J. S. Bach eli Jarmo Samuel Bach

Etunimeni ovat Jarmo Samuel. Ellen olisi kirjailija/bloggari, olisin kaiketi säveltäjä ja muuttaisin sukunimeni Puroksi (Bach). Isäni on klassisen musiikin harras ystävä ja hänelle musiikki on kaikki kaikessa. Aina kun käyn vanhempieni luona kylässä radion on tapana huutaa joka huoneessa eikä musiikin pauhua pääse pakoon edes vessaan, saunaan taikka liiteriin. Tällaisessa ylimusikaallisessa kasvuympäristössä olen kai itsekin oppinut arvostamaan (ja toisaalta myös vihaamaan) länsimaista taidemusiikkia vaikka musiikkimakuni onkin hyvin laaja ja pidän myös sellaisesta ”nuorisomusiikista” mitä isäni ei voisi sietää edes pahimmassa painajaisessaan. Ennenkuin aloin paneutua kokopäiväisesti eskatologisen kirjani työstämiseen vuoden 2012 paikkeilla, kiinnostuin J. S. Bachin kontrapunktisesta sävellystyylistä ja yrittääkseni tappaa jollain keinoin aikaani tein myös Bachin tyyliä mukaillen muutaman näennäisbarokkisen jäljitelmän ihan vain omaksi ilokseni. Yritin ymmärtää esimerkiksi fuugaa mitä pidetään yhtenä vaikeimpana sävellysmuotona ja sainpa kyhättyä pari keskeneräistä fuugaakin vaikka omien taitojen rajallisuus tuli viimekädessä vastaan. Bachin sävellykset eivät ole vain äärimmäisen kauniita, mutta myös matemaattisen organisoituja, mikä kertoo niiden takana olleen mielen yli-inhmillisestä älystä. 

Olen itse liian laiska ja kärsimätön musiikin kokopäiväiseen opiskeluun ja harjoitteluun. En ole käynyt mitään kouluja enkä osaa lukea edes nuotteja. Opin pianonsoiton vain korvakuulolta. Tässä videossa esitettyä sävellystäni en ollut soittanut enää vuoteen tai kahteen, joten vedin sen lähes kylmiltäni suoraan nauhalle. Sävellykseni lopun olin jo unohtanut, joten päätin musiikkiesitykseni pienellä huumorin kukkasella. Olen soittanut tuon kipaleen paremminkin, mutta päätin äänittää ilman harjoittelua, ”ettei tulisi liian tehdyn tuntuinen” (kuten Kummelin pojat sanoivat eräässä sketsissä). Mahtuupa mukaan muutama virhelyöntikin, mutta tällaiselta amatöörisoittajalta on nyt turha odottaa mitään Glenn Gouldin tasoista soittoa. Julkaisin kappaleeni Youtubessa jo vuoden 2015 alussa, mutta äänenlaatu oli sen verran huono, että oli pakko äänittää toinen versio (eikä se nyt edelleenkään mitään studio-kamaa ole)

a23b92ffdb5155fa4e0e80b071172d7c--funny-faces-silly-faces

47461_106556026072417_6478054_n
Onhan meissä kieltämättä hieman samaa näköä. Historian suuria neroja näyttäisi yhdistävän uljas katse ja jalot kasvonpiirteet.


Sävellykseni on saanut inspiraationsa joiltakin osin Bach-Busonin Chaconnesta minkä jotkut osat harjoittelin ensin osittain kitaralla ja muutin sitten kitarasta pianolle. Osaan soittaa vain alun ja muutaman kohdan keskeltä tästä Bachin mestariteoksesta, mikä oli sävelletty alunperin viululle ja minkä Johannes Brahms sanoi sisältävän ”koko maailman syvimmät ajatukset ja kaikkein voimakkaimmat tunteet.”



 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s