Tänään tulee kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun ensimmäisen maailmansodan ympärysvallat käynnisti Britannian johdolla Gallipolin taistelun. Tammikuuhun 1916 mennessä kaatuneiden määrä oli paisunut ympärysvaltojen puolelta 190 000 ja Turkin – silloisen Ottomaani Imperiumin – puolelta 175 000. Taisteluihin osallistui brittien ja turkkilaisten ohella Britti-imperiumiin kuuluneet Australia, Uusi-Seelanti, Brittiläinen Intia ja Kanadan Newfoundlandin provinssi sekä Ranska. Se oli yksi 1. maailman-sodan tunnetuimpia ja verisimpiä taisteluita, jolla on suurta historiallista painoarvoa. Harva kuitenkaan tietää, että tapahtumalla on myös profeetallista painoarvoa, mikä liittyy olennaisesti Prinssi Charlesiin.
Daily Mail uutisoi eilen, että ”Prinssi Charles liittyi poikansa Harryn ja maailmanjohtajien kanssa juhlimaan ensimmäisessä maailmansodassa 140 000 ihmishenkeä vaatineen Gallipolin maihinnousun 100 vuotisjuhlaa.” Tapahtuma on Turkin presidentti Tayyip Erdoganin järjestämä kansainvälinen muistojuhla Gallipolin taistelun kaatuneille samalla kun sen tarkoitus on ylistää Turkin vastarintaa ja voittoa ympärys-valloista vain hetkeä ennen Eurooppaa kuusisataa vuotta hallinneen Ottomaani Imperiumin tuhoa, minkä historialliset seuraamukset oli nykyisen Lähi-Idän kannalta monumentaalisia. Ilman turkkilaisen imperiumin tuhoa ei olisi tänään niin Israelia, Syyriaa, Jordaniaa, Libanonia kuin Kemal Atatürkin perustamaa Turkin tasavaltaakaan. Kaikki edellisistä valtioista syntyi Britannian ja Ranskan avustamana entisen Ottomaani Imperiumin raunioille sen jälkeen kun Turkin Sulttaani antautui Mudrosin aselevossa 30.10.1918.
Tämä oli muinaisten kelttien tärkeimmän pyhän Samhainin (nyk. halloween) aatto, jonka muinaiset anglosaksit uskoivat olevan päivä jolloin henkimaailma veti eläviä tuonpuoleiseen koska ovi elävien ja kuolleiden välillä avattiiin aina lokakuun viimeisenä päivänä. Tästä 11 päivää myöhemmin ensimmäinen maailmansota päättyi Saksan kanssa solmittuun Compiègnen aselepoon 11.11 kello 11 (Raamatussa luku 11 kuvaa kaaosta ja tuomiota). Gallipolin operaation aivot oli Britannian silloinen meriministeri Winston Churchill. Ensialkuun hän määräsi Britannin Kuninkaallisen laivaston Dardanellien salmelle 17. helmikuuta 1915. Turkki oli Saksan liittolainen, joten tarkoituksena oli purjehtia Dardanellien lävitse Marmaranmereen kohti Ottomaanien pääkaupunkia Konstantinopolia (nykyinen Istanbul). Konstantinopoli – jonka Keisari Konstantinus valitsi 330 jKr. Rooman uudeksi pääkaupungiksi, Nova Romaksi – oli myös Bysantin/Itä-Rooman valtakunnan pääkaupunki aina siihen asti, kun Bysantin tai Kreikan imperiumi sortui turkkilaisten valtaukseen vuonna 1453.
Konstantinopolin vallan vaihtuminen kristityiltä muslimien käsiin antoi myös vauhtia Amerikoiden löytymiseen ja lännen kolonialismin aikakauteen, sillä turkkilaisten suljettua idän kauppareitit kristityiltä, se pakotti lännen etsimään vaihtoehtoisia reittejä itään meriteitse. Alueella minne maailmanjohtajat ja Prinssi Charles kokoontui eilen poikansa kanssa, on ollut siten hyvin keskeinen panos maailmanhistorian merkittävimpiin tapahtumiin viimeisen 1700 vuoden ajan. Lutherin, Calvinin ja muiden uskonpuhdistajien aikana Ottomaani imperiumin olemassaolo ja sen Itä-Rooman suuruuden palauttanut valta, joka ulottui Pohjois-Afrikasta ja Lähi-Idästä aina Wienin takaporteille, nähtiin olevan keskeisessä osassa Raamatun profetioiden kokonaisvaltaista ymmärtämistä. Islamilaisen Ottomaanivallan profeetallinen asema oli 1500 – 1800 -luvuilla itsestäänselvyys useimpien kristittyjen joukossa, mutta tämä unohtui, kun John Nelson Darbyn kehittämä dispensationalistinen profetiantulkinta alkoi saada Raamattuopistoissa yhä suurempaa sijaa 1800 ja 1900 -lukujen vaihteessa. Samaan aikaan tämän kanssa tapahtui 400 vuotta Palestiinaa hallinneen Ottomaaani Kalifaatin tuhoutuminen.
Toisin sanoen, samalla kun profetian tutkijat alkoivat käsittää yhä konkreettisemmin Israelin asemaa Raamatussa ja ottivat yhä kirjaimellisemmin juutalaisten ennustetun paluun Erez Israeliin Jeshuan paluun välttämättömänä ehtona, siinä sivussa he ”unohtivat” uskonpuhdistajien historisistisen profetian tulkinnan perinteen, joka vasta viime vuosina on alkanut saada uudelleen herännyttä kiinnostusta syyskuun 11:sta ja islamismin nousun kiihottamana. Monet viime vuosikymmenten johtavista profetian selittäjistä John F. Walvoordista Mark Hitchcockiin on systemaattisesti sivuuttanut tämän historisistisen tulkinnan perinteen, joka näki Ottomaanien Imperiumin muodostaneen sen kanssa yhtä aikaa hallinneen paavillisen Euroopan ohella jatkumon Danielin näylle neljännestä pedosta (Dan. 7:23-28), joka on käsitetty Roomaksi aina kirkkoisien kirjoituksista lähtien ja jonka profetian tutkijoiden suuri enemmistö allekirjoittaa myös tänään. Rooman kahtiajakaantuminen vuonna 395 jKr.- minkä Daniel ennusti Nebukadressarin unessa suuresta kuvapatsaasta (Dan. 2:40-45) – määritti Euroopan ja kristikunnan historiaa koko keskiajan ja myös 1500 -luvulta eteenpäin.
Kristikunnan historiaan kytkeytyät monumentaaliset tapahtumat paavillisen (roomalaiskatolisen) vallan noususta Turkin Ottomaanien nousuun, on pyritty työntämään Danielin näkyjen ulkopuolelle, sillä monet ovat päätyneet virheellisesti siihen johtopäätökseen, että Daniel 9:nen vuosiviikkonäky edellyttää seurakunnan ajan jäävän juutalaisen profeetan näkökentän ulkopuolelle, koska näyssä hypätään 69. vuosiviikon päättävästä Jeshuan ristiinnaulitsemisesta ja sen ohella mainitusta Jerusalemin tuhosta 70. vuosiviikkoon (7 vuoden vihan aika), joka seuraa nykyistä seurakunnan aikaa tai Jumalan armotaloutta pakanoille. Mutta se, että tämä pitää paikkansa Israelia koskevassa vuosiviikkonäyssä ei tarkoita että sama pätisi myös Danielin näkyyn pakanavalloista luvuissa 2, 7, 8 ja 11 (ks. tarkemmat perustelut kirjani luvusta 10).
Oma tulkintani edustaa radikaalin uudenlaista lähestymistä Danielin näkyihin, joka hylkää futurismin ”aukko” tai ”hyppy” -periaatteen kaikilta muilta osin paitsi 9:nen luvun vuosiviikkonäystä. Neljän pakanavallan näyssä (luvut 2, 7, 8 ja 11) kannatan sen sijaan historisismin yhtenäistä tulkintaperiaatetta, joka ei irrota seurakunnan aikaa erilleen profeetallisesta aikajatkumosta. Voit tutustua tämän periaatteen alkeisiin yllä hahmotellussa yleisluontoisessa kaaviossa. Miten tämä kaikki sitten liittyy Gallipolin taisteluun? Siten, että ei vain Ottomaani Imperiumin nousua ennustettu tarkoilla yksityiskohdilla Danielin 8:n luvussa (mm. tarkka maantieteellinen sijainti, mistä se nousi 1300 -luvulla), mutta myös sen tuhoa kuvataan seikkaperäisesti Danielin 11:sta luvun toisen täyttymyksen jakeissa 10 – 18. Edellä mainittujen jakeiden kolme ensimmäistä ennusti Turkin kannalta voittoisan Gallipolin taistelun ja loput sodan viimeisen vaiheen, missä Britannia miehitti Palestiinan 1917 samalla, kun määräsi juutalaisten kansalliskodin perustamisen Pyhään Maahan, hajotti Turkin vallan, mikä johti 1919 – 1923 käytyyn Turkin sisällisotaan ja Kemal Atatürkin perustamaan Turkin tasavaltaan.
Ensimmäisen maailmansodan aikana Yhdistynyttä Kuningaskuntaa hallitsi Yrjö V – Elisabet II:n isoisä. Näky ei ennustanut ainoastaan Yrjö V:n hallituskautta ällistyttävillä yksityiskohdilla, se ennusti myös hänen poikansa Yrjö VI:n hallituskauden toisen maailmansodan aikana ja kohta sen jälkeen kun Israelin valtio itsenäistyi brittien vallasta 1948. Jakeen 21 mukaan Antikristus tulisi nousemaan nimenomaan tämän kansan ja sen kuningashuoneen keskeltä ja perimään hänen isiensä valtaistuimen Elisabeth II:n jälkeen. Se että vuosina 2015 – 2023 tulee kuluneeksi tasan sata vuotta jakeiden 10 – 19 tapahtumista, antaa vahvan tuntemuksen siitä, että näyn loppuosa jakeissa 21 – 45 tulisi täyttymään myös tuona ajanjaksona. Jakeet 10 – 19 kuvasi Yhdistyneen Kuningaskunnan hallitsijaa ensimmäisen maailmasodan aikana, jae 20 kuvasi tätä toisen maailmansodan aikana. Tuleeko jakeet 21 – 45 kuvaamaan Englannin seuraavan hallitsijan toimia kolmannen maailmansodan aikana? Tätä henkilöä luonnehditaan mm. seuraavilla sanoilla:
– Kelvoton (hepreaksi bazah eli halveksittu) joka ei ollut saapa kuninkaan arvoa. Hän tulee keskellä rauhaa (tai rauhanomaisesti) ja anastaa juonilla kuninkuuden.
– Keskellä rauhaa (ts. rauhaa edistävänä) hän hyökkää maakunnan lihavimpiin seutuihin (joidenkin mukaan tämä voitaisiin kääntää: maakunnan öljyisiin seutuihin) ja tekee, mitä eivät hänen isänsä eivätkä hänen isiensä isät olleet tehneet: ryöstösaalista ja tavaraa hän jakelee omilleen; ja linnoituksia vastaan hän hankitsee juoniansa, säädettyyn aikaan asti.
– Kuningas tekee, mitä hän tahtoo, ja korottaa itsensä ja uhittelee jokaista jumalaa, itse jumalien Jumalaa vastaan hän puhuu kauheita. Ja hän menestyy, kunnes vihan aika on lopussa; sillä mikä on säädetty, se tapahtuu.
– Hän ei välitä isäinsä jumalista (ts. isäinsä Jumalasta), ei naisten lempijumalasta (oikeemmin, naisten rakkaudesta) eikä hän välitä mistään muustakaan jumalasta, sillä hän uhittelee niitä kaikkia.
– Hän ojentaa kätensä maita kohti; Egyptin maa ei ole säästyvä.
Selitän kirjassani tarkemmin kuinka Prinssi Charles on täyttänyt, täyttämässä tai on potentiaalinen ehdokas jokaisen yllä luetellun jakeiden täyttäjäksi muiden profetioiden ohella. Tähän loppuun on syytä muistuttaa vielä eräästä historiallisesta tragediasta, jonka Turkin hallitus on kiistänyt jo vuosikymmentn ajan huolimatta valtaisasta todistusaineistosta ja kansainvälisestä yksimielisyydestä sen puolesta. Puhun nyt 1,5 miljoonan Armenian kristityn kansanmurhasta, jonka Turkin hallitus käynnisti 24. huhtikuuta 1915 – vain päivää ennen ympärysvaltojen maihinnousua Gallipolissa. Armenilaisten systemaattinen hävityskampanja oli yksi raportoiduimmista tapahtumista ensimmäisesä maailmansodassa ja se on ollut ehkä tutkituin kansamurha heti holokaustin jälkeen. Armenialaiset ovat syyttäneet, että presidentti Erdogan valitsi tarkoituksella Gallipolin muistojuhlan alkamisen 24. päiväksi – 25. päivän sijaan – vetääkseen kansainvälisen huomion pois kansanmurhan uhrien 100 vuotismuistojuhlasta. Tähän päivään mennessä Turkin hallitus ei ole pyytänyt armenialaisilta anteeksi tai edes myöntänyt kansanmurhan tapahtumista.
Ottomaani Imperiumin romahtaminen oli taivaallisen Tuomarin oikeudenmukainen tuomio sen vuosisatoja kestäneestä vähemmistö kansojen alistamisesta ja kristittyjen joukkotuhoista, joita esiintyi runsaasti 1800 -luvulla. Näiden joukkotuhojen seurauksena syntyi mm. nykyinen Kreikan valtio 1832, jonka näky myös huomioi jakeessa 9. Onko uusi tuomio lähestymässä Turkkia koska se ei ole tehnyt Saksan tapaan tiliä sen menneisyyden synneistä? Entä onko Englannin tuleva hallitsija tämän jumalallisen tuomion välikappaleena ennen kuin hänet itse tuomitaan sammumattomaan tuleen niiden rikosten vuoksi, joihin hän syylistyy vihan aikana? Profetian johdonmukaisin tulkinta näyttää edellyttävän, että Turkin ja Britannian välillä käydään vielä yksi sota vihan aikana. Onko Armenian kysymys yksi laukaiseva tekijä maiden välien huonontumisessa? Entä käyttääkö Antikristus sitä vain tekosyynä imperialistisen valtansa kasvattamiseksi Lähi-Idässä, Pohjois-Afrikassa ja Kauko-Aasiassa? Catherine Mayerin mukaan Charles on arvostettu Armeniassa. Hän on kuitenkin arvostettu myös Turkissa ja koko muslimimaailmassa. Valitseeko hän Armenian vai Turkin ystävyyden.
Marraskuussa 2017 tulee muuten kuluneeksi 100 vuotta Balfourin julistuksesta, jossa Britannian hallitus myönsi tukensa juutalaisvaltion perustamiselle ja kuukausi myöhemmin Palestiina vapautettiin Turkin 400 vuotisesta vallasta. Tuleeko Israel juhlimaan Balfourin julistuksen ja Palestiinan vapautuksen 100 vuotisjuhlaa marras-joulukuussa 2017? Entä kutsutaanko Prinssi Charles juhlallisuuksiin Britannian edustajana? Tällainen skenaario olisi hyvin todennäköinen, sillä se on Charles eikä pääministeri, joka edustaa maataan yleensä tällaisissa tilanteissa (kuten nyt Turkissa). Yksikään kuningasperheen jäsen ei ole tehnyt vielä virallista valtionvierailua Israeliin sen perustamisen jälkeen, mutta nykyinen kruununperijä on jo ilmoittanut, että hän aikoo tehdä tällaisen visiitin lähiaikoina. Ajoittuuko Charlesin tuleva visiitti Israeliin juuri marras-joulukuuhun 2017? Entä toteutuuko samalla Dan. 9:27:n profetia Antikristus-Prinssin tekemästä liitosta Israelin kanssa, mikä käynnistää seitsemän vuoden vihan ajan? Vai tapahtuuko tämä jo aikaisemmin – kenties tänä tai ensivuonna?
Yksi skenaario on se, että jos ja kun Prinssi tulee vierailemaan Israelissa Balfourin julistuksen 100 vuotisjuhlissa, hän on jo siihen mennessä saanut Israelin rauhansopimukseen palestiinalaisten ja arabien kanssa. Kun hän saapuu Jerusalemiin, Israelin kansa, joka ei tunne vielä todellista Messiastaan, tulee uskomaan, että hän on heidän kauan odottama Messiaansa, kuten Joh. 5:43 ja Hes. 21:25 ennustaa. Charles, jonka on ympärileikannut juutalainen rabbi ja joka kykenee todistamaan sukulinjansa polveutuvan kuningas Daavidista, on maailman johtava kandidaatti Israelin pseudo-Messiaan saappaisiin. Ulkoministeriö on myös ilmoittanut, että kruununperijän vierailu Pyhään Maahan edellyttää rauhanomaista tilannetta alueella. Edelleen, kun huomioimme, että jo tällä hetkellä Tony Blair on Lähi-Idän rauhankvartetin erityislähettiläs ja että Charles on ollut todellinen kulissien takainen voima Lähi-Idän rauhanponnistelujen takana viimeisen 25 vuoden ajan, tarvitsee vain laskea yksi ynnä yksi, niin tiedämme kuka on se prinssi, josta Daniel 9:27 todella puhuu.
Charles koskettaa ja hurmaa jälleen yleisöä hänen erinomaisella puhetaidoillaan, kuten nähtävissä kuulijoiden tunteellisesta reaktiosta kohdassa 3:33
