Oliko Paavin ennennäkemätön vierailu USAn kongressissa neljä päivää ennen superverikuuta profeetallinen enne lähestyvästä Rooman tuhosta ja Laittomuuden ihmisen ilmestymisestä?

22. syyskuuta juutalaiset kaikkialla maailmassa viettivät heprealaisen kalenterin pyhintä päivää – Jom kippuria, joka päättää Roš hašanasta (juutalainen uusivuosi) alkaneen kymmenen päivän katumusjakson. Samana päivänä Paavi Franciscus saapui Yhdysvaltoihin kuuden päivän vierailulle, joka kesti sunnuntai-iltaan asti. Pari tuntia paavin lähdön jälkeen suurimmassa osassa läntistä pallonpuoliskoa, Pohjois-Afrikkaa ja Lähi-Itää oli nähtävissä äärimmäisen harvinainen ilmiö, kuunpimennyksen (verikuu) ja superkuun konjuktio osana vuosisadan ensimmäistä ja viimeistä tetradia (neljän perättäisen täydellisen verikuun sarjaa), joka korreloi juutalaisten juhlapyhien kanssa. Paavi on vieraillut Yhdysvalloissa ennenkin mutta historiallisen tämänkertaisesta tekee se, että se oli ensimmäinen kerta kun paavi päätti puhua Yhdysvaltain kongressissa. 

eclipse-9-27-28-2015-Scott-MacNeill-e1443521029552
Charlestownin Frosty Drew Observatoriossa napattu kuva 27-28 päivän superverikuusta.

Edellinen kerta kun superverikuu nähtiin näin laajasti oli vuosi 1982. Ja edellinen kerta kun tetradi osui yhteen heprealaisten juhlapäivien kanssa oli vuosi 1967-68. Tätä edeltävät vuodet olivat 1949-50 ja 1493-94. Jokainen kolmesta edeltävästä tetradista merkitsi hyvin järisyttävää aikaa juutalaisen kansan historian ja koko maailmanhistoria kannalta. Vuonna 1967 Israelin sotavoimat miehitti kuuden päivän sodassa Itä-Jerusalemin Vanhan Kaupungin (jossa Jeesuksen aikana sijaitsi Herodeksen temppeli). Tämän tapahtuman Jeesus ennusti Luuk. 21:24:ssä osana Hänen toista tulemustaan edeltäviä maanpäällisiä merkkejä (katso itse ellet usko). Vuonna 1948 Israelin valtio syntyi uudestaan yli kahden ja puolen tuhannen vuoden jälkeen aivan kuin Israelin profeetat olivat ennustaneet sitä lukuisissa profetioissaan. Jopa sen päivälleen tarkka ajankohta nähtiin edeltä Danielin näyissä.

Vuosi 1492 liittyy juutalaisten historiaan siten, että tuolloin sadat tuhannet juutalaiset karkotettiin Espanjasta osana Ferdinandin ja Isabellan käynnistämää Espanjan inkvisitiota. Tuo vuosi merkitsi myös Amerikan mantereen löytymistä ja Espanjan siirtomaavallan syntyhetkeä. Historioitsijat ovatkin pitäneet sitä yhtenä vedenjakajana keski-ja uuden ajan välillä. Joten mitä ikinä tapahtuukaan seuraavien kuukausien aikana, tämä ei tee tyhjäksi kolmen edeltävän tetradin ajankohdan historiallista painoarvoa. Ovatko em. ennakonäytökset varoitusmerkkinä siitä, että jotakin suurta on tapahtumassa lähiaikoina? Maanantain verikuusta on tehty jo kymmeniä videoita Youtubeen missä useat eri henkilöt esittivät omia teorioitaan siitä mitä piti tapahtua kuluneen syyskuun aikana.

Villeimmät spekulaatiot koskivat Genevessä sijaitsevan hiukkaskiihdytin CERNin uudelleen käynnistämistä ja asteroidin yhteentörmäystä. Nyt kun syyskuu on vaihtunut lokakuun puolelle eikä taivas ole pudonnut vielä päällemme, voin vain kuulla pilkkaajien ivallisen naurun päässäni. Olenpahan jo itsekkin saanut sellaisen ”kunnian”, että minut seppelöitiin kaksplus -äitiyslehden blogikeskusteluissa ”tinahatulla” (so. vainoharhaisuuden merkki). ”Kallonkutistajalla” olen kyllä käynyt jo kolmisen vuotta, mutta en tietääkseni vainoharhoista (olen alkanut tosin epäillä, että hän tekee töitä salaisen palvelun laskuun ja yrittää ohjelmoida minusta Mantshurian kandidaattia). Kuten kolmesta edellisestä tetradista on havaittavissa, historiallinen murros-kohta tapahtui joko tetradin ensimmäisenä tai toisena vuotena tai vuosi ennen. Kaksi täydellistä verikuuta osui juutalaisiin juhlapyhiin myös 32 jKr., mikä oli Jeesuksen ristiinnaulitsemista edeltävä vuosi ja taas 70 jKr (temppelin hävitys).

Esimerkeistä näkyy se, että historiallisesti järisyttävä tapahtuma voi esiintyä myös vuosi ennen tai jälkeen tetradin kahden vuoden jaksoa. Näin ollen profeetallinen aikajänne ulottuu vuodesta 2013 vuoteen 2016. Meillä ei ole tarvetta myöskään spekuloida sillä mitä kyseisen aikajakson sisällä saattaisi tapahtua sillä jokainen Raamattunsa tunteva tietää kyllä hyvin viimeisten päivien tapahtumien sisällön ja kronologian. Kun tunnemme raamatullista lopun ajan kronologiaa voimme suhtautua hyvin kriittisesti esim. väitteisiin asteroidin yhteentörmäyksestä. Ilmestyskirjan mukaan tällaista ei tapahtuisi ennen kuin vasta seitsenvuotisen vihan ajan lopussa (Ilm. 8:8, 9:1). Alla luetteloin lopun tapahtumien järjestyksen siten kuin sen itse ymmärrän. Muutamissa kohdissa on olemassa tiettyjä näkemyseroja, mutta seuraavan kaavion olen perustellut tarkemmin kirjassani.

  • Israelin kansallinen jälleensyntyminen 1948 käynnistää ”viikunapuun merkin” sukupolven (Matt. 24:34). Kaikki seuraavista tapahtuu tämän sukupolven eläessä (vuoteen 2028 mennessä)
  • Jeesuksen aikainen Jerusalem (Vanha Kaupunki) palaa juutalaisten hallittavaksi osana pakanain aikojen täyttymistä (Luuk. 21:24). Täyttyi 1967 vaikka Temppelivuoren alue on edelleen muslimien hallussa.
  • Kristikunnan ja kristillisen kirkkokuntien suuri luopumus Jumalan pyhästä Sanasta ja kristillisen opin perusteista (2.Tess. 2:3). On täyttynyt jo useita vuosikymmeniä, mutta kiihtynyt vuosituhannen vaihteessa.
  • Laittomuuden ihmisen (Antikristuksen) ilmestyminen (2. Tess. 2:3) ”saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä” ja hänen aikaisemmin salatun persoonansa paljastuminen valvovalle seurakunnalle (Ilmestyskirjan ensimmäinen sinetti avataan).
  • Venäjän johtama koalitio hyökkää Eurooppaan ja Israeliin (Googin sota) Hesekielin (Hes. 38-39) ja Jooelin (luku 2) näyn täyttymyksenä (Ilmestyskirjan toinen sinetti avataan).
  • Suuri Pyhän Hengen vuodatus samaan aikaan kun Herra antaa ”näkyä ihmeitä taivaalla ja maassa: verta ja tulta ja savupatsaita; aurinko muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi, ennenkuin Herran päivä tulee, se suuri ja peljättävä.” (kolmas, neljäs, viides ja kuudes sinetti avataan)
  • Antikristus solmii seitsenvuotisen rauhan Israelin ja arabikansojen välille (kuudennen ja seitsemännen sinetin välinen tauko Ilmestyskirjan luvussa 7). Sadat miljoonat Kristuksessa kuolleet ja maanpäällä elävät pyhät temmataan Uuteen Jerusalemiin aivan kuin Johannes näki Ilm. 7:9:ssä. Seitsemän vuoden vihan aika käynnistyy.
  • Kolmannen juutalaistemppelin perustukset pystytetään Temppelivuorelle 220 päivää Antikristuksen solmiman liiton jälkeen (Dan. 8:14, 9:27).
  • 1260 päivää tuon liiton jälkeen Antikristus häpäisee temppelin asettamalla sinne hävityksen kauhistuksen ja julistaa itsensä Jumalaksi (Dan. 9:27, 11:31, Matt. 24:15, 2.Tess. 2:4, Ilm. 11:2).
  • Ilmestyskirjan kaksi todistajaa aloittaa tehtävänsä (Ilm. 11:3). Antikristus saa globaalin vallan kaikista kansoista ja kielistä ja käynnistää Israelin ja kristittyjen vainon (Dan. 9:27, Ilm. 12:14, 13:5-7).
  • Seitsemän enkeliä puhaltaa seitsemän tuomion pasuunaa ja vuodattaa seitsemän vihan maljaa (Ilm. 8-9, 15-19).
  • Suuri Babylon tuomitaan (Ilm. 14:8, 17-18).
  • Suuri tulena palava tähti (asteroidi) putoaa maanpäälle (Ilm. 8:10).
  • Harmageddonin taistelu kaikkien maan kanskuntien kesken hävittää kolmanneksen ihmiskunnasta. Kiina liittolaisineen lähettää 200 miljoonaisen armeijan länteen kohti Israelia (Ilm. 9:13-21, 16:12-16).
  • Jeesus saapuu taivaista valkoisella ratsullaan ja kaikkien maan asukkaitten silmät tulevat näkemään Hänet (Ilm. 19:11-21).
  • Pyhien tuhatvuotinen valtakunta perustetaan maanpäälle (Ilm. 20:1-5).

Oliko verikuu alarmistit väärässä?

Tällaiseen kysymykseen olisi mahdoton vastata vielä tällä hetkellä. Edes Mark Biltz ei väittänyt, että mikään edellä mainituista olisi pitänyt tapahtua syksyyn mennessä. Helmikuussa julkaistussa kirja-arviossani tein hieman hätäisiä johtopäätöksiä kun yritin sovittaa syyskuun superverikuun Ilmestyskirjassa mainitun verikuun paikalla kuudennessa sinetissä. Jos kuudennen sinetin verikuu olisi viitannut syyskuun tapahtumiin, tällöin Antikristuksen olisi pitänyt esiintyä maailmalle (ensimmäinen sinetti) jo paljon ennen syyskuuta. Myös Venäjän hyökkäys Israeliin olisi pitänyt tapahtua jo kesällä ja Dan. 9:27:n 70. vuosiviikon pitäisi alkaa juuri näillä main. Uskon nimittäin, että Ilmestyskirjan kuusi sinettiä edeltää tuota seitsemän vuoden ajanjaksoa.

Tämä taas olisi tehnyt tyhjäksi sen mitä esitin jo kirjassani – että pakanoiden armotalouskausi (so. seurakunnan aika) päättyisi vuonna 2016 – ei 2015 – jolloin Antikristus ilmestyy maailmalle ihmeineen ja merkkeineen ja seurakunta temmataan Karitsan häihin. Tällaisen ennustuksen takana on kaksi erillistä näkyä Danielin kirjassa. Tämä toisen pohjalta kristityt tutkijat ehdottivat Jeesuksen takaisin paluun rajaksi vuotta 2016 jo 1800 -luvun alussa. Teoria liittyy siihen, että Danielin kirjan 7:n luvun profetia ”pienen sarven” noususta voidaan yhdistää vuoteen 756 jolloin paavius nousi ensimmäistä kertaa poliittiseksi voimaksi paavillisessa kirkkovaltiossa. Seikkaperäiset historialliset ja raamatulliset perusteet sille väitteelle, että 7:n luvun pieni sarvi viittasi paaviuden nousuun, on esitetty kirjani luvussa 10-11.

Tämä historisistinen tapa tulkita Danielin näkyjä oli vallitseva näkemys protestanttien keskuudessa 1500 -luvulta 1800 -luvulle. Tämän historisistisen mallin pohjalta Adam Clarke esitti vuonna 1831 seuraavan ennustuksen:

Kuten antikristuksen vallan ja hallitsevuuden täytyy tässä esitettyjen periaatteiden valossa kiinnittyä vuoteen 756 jKr., siten hänen valtansa lopun tulee täyttyä 1260 vuotta myöhemmin; vastaten vuotta 2016 kristillistä ajanlaskua, minkä ääretön viisaus on asettanut tälle kaun odotetulle tapahtumalle. Aamen ja aamen!

Samaisen näyn pohjalta oli esitetty vuosisatojen aikana lukuisia eri vuosilukuja Jeesuksen paluulle. John Cotton, puritaani Massachusettsin lahden siirtomaassa, ehdotti 1600 -luvulla vuotta 1655, Thomas Beverley vuotta 1697, Pierre Jurieu 1714, William Lowth 1866. Isaac Newton sijoitti sen puolestaan niin myöhäiseen aikaan kuin 2060. Vuonna 2003 maailman sanomalehdissä toitotettiin suureen ääneen Newtonin maailmanlopun ennustetta, mutta harvat journalistit näkivät sitä vaivaa että olisivat selvittäneet sen takaa löytyvät raamatulliset ja historialliset perusteet. Omassa kirjassani en vain perustele tämän tulkinnan rationaalisia syitä, mutta myös sen miksi em. vuosiluvuista vain Adam Clarken esitys noudattaa kaikista tarkimmin historian ja profetian realiteetteja.

Kuvittele! Clarke esitti Jeesuksen paluulle vuotta 2016 180 vuotta ennen Mark Biltzin havaintoa vuosien 2014-2015 tetradin profeetallisesta enteellisyydestä. Sattumaako? Tuskinpa. Vuosien 2014-2015 tetradi oli siis ainoastaan taivaallinen enne, joka kuulutti nyt alkaneen juutalaisen vuoden 5776 (2015-2016) keskiyön hetkeä josta Jumalan miehet varoittivat maailmaa jo 1800 -luvun alussa. Koska profetioissa kaikki näyttää olevan yhteydessä lukuun seitsemän (70 vuosiviikkoa, seitsemän sinettiä, seitsemän pasuunaa, seitsemän vihan maljaa jne., jne.), onkin mielenkiintoista, että syksyllä 2015 Israelin kalenterissa päättyi taas yksi seitsemän vuoden shmita sykli ja kesällä 2016 tulee kuluneeksi 49 (7×7) vuotta Itä-Jerusalemin Vanhan Kaupungin miehityksestä, jonka Jeesus ennusti Luuk. 21:24:ssä. Syksyllä 2016 alkaa juutalainen vuosi 5777 (tämä ei tosin vastaa oikeaa ikää Aadamin luomisesta, ks. tämä artikkeli)

Merkit maanpäällä ja taivaassa

Jeesuksen mukaan Hänen toiseen tulemukseensa viittaavat merkit eivät näkyisi vain maanpäällä mutta myös taivaissa. Luuk. 21:25:ssä Hän sanoi, ”Ja on oleva merkit auringossa ja kuussa ja tähdissä, ja ahdistus kansoilla maan päällä ja epätoivo, kun meri ja aallot pauhaavat.” Tuohon aikaan tähdillä viitattiin myös Marssin tai Venuksen kaltaisiin planeettoihin. Onkin merkittävää, että 28. päivän verikuuta seuraavana aamuna maailman ykkösuutisena oli avaruushallinto NASAn ilmoitus, että Marssin pinnalta on löydetty juoksevaa vettä. Tämä taivaallinen merkki osui samalle päivälle tetradin päättävän superverikuun kanssa. Heinäkuun puolivälissä avaruusluotain New Horizonin ottamat tarkat kuvat paljasti taas toisen merkin ”tähdissä” – Pluton pinnalla havaittiin valtava sydämen muotoinen kuvio. Tällaisia merkkejä ei olisi voinut tunnistaa ennen meidän nykyistä avaruusaikaamme.

Maanpäällisistä merkeistä Jeesus mainitsi mm. sodat ja sanomat sodista. ”Kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, ja tulee suuria maanjäristyksiä, tulee ruttoa ja nälänhätää monin paikoin, ja taivaalla on oleva peljättäviä näkyjä ja suuria merkkejä.” (Luuk. 21:10-11). Syyskuun alussa kerrottiin: ”Olemme olleet minuuttien päässä kolmannen maailmansodan kauhuista ’66 kertaa viimeisen 18 kuukauden ajan’, varoittavat asiantuntijat.” Artikkeli inquisitr.comissa jatkaa:

Kolmannen maailmansodan käsittämätön helvetti ja kauhu oli vain minuuttien päässä tulossa karuksi ja brutaaliksi todellisuudeksi 66 erillisessä tilanteessa kuluneen puolentoista vuoden aikana, sanovat asiantuntijat. Jännite Vladimir Putinin Venäjän ja NATO voimien välillä on kaikkien aikojen suurin, ja kahta supervoimaa on varoitettu että heidän pitää löytää sopimus sotilasharjoitusten sääntöihin ehkäistäkseen konfliktin, joka johtaa kolmanteen maailmansotaan. Suhteet Putinin ja Naton välillä ovat olleet karilla sen jälkeen kun Venäjä miehitti Ukrainalta Krimin ja sitten viimeisen maaliskuun, “lähestyvä sotilaallinen yhteenotto” näiden kahden välillä on kiihtynyt. The European Leadership Network (ELN) varoitti äskeisessä raportissaan, että Venäjä on ”aktiivisesti valmistautumassa konfliktiin NATOn kanssa,” mikä voisi eskaloitua kolmannen maailmansodan skenaarioksi ja molemmat puolet ovat siitä lähtien voimistaneet suurenluokan sotilasharjoituksiaan ”sotasuunnitelmat mielessä.”

Maaliskuun 2014 Krimin miehityksestä alkanut kolmanteen maailmansotaan varustautuminen näyttää korreloivan vuosien 2014-2015 tetradin ajoituksen kanssa. Monta muutakin äärimmäisen huolestuttavaa kehitystä on esiintynyt tämän aikavälin sisällä. Yksi näistä oli ISIS-järjestön nousu Irakissa ja Syyriassa ja siitä osittain seurannut Euroopan pakolaiskriisi, jonka HS ilmoitti elokuussa olevan pahin sitten toisen maailmansodan. Isiksen hirmuvallan ohella pakolaisia tältä alueelta virtaa Eurooppaan myös vuoden 2011 arabikeväästä alkaneen Syyrian sisällissodan myötä, joka on surmannut jo yli 300 tuhatta ihmishenkeä. Arabikevät on myös jakanut suurvaltoja erilleen. Vuonna 2011 Venäjä vastusti Gaddafin vallassa olleen Libyan NATO-pommituksia ja Gaddafin ohella se on tukenut myös Syyrian veristä hallintoa.

Putinin mukaan ainoa ratkaisu pakolaiskriisiin ja Syyrian sisällissotaan on Bašar al-Assadin hallinnon sotilaallinen tukeminen kapinallisia ja Isistä vastaan. Maanantaina 28. syyskuuta – superverikuun päivänä – hän esiintyi YK:ssa vaatimassa Venäjä-johtoista koalitiota yhtymään ”terrorismin vastaiseen” taisteluun Syyriassa Assadin rinnalla. USA on tukenut Syyrian kapinallisia sillä  Bašar al-Assadin hallinto kuuluu lännen määrittämään ”pahan akseliin” yhdessä Iranin ja Pohjois-Korean kanssa. Se oli juuri kuluneella syyskuulla – johon vuosien 2014-2015 tetradi huipentui – kun uutislehdissä kerrottiin Venäjän lisänneen sotilaallista läsnäoloa Syyriassa. Associated Pressin mukaan Israelin puolustusvoimien päällikkö julisti torstaina 10. syyskuuta, että ”Venäjä on lähettänyt sotilasvoimiaan Syyriaan äskeisinä päivinä”. 

Krimin miehitys oli ainoastaan välietappi Venäjän sotavoimien matkalla kohti Lähi-Itää. Heinäkuussa Reuters nimittäin kertoi, että ”Venäjä aikoo varustaa Syyriaa 200,000 tonnilla nestekaasua (LPG) vuotta kohti Krimin Kerchin sataman kautta.” New York Post raportoi 19. syyskuuta, että ”on olemassa merkkejä ettei Venäjän tyytyisi tukemaan vain Assadia. Se haluaa hallita Syyriaa.” Viimeaikainen kehitys näyttäisi siis korreloivan täsmälleen siihen skenaarioon mitä profeetalliset julistajat ovat ennakoineet jo vuosikymmeniä Hesekielen Googin sotaa koskevasta näystä – että Venäjä lähettää sotavoimansa Israelia vastaan kohta Antikristuksen ilmestymisen jälkeen. Kylmän sodan aikoina tämä skenaario oli hyvin uskottava sillä Neuvostoliiton hallitus oli avoimen sionismivastainen – itseasiassa suuri osa nykyisestä anti-sionismi propagandasta on alkujaan Neuvostoliiton luomaa – ja tuki arabivaltoja Israelin ja arabien välisissä konflikteissa.

Neuvostoliiton romahtaessa monet menettivät uskonsa profetioihin Venäjän agressiosodista Euroopassa ja Lähi-Idässä, mutta tämän päivän tapahtumat ovat tehneet niistä ajankohtaisempia kuin koskaan ennen. Onko siis Syyrian sisällissota se koukku Venäjän leuiossa (Hes.38:4), minkä Hesekiel sanoo vetävän Roosin, Mesekin ja Tuubalin ruhtinaan taistelemaan Israelin vuorille? Vaikka Israel on julistanut itsensä puolueettomaksi Syyrian sisällissodassa, al-Assadin dynastia on ollut jo vuosikymmeniä Israelin pahimpia vihollisia. Yksikin väärä liike ja juutalaisvaltion porteilla on pian Venäjän karhun massiivisen armeija. Ei ole sattumaa, että Putinin Syyria-puhe YK:ssa osui juuri samalle päivälle superverikuun kanssa.

Hesekielen lisäksi tästä Venäjän hyökkäyksestä Israeliin kerrotaan myös Jooelin toisessa luvussa (Jooel 2:20). Muutamaa jaetta myöhemmin Jooel mainitsee suuren Pyhän Hengen vuodatuksen (j. 28-29) ja merkit ”taivaalla ja maassa: verta ja tulta ja savupatsaita; aurinko muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi, ennenkuin Herran päivä tulee, se suuri ja peljättävä.Verikuu liittyy siis juuri tähän kontekstiin – Venäjän hyökkäykseen Israelin vuorille. Samaan kontekstiin liittyy myös suuri herätys jonka Pyhä Henki vuodattaa kansakuntien keskuuteen. Tetradin aikana tapahtuneista profeetallisista enteistä mainitsemisen arvoinen on myös Kreikan heinäkuinen maksukyvyttömyys – ensimmäinen kerta historiassa kun teollisuusmaa joutui tälle listalle – ja Kiinan kesä-elokuussa tapahtunut pörssiromahdus, jonka taloustieteen asiantuntijat julistivat olleen paljon pahempi kuin vuosien 2007-08 subrime-kriisi.

Näyttämö näyttää olevan siis valmis Googin sodalle ja Ilmestyskirjan neljälle hevosmiehelle. Ennen punaista sodan hevosta ilmestyy kuitenkin valkoinen hevonen, jonka ratsastaja ”lähti voittajana ja voittamaan” ja tuomaan väärää rauhan ja sovinnon sanomaa maan ihmisille. Tämä henkilö on Antikristus itse sillä hän matkii Jeesusta, Juudan Leijonaa, joka saapuu valkoisella ratsullaan taivaan pilvistä Ilmestyskirjan luvussa 19. Ensimmäisen sinetin avaaminen on siis rinnakkainen Paavalin profetialle Laittomuuden ihmisen ilmestymisestä (2.Tess. 2:3), mutta se ei vielä käynnistä seitsemän vuoden vihan aikaa (70. vuosiviikko Dan. 9:27:ssä) sillä näiden kahden välissä on Googin sota ja Ilmestyskirjan viisi muuta sinettiä. Myös seurakunta on maanpäällä vielä tuolloin kuten perustelin kirjani luvussa 1-2.

Joten palatakseni aikaisempaan kronologiaan jonka esitin artikkelin alussa, kolme ensimmäistä merkkiä on jo käynyt toteen. Israelin jälleensyntyminen 1948, Jerusalemin paluu juutalaisten hallittavaksi 1967 ja seurakunnan laajamittainen luopumus. Seuraava odotettavissa oleva tapahtuma ei ole seurakunnan ylösotto (tämä ei poista sitä miksi meidän ei tulisi odottaa Hänen paluutaan hetkellä minä hyvänsä) vaan Antikristuksen ilmestyminen ja hänen identiteetin paljastuminen valvovalle seurakunnalle. 2. Tess. 2:3:ssa sana ”ilmestyä”, apokalýptō, tarkoittaa paremminkin paljastumista tai Pyhän Hengen antamaa uudistunutta ilmestystietoa Raamatun profeetalliseen Sanaan.

Tämä on sitä mitä kirjani ja tämä verkkosivu tekee juuri nyt. Samalla kun Laittomuuden ihmisen identiteettiä on paljastettu jo vuosikymmeniä sellaisten henkilöiden kuin Monte Judahin, Tim Cohenin ja nyt myös minun kauttani, hänen aikansa ei ole vielä tullut ilmestyä maailmalle ihmeineen ja merkkeineen ja messiaanisen tehtävänsä saattelemana. Samalla sekulaarit uutislehdet kertovat, että tällaista tehtävää varten Walesin Prinssi on valmistanut itseään jo useita vuosia – maailma ei vain ole vielä hyväksynyt hänen ”jumalallista elämäntehtävää” Vivienne Westwoodin kaltaisia yksilöitä lukuunottamatta. Mutta koska luopumus on edennyt jo hyvin pitkälle ja Googin sodan läheisyyteen viittaavat merkit voidaan nähdä jo päivittäisissä uutislehdissä, täytyy Antikristuksen ilmestymisenkin olla aivan oven edessä. Seuraavaksi kysynkin: oliko paavin saapuminen Yhdysvaltoihin ja hänen puheensa USA:n kongressissa merkkinä Antikristuksen lähestyvästä esiintulosta?

Paavin visiitin profeetallinen painoarvo

Mitä tekemistä paavin puheella Yhdysvaltain kongressissa on Antikristuksen kanssa? Ja miksi se tapahtui juuri 28. päivän superverikuun lähestyessä? Kuten alustuksessa mainittiin, tämä oli ensimmäinen kerta historiassa kun paavi puhui USA:n edustajain-huoneen ja senaatin edessä ja se tapahtui Jom Kippuria seuraavana päivänä vuonna 5776 (2015-2016) heprealaista kalenteria. Miksi syyskuun verikuu olisi yhteydessä Rooman paaviin? Kenties siksi, että Danielin kirjan selittäjät yhdistivät jo 1800 -luvulla vuoden 5776 Roomaan ja paaviuteen. He sanoivat tämän olevan se vuosi jolloin Rooman ja paaviuden tuomio oli määrätty edeltä Danielin näyn mukaisesti. Tässä kohtaa moni kysyy, että tuomio mistä? Eikö paaviuden keskiaikaiset rikokset ole jo aikaa sitten vanhentuneet? Toisin kuin monet luulevat, paaviuden korruptio ei ole mikään historiallinen ilmiö. Se on nykypäivää.

Esimerkiksi The Guardian raportoi toukokuussa 2011 kuinka ”Punainen Risti ja Vatikaani molemmat auttoivat tuhansia natsisotarikollisia ja yhteistyökumppaneita pakenemaan toisen maailmansodan jälkeen kirjan mukaan, joka vetää yhteen todistusaineiston julkaisemattomista dokumenteista”. On syytä muistaa, että Paavillisen kirkkovaltion tilalle luotu Vatikaani – jonka valtionpäänä on paavi itse – luotiin vuonna 1929 osana Paavi Pius XI:n tekemää sopimusta fasistisen Italian kanssa. Tämä katolisen kirkon sopimus paholaisen kanssa takasi pyhän istuimen riippumattomuuden, mutta samalle se joutui tunnustamaan fasistisen puolueen legimiteetin Italiassa ja Saksassa.

Toinen modernia paaviutta koskeva häpetahra on roomalaiskatolisessa kirkossa jo vuosisatoja pesineiden kieroutuneiden pappien harjoittaman lasten hyväksikäytön systemaattinen salailu ja peittely, joka on määrätty Rooman kirkon hierarkian ylimmiltä asteilta. Tällainen syytös on vahvistettu julkisuuteen vuotaneissa dokumenteissa – kuten 31. tammikuuta 1997 kirjatussa Cloynen raportissa – ja se vahvistetaan myös sellaisissa dokumenttifilmeissä kuin Oliver O’Gradyn elämään keskittyvässä Päästä meidät pahasta ja Alex Gibneyn ohjaamassa Mea Maxima Culpa: Silence in the House of God, joka käsittelee 200 kuuron lapsen hyväksikäyttöä Pyhän Johanneksen kirkossa vuosina 1950 – 1974 (molemmat oli suomeksi tekstitettynä Netflixissä mutta nyttemmin poistettu – miksiköhän?). Katolisen Irlannin pääministeri Enda Kennyn antoi seuraavan julkilausuman Cloynen raportin paljastuksista:

Cloynen raportti paljastaa sen toimimattomuuden, elämästä vieraantumisen ja elitismin, joka hallitsee Vatikaanin kulttuuria tänään. Lasten raiskaamista ja kidutusta vähätellään. Etusijalle asetetaan kirkko ja sen mahti, asema ja maine. Tällainen laskelmoitu kanta on täysi vastakohta sille nöyryydelle ja myötätunnolle, mille Rooman kirkko oli perustettu.

Myös seuraava uutinen The Guardianissa vahvistaa tämän lausunnon: ”Vatikaani ohjeisti katolisia piispoja ympäri maailman salaamaan seksuaalisen hyväksikäytön tapaukset sen uhalla että heidät heitettäisiin kirkosta ulos. The Observer on hankkinut 40-vuotta vanhan luottamuksellisen dokumentin salaisista Vatikaanin arkistoista mitä lakimiehet ovat kutsuneet ’suunnitelmaksi petokselle ja salailulle’. Eräs brittiläinen asianajaja, joka on toiminut Kirkon lasten hyväksikäytön uhreille, kuvasi sitä ’räjähdysherkäksi’. 69-sivun latinankielinen dokumentti, joka kantaa Paavi Johannes XXIII sinettiä, oli lähetetty kaikille piispoille maailmassa. Ohjeet hahmottelee politiikan ’tiukimmalle’ salassapidolle koskien syytteitä seksuaalisista hyväksikäytöistä ja uhkailee kirkonkirouksella niitä jotka puhuvat sen julkisuuteen.”

Kun kuurimykkiä lapsia hyväksikäytetään sellaisten miesten toimesta, joiden vaatteita koristaa meidän Vapahtajamme risti, he lokaavat Hänen pyhän nimensä nauliten Hänet uudelleen häpeäpuuhun. Nämä lapset eivät voi huutaa tuskaansa maailmalle, mutta heidän huutonsa kantautuu kyllä taivaallisen Isän korviin. Tällaisten rikosten tarkoituksellisella salailulla Rooman kirkko on kerännyt päänsä päälle tulisia hiiliä ja sen tuomio on todellakin lähestymässä. Danielin 7:n luvun näyssä Rooman tuomion kanssa samaan aikaan tapahtuu se mitä Daniel kuvaili näin: ”taivaan pilvissä tuli Ihmisen Pojan kaltainen; ja hän saapui Vanhaikäisen tykö, ja hänet saatettiin tämän eteen.” (j. 13) Tämä ei kuvaa vielä Jeesuksen julkista paluuta Öljymäelle (Ilm. 19).

Tämä jae viittaa Hänen salaiseen paluunsa taivaan pilvissä noutamaan seurakuntansa Jumalan luokse (vrt. 1. Tess. 4:16-17). Profetian mukaan tämä siis tapahtuisi 1260 vuotta 756 jKr. alkaneen paavinvallan jälkeen. Näky myös mainitsee, että tuon aikamäärään umpeuduttua ”Oikeus istui tuomiolle, ja kirjat avattiin.” (j. 10) Tämä viittaa Ilmestyskirjan seitsemällä sinetillä suljettuun kirjakääröön, joka avataan tuon 1260 vuoden aikajakson umpeuduttua. Futuristisen profetiantulkinnan kannattajat protestoisivat tässä kohtaa, että Danielin 7:n luvun näky pienestä sarvesta viittaa yksilöön – so. Antikristukseen – joka hallitsee 1260 päivän ajan ennen Jeesuksen paluuta. Samalla kun allekirjoitan tämän täysin, kirjani todistaa myös sen ettei näyn futuristinen täyttymys yksilö-Antikristuksessa tee tyhjäksi sen historistista selitystä, joka yhdistää pienen sarven paaviuteen ja 1260 päivän 1260 vuoteen.

Paavi Franciscus – Ilmestyskirjan Väärä Profeetta?

Samalla kun Kirjoitukset antavat hyvin seikkaperäiset tunnusmerkit Antikristuksen identiteetistä (Danielin 11. luku ennustaa hänen maansa ja sukunsa historian), olen ollut paljon varovaisempi antamaan mitään varmoja lausuntoja väärän profeetan henkilöllisyydestä koska tällainen edellyttäisi ensiksi mainittua enemmän spekulointia. Kuitenkin, ne tunnusmerkit joilla häntä on kuvattu Ilmestyskirjassa näyttäisi soveltuvan enemmän tai vähemmän paaviin yleensä ja Franciscusiin erityisesti. Jo se että paavius yhdistetään Danielin Kirjassa Antikristuksen edelläkävijäksi antaa voimakkaan syyn ajatella, että paavilla olisi jokin rooli lopullisen yksilö-Antikristuksen rinnalla. Tässä kohtaa on syytä huomioida myös ne lukuisat profetiat ja näyt mitä liikkui keskiajalla roomalaiskatolisten mystikkojen keskuudessa.

Näiden näkyjen mukaan koko maailman hallinta annettaisiin kahden miehen käsiin juuri ennen Jeesuksen toista tulemusta. Toinen näistä on Kaarle Suuren sukupuusta polveutunut Rooman viimeinen keisari ja toinen hänen kanssaan liittoutunut viimeinen paavi. Mielenkiintoista tässä on se, että joissakin – itseasiassa suurimassa osaa – näitä profetioita viimeisen keisarin nimeksi paljastetaan Charles (Charles kuten Kaarle Suuri, Charles the Great). Vaikka näissä profetioissa tätä henkilöä ei assosioida suoraan Antikristukseen, hänen kuvauksensa rinnakkaisuus Raamatun Antikristus-ennustuksiin vahvistaa hänen olevan sama henkilö. Käsittelin tätä aihetta kirjani kolmannessa luvussa väliotsikossa Antikristus: Rooman viimeinen keisari? ja myös luvun 10 lopussa. Aihetta käsitelty myös toukokuisessa julkaisussani Pyhän Rooman keisarit Kaarle Suuri ja Kaarle V. Miksi näiden historiallisten hahmojen tunteminen on olennaista Antikristuksen tunnistamiseksi?

Antikristuksen yhteys Kaarle Suureen oli yksi niitä syitä miksi päätin sisällyttää hänet kirjani nimeen (käsikirjoituksen alkuperäinen nimi oli Islam, Eurooppa ja Antikristus). Lisää todisteita sille, että tämän Charles-nimisen hallitsijan ja hänen kanssaan liittoutuneen paavin ilmestyminen viittaa juuri meidän aikaamme, tulee Pyhän Malakian – 1100 -luvulla eläneen roomalaiskatolisen munkin – näystä, joka luetteloi viimeisten paavien sarjan ennen Pietari roomalaista, jonka aikana ”seitsemän kukkulan kaupunki (so. Rooma) tuhotaan, ja hirmuinen tuomari tuomitsee hänen kansansa”. Tätä paavien luetteloa seuraamalla päädytään siihen, että Pietari roomalainen ja Paavi Franciscus olisivat yksi ja sama henkilö ja näin ollen hän olisi myös se paavi joka asettaa Antikristuksen päähän Rooman viimeisen keisarin kruunun ja hallitsee maailmaa hänen rinnallaan 1260 päivää eli 3,5 vuotta.

Paavi Franciscus näyttäisi sopivan Pietari roomalaisen ja Johanneksen näkemän väärän profeetan kenkiin monessa merkityksessä. Ensinnäkin, hän nousi valtaan hyvin poikkeuksellisesti, kun hänen edeltäjänsä Benidictus XVI ilmoitti eroavansa virastaan millaista ei ollut tapahtunut sitten keskiajan. Vaikka Franciscus on ensimmäinen Euroopan ulkopuolelta noussut paavi sitten 700-luvulla eläneen Gregorius III:n, hän sopii myös Malakian määritelmään Pietari roomalaisesta sillä hänen perheensä oli alkujaan italialainen, joka pakeni Mussolinin aikana Etelä-Amerikkaan. Mutta onko Pietari roomalainen sama henkilö kuin Ilmestyskirjan väärä profeetta, jota luku 13 kutsuu toiseksi pedoksi (Ilm. 13:11-18, 16:13, 19:20)? ”

St. Francis de Paola manitsee 1400 -luvulla, että Rooman viimeinen keisari ja pyhä piispa ”tulevat saamaan herruuden koko maailmassa.”  Ilmestyskirja puolestaan mainitsee: ”Ja minä näin toisen pedon nousevan maasta, ja sillä oli kaksi sarvea niinkuin karitsan sarvet, ja se puhui niinkuin lohikäärme [so. Saatana] Ja se käyttää kaikkea ensimmäisen pedon [so. Antikristus] valtaa sen nähden.” (Ilm. 13:11,12) Seitsemännen jakeen mukaan ensimmäisen pedon ”valtaan annettiin kaikki sukukunnat ja kansat ja kielet ja kansanheimot.” Toista petoa kutsutaan myöhemmin nimellä ”väärä profeetta”, mikä vahvistaa että kyseessä on henkilö eikä jokin valtiomahti (Ilm. 19:20). Ilmaisu ”karitsan sarvet” assosioi tämän persoonan itseensä Jeesuksen Kristukseen, jota Ilmestyskirjan symboliikka kuvailee seitsemän sarvisena Karitsana, joka oli ”ikäänkuin teurastettu” (Ilm. 5:6).

Kun jakeessa 5 Jeesusta kutsutaan ”Juudan leijonaksi”, tämä symboliikka yhdistää Hänet Israelin Messias-Kuninkaaksi Daavidin suvusta, jolle Jumala on antanut oikeuden hallita kaikkia maan kansakuntia. Mutta kun seuraava jae kuvailee häntä teurastettuna Karitsana, assosioi tämä symboliikka Hänet seurakunnan ylimmäiseksi papiksi Melkisedekin järjestyksen mukaan, ”jonka ei joka päivä ole tarvis, niinkuin ylimmäisten pappien, ensiksi uhrata omien syntiensä edestä ja sitten kansan; sillä tämän hän teki kerta kaikkiaan, uhratessaan itsensä.” (Hebr. 7:27). Karitsan päässä olleet seitsemän sarvea ja seitsemän silmää assosioidaan Johanneksen näyssä Jumalan seitsemään henkeen ”lähetetyt kaikkeen maailmaan.”

Seitsemän sarvea, seitsemän silmää ja seitsemän henkeä kuvaa näin ollen Pyhää Henkeä, joka toimii vielä maanpäällä luvuissa 2-3 kuvatun seitsemän seurakunnan kautta. Tämä lyö pohjan siltä laajalle levinneeltä väärinkäsitykseltä – jonka Scofiedin viiteraamaattu popularisoi 1900 -luvun alussa – että seurakunta olisi temmattu taivaaseen jo Ilm. 4:1:ssä. Jos tämä olisi todella näin niin miksi Johannes havaitsee taivaassa pyhien lukemattoman joukon kaikista kansoista ja kielistä vasta Ilm. 7:9:ssä? Tämä todistaa sen, että seurakunta on Antikristuksen esiintyessä ja viiden muun sinetin aikana edelleen maanpäällä korjaamassa viimeistä satoa taivaaseen ennen seitsemän vuoden vihan aikaa, ”joka on tuleva yli koko maanpiirin koettelemaan niitä, jotka maan päällä asuvat.” (Ilm. 3:10)

Toisen pedon tai väärän profeetan virka yhdistetään siis Jeesuksen tapaan seurakunnan ylimmäisen papin virkaan. Tämä tunnusmerkki on siten identtinen paavin aseman kanssa, joka on kaikkien kristillisten pappien ja piispojen ylimmäinen piispa (ainakin roomalaiskatolisen opin mukaan). Ekumeenisen liikkeen myötä paavin universaalia asemaa kristikunnan päänä on alettu tunnustaa aina ortodokseista luterilaisiin ja anglikaaneihin ja jopa evankelisista helluntailaisiin, kuten nähtiin Johannes Paavali II:n keräämän ennennäkemättömän laajan ihailun ja tuen myötä. Jopa paaviudelle aikaisemmin kriittinen Leo Meller on antanut myönteisen arvion kahdesta edellisestä paavista johtuen heidän järkkymättömästä sitoutuneisuudestaan kristillisiin arvoihin aikana jolloin protestanttiset kirkot ovat alkaneet luopua Raamatun arvovallasta enentyvässä määrin.

Vaikka itsekkin olen ”ekumeeninen” siinä suhteessa, että voisin aivan hyvin kutsua Jeesusta seuraavaa roomalaiskatolista kristittyä veljeksi tai sisareksi Kristuksessa, en voi suhtautua myönteisesti siihen kehitykseen jossa paavia on ryhdytty kunnioittamaan jopa evankelisissa piireissä jonkinlaisena kristikunnan universaalina äänitorvena jonka puheille kaikki tunnuskunnat voivat taputtaa ilman minkäänlaista soraääntä joukossa. Johannes Paavali II oli taitava sillanrakentaja, joka pystyi kaataamaan Rooman kirkkoon kytkettyjä ennakkoluuloja ja paikkaamaan vuosisatoja rikkirevittyjä haavoja kun hän teki sovinnon lukuisten kirkkokuntien kanssa, jotka olivat olleet vuosisatoja Rooman pahimpia vastustajia ja vihamiehiä. Kun hän puhui, hän esiintyi hyvin lempeästi ja sävyisästi ilman mitään uskonnollista fanatismia.

Vaikka en haluaisi kaivaa luurankoja kuolleen miehen haudasta, en käsitä silti miksi monien evankelisten keskuudessa vähätellään sitä, että tämä samainen paavi liehitteli myös ei-kristillisiä uskontoja. Kun hän vieraili pakanatemppeleissä hän ei ollut karkottamassa sieltä demonihenkiä – Paavalin mukaan pakanauskontojen jumalat ovat demoneita – mutta puhumassa universaalin rauhan puolesta uskonnollisen suvaitsevaisuuden nimessä. Hän esimerkiksi ylisti animismia ja buddhalaisuutta ja oli ensimmäinen paavi, joka vieraili moskeijassa ja suuteli Koraania – kirjaa, joka käskee tappamaan juutalaisia ja kristittyjä. Mitä luulet Rauhan Prinssin ajattelevan siitä, että mies joka sanoo olevan Hänen maanpäällinen edustajansa, käyttää aikansa sellaisten uskontojen liehittelemiseen jotka tappavat päivittäin Hänen omiaan ympäri maailmaa ja kuvittelee että tällainen ”suvaitsevaisuus” tuo rauhan maanpäälle.

Ja jos Vatikaani sitten onkin ollut peräänantamattomampi niille yhteiskunnallisille muutosvaatimuksille, jotka on saanut monet protestanttiset tunnuskunnat hylkäämään raamatullisen avioliittoinstituutin miehen ja naisen välisenä liittona, niin mitäpä kiitettävää tässä olisi kun samaan aikaan se on salaillut ja peitellyt homoseksuaalisuuttakin kauhistuttavampaa syntiä – lasten hyväksikäyttöä Jeesuksen nimeä käyttävien ”pyhien miesten” taholta. Ajatteleeko Rooman Kirkko (Vatikaani), että ”homoseksuaalisuus paha, lasten raiskaus OK”? Sanon suoraan, että tällainen tekopyhyys saa minut voimaan pahoin. Ja turha väittää, että paavi olisi ollut tietämätön. Esimerkiksi Kardinaali Ratzinger, myöhempi Benedictus XVI, johti 25 vuoden ajan uudelleen elvytettyä uskonopin kongrekaatiota, joka tunnetaan paremmin nimellä inkvisitio. Viraston päänä hänen työpöydelleen tuli tieto jokaisesta ympäri maailmaa esiintyneestä hyväksikäyttö tapauksesta.

Onneksi Rooman kirkolla on ollut Isä Doylen kaltaisia pastoreita, joilla on ollut moraalista selkärankaa seistä heidän kirkkonsa harjoittamaa vallan väärinkäyttöä vastaan ja taistella väsymättä pedofiilipappien uhrien rinnalla oikeuden puolesta – hylkäämättä silti katolista uskoaan. Tällainen mies on minun silmissäni oikeamielinen ja vanhurskas. En voisi kutsua milloinkaan paavia ”Pyhäksi Isäksi” sillä vaikka hänen sanansa olisivat kuinka tahansa suloisia, jos ne riitelevät tekojen kanssa tällainen arvonimi on kuin märkä rätti vasten Jumalan pyhiä kasvoja. Olemme vanhurskautettuja ja pyhiä vain Jeesuksen Kristuksen täytetyn työn tähden. Meissä itsessämme ei ole mitään pyhää. Kristuksen seuraajia kutsutaan Raamatussa kyllä pyhiksi (Ef.4:12), mutta nimitys ”Pyhä Isä” kuuluu yksin Isä Jumalalle. Itseasiassa Jeesus itse kielsi Hänen seurajiaan kutsumasta itseään arvonimillä Rabbi (opettaja) tai Isä ”sillä yksi on teidän Isänne, hän, joka on taivaissa”  (Matt. 23:9).

PopeKissing_FeetToinen paavia koskeva epäjumalapalveluksen muoto on ollut jo vuosisatoja käytännössä ollut tapa missä kardinaalit tai valtionpäämiehet suutelevat paavin sormusta tai jalkaa (en tiede onko jälkimmäistä käytössä enää nykyisin), kuten nähtävissä viereisestä piirroksesta. Vertaa tämän vastakohtaisuutta meidän Vapahtajamme nöyryyteen, kun Hän polvistui itse pesemään opetuslastensa likaiset jalat. Katolinen ensyklopedia sanoo, että kirjassaan ”De altaris mysterio (VI, 6) Innocent III selittää tämän seremonian ilmaisevan ’todella suurta kunnioitusta johtuen Ylimmäisen Paavin asemasta Hänen Sijaisena jonka jalkoja suuteli syntinen nainen.'” 

Innocent III (1198 – 1216) oli tietysti ensimmäinen paavi, joka alkoi käyttää arvonimeä Vicarius Christi, Kristuksen Sijainen, jonka kreikankielinen käännös on suurinpiirtein sama kuin Antichristos (Antikristus). Samalla hän oli ensimmäinen paavi, joka sai ylimmän vallan koko Euroopassa ja käynnisti vuosisatoja kestäneen inkvisition jossa satojatuhansia – ellei miljoonia – Kristuksen seuraajia tapettu harhaoppisuuden tekosyyllä (todellinen syyhän oli paavin valta-aseman turvaaminen niitä vastaan, jotka opettivat sen olevan Uuden Testamentin opetusten vastaista). Tämän paavillisen instituution antikristillisestä traditiosta ovat nousseet myös nykyiset paavimme. Paavinvirka ei ole tänään yhtään sen vähemmän antikristillinen kuin se oli Innocent III:n aikana.

Sen retoriikka on muuttunut ehkä lempeämmäksi – eikä sillä ole enää valtaa polttaa ketään roviolla – mutta silti samat antikristilliset tittelit kuten Vicarius Christi ja Pyhä Isä kuuluvat tänään sen röyhkeisiin vaateisiin. UT:n mukaan me olemme kaikki veljiä ja sisaria Kristuksessa. Mieti jos joku seurakuntaveljistäsi alkaisi yhtäkkiä vaatia, että hänet tulee koroittaa vanhimmiston ylimpään asemaan jossa häntä tulee kunnoittaa tämän kaltaisilla arvonimillä. Kun tällaista on tapahtunut jossakin perähikiän pienessä baptistiseurakunnassa, on seurauksena ollut Daavidin oksa-tyyppisiä uskonnollisia lahkoja. Mutta Rooman piispa vaatii tällaista asemaa kaikkien kristillisen seurakuntien ylitse (myös ei-katolisten). Katsokaamme sitten nykyiseen paavi Franciscusiin, jonka aikana Rooman tulisi tuhoutua Pyhän Malakian profetian mukaisesti. Minkälainen mies tämä Franciscus oikein on?

Hänen paavinvirkaansa on leimannut näennäinen vaatimattomuus ja nöyryys. Hän otti nimensä Franciscus Assisilaisen – 1100 -luvulla eläneen Jeesuksen todellisen opetuslapsen – mukaan, joka tunnettiin köyhien ystävänä. Franciscusin asettuminen köyhien puolustajaksi on kuitenkin pelkkää retoriikkaa jolla hän ajaa eteenpäin hänen globalisaation ja kapitalismin vastaisia poliittisia päämääriään. Kyseessä onkin ehkä poliittisin paavi moneen vuosikymmeneen, mikä kuvastui myös hänen päätöksestään puhua Yhdysvaltain kongressissa verikuuta edeltävinä päivinä. Evankelista Jim Wallis – joka tukee paavin ajatuksia – kertoikin äskettäin ”Franciscusin olevan paljon radikaalimpi kuin kommunisti”. Siinä kun hänen kaksi edeltäjäänsä tuomitsi jyrkin sanoin katolisessa kirkossa 60 -luvulla alkaneen vasemmistolaisen vapautuksen teologian, Franciscus on ottanut siihen paljon myönteisemmän kannan. Franciscus onkin ehkä paaviuden historian ensimmäinen ”punainen paavi”.

Samalla hän on myös ensimmäinen vihreä paavi sillä monien konservatiivien pettymykseksi hän antoi toukokuussa ensimmäisen paavillisen julkilausman, mikä tuomitsi konsumerismin ja kehityksen luonnon kustannuksella ja allekirjoitti populaarit punavihreät fraasit ”kestävästä kehityksestä” ja ”ihmisen aikaansaamasta ilmastonmuutoksesta” ja kutsui maailman päättäjiä ”nopeaan ja yhtenäiseen globaaliin toimintaan”. Jos olet hiemankaan perillä siitä mitä tällaisella politiikalla viimekädessä ajeteen, tiedostat hyvin että kestävä kehitys ei pyri yhtään vähempään kuin Euroopan aristokraattisten eliittissukujen alaisen fasistisen maailmanhallituksen luomiseen. Tämä on täsmälleen sitä mihin kehityksen ja globalisaation vastainen ”kestävän kehityksen” retoriikka lopultakin pyrkii – ei kommunismiin vaan fasismiin.

Kuulit oikein – fasismiin. Kuten voit päätellä jo sen fraaseista, kestävä kehitys tuomitsee kehityksen ja talouden kasvun ja kommunismin tapaan se pyrkii myös kansojen köyhdyttämiseen ja kehityksen estämiseen maailman köyhimmiltä valtioilta. Mitä varjopuolia kapitalismilla sitten ikinä onkin – köyhät köyhtyy, rikkaat rikastuu – tosiasia on kuitenkin se, että kapitalismi on ollut aino lähde kansojen vaurastumiseen ja kehitykseen, kun taas sosialistinen politiikka on johtanut usein täysin päinvastaiseen lopputulokseen. Tämän päätteleminen ei ole itseasiassa kovin vaikeaa. Tarvitsee vain katsoa sitä valtavaa eroa mikä vallitsee Pohjois- ja Etelä-Korean kansalaisten elämäntyylissä (kun toisessa keitetään illalliseksi omia lapsia, toisessa juhlitaan railakasta yöelämää neonvaloissa hohtavien mainosvalojen loisteessa).

Kristilliset vaatimattomuuden periaatteet – joita Franciscus Assisilainen hyvin ymmärsi ja noudatti – ei saa vääristyä sellaiseksi, että alamme kannattaa jotakin sosialistista utopiaa, köyhyyden romantisointia, joka johtaa lopulta Pohjois-Korean mallin mukaiseen dystopiaan missä sen asukkaat todellakin syövät nälkäänsä omia perheenjäseniään. Olen seurannut Prinssi Charlesia koskevaa uutisointia jo sen verta pitkään, että voin sanoa Franciscusin poliittisen retoriikan olevan kuin paavillista kaikua Charlesin omista puheista. Esimerkiksi hänen kongressissa pitämässä puheessaan, Franciscus kutsui Yhdysvaltoja käyttämään valtaansa ”planeetan avointen haavojen parantamiseen, jotka viha, ahneus, köyhyys ja saastuminen ovat repineet auki”.

Tällainen kaunopuheisuus on kuin suora kopio Prinssin toukokuisesta puheesta Irlannissa jossa hän kutsui kansalliseen ”parantumiseen meidän yhteisten haavojemme kautta”. Syyskuun 11. muistomerkillä paavi rukoili rauhaa maanpäälle lukuisten uskonnollisten johtajien rinnalla ja julisti, että ”kaikista eroistamme ja erimielisyyksistämme huolimatta voimme elää rauhan maailmassa”. Neljä vuotta aikaisemmin Prinssi Charles puhui syyskuun 11:sta muistomerkillä ja julisti ettei ”koston tavoittelu saavuta rauhaa koskaan lopussa” kutsuen parantamaan planeetan haavat sovinnon ja anteeksiannon sanoman kautta. Tällaisella retoriikalla Charles ja paavi jäljittelee Kristuksen omaa sanomaa ja meidän ajassamme missä viha ja sota on repinyt kansoja erilleen se koskettaa myös monia yhteisöjä ja kansanryhmiä.

Tällainen lähestyminen on kuitenkin puhtaasti poliittinen ja maailmallinen yritys rakentaa paratiisia maanpäälle ilman Jeesusta Kristusta. Se käyttää hyödykseen vain Hänen sanojaan, mutta ei tunnusta Hänen asemaansa Rauhan Prinssinä, joka yksin ainoastaan on kykyneväinen tuomaan rauhan maanpäälle. Tällainen yritys ei tunnusta maailman haavojen juurisyitä – ihmisen syntiinlankeemusta – tai sotien hengellistä alkuperää. Tällainen yritys kohtelee jokaista uskontoa yhden vertaisena ja tuomitsee vain uskonnollisen fundamentalismin. Paavi Franciscus on itseasiassa kutsunut fundamentalistista kristinuskoa ”sairaudeksi”. Tässä hän yhtyy Prinssi Charlesiin, joka myös tuomitsee kaiken uskonnollisen fundamentalismin – mukaan lukien kristillisen – kirjassaan Harmony, joka tähtää ”kestävyyden globaaliin vallankumoukseen” kapitalismia ja juutalais-kristillisyyden perinteisiä arvoja vastaan.

Kun tämä ensimmäinen jesuiittapaavi nousi virkaansa reilu kaksi vuotta sitten, hän nuhteli Pyhän Pietarin kirkon aukiolle kokoontuneita kannattajiaan: ”’Franciscus, Franciscus, paavi Franciscus’, mutta missä oli Jeesus? Haluan kuulla teidän huutavan: ’Jeesus, Jeesus on Herra, ja Hän on läsnä keskellämme.'” Tällainen nöyryys on ihailtavaa yhdessä muiden hänen puheidensa kanssa, joista ensinäkemältä näyttäisi huokuvan kristillinen lempeys ja myötätunto. Mutta miksi monet evankeliset johtajat (yläpuolinen linkki on Mellerin blogilta, joka ylistää Franciscusta) on nyt yhtäkkiä unohtamassa protestantismin klassisen opin paavista antikristuksena. Miksi ekumenia on saanut kaikki kristityt paavin pauloihin?

Ovatko he joutuneet niin syvälle paavin lumoihin etteivät kiinnitä huomiota vaikkapa seuraavaan otsikkoon, jonka brittilehti Independent julkaisi 11. syyskuuta 2013: ”Paavi Franciscus vakuuttaa ateisteille: Teidän ei tarvitse uskoa Jumalaan päästäksennen taivaaseen.”  Tai miksi yksikään ei nosta hälyä saman lehden lokakuun 2014 otsikosta: ”Paavi Franciscus julistaa evoluutio- ja alkuräjähdysteorian todelliseksi ja ettei Jumala ole ’maagikko taikasauvan kanssa.'” Evoluutioteoria antaa suoran legimiteetin ateismille tai parhaassa tapauksessa johtaa vain deistiseen Jumalakuvaan – ei raamatulliseen teismiin. Evoluutioteorian hyväksyminen on myös ensimmäinen askel kohti sosiaalidarvinistista politiikkaa tai radikaalin ekologian etiikkaa jolla voidaan perustella vaikkapa syntymättömien lasten tappamista.

Mitä tulee syntymättömien lasten tappamiseen, paavi kritisoi tätä vain yhdellä lauseella samalla kun käytti pitkän puheenvuoron kuolemanrangaistuksen kritisoimiseen. On mainitsemisen arvoista, että vuonna 2014 Yhdysvalloissa tuomittiin vain 35 murhaajaa kuolemaan samalla kun Amerikassa tapetaan vuosittain miljoona syntymätöntä lasta. Mutta Franciscus oli paljon enemmän huolissaan näistä paatuneista rikollisista kuin viattomista pienokaisista. Ja vaikka Yhdysvallat on juuri äsken laillistanut koko maassa samaa sukupuolta olevien avioliitot, Franciscus antoi tälle asialle vain mitättömän pienen poliittisesti korrektin nootin. Hän myös tuki puheessaan Presidentti Obaman Iran sopimusta jolla on vaarannettu juutalaisvaltion koko olemassaolo. Monet katolisen kirkon konservatiivit ovatkin alkaneet jo kysyä, että mitä ihmettä heidän kirkollensa on oikein tapahtunut nykyisen paavin alla.

Paavin puhe keskittyi lähinnä kapitalismin kritisoimiseen ja tällä kritiikillä hän heijasti Prinssi Charlesin poliittista ohjelmaa, joka kutsuu kapitalistisen järjestelmän hävittämiseen tai uudistamiseen planeetan pelastamiseksi ilmaston muutokselta (ks. myös videot, kolmas promovideo). Viimeistään tässä vaiheessa kaikkien konservatiivien olisi aika herätä vastarintaan Charlesin ja Franciscusin punavihreää vallankumousta vastaan. Jos Charles itse julistaa, että hänen päämääränsä ei ole yhtään vähempää kuin poliittinen vallankumous, niin miksi kukaan ei ota tällaista kutsua vakavasti. Kenties yksi syy on se, että keltainen lehdistö on tuudittanut meidät siihen kohtalokkaaseen harhaluuloon ettei Charles olisi vakavasti otettava henkilö. Sinun kannattaa lukea tämä artikkeli, niin tiedät kuinka vaarallinen hän todella on. Jopa Hitler ja Stalin tulee kalpenemaan sen rinnalla mihin Charles pyrkii.

Johtopäätös

Tässä artikkelissa esiintuotujen asioiden valossa on syytä kysyä, että onko Paavi Franciscus se ”huutava ääni erämaassa”, joka valmistaa tien Laittomuuden ihmisen esiintulolle. Oliko hänen vierailunsa Yhdysvaltain kongressissa juuri ennen tetradin päättävää superverikuuta profeetallisena merkkinä Antikristuksen tulemuksen läheisyydestä? Tiedämme jo sen, että Prinssi Chares tulee puhumaan YK:n joulukuisessa ilmastokokouksessa Pariisissa – kaupungissa johon hän murhasi myös vaimonsa. Tuleeko hänen puheensa saamaan suuremman mediahuomion kuin moni voisi odottaakaan? Entä onko Paavi Franciscus Ilmestyskirjan väärä profeetta, joka näyttää yhtä lempeltä kuin Jumalan Karitsa, mutta puhuu kuin lohikäärme tai Saatana? Vain Saatana voisi julistaa sellaisia asioita kuin ”Teidän ei tarvitse uskoa Jumalaan päästäksenne taivaaseen.” (päivitys: tai sellaista, minkä voit itse kuulla alimmastasta videosta: että henkilökohtainen suhde Jeesukseen on vaarallista)

On mielenkiintoista, että Franciscus on jo nimetty vääräksi profeetaksi monien taholta – jopa sekulaarien uutislehtien. Mieti vaikkapa Fox kanavan seuraavaa uutisotsikkoa: ”Väärä Profeetta? Miksi Paavi Franciscus on tuottanut pettymyksen monille roomalaiskatolisille?” New York Post taas kertoi ensivuoden vaalien presidenttiehdokas Donald Trumpin huippumallin kutsuneen Franciscusta vääräksi profeetaksi. Tämä ei ole vain protestanttista propagandaa sillä myös jotkin katoliset teologit kuten kirjailija Kelly Bowring kirjoittaa, että on ”uskottavaa (näyttäen järjeenkäyvältä muttei varmalta) että Paavi Franciscusin vääräksi profeetaksi julistaneet profetiat ovat totta.” Arkansasilaisen Cross Life kirkon pastori Dwain Miller on kirjoittanut kirjan Apocalypse Rising missä hän identifioi Franciscusin vääräksi profeetaksi. Lisää julistuksia nykyisen paavin yhteydestä Ilmestyskirjan toiseen petoon löydät täältä.

Miten siis on? Onko Franciscus Antikristuksen kanssa liittoutunut uskonnollinen johtaja, joka ”villitsee maan päällä asuvaiset niillä ihmeillä, joita sen sallittiin tehdä pedon nähden” (Ilm. 13:14) Sama henkilö saa maan ihmiset palvomaan Antikristuksen kuvaa ja ottamaan hänen merkkinsä oikeaan käteen tai otsaan (j. 15-18). Aika näyttää.

Paul Joseph Watsonin kärkevä raportti Paavin puheesta USA:n kongressissa.

Katolinen teologi Kelly Bowring kertoo tässä ”kaikkein tärkeimmässä Jumalan viestissä ihmiskunnalle sitten Raamatun antamisen” miksi Paavi Franciscus on johtamassa liberaalilla pseudo-katolisuudella todellisen Kristuksen kirkon maanalle. (Roomalaiskatoliset veljet ja sisaret, katsokaa tämä video)

Tässä videossa Paavi Francis opettaa, että henkilökohtainen suhde Jeesukseen on vaarallista ja että todellinen pelastus löytyy vain katolisen kirkon kautta.

Katso myös nämä artikkelit:

Kirja-arvio: Mark Biltzin Verikuut

Harmony filmin ensi-ilta Yhdysvalloissa 20. maaliskuuta. Suurin profeetallinen ennusmerkki sitten vuoden 1948?

Auringonpimennys, Superkuu, Kevätpäiväntasaus, Juutalainen uusivuosi, Harmonyn ensi-ilta.

Kirja-arvio: Prinssi Charlesin Harmony

Mitä tapahtuu 15. päivä eteenpäin syksyyn ja vuoden 2016 alkuun? Alkaako seitsemän vuoden vihan aika jo puolen vuoden sisällä vai onko meillä vielä armonaikaa?

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s