaan kohdistuneiden barbaaristen terroritekojen seuraukset, humanitaarisen avun antamisen helpottaminen Gazaan ja rauhan ja vakauden tukeminen Lähi-idässä.” Kuninkaan puheessa monarkki lähinnä toistaa oman demokraattisesti valitun hallituksensa agendaa riippumatta siitä onko se linjassa kuninkaan omien henkilökohtaisten näkemysten kanssa. Yhdistynyt Kuningaskunta on nimittäin perustuslaillinen monarkia, ei absoluuttinen monarkia Lähi-Idän diktatuurien tapaan.

Tämä tarkoittaa, että perustuslaillisesti Charles on sidottu noudattamaan hänen oman hallituksensa päätöksiä ja pitämään kansaa jakavat henkilökohtaiset poliittiset näkemyksensä (esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnasta) omana tietonaan. Näin asiaa yleensä tulkitaan, mutta Yhdistyneen Kuningaskunnan perustuslaki näyttäisi olevan melko tulkinnanvarainen siinä mihin hallitsijalla on todella oikeus. Se esimerkiksi tunnustaa hänen oikeutensa “tulla kuulluksi, oikeuden rohkaista ja oikeuden varoittaa” (hallitusministereitään). Samassa perustuslaissa myös todetaan, “Ei ole olemassa aitoa nimenomaista tietoa siitä, mitä kuningatar (tai kuningas) voi tehdä, sen enempää kuin siitäkään, mitä hän tekee”, ja “Molemmat Yrjö III:n hovimiehet ja kuningatar Viktorian hovimiehet ovat yhtä mieltä kuninkaallisen vaikutusvallan suuruudesta. Hyväksytyllä salaisella opilla kruunu tekee enemmän kuin näyttää.” Toisin sanoen, perustuslaki näyttäisi vahvistavan hallitsijan oikeuden vaikuttaa maan politiikkaan kulissien takana.

Joten näennäisesti kuningas on pelkkä hallituksen keulakuva, mutta todellisuudessa hänellä voi olla hyvinkin suuri vaikutusvalta siinä mitä päätöksiä maan parlamentissa allekirjoitetaan, sillä pääministeri keskustelee hallitsijan kanssa viikoittain suljettujen ovien takana hallituksensa agendasta. Jos hallitsijan ja hallituksen näkemykset ovat ristiriidassa keskenään, tämä voi johtaa jännitteisiin hallitsijan ja pääministerin välillä, vaikkakaan hallitsijalla ei ole periaatteellista oikeutta puuttua hallituksensa päätöksiin. 1600 -luvulla nämä jännitteet absoluuttista valtaa vaatineen Charles I:n ja parlamentin välillä johtivat Englannin sisällissotaan, jonka seurauksena kuningas menetti päänsä (kirjaimellisesti). Charles III:n elämäkerturi Catherine Mayerin mukaan hän olisi sanonut: “Aion jäädä historiaan yhtä unohtumattomana kuin Charles I.” Charlesin radikaalit ilmastotavoitteet ovat nyt yhteentörmäyksessä hänen oman hallituksensa tavoitteiden kanssa. Marraskuisessa kuninkaan puheessa hän luki pääministeri Rishi Sunakin lakiehdotuksen missä “tuetaan uusien öljy- ja kaasukenttien lupien myöntämistä tulevaisuudessa ja autetaan maata siirtymään nollapäästöihin vuoteen 2050 mennessä ilman, että kotitalouksille aiheutuu kohtuuttomia rasitteita.”

Charles III matkusti joulukuun 1. päivä Dubaihin pitämään alkavaan COP28 ilmastokokoukseen jo lähes perinteeksi muodostuneen avauspuheensa (hän piti avauspuheen myös vuoden 2009 Kööpenhaminan ilmastokokouksessa, vuoden 2015 Pariisin ilmastokokouksessa ja vuoden 2021 Glasgow’n ilmastokokouksessa). Aktivistit vaativat nyt avoimesti, että kuninkaan tulisi hyväksikäyttää vaikutusvaltaista asemaansa politiikkaan vaikuttamiseksi kulissien takana. Zahra Hdidou, ActionAid UK:n vanhempi ilmasto- ja sietokykyneuvonantaja, sanoi: “Vaikka ymmärrämme, että hänen majesteettinsa on pidettävä kiinni hallituksensa ilmastokäsikirjoituksesta, voimme vain toivoa, että hän käyttää kulissien takana vaikutusvaltaansa saadakseen molemmat miehet [pääministeri Sunakin ja ulkoministeri Cameronin] luopumaan holtittomasta, ilmaston vastaisesta politiikastaan.”

“Maa ei kuulu meille, me kuulumme maalle” totesi luonnonpalvontaa edistävä Charles. Mitä Raamattu tähän sanoo: “Herran on maa ja kaikki, mitä siinä on, maanpiiri ja ne, jotka siinä asuvat.” (Psalmit 24:1)

Tällainen toiminta tekisi Charles III:sta pohjimmiltaan tyrannin, koska hän toimisi vastoin hallituksen linjaa, hallituksen, joka äänestettiin demokraattisesti valtaan toisin kuin Charles III. Jää nähtäväksi johtaako tämä kuninkaan politikointi jonkinlaiseen perustuslailliseen kriisiin, jonka myötä kansa vaatii Charlesia luopumaan kruunustaan ja antamaan sen Williamille.

Sisältö

Kuningas Charles III ja Gazan sota

Charles matkusti Dubaihin samaan aikaan kun Israelin ja Hamasin välillä ollut viikon mittainen tulitauko päättyi. Israelin hallitus on sanonut lokakuun 7. päivästä lähtien, että sota voi päättyä ainoastaan Hamasin vallan täydelliseen tuhoamiseen ja Gazan demilitarisointiin ja deradikalisointiin. Tämä on ainoa tie rauhaan, sillä Hamasin johtajat ovat kertoneet, etteivät he kadu israelilaisten naisten ja vauvojen ja siviilien raiskaamista, kidutusta ja teurastamista ja että tulevat toistamaan verilöylyn niin useasti kunnes kaikki Israelin juutalaiset olisi hävitetty. Teknologiamiljardööri Elon Muskin kanssa käymässään X-keskustelussa, Israelin pääministeri Netanjahu vertasi sotaa Hamasia vastaan liittoutuneiden sotaan Natsi-Saksaa ja Japania vastaan, sanoen natsismin täydellisen nujertamisen sotilaallisesti, poliittisesti ja kulttuurisesti olleen ainoa keino Saksan kesyttämiseen ja antisemitismin kitkemiseen Saksasta. Mutta mitä tekemistä Charles III:lla on Israel-Hamas sodan kanssa? Daily Mail raportoi marraskuun 11. päivä:

Kuningas Charles käy myöhemmin tässä kuussa kulissien takana keskusteluja arabijohtajien kanssa Gazan rauhansuunnitelmasta.

Kuningas Charles käy tässä kuussa neuvotteluja arabijohtajien kanssa keskustellakseen Gazan rauhansuunnitelmasta, The Mail on Sunday voi paljastaa. Lähteiden mukaan hän toivoo, että hänen läheiset työ- ja henkilökohtaiset suhteensa arabien kuninkaallisiin voisivat edistää diplomaattisia aloitteita, ja kahdenvälisiä keskusteluja. Tapaamiset pidetään Dubaissa ennen 30. marraskuuta alkavaa COP28-ilmastokokousta, jossa Charles pitää avajaispuheenvuoron 1. joulukuuta. Lähteet kertoivat ulkoministeriölle, että Charles aikoo käyttää vierailun hyväkseen käydäkseen keskusteluja alueellisten johtajien kanssa “edistääkseen uskontojen välistä harmoniaa ja vuoropuhelua”.

Asiantuntijat uskovat, että hän yrittää “edistää diplomatiaa” keskustelemalla israelilaisten panttivankien vapauttamisesta ja humanitaarisen avun lisäämisestä. Charles toimii arvostettuna maailmanlaajuisena valtiomiehenä. Hän on jo pitkään ollut syvästi kiinnostunut arabimaailmasta. Hänen tiedetään uskovan, että lännellä on mahdollisuus voittaa terrorismin vastainen sota vain käsittelemällä Israelin ja Palestiinan välistä kysymystä, jota hän kutsuu “todelliseksi myrkyksi”, joka tarttuu koko maailmaan. Kuningas on hyvin arvostettu Persianlahden valtioissa ja Lähi-idässä, eikä vähiten hänen islamia koskevien myötämielisten puheidensa vuoksi. Hän on opiskellut Koraania ja jopa oppinut arabiaa.

Israelin ja Hamasin välinen viikon kestänyt tulitauko syntyi vain 11 päivää tämän uutisen julkaisun jälkeen. Oliko siis kuningas Charlesilla siinä oma välittäjän roolinsa? Qatarin kuningasperheen rahoittama uutisverkosto Al-Jazeera kertoi 22. marraskuuta miten Israelin ja Hamasin välinen tulitauko saatiin voimaan kansainvälisellä yhteistyöllä. Egyptin, Qatarin ja USA:n hallitukset toimivat välikäsinä neuvotteluiden käynnistämiseksi.

Salaisiin ponnisteluihin sisältyi Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin henkilökohtainen diplomaattinen sitoutuminen, ja hän kävi useita kiireellisiä keskusteluja Qatarin emiirin sheikki Tamim bin Hamad Al Thanin ja Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun kanssa sopimusta edeltävinä viikkoina. Sullivan määräsi McGurkin ja toisen kansallisen turvallisuusneuvoston virkamiehen, Josh Geltzerin, perustamaan ryhmän.

Tämä tehtiin kertomatta muille asiaankuuluville Yhdysvaltain virastoille, koska Qatar ja Israel vaativat äärimmäistä salassapitoa, ja vain muutama henkilö sai tietää asiasta, virkamiehet kertoivat. Reutersin raporttien mukaan Yhdysvaltain Lähi-idän-lähettiläs Brett McGurk kävi päivittäin aamupuheluita Qatarin pääministerin, sheikki Mohammed bin Abdulrahman bin Jassim Al Thanin kanssa. Hän raportoi asiasta kansalliselle turvallisuusneuvonantajalle Jake Sullivanille, ja Bidenille tiedotettiin prosessista päivittäin.

“Lähi-Idän myrkky”

Oliko Charles III sekaantunut suoraan näihin salaisiin neuvotteluihin, jotka käynnistyivät kohta lokakuun 7. terrori-iskujen jälkeen? Vaikea sanoa, mutta Charlesilla on ollut jo vuosikymmeniä merkittävä välittäjän rooli Israel-Palestiina konfliktin rauhanprosessissa. Tästä kuulee harvemmin etusivun uutisissa, mutta Tim Cohen dokumentoi tämän jo vuoden 1998 kirjassaan The AntiChrist and a Cup of Tea. Myös itse kirjoitin siitä jo kymmenisin vuotta sitten ensimmäisessä (julkaisemattomassa) kirjassani. Charlesin läheinen kiinnostus Israel-Palestiina konfliktiin on raportoitu myös myöhemmissä kuninkaallisissa elämäkerroissa, kuten Robert Jobsonin vuoden 2018 kirjassa Charles at 70: Thoughts, Hopes and Dreams.

Lainasin tätä jälkimmäistä vuoden 2019 ensimmäiseen julkaistuun kirjaani ja vuoden 2022 englanninkieliseen kirjaani. Luvussa 12 Jobson kertoi:

Prinssin mielestä ainoa keino saavuttaa Irakissa ja lännessä kunnollinen demokratia ja voittaa terrorismin vastainen sota on käsitellä koko maailmaa saastuttavaa “todellista myrkkyä” eli Israelin ja Palestiinan kysymystä. Hän katsoo, että lännen on myös keskityttävä koulutukseen ja vastustettava hänen mielestään “hirvittävää vääristymää” islamista ja siitä, miten se mielletään [lännessä]. Vasta sitten – kun koko maailma omaksuu todellisen islamin ja kun Israelin ja Palestiinan kysymykseen löydetään yhteistyössä toimiva ratkaisu – terrorismin vastaista sotaa ohjaava raivo alkaa prinssin mielestä laantua.

Realistisen ja tyydyttävän ratkaisun puuttuminen Israelin ja Palestiinan ongelmaan on hänen mielestään perussyy vihamielisyyteen ja kaikkeen “patoutuneeseen myrkkyyn” koko islamilaisessa maailmassa. “Olen kuullut hänen [Charlesin] sanovan kerta toisensa jälkeen: “Poistakaa myrkky, niin poistatte myös syyn suureen osaan terrorismista”,” lähde sanoi. Se on prinssin keskeinen uskomus asiasta, lähde lisäsi. Prinssi vierailee nykyään säännöllisesti ja mielellään Persianlahden valtioissa, ja hänellä on läheiset suhteet hallitsijahuoneisiin, joihin kuuluu joitakin maailman viimeisistä jäljellä olevista absoluuttisista monarkioista. Hänen vieraillessaan Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa ja Bahrainissa marraskuussa 2016, ne osoittivat hänelle suurta kunnioitusta.

Häntä pidetään joidenkin maailman vaikutusvaltaisimpien perheiden ystävänä. Heihin kuuluvat Qatarin Al-Thanit, Jordanian Husseinit ja Saudi-Arabian Al-Saudit, jotka kaikki ovat tunteneet prinssin henkilökohtaisesti jo vuosien ajan ja jotka kunnioittavat häntä. Charles katsoo, että hänen tehtävänsä on saada nämä hallitsijat, jotka supervalta USA niin usein jättää huomiotta, tuntemaan kuinka arvokkaita he ovat Britannialle ja kuinka tärkeitä nämä pitkäaikaiset suhteet ovat.

Charlesin arabisympatiat ovat johtaneet siihen, että häntä on syytetty juutalais- ja amerikkalaisvastaisuudesta. Ehkäpä tämä on yksi syy siihen, miksi kuningatar ja ulkoministeriö valitsivat hänen poikansa Williamin eikä häntä tekemään historiallisen ensimmäisen virallisen kuninkaallisen vierailun Israeliin ja miehitettyyn palestiinalaiselle Länsirannalle kesäkuussa 2017, samalla kun hänen isänsä jäi kotiin. (Painotukset minun)

Lännen “hirvittävä vääristymä” islamista

Tämä maalaa hyvin huolestuttavan kuvan siitä mitä Charles ajattelee todella Israelista. Ajatteleeko hän, että Israel itsessään on tuo Lähi-Itää saastuttava “myrkky”, joka lietsoo islamilaisessa maailmassa olevaa vihaa ja terrorismia? Vai ajatteleeko hän Israel-Palestiina konfliktin väkivaltaisuuksien ruokkivan tuota vihaa? On sinänsä täysin loogista, että jos hän ei kykene näkemään islamilaisen kulttuurin – Koraanin ja Hadithien – ruokkivan islamilaista radikalismia, ja uskoo länsimaiden ihmisillä olevan “hirvittävä vääristymä” islamista, niin hänen täytyy selittää islamilaisen terrorismin olemassaoloa jollain ulkoisille tekijöillä, kuten Amerikan tai Israelin politiikalla.

Kuitenkin, vain tällainen näkemys johtaa “hirvittävään vääristymään” islamista ja Lähi-Idän konfliktista. Esimerkiksi, kun Hamas tappaa säälittä ja tarkoituksella Israelin naisia ja lapsia, niin syy tuohon silmittömään vihaan täytyy olla Israelissa, koska vaihtoehtoisesti joutuisimme myöntämään syyn siihen olevan viime kädessä islamissa. Islamilaisen perimätiedon mukaan “profeetta” Muhammad itse mestasi lähemmäs tuhat juutalaista miestä ja murrosikäistä poikaa Medinassa 627. Heimon juutalaiset naiset ja lapset säästettiin seksiorjiksi. Hamasin vuoden 1988 peruskirjan artiklassa seitsemän lainataan islamin perimätietoa (haditheja) Muhammadin sanonnoista:

Tuomiopäivä ei tule ennen kuin muslimit taistelevat juutalaisia vastaan (tappaen juutalaiset), jolloin juutalainen piiloutuu kivien ja puiden taakse. Kivet ja puut sanovat: “Oi muslimit, oi Abdulla, minun takanani on juutalainen, tulkaa ja tappakaa hänet”. Ainoastaan Gharkad-puu, (ilmeisesti tietynlainen puu) ei tekisi niin, koska se on yksi juutalaisten puista.” (kertovat al-Bukhari ja Moslem).

Tätä islaminuskon väkivaltaan yllyttävää juutalaisvastaista eskatologiaa toistellaan usein Gazan ja Länsirannan moskeijoissa radikaalipappien vihamielisissä saarnoissa. Tässä on myös selvä ero kristillisen ja islamilaisen eskatologian välillä. Kristillinen eskatologia ei yllytä vihaamaan tai tappamaan mitään ihmisryhmiä. Vanhassa testamentissa on kyllä ennustuksia liittyen eri kansojen tuomioon lopun ajalla, mutta kristityt ymmärtävät ettei Jumala tarvitse meitä Hänen tuomioidensa välikäsiksi. Kuningas Charlesin kiinnostus Lähi-Idän konfliktiin palaa ainakin vuoteen 1986 asti, jolloin hän teki Prinsessa Dianan kanssa ensimmäisen valtiovierailunsa Persianlahden maihin. Vaikka hänen hullaantumisensa islamilaiseen ja arabialaiseen kulttuuriin on tiedetty jo sieltä asti, monilla ei ollut mitään tietoa siitä mitä Charles ajatteli Israelista, kunnes Britannian lehdistö vuoti julkisuuteen hänen kirjoittamansa kirjeen vuodelta 1986. Kirjeessä esitetyt ajatukset näyttäisivät olevan linjassa sen kanssa mitä Robert Jobson kirjoitti hänen Lähi-Idän näkemyksiinsä liittyen:

Rakas Laurens, olen matkalla Kyprokselle ja Italiaan matkattuani Suezin kanavan läpi. Ihastuttavaa saada olla kolme päivää merillä. Tämä reissu on ollut kiehtova ja olen oppinut paljon Lähi-Idästä ja arabien ajattelutavasta. Olen yrittänyt lukea matkalla hieman Koraania ja se antoi minulle joitain oivalluksia siihen kuinka he ajattelevat ja toimivat. Älä luule, etteikö he voisi ymmärtää meitä lukemalla Raamattua. Ihailen paljon joitakin näkökohtia islamista. Erityisesti painotusta vieraanvaraisuuteen ja hallitsijoiden saavutettavuutta.

Alan myös ymmärtää heidän näkökulmaansa Israelista. En tajunnut koskaan, että he näkevät sen USA:n siirtomaana. Käsitän nyt, että arabit ja juutalaiset olivat kaikki alkujaan seemiläisiä kansoja + se on ulkomaisten, eurooppalaisten juutalaisten maahan tulva (etenkin Puolasta, he sanovat), mikä on saanut aikaan suuria ongelmia. Tiedän, että on monia monimutkaisia kysymyksiä, mutta kuinka voi olla koskaan loppua terrorismille ellei syitä ole eliminoitu? Varmastikin jollakin USA:n presidentillä on rohkeutta seistä USA:n juutalaislobbya vastaan. Minun täytyy olla naiivi, oletettavasti.
– Prinssi Charles, marraskuun 24. 1986.

Charlesin kaksinaamainen suhde juutalaisiin

Islamilaisen terrorismin syyt evät siis olleet Charlesin mukaan islamissa itsessään – Koraanissa ja Haditheissa – vaan juutalaisten maahanmuutossa Israeliin ja USA:n “juutalaislobbyssa” millä viitataan usein AIPAC:in kaltaisiin järjestöihin, jotka pyrkivät edistämään Washingtonissa USA:n ja Israelin välisiä positiivisia suhteita. Syy terrorismiin on siis juutalaisissa, Charles näyttää ajattelevan. Miten tämä eroaa Hamasin terroristien ajattelusta? “Kuinka voi olla koskaan loppua terrorismille ellei syitä ole eliminoitu?” Tässä kontekstissaan tämä lause on kuin kutsu juutalaisten kansanmurhaan.

Tietenkään kukaan ei usko, että Charles hautoisi mielessään toista holokaustia, koska hänet tunnetaan julkisuudessa myös Britannian juutalaisyhteisön ystävänä, ja hän on pitänyt jo monia juutalaisille sympaattisia julkisia puheita missä hän on tuominnut holokaustin rikokset ihmisyyttä vastaan ja antisemitismin modernit ilmenemismuodot. Charles osallistui esimerkiksi vuonna 2020 Jerusalemissa pidettyyn holokaustin 75 -vuotismuistojuhlaan hänen ensimmäisellä valtiovierailullaan Israeliin. Vuonna 2022 hän osallistui juutalaiseen Hanukkah -juhlaan Lontoon keskustassa ja tanssi siellä holokaustissa menehtyneen Anne Frankin sisarpuolen kanssa.

Samalla kun Britannian vasemmistojohtajat, kuten työväenpuolueen entinen puheenjohtaja Jeremy Corbyn, ei kyennyt edes tuomitsemaan Hamasin terrori-iskua juutalaisia vauvoja ja naisia vastaan, niin Reuters raportoi Charles olleen “kauhuissaan Hamasin barbaarisesta terrorismista” Israelissa. Samassa kuussa Charles tapasi holokaustin eloonjääneitä Kristalliyön 85 -vuotispäivänä ja Päärabbi Ephraim Mirvis ylisti kuningasta “rakastavan ystävällisyyden esimerkiksi murtuneessa maailmassa”. Pitäisin itsekin näitä lausuntoja varsin kiitettävinä elleivät ne olisi niin jyrkässä ristiriidassa siihen mitä jo tiedämme Charlesin ajattelevan yksityisesti Israelista ja juutalaisista.

The Jerusalem Postin mielipideartikkeli viimesyyskuulta väitti Charlesin olevan kristitty sionisti. Koska kristillinen sionismi syntyi Englannissa 1830 -luvulla, ja Britannia tuki alkuunsa juutalaisvaltion ideaa, niin Englannin kuninkaallisilla on kyllä historiallinen yhteys kristilliseen sionismiin. Mutta Britannian valtaeliitti käänsi selkänsä sionisteille jo 1930 -luvulla ja yllytti arabimaita ajamaan vastasyntyneen Israelin valtion mereen vuonna 1948. Jobson paljastaa mitä Charles ajattelee todella kristillisestä sionismista:

“Prinssi”, eräs hänen lähipiiriinsä kuuluva kertoi minulle, “pitää Yhdysvaltojen yhteiskuntaa – jossa on hänen mukaansa “huolestuttavan paljon” uudestisyntyneitä evankelisia, fundamentalistisia kristittyjä, joille Vanha testamentti tuntuu olevan tärkeämpi kuin Uusi testamentti ja jotka ottavat sen kirjaimellisesti – syvästi huolestuttavana.

Charles ei siis ole Amerikan Israelia tukevan evankelisen oikeiston eikä myöskään maan juutalaisten ystävä, joilla hän näkee olevan liian paljon vaikutusvaltaa Amerikan presidentteihin. Vuonna 2003 The Guardian kertoi, että “Walesin Prinssin näkemykset olivat voimakkaasti Palestiinan puolella ja hän on yksityisesti kriittinen USA:n Lähi Idän politiikasta.” Prinssiä lähellä olevien sisäpiirilähteiden mukaan hänellä oli “Amerikan käsitteillä ja kansainvälisillä käsitteillä melko epävakaat näkemykset Israelista.”

Tämä Charlesin kaksinaamaisuus on täysin yhdenmukaista sen kanssa mitä kristityt ovat uskoneet Antikristuksen persoonasta jo 2000 vuoden ajan. Nimittäin, että tämä henkilö teeskentelisi alkuunsa juutalaisten ja Israelin ystävää, ja saisi heidät jopa uskomaan hänen olevan heidän Kirjoituksissa ennustettu messiaansa. Mutta lopulta hän riisuisi maskinsa ja paljastaisi todellisen värinsä, käynnistäen Israelin juutalaisten vainon esikuviensa Antiokhus Epifanesin ja Rooman Prinssi Tituksen jalanjäljissä.¹

Todellinen syy siihen miksi Charles on tuominnut Hamasin terrori-iskut on se, että hän yrittää saada sitä kautta paremman neuvotteluaseman myös Israelin johtajiin nähden. Telegraph -lehden videoraportti lokakuulta kertoi:

Meillä on aina ollut Walesin Prinssi ja nyt kuningas Charles, joka on osoittanut kiinnostusta tapahtumiin Israelissa ja Palestiinassa. Niinä vuosina kun hän oli yhä kruununperillinen, hän puhui aina rauhan syntymisen tärkeydestä eri uskonnollisten yhteisöjen välille. Hän on itseasiassa osoittanut menneisyydessä paljon tukea molemmille palestiinalaisille sekä Israelille. Jos katsomme hänen vierailuaan vuonna 2020, hän oli kaikkein arvovaltaisin kuningasperheen jäsen, joka vieraili miehitetyillä alueilla. Ja hän oli erittäin huolellinen tuon visiitin aikana, että hän puhuisi molemmille osapuolille.

Charles III, Qatar, Hamas ja Israel

Vaikka Charlesin salainen rooli Lähi-Idän rauhanprosessissa voidaan jäljittää jo vuoden 1993 Oslon sopimukseen (ks. The Antichrist and a Cup of Tea), niin tämä on ensimmäinen kerta, kun näemme Charlesin aastuvan julkisesti esiin korkean profiilin diplomaattina ja rauhanvälittäjänä. Dubain kokouksessa hän tapasi Israelin presidentti Herzogin, joka pyysi kuningasta käyttämään “kaikkea diplomaattista vaikutusvaltaansa edistääkseen ponnisteluja siepattujen tyttärien ja poikien palauttamiseksi kotiin.” Miksi Israelin presidentti uskoo, että Charles III:lla olisi diplomaattista vaikutusvaltaa Hamasin terroristeihin? Koska Charlesilla on läheiset suhteet alueen arabijohtajiin ja etenkin Qatarin kuningasperheeseen, jolla on suurta vaikutusvaltaa Hamasiin. Qataria hallitseva Al-Thanin kuningasperhe on ollut jo kauan Hamasin yksi tärkeimmistä liittolaisista ja se on tarjonnut myös turvapaikan Qatarista Hamasin maanpaossa eläville johtajille. Wikipedia kertoo:

Qatar on palestiinalaisen sotilasjärjestö Hamasin keskeinen rahoittaja ja liittolainen. Qatar on siirtänyt Hamasille yli 1,8 miljardia dollaria. Vuonna 2012 Qatar isännöi Hamasin puoluejohtoa, kun Hamasin johtaja Khaled Meshal muutti Syyriasta Qatariin. Hamasin nykyinen johtaja Ismail Haniyeh on asunut Dohassa vuodesta 2016 lähtien. Qataria on kutsuttu Hamasin tärkeimmäksi taloudelliseksi tukijaksi ja ulkomaiseksi liittolaiseksi.

Mutta hetkinen. Eikö Qatar ole myös lännen ja USA:n liittolainen? Kyllä, ja tästä syystä kansainvälinen politiikka on niin sekavaa ja salaliittoteorioita ruokkivaa. Israelin ja Qatarin väliset valtiosuhteet ovat olleet monimutkaiset. Vuonna 1996 Qatar oli ensimmäinen Persianlahden valtio, joka avasi kauppasuhteet Israelin kanssa. Qatar katkaisi ne kuitenkin vuoden 2008-09 Gazan sodan aikana missä Qatar tuki Hamasia:

Qatar katkaisi kauppasuhteet Israelin kanssa pysyvästi vuonna 2009 operaatio Cast Leadin jälkeen. Vuonna 2010 Qatar tarjoutui kahdesti palauttamaan kauppasuhteet Israelin kanssa ja sallimaan Israelin edustuston palauttamisen Dohaan sillä ehdolla, että Israel sallii Qatarin lähettää rakennusmateriaaleja ja rahaa Gazaan infrastruktuurin kunnostamiseksi ja että Israel antaa julkisen lausunnon, jossa se ilmaisee arvostavansa Qatarin roolia ja tunnustaa sen aseman Lähi-idässä. Israel kieltäytyi siitä sillä perusteella, että Hamas voisi käyttää Qatarin tarvikkeita rakentaakseen bunkkereita ja vahvistettuja asemia, joista se voisi ampua raketteja israelilaisiin kaupunkeihin, ja että Israel ei halunnut sekaantua Qatarin ja Egyptin väliseen kilpailuun Lähi-idän välitystoiminnasta. Qatar kävi kuitenkin välityskeskusteluja Hamasin ja Israelin virkamiesten kanssa.
Lähde: Wikipedia

Aikoiko Saudi-Arabia miehittää Qatarin?

Israelin poliitikot ja journalistit ovat kritisoineet usein Qatarin hallituksen diplomaattista ja rahallista tukea Hamasille, mutta aina välillä se on myös sallinut sen, koska avustus ei ole sisältänyt aseita toisin kuin Iranin tuessa Hamasille. Qatarin hallitus on taas pyrkinyt toimimaan välittäjänroolissa Israelin ja Hamasin välillä ja vuonna 2015 se “edisti Dohassa Israelin ja Hamasin välisiä keskusteluja, joissa keskusteltiin osapuolten välisestä mahdollisesta viisivuotisesta tulitauosta.” Kesällä 2017 tapahtui jotain mielenkiintoista. Obaman hallituksen aikana USA:n arabiliittolaisten, kuten Saudi-Arabian, Qatarin ja Turkin epäiltiin usein tarjoavan luvatonta taloudellista ja logistista tukea Irakin ja Syyrian ISIS-taistelijoille ja muille Syyrian sisällissodan islamistimilitanteille.

Silloinen presidenttiehdokas Donald Trump nosti asian usein esille ja lokakuussa 2016 Wikileaksin julkisuuteen vuotamat Hillary Clintonin sähköpostit osoittivat Obaman hallituksen olleen todellakin täysin tietoinen tällaisen tuen olemassaolosta. Tästä syystä presidentti Trump teki ensimmäisen valtionvierailunsa Saudi-Arabiaan toukokuussa 2017 ja kokosi 50 arabimaata yhteen saadakseen ne sitoutumaan terrorismin vastaiseen taisteluun sen rahoittamisen sijasta. Kuukautta myöhemmin Persianlahden arabimaiden välille puhkesi diplomaattinen kriisi, kun Saudi-Arabia, Bahrain ja Yhdistyneet Arabiemiraattikunnat syyttivät Qatarin hallitusta terrorismin rahoituksesta. Twitterissä Trump sanoi kriisin puhkeamisen olleen seurausta hänen Lähi-Idän matkastaan:

On hienoa nähdä, että Saudi-Arabian vierailuni kuninkaan ja 50 arabimaan kanssa tuottaa jo tulosta. He sanoivat ottavansa kovan linjan ääriliikkeiden rahoittamisen suhteen, ja kaikki viittaukset osoittavat Qatariin. Ehkä tämä on lopun alku terrorismin kauhulle!

Qatarin hallitus myönsi tukensa islamistijärjestöille kuten muslimiveljeskunnalle ja Hamasille, mutta kielsi että olisi rahoittanut al-Qaidaa ja ISIS:iä. Diplomaattinen kriisi johti Qatarin saartoon, jonka aikana Saudi-Arabia aikoi jopa miehittää Qatarin, mutta presidentti Trump näytti Saudien miehitysaikeille punaista valoa. Trumpin ulkoministeri Rex Tillerson, jolla oli öljyjätti Exxon Mobilen johtajana liikesopimuksia Qatarin hallituksen kanssa, sekaantui tapahtumiin ja yritti estää Saudien aikeet, minkä uskotaan johtaneen hänen erottamiseensa Trumpin hallituksesta.

Tuon diplomaattisen selkkauksena aikana Turkin ja Iranin Israelille vihamieliset hallitukset tukivat Qataria yhdessä Hamasin ja muslimiveljeskunnan kanssa. Paljon sekavammaksi asia muuttuu kuitenkin siinä valossa että myös Israel vastusti USA:n kongressin yrityksiä lisätä Qatar terrorismia tukevien valtioiden mustalle listalle, huolimatta siitä, että se oli yksi Hamasin tärkeimmistä valtiollisista sponsoreista. Sigurd Neubauerin Foreign Policy -lehden artikkelissa elokuulta 2020 kerrotaan, että Israelin päämääränä oli toimia “epätodennäköisen rauhantekijän” roolissa Persianlahden maiden välisessä selkkauksessa osana sen laajempaa strategiaa edistää Israelin ja arabimaiden välistä rauhaa. Netanjahun hallituksen strategiana on saattanut olla myös epäsuorien diplomaattisten neuvotteluteiden säilyttäminen Gazaa hallitsevaan Hamasiin ilman, että vihoittaisi Qatarin kuningasperhettä.

Nykyisen kaltaisissa panttivankitilanteissa Qatarin hallituksen vaikutusvalta Hamasiin nähden voi olla Israelille myös valttikortti, jonka myötä se pääsee neuvottelemaan panttivankien vaihdosta, kuten näimme käyvän äskeisessä tulitaukosopimuksessa. Kaikki edellä kerrottu auttaa meitä ymmärtämään miksi Charles III on ihanteellisessa asemassa Lähi-Idän rauhanneuvottelijan rooliin. Tehdessään itsensä tunnetuksi viimeisen 30 vuoden ajan uskontojen välisen vuoropuhelun edistäjäksi ja kaikkien uskojen puolustajaksi, ja rakentaessaan vahvat diplomaattiset suhteet sekä Israelin että arabimaiden johtajiin, mukaan lukien Hamasia kontrolloivan Qatarin johtajiin, Charles III kykenee nyt vaikuttamaan heihin kaikkiin rauhan aikaansaamiseksi. Ja hengellisesti sokeat tulevat ylistämään hänen rauhanponnisteluitaan, koska vain “uskonnolliset fanaatikot” pitäisivät rauhaa negatiivisena asiana.

Charlesin tuleva matka Israeliin juutalaisten pettämiseksi

Kohta Charlesin toukokuisen kruunaamisensa jälkeen, The Times of Israel raportoi, että Charles III harkitsee matkaa Israeliin ja “miehitetyille palestiinalaisalueille”, mikä teksi hänestä ensimmäisen Yhdistyneen Kuningaskunnan monarkin, joka vierailee Israelissa. Charles vieraili Israelissa jo kolme kertaa Walesin Prinssin roolissaan, ja niistä kaksi ensimmäistä olivat epävirallisia vierailuita Rabinin ja Peresin hautajaisiin. Mutta tämä olisi ensimmäinen kerta, kun Charles vierailee kuninkaana Pyhässä Maassa. Onko tuleva vierailu tuo hetki mistä Daniel 9:27 ennusti sanoessaan Antikristuksen “vahvistavan liiton monille yhden vuosiviikon ajaksi”?

Britannian edellinen kuningas Yrjö VI yritti estää Euroopan juutalaisia pakenemasta holokaustia Palestiinaan ja toisen maailmansodan jälkeen hänen salainen palvelunsa yllytti arabimaita tuhoamaan vastasyntyneen juutalaisvaltion. Miksi meidän tulisi odottaa tämän uuden kuninkaan olevan yhtään sen myötämielisempi juutalaisia kohtaan? Charlesin yhteydet Persianlahden öljypohattoihin ovat hyvin kyseenalaisia. New York Post raportoi, että vuosina 2011-15 hän sai henkilökohtaisesti miljoonia dollareita Qatarin entiseltä pääministeriltä sheikki Hamad bin Jassim bin Jaber Al-Thanilta. Sheikki Hamad oli Qatarin pääministerinä vuosina 2007-2013, jonka johdolla Qatarin hallitus rahoitti myös Hamasia, joka käytti avustusrahan pääosin tunneleiden rakentamiseen juutalaisten tappamiseksi.

Nämä tunneliverkostot, jotka Hamas on rakentanut Al-Shifan sairaalan alle, on rakennettu lähinnä Hamasin taistelijoita ja aseiden kuljetusta, ei siviileitä, varten (Hamasin viranomainen Moussa Abu Marzouk sanoi äsken, että pommisuojien rakentaminen Gazan siviileiden suojaksi ei ole heidän velvollisuutensa ja päänvaivansa vaan Israelin ja kansainvälisen yhteisön). Vuosina 2007-2015 Charles teki myös neljä valtionvierailua Qatariin, vaikka maa on ollut epäsuorasti sodassa Israelia vastaan sponsoroidessaan Hamasia ja lietsoessaan juutalaisvihaa Al-Jazeera uutisverkoston kautta. Vuonna 2015 Sheikki Hamad uhkaili Israelia: “Olette 400 miljoonan arabin ympäröimä: Teillä on nyt yliote, mutta teidät on saarrettu. Hyväksykää vuoden 1967 rajat, kahden valtion ratkaisu. Ylivoimanne ei kestä ikuisesti. Ratkaiskaa (palestiinalaiskysymys) ja terrorismi on purettu.”

Sheikki Hamed ei näytä ymmärtävän (tai sitten ymmärtää varsin hyvin), että juuri terrorismin tähden Israel ei voi hyväksyä kahden valtion ratkaisua. Israel-Palestiina konflikti olisi ratkaistu jo vuonna 1947 jos arabit olisivat hyväksyneet kahden valtion ratkaisun ja suostuneet rauhanomaiseen rinnakkaiseloon juutalaisvaltion kanssa. Israel antoi palestiinalaisille mahdollisuuden kahden valtion ratkaisuun vetäytyessään Gazasta vuonna 2005, mutta he kiittivät siitä Israelia valitsemalla valtaan Hamasin, jonka ainoa päämäärä on juutalaisvaltion tuhoaminen ja juutalaisten tappaminen. Miksi siis Israelin tulisi tehdä nyt sama virhe Länsirannalla?

Osama ja Charles

Vuonna 2002 Osama Bin Ladenin kirjoitti kirjeen Amerikalle missä hän selitti motiivejaan hänen terrori-iskuunsa Yhdysvaltoja vastaan. Kirje nousi äsken uudestaan huomion keskipisteeseen, kun nuoret TikTok käyttäjät alkoivat levittää sitä, sanoen sen johtaneen “eksistentiaaliseen kriisiin”, kun he yllättäen havahtuivatkin allekirjoittavansa monet Osaman lausumista näkemyksistä koskien amerikkalaisen yhteiskunnan pahuutta. Nämä nuoret eivät olleet islamisteja vaan äärivasemmistolaisen woke-ideologian kannattajia. He sivuuttivat tietysti kohdat missä Osama viittasi Amerikan seksuaaliseen moraalittomuuteen, ja homoseksuaalisuuden suvaitsemiseen, mutta yhtyivät kirjeen sisältöön seuraavanlaisissa kohdissa:

Olette tuhonneet luontoa teollisuusjätteillänne ja -kaasuillanne enemmän kuin mikään muu kansakunta historiassa. Tästä huolimatta kieltäydytte allekirjoittamasta Kioton sopimusta, jotta voitte turvata ahneiden yritystenne ja teollisuutenne voitot.

Tämän kohdan osalta Osama näytti olevan osittain myös ympäristöterroristi aivan kuin vuoden 2019 Christchurchin -moskeijaterroristi Brenton Tarrant ja El Pason kauppakeskukseen iskenyt Patrick Crusius. (kaksi edellistä ilmoittivat motiivikseen huolen maailman liikaväestöstä, joka uhkasi maan ekologista tasapainoa). Charles III jakaa Osaman kanssa tämän ekologiasta kumpuavan vihan Amerikkaa kohtaan:

Hän [Charles] ei kritisoi ainoastaan johdonmukaisen Lähi-idän politiikan puutetta, vaan on myös syvästi huolissaan siitä, että Yhdysvallat kieltäytyy allekirjoittamasta mitään ilmastonmuutosta koskevaa kansainvälistä yleissopimusta – ja tätä kantaa pahentaa entisestään Valkoisen talon nykyinen viranhaltija, presidentti Donald Trump. Charles on myös “kauhuissaan” Yhdysvaltojen maatalousteollisuudesta – karjanrehujärjestelmän järkyttävistä eläinten hyvinvoinnista ja ympäristövaikutuksista… Yhdysvaltain hallinto George W. Bushista Donald Trumpiin on Charlesin mielestä edistänyt luonnon teollistamista kestämättömillä maatalousmenetelmillä.
Jobson, Charles at 70: Thoughts, Hopes and Dreams, luku 12.

Ja aivan kuin Charles valitti vuoden 1986 kirjeessään juutalaisten liian suurta vaikutusvaltaa Amerikan politiikassa, myös Osama valitti omassa kirjeessään kuinka “juutalaiset… hallitsevat politiikkaanne, mediaanne ja talouttanne.” Tässä valossa ei liene yllättävää, että Charles hyväksyi miljoonan punnan edestä lahjoitusrahaa Osama Bin Ladenin perheeltä vuonna 2013. Charles tapasi Osaman veljen Bakr Bin Ladenin syyskuussa 2020 ja toiseen kertaan kaksi viikkoa Syyskuun 11. terrori-iskujen jälkeen. Vaikka mediaraporteissa on usein vakuuteltu, että Bin Ladenin perhe katkaisi suhteensa Osamaan jo vuonna 1994 hänen radikaalien näkemystensä vuoksi, niin Syyskuun 11. terrori-iskun uhrien omaiset syyttivät oikeudessa Bin Ladenien perheyritystä terrorismin rahoittamisesta, yhdessä seitsemän kansainvälisen pankin, kahdeksan islamilaisen avustusjärjestön, kolme Saudi-prinssin ja Sudanin hallituksen kanssa. Bin Ladenin perheen ja Saudi-prinssien vaikutusvaltaiset yhteydet Charlesin kaltaisiin henkilöihin kuin myös Bushin perheeseen USA:ssa, on ainoa syy siihen miksi nämä tahot ovat nauttineet koskemattomuutta Syyskuun 11. uhrien omaisten rikossyytteille.

Daniel 8, 9 ja 11. Sakarja 14, Matteus 24:15, Ilmestyskirja 11-12 ↩︎