Presidentti Trump julkisti Kennedyn salamurhan salaiset kansiot. Miten Kennedyn kuolema kytkeytyy Englannin kuninkaallisiin?

Sana ”salaliittoteoria” yleistyi populaariin kielenkäyttöön 60 -luvulla, kun New Orleansin piirisyyttäjä Jim Garrison kyseenalaisti Warrenin komission johtopäätökset ja väitti presidentti John F. Kennedyn kuoleman takana olleen massiivinen salaliitto, mikä käsitti CIA:n, FBI:n, ja Yhdysvaltain hallituksen aina varapresidentti Lyndon B. Johnsonia myöten, joka nousi Kennedyn paikalle heti hänen salamurhansa jälkeen. Warrenin komission tekemien hallituksen virallisten tutkimusten mukaan Lee Harvey Oswald olisi toiminut yksin ja ampunut Dallasin Dealey Plazalla presidentin autoa kohti kolme laukausta joista yksi meni ohi ja kaksi muuta osui presidenttiin ja tämän edessä istuneeseen kuvernööri John Connallyyn. Komission mukaan Kennedyn tappoi kaksi laukausta, joista ensimmäinen osui selkään ja toinen takaraivoon. Garrisonin tutkimukset löysivät kuitenkin todisteita komission peittelystä ja että paikalla täytyi olla useampi ampuja, koska Oswald ei olisi ehtinyt ampua jalkaväenkiväärillä mitenkään kolmea laukausta Zapruderin filmin osoittamalla 5,6 sekunnin aikaikkunalla ja osua 80 metrin päässä sijainneeseen liikkuvaan kohteeseen, etenkin kun tähtäimen tiellä oli vielä Texasin tammi, joka pudottaa lehtensä vasta maaliskuussa, kun salamurha tapahtui 22. marraskuuta 1963. 

Sillä ei ole mitään peitettyä, mitä ei tule paljastetuksi, eikä mitään salattua, mikä ei tule tunnetuksi. – Jeesus Kristus, Matt. 10:26

Mutta tämä on tuomio, että valkeus on tullut maailmaan, ja ihmiset rakastivat pimeyttä enemmän kuin valkeutta; sillä heidän tekonsa olivat pahat. Sillä jokainen, joka pahaa tekee, vihaa valkeutta eikä tule valkeuteen, ettei hänen tekojansa nuhdeltaisi. – Joh. 3:19-20

Koko sana ”salaisuus” on vastenmielinen vapaassa ja avoimessa yhteiskunnassa. Me kansana olemme vastustaneet jo luonnostaan ja historiallisesti salaseuroja, salaisia valoja ja salaisia menettelyjä. Päätimme kauan sitten, että liiallinen ja tarpeeton tosiasioiden salaaminen ylittää reilusti vaarat joita siteerataan sen oikeuttamiseksi. – John F. Kennedy, 27. huhtikuuta, 1961.

John_F._Kennedy,_White_House_photo_portrait,_looking_up
Yhdysvaltain 35. presidentti John Fitzgerald Kennedy salamurhattiin marraskuussa 1963.

Toinen merkittävä todiste salaliiton puolesta on niin sanottu ”taikaluotiteoria” eli Warrenin komission väite, jonka mukaan yksi luoti läpäisi molempien Kennedyn ja Connallyn kehon tehden seitsemän erilaista vammaa, mikä olisi edellyttänyt luodin pysähtyneen hetkesi aikaa ilmaan ja tehneen fyysikan lakeja rikkovia äkkinäisiä suunnanmuutoksia ja jyrkkiä u-käännöksiä. Lisäksi Zapruderin filmi osoittaa selvästi, että viimeisen ja tappavan laukauksen seurauksena Kennedyn pää nytkähtää taaksepäin ja vasemmalle eli laukaus ei voinut tulla presidentin auton takana olleesta kirjavarastosta mistä Oswaldin väitettiin ampuneen kaikki kolme laukastaan. Jim Garrisonin tutkimukset ja sitä seurannut oikeudenkäynti salaliiton osallisuudesta syytettynä ollutta Clay Shaw’ta vastaan filmatisoitiin kriitikoiden ylistyksen saaneessa Oliver Stonen kassamenestysfilmissä JFK – Avoin tapaus (1991), mikä nosti teoriat salaliitosta maailmanlaajuiseen tietoisuuteen. Garrison itse esiintyi siinä lyhyesti Warrenin komissiota johtaneen Earl Warrenin roolissa.

Filmin menestys johti vuoden 1992 lakiin, minkä seurauksena kaikki Kennedyn salamurhaa koskevat hallitukset salaiset asiakirjat tuli julkistaa 25 vuoden päästä ellei presidentti toisin määräisi. Tämä aikaraja umpeutui 26. lokakuuta tänä vuonna ja presidentti Donald Trump määräsi niiden julkistamisen pitkäaikaisen ystävänsä ja entisen kampanja-avustajansa Roger Stonen toivomuksesta, joka on kirjoittanut salamurhaa tukevan kirjan The Man Who Killed Kennedy: The Case Against LBJ. Asiakirjojen julkistamista vastusti Trumpin nimittämä CIA:n johtaja Mike Pompeo. Roger Stone on sanonut Kennedyn kuolemaa koskevan mysteerin paljastumisen olevan tärkeää yhä tänäänkin 54 vuotta myöhemmin, koska Kennedyn salamurha oli historiallinen ennakkotapaus samankaltaiselle salamurhajuonelle mitä USA:n varjohallitus suunnittelee nyt presidentti Trumpin pään menoksi.


CIA:lle työskentelevä vastaterrorismin analyytikko kertoi CNN:n suorassa lähetyksessä täysin avoimesti, että varjohallitus tulisi tappamaan Donald Trumpin ja piti sitä tervetulleena asiana.


Keskiviikkona Trump puuhkui Twitter-tilillään intoa papereiden julkistamisesta, mutta torstaina ilmoitettiin että osa näistä 3100 asiakirjasta pidätettäisiin julkisuudesta vielä puolen vuoden ajaksi kansallisen turvallisuuden syistä. Presidentin entinen neuvonantaja Sebastian Gorka kertoi Fox-uutisten Lou Dobbsille: ”Tällä ei ole mitään tekemistä presidentti Trumpin kanssa, tämä on FBI ja CIA vaatimassa joidenkin dokumenttien poistamista.” Gorka lisäsi:

On vain kaksi syytä miksi tekisit asiakirjojen erottamisen juuri nyt, syyt ovat että suojelet aktiivisia operaatioita tai suojelet lähteitä ja toimintatapoja – kumpikaan näistä ei voi olla totta 50 vuotta myöhemmin – joten mistä on sitten kyse? Jotakin kiusallista. Se todella haiskahtaa aina taivaisiin asti.

Päivitys artikkeliin lokakuun 30. päivältä: ZeroHedge raportoi äsken – ja minkä Donald Trump vahvisti myös twitterissä -, että kaikki 3100 asiakirjaa Kennedyn salamurhaan liittyen julkaistaan paljon aikaisemmin kuin aiemmin kerrottiin. Tyler Durden kirjoitti: ”Tämän viikon viivästykset ja poistot… ja pian esiintyvä täydellinen julkaisu lopuista aikaisemmin salaisista JKF kansioista on taas yksi yhteentörmäys vakoilujärjestöjen kanssa… ja tällä kertaa presidentti Trump on saattanut voittaa.”

Valkoisen Talon lähteiden mukaan presidentti Trump olisi ollut hyvin tyytymätön ja vihainen CIA:n päätökseen viivyttää joidenkin dokumenttien julkaisua. Koska dokumentteja on tuhansia, niiden läpi käyminen vie aikansa ja salaliiton penkojat saattavat vetää silti vesiperän, koska sen paljastavimmat paperit on salaisen palvelun ”tarkistettavina” (lue: sensuroitavana) vielä kuuden kuukauden ajan. Kuitenkin, osa papereista on jo antanut selviä viitteitä salaliiton olemassaolosta. Daily Star kertoi 27. lokakuuta: JFK kansioiden POMMI: Uusia todisteita TOISESTA asemiehestä salamurhan takana on julkaistu. Uutinen koskee asiakirjaa minkä erikoisagentti Manning C Clements pani ylös vuonna 1964 kuulustellessaan miestä nimeltä Oren Fenton Potito. Tämä asiakirja paljastaa:

Potito sanoi, että ”kirurgi kenraalien raportti” salamurhasta ilmoitti ensimmäisen luodin läpäisseen presidentin kurkun Aatamin omenan alapuolella osoittaen selvästi, että kaksi henkilöä oli osallisena ensimmäisessä laukauksessa, joka ammuttiin puistotien ylittävältä sillalta auton edestä. Vahvistaakseen tätä lisää, Potito sanoi että presidentin auton tuulilasissa oli reikä.

Tämä Potiton kertomus tuhoaa siis hallituksen ja Warrenin komission virallisen selvityksen, jonka mukaan luodit tulivat vain presidentin auton takaa ja mukana oli vain yksi ampuja, Lee Harvey Oswald. Samainen asiakirja sanoo myös, että presidentin auton reitistä tiesi etukäteen vain Yhdysvaltain salainen palvelu ja Dallasin poliisilaitos. Presidentin ampujilla täytyi olla siis hyvin vaikutusvaltaisia yhteyksiä. Oswald itse sanoi olevansa pelkkä syntipukki ja hänet ammuttiin ennen oikeudenkäyntiä suorassa TV-lähetyksessä texasilaisen yönkerhon omistajan Jack Rubyn taholta. Tämän asiakirjan mukaan Ruby tunsi Oswaldin jo ennen salamurhaa ja hän sai selville tiedon presidentin saattueen kulkureitistä soluttautumalla poliisilaitokseen ja hankki Oswaldille ja itselleen työn Dealey Plazaa ympäröivästä koulurakennuksesta salamurhan suorittamiseksi. Jos Jack Ruby oli yksi presidentin ampujista, ketä tai mitä hän yrittä suojella tappamalla Oswaldin?

Rubylla tiedetään olleen yhteyksiä Mafiaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Mutta salaliitto Kennedyn salamurhan takana ulottuu paljon Mafiaa pidemmälle. Mikäli USA:n tiedustelupiirit ovat tienneet ampujia olleen enemmän kuin yksi ja kätkenyt tämän asian jo yli puolen vuosisadan ajan, silloin kyseessä ei voi olla yhtään vähempää kuin koko hallituksen käsittävä salaliitto CIA:ta, FBI:ta ja Valkoista Taloa myöten. Miksi muuten CIA yrittäisi pimittää tällaista tietoa vielä yli 50 vuotta tapahtumien jälkeen ellei se yritä peitellä omaa rooliaan salamurhan toteutuksessa? Jeesus sanoi, ”Sillä ei ole mitään peitettyä, mitä ei tule paljastetuksi, eikä mitään salattua, mikä ei tule tunnetuksi.” (Matt. 10:26) Kaikki salaliitot paljastuvat aikaa myöten. Toivottavasti puolen vuoden jälkeen meillä on taas lisää tietoa niistä tapahtumista ja syistä, mitkä johtivat todella presidentti Kennedyn kuolemaan. Siihen asti voimme vain spekuloida.



300:n Komitea

Tässä artikkelissa spekuloin hieman sillä oliko Presidentti Kennedyn salamurhalla yhteyksiä Englannin kuninkaalliseen Windsorin huoneeseen. Painotan sanaa spekuloida, koska en ole mikään Kennedyn salamurhan asiantuntija ja tietoni perustuvat vain hyvin pintapuoliseen Internetin hakupalveluita hyväksikäyttävään tiedonetsintään. Tämä ei ole kuitenkaan ensimmäinen kerta, kun vihjaan Elisabet II:n olleen Kennedyn salamurhan takana. Lainaan katkelmaa John Colemanin kirjasta Conspirators’ Hierarchy: The Story Of The Committee Of 300 (1992) mitä lainasin jo kirjani luvussa 7, sivulla 233:

Kirjassaan Naisbett kuvailee kaikkia tekniikoita, joita julkisen mielipiteen muokkaajat käyttävät tuodakseen 300:n komitean haluaman julkisen mielipiteen. Julkisen mielipiteen muokkaaminen on jalokivi OLYMPIANin kruunussa heidän tuhansien uusien tieteiden ja yhteiskunta tieteilijöiden nyökkäyksestä ja kutsusta ja uutismedioiden ollessa lujasti heidän käsissään, UUDET julkiset mielipiteet lähes mistä tahansa aiheesta on mahdollista luoda ja levittää ympäri maailman vain viikkojen sisällä. Tämä on täsmälleen se mitä tapahtui, kun heidän palvelijansa George Bush määrättiin aloittamaan Irakin sota. Kahden viikon sisällä, ei ainoastaan Yhdysvalloissa mutta melkein koko maailmassa julkinen mielipide käännettiin Irakia ja sen presidenttiä Saddam Husseinia vastaan.

Median muuttaja artistit ja uutisten manipuloijat raportoivat suoraan Rooman Klubille mikä vuorostaan raportoi 300:n komitealle, jonka päänä istuu Englannin Kuningatar joka hallitsee valtavaa verkostoa läheisesti linkitettyjä korporaatioita, jotka eivät koskaan maksa veroja ja jotka eivät ole tilivelvollisia kenellekkään; jotka rahoittavat heidän tutkimus instituutioitaan järjestöjen kautta, joiden yhteisenä aktiviteettina on lähes täydellinen hallinta päivittäisestä elämästämme. Yhdessä yhteenliittyneiden yhtiöiden, vakuutusyritysten, pankkien, rahoitus korporaatioiden, öljyhtiöiden, uutislehtien, aikakauslehtien, radion ja television kanssa tämä valtava koneisto istuu molemmin puolin Yhdysvaltoja ja maailmaa. Washington D.C.:ssä ei ole poliitikkoa, joka ei jollakin tavoin näkisi sitä. Vasemmisto vaahtoaa sitä vastaan kutsuen sitä ”imperialismiksi” mitä se todella on, mutta vasemmistoa hallitaan samojen ihmisten toimesta, juuri samojen jotka kontrolloivat oikeistoa, joten vasemmisto ei ole sen vapaampi kuin oikeisto…

Tämä yksittäinen entiteetti, salaliittolaisten hierarkia, on nimeltään 300:n komitea. Se on valtarakennelma ja valtakeskus, joka operoi kaukana yksittäisen maailmahallitsijan tai minkään hallituksen, mukaanlukien Yhdysvaltojen hallituksen ja sen presidenttien ulottumattomissa – niin pitkään kuin Kennedy sai selville. Kennedyn murha oli 300:n komititean operaatio, kuten palaamme tähän vielä. 300:n komitea on äärimmäisin salaseura, joka on koottu koskemattomista hallitsevista luokista, mukaanlukien Englannin kuningatar,Alankomaiden kuningatar, Tanskan kuningatar ja Euroopan kuninkaalliset perheet.

Aristokraatit päättivät Kuningatar Viktorian, Venetsian mustan Welf -suvun matriarkan, kuoltua, että yrittääkseen saavuttaa maailmanlaajuisen hallinnan, olisi välttämätöntä sen aristokraattisille jäsenille ”tehdä bisnestä” ei-aristokraattien vaikkakin äärimmäisen voimakkaiden korporaatti bisnes johtajien kanssa globaalilla mittakaavalla, ja niinpä ovet lopulta avattiin äärimmäiselle vallalle, niille joita Englannin Kuningattarella on tapana kutsua ”maallikoiksi”. Niistä päivistä lähtien jolloin olin tiedustelu bisneksessä tiedän, että ulkomaiden valtionpäämiehet viittaavat tähän kaikkivoipaan ruumiiseen ”Velhoina”. Stalin sepitti hänen oman fraasinsa kuvaamaan heitä: ”Pimeät Voimat” ja Presidentti Eisenhower… viittasi siihen suunnattoman vähättelevästi ”sotilaallis-teolliseksi-kompleksiksi”. Stalin piti Neuvostoliiton raskaasti aseistettuna sovinnaisuudella ja ydinvoimalla koska hän ei luottanut siihen, mitä hän kutsui ”perheeksi”. Hänen pinttynyt epäluottamus ja pelko 300:n komiteaa kohtaan osoittautui olevan hyvin perusteltu (painotukset minun).

William Stephenson ja CIA

Coleman, Britannian ulkomaisen tiedustelupalvelu MI6:n entinen jäsen, kirjoittaa sivulla 99: ”On huomion arvoista, että Tibor Rosenbaumin pankkia käytti Britannian tiedustelun varjomainen pää, Sir William Stephenson, jonka oikeankäden mies, Majuri John Mortimer Bloomfield, Kanadan kansalainen, johti FBI:n Osasto Vitosta koko toisen maailmansodan ajan. Stephenson oli 1900 -luvun 300:n Komitan varhainen jäsen, vaikka Bloomfield ei koskaan mennyt niin pitkälle. Kuten paljastin sarjassani erikoistutkielmia Kennedyn salamurhasta, se oli Stephenson joka suunnitteli operaation joka oli johdettu käytännön projektina Bloomfieldin taholta. Julkisivu Kennedyn salamurhalle oli tehty toisen huumeisiin liittyvän etusivun taholta, Permanent Industrial Expositionsin (PERMINDEX), joka luotiin vuonna 1957 ja minkä keskus oli World Trade Mart rakennuksessa New Orleansissa. Bloomfield sattui vain olemaan asianajaja Bronfmanin perheelle. World Trade Mart luotiin Eversti Clay Shawn ja FBI:n Osasto Viiden New Orleansin päällikön Guy Banisterin taholta. Shaw ja Bannister olivat Lee Harvey Oswaldin läheisiä yhdyshenkilöitä, jota syytettiin Kennedyn ampumisesta ja joka murhattiin CIA:n agentin Jack Rubyn toimesta ennenkuin hän pystyi todistamaan ettei hän ollut Presidentti Kennedyn salamurhaaja.”

Nimet Guy Banister ja Clay Shaw ovat tuttuja kaikille, jotka ovat nähneet Oliver Stonen filmin JFK – Avoin tapaus, sillä nämä henkilöt olivat Jim Garrisonin murhatutkimusten keskiössä syytettyinä salaliitosta Kennedyn salamurhaan. John Mortimer Bloomfieldin Wikipedia sivu huomioi myös hänen väitetyt yhteytensä Kennedyn murhasalaliittoon: ”Jotkin John F. Kennedyn salamurhan salaliittoteorioiden kannattajat ovat väittäneet, että hän oli yhteyksissä ampumisiin OSS:n, CIA ja Permindex kautta.” Vain aika näyttää antaako nyt julkaistut CIA:n ja FBI:n asiakirjat jotain lisätietoa Shawn tai Bloomfieldin mahdollisista yhteyksistä Kennedyn salamurhaan. Poimin tästä joukosta erityishuomion kohteeksi vain William Stephensonin, jonka Coleman sanoo olleen 300:n neuvoston jäsen saaden käskynsä siten suoraan Elisabet II:n johtamalta Sukkanauharitarikunnalta (Order of the Garter), jonka Coleman väittää johtavan 300:n neuvostoa. Sukkanauharitarikunnan arvovaltaisimmat jäsenet ovat Monarkki ja Walesin Prinssi. On muistettava että Kennedyn kuoleman aikaan Prinssi Charles oli vasta 14 vuoden ikäinen, joten ylin valta järjestössä lankesi luultavasti Kuningattarelle ja hänen miehelleen Prinssi Philipille kuin myös Kentin Herttua Edvartille, joka on maailman johtava vapaamuurari Englannin Yhdistyneen Suurloosin suurmestarina. (Edwart liittyi loosiin joulukuussa 1963 ja yleni sen suurmestariksi vain neljä vuotta myöhemmin).

Sodan jälkeen itse Yrjö VI, Kuningattaren isä, aateloi Stephensonin muinaisella Knight Bachelor -arvolla, jonka alkuperä palaa aina 1200 -luvulle Henrik III:n aikaan. Jos Stephenson suunnitteli Kennedyn salamurhan – kuten Coleman väittää -, niin silloin hän on suorittanut vain työnantajansa Elisabet II:n käskyjä. Iso-Britanniassa kaikki hallitusjäsenet, tuomarit, poliisiviranomaiset ja armeija vannoo uskollisuusvalansa Kuningattarelle, ei Britannian kansalle. Tämä vala sitoo etenkin niitä, jotka on aateloitu monarkin itsensä taholta. Ei ole liioiteltua sanoa, että Stephenson oli myös Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA:n todellinen perustaja. CIA:n johtaja David W. Carey on sanonut:

Sir William Stephenson esitti avainroolia CIA:n perustamisessa. Hän tajusi varhain, että Amerikka tarvitsi vahvaa tiedusteluorganisaatiota ja lobbasi Presidentti Rooseveltille läheisiä henkilöitä nimittämään USA:n ”koordinaattorin” valvomaan FBI:ta ja sotilaallista tiedustelua. Hän kannusti tämän työn antamista William J. ”Wild Bill” Donovanille, joka oli vieraillut Britannian puolustusvoimissa ja saanut pääministeri Winston Churchillin luottamuksen. Vaikka Roosevelt ei kertonut tarkalleen mitä Sir Williamilla oli mielessään, järjestön luominen edusti vallankumouksellista vaihetta Amerikan tiedustelun historiassa. Donovanin OSS:n järjestö oli ensimmäinen USA:n keskustiedustelupalvelu. OSS työskenteli lähellä Sir Williamia ja oppi häneltä yhdessä muiden Kanadan ja Britannian viranomaisten kanssa sodan aikana. Hieman myöhemmin nämä OSS viranomaiset muodostivat CIA:n ytimen. Intrepid [Stephensonin koodinimi] ei ole ehkä käytännössä CIA:n isä, mutta hän on varmastikin jossakin paikalla meidän sukupuutamme.

CIA:n varsinainen perustaja William J. Donovan ja Stephenson olivat hyviä ystäviä jo ensimmäisen maailmansodan ajalta. Tämä ystävyyssuhde johti Britannian ja USA:n tiedustelun erityissuhteeseen, joka jatkuu yhä tänäkin päivänä. Donovan tapasi Yrjö VI:n sodan aikana, joka myönsi hänelle sittemmin OBE (Order of the British Empire) -ritariarvon. Myöhemmin tämä samainen arvo on myönnetty mm. Jimmy Savilelle, joka oli lapsia ja ruumiita seksuaalisesti pahoinpidellyt satanisti. On siis selvää, että OSS ja sittemmin CIA luotiin Britannian tiedustelupalvelu MI6:n amerikkalaiseksi haaraksi. Itseasiassa CIA:n varhaiset kriitikot kutsuivat sitä ”Britannian tiedustelun kädeksi” ja ”Amerikan Gestapoksi”. CIA:ta on syytetty kautta historiansa monista likaisista operaatioista, kidutuksista ja vallankumouksista. 50 -luvulla se oli mukana mielenhallintaohjelmassa nimeltä MKUltra missä tehtiin salaisia ihmiskokeita käyttämällä psykoaktiivisilla huumeita kutes LSD:tä mutta myös psykologista kidutusta ja sähköhoitoa. Nämä salaiset projektit syntyivät CIA:n yhteistyöstä keskitysleirien ihmiskokeisiin syyllistyneiden natsitiedemiesten kanssa, jotka USA:n hallitus otti suojelukseensa Operaatio Paperclipin aikana.

Colemanin mukaan näiden mielenhallintaohjelmien alkuperä oli Lontoon Tavistock Instituutissa, joka työskenteli 300:n neuvoston alaisuudessa ja joka oli erikoistunut  psykologiseen sodankäyntiin. Jos pistämme Googleen hakusanat kuten ”Tavistock Institute mindcontrol” tai ”CIA mindcontrol”, törmäämme satoihin sivuihin tästä vaietusta historiasta mielenhallinnan alueella. Tosin monet tällä alueella liikkuvasta tiedosta ovat peräisin myös hyvin kyseenalaisista lähteistä. Kun joku yrittää etsiä tästä objektiivista tietoa, hän löytää itsensä pian UFO:jen ja Alienien maailmasta ja päätyy kertomuksiin isojalasta tai eksyy kummalliseen historiaan natsien salaisista matkoista Etelä-Navalle missä he etsivät todisteita ontosta maa-planeesta. William J. Donovan ja Stephensonin ohella OSS:n ja CIA:n ensimmäisiin perustajiin kuului myös Allen Dulles, John Foster Dullesin veli, joka oli presidentti Eisenhowerin ulkoministeri vuosina 53 – 59. John Dulles oli mukana myös YK:n turvallisuusneuvoston ja sodan jälkeisen uuden maailmanjärjestyksen perustamisessa.

Allen_w_dulles
Allen Dulles oli yksi CIA:n perustajista ja sen johtaja Eisenhowerin ja Kennedyn aikana. Hänet nimettiin myös Warrenin komissioon tutkimaan Kennedyn salamurhaa.

Eisenhower nimitti Allen Dullesin CIA:n johtoon vuonna 1953 palvellen virassaan aina vuoteen 1961 asti jolloin Kennedy erotti hänet epäonnistuneen Sikojenlahden maihinnousun seurauksena missä Yhdysvallat yritti Fidel Castron vallaltapanoa CIA:n kouluttamien kuubalaispakolaisten avulla. Operaation epäonnistuminen johti Castron aseman vahvistumiseen ja seuraavan vuoden lokakuun Kuuban ohjuskriisiin missä ydinsodan puhkeaminen USA:n ja Neuvostoliiton välille oli kaikkein lähimpänä koko kylmän sodan aikana. Harmageddonin aika ei ollut vielä tullut sillä Kennedy teki sopimuksen Nikita Hruštšovin kanssa missä USA sitoutui olla hyökkäämättä Kuubaan ilman suoraa provokaatiota ja Neuvostoliitto puolestaan lupasi vetää ohjuksensa Kuubasta. Huolimatta siitä, että Kennedy oli erottanut Dullesin palveluksestaan, Lyndon B. Johnson määräsi hänet yhdeksi Warrenin komission seitsemästä jäsenestä tutkimaan Kennedyn salamurhaa. Daily Mail kertoi hänestä 14. lokakuuta 2015 paljastavan uutisen:

Entinen CIA johtaja Allen Dulles määräsi JFK:n salamurhan koska hän oli ’uhka kansalliselle turvallisuudelle’, uusi kirja on väittänyt. Journalisti David Talbot väittää, että ’kaikkein voimakkaimman viraston’ pää kylmän sodan aikana halusi poistaa aikaisemman presidentin virasta ’maan parhaaksi’. Se on vain yksi syytös, jonka hän tekee Dullesia vastaan, joka oli vastuussa kun CIA kaatoi hallituksia, hyökkäsi Kuubaan ja oli sekaantunut poliittisiin salamurhiin. Kirjassa The Devil’s Chessboard: Allen Dulles, the CIA, and the Rise of America’s Secret Government, Talbot sanoo Dullesin ja hänen veljensä John Foster Dullesin, Dwight Eisenhowerin ulkoministerin, auttaneen heikentämään Amerikan demokratiaa. Salon.com sivun johtava editoija sanoi myös kuinka Dulles ’heikensi ja petti jokaisen presidentin jota hän palveli,’ ja sensaatiomaisesti väittää että hän saattoi olla mukana yhden salamurhassa. Talbot myös väittää, että Dulles yritti tehdä sopimusta Natsi-Saksan kanssa toisen maailmansodan viimeisinä päivinä, mikä olisi poistanut Hitlerin vallasta, mutta jättänyt paikalleen Kolmannen Valtakunnan.

Dulles, hän vihjaa, valvoi myös CIA:n ohjelmia, jotka suorittivat äärimmäisen vaarallisia kokeita ihmisaivoilla. Häntä kiinnosti löytää voitiinko ’LSD:tä käyttää ohjelmoimaan zombienkaltaisia sabotoijia tai salamurhaajia.’ Talbot kirjoittaa: ’Washington otettiin asteittain valtaan liikejohtajien, Wall Streetin lakimiesten ja investointipankkiirien taholta. Eisenhowerin hallituksen aikana Dullesin veljille annettiin vihdoin täysi lupa harjoittaa heidän valtaansa globaalilla areenalla. Vapaan maailman puolustamisen nimessä kommunismin tyranniaa vastaan, he määräsivät Amerikan vallan maailmaan ydinterrorin ja viitta ja tikarin brutaaliuden avulla. Dullesin veljekset osoittautuivat mestareiksi kylmää sotaa seuranneen pysyvän valppauden tilan hyväksikäytössä. He lisää: ’Allen Dullesin tarina jatkaa kummittelemassa maata. Monet niistä käytännöistä, jotka provosoivat yhä Amerikan itsetutkiskelun jaksoja saivat alkunsa Dullesin hallinnan aikana CIA:n ’mielenhallintakokeiluissa, kidutuksessa, poliittisissa salamurhissa, epätavallisissa esityksissä, USA:n kansalaisten ja ulkomaisten liittolaisten massavalvonnassa – nämä olivat Dullesin vallan laajasti käyttämiä työkaluja.

CIA:n virallisen verkkosivun mukaan Allen Dulles tapasi ennen sotaa moneen kertaan Hitlerin ja Mussolinin ja oli mukana myöhemmin juonessa Hitlerin salamurhaamiseksi. Verkkosivu myös sanoo: ”COI:n New Yorkin viraston päänä syksyllä 1941, Dulles työskenteli William Stephensonin kanssa (”Intrepid”), joka johti Britannin turvallisuuden koordinointia, ja kokosi tietoa Akselivalloista pakolaisilta, Amerikan liikemiehiltä ja journalisteilta joilla oli yhteyksiä Eurooppaan.” Meillä on siis selvä linkki Allen Dullesin ja Stephensonin kanssa, jonka Coleman väitti olleen Kennedyn salamurhajuonen aivot. Yksi esimerkki siitä, että Dulles ja CIA toimi 50 -luvulla yhä Britannian tiedustelun laskuun, on se että CIA:n päänä hänen ensimmäisiä ansioitaan oli Operaatio Ajax eli vuoden 1953 juoni missä Yhdysvaltain ja Britannian tiedustelu kaatoi demokraattisesti valitun Mohammed Mossadeqin hallituksen Iranissa asettaakseen valtaan šaahi Mohammad Reza Pahlavin.

Mohammed Mossadeq suunnitteli Iranin öljyn kansallistamista, joka oli ollut siihen asti anglo-iranilaisen öljy-yhtiön hallussa. Wikipedian mukaan vuoden 1901 ”Sopimuksessa Iran joutui luovuttamaan öljyvaransa Britannialle 60 vuodeksi. Yhdysvaltalainen John D. Rockefeller, joka oli muun muassa Standard Oilin omistaja, oli asettanut tavoitteekseensa ottaa hallintaansa maailman energiavarat vuonna 1911.” Churchillin ja Eisenhowerin hallinto tuki vallankaappausta vaikka edellinen presidentti Truman piti sitä huonona ajatuksena. Truman oli oikeassa sillä Pahlavi nähtiin Iranissa pelkkänä lännen sätkynukkena ja hänen yksinvaltainen hallintonsa johti lopulta Iranin islamilaiseen vallankumoukseen ja Ajatollah Khomeinin nousuun vuonna 1979. Kun Iranin mullahien radikaalit kannattajat huutavat nyt kuolemaa Amerikalle ja kuolemaa Israelille, länsi voi syyttää siitä vain itseään sillä anglo-amerikkalaisen maailmanvallan imperialismi oli historiallinen juurisyy näiden maailman-rauhaa uhkaavien ”roistovaltioiden” syntyyn.

Operaatio Ajax on hyvä esimerkki siitä, että toisen maailmansodan jälkeinen Pax Americana – mitä vastaan Kennedy puhui kuuluisasti – on vain sitä edeltäneen Pax Britannican perillinen ja seuraaja. Vaikka Britannia menetti kaikki siirtomaansa 1900 -luvun jälkimmäisellä puoliskolla, Brittiläinen maailmanvalta ei kadonnut minnekään vaan ruumiillistui uudestaan USA:n supervallassa johon Britannia säilytti 1900 -luvun alussa syntyneen erityissuhteensa. Colemanin kirjan mukaan Yhdysvaltain itsenäisyys on vain nimellistä ja että se on yhä Britannian kruunun alainen siirtomaa sillä Elisabet II:n hallitsema 300:n komitea pitää lujaa otetta monista Amerikan tärkeimmistä instituutioista. Allen Dulles oli myös Ian Flemingin hyvä ystävä – brittiläisen kirjailijan, joka loi James Bondin. Agentti 007 on Britannian turvallisuuspalvelu MI6:n jäsen, joka palvelee hänen majesteettiaan Elisabet II:ta. Flemingin mukaan William Stephenson oli James Bondin tosielämän vastine mistä hän sai inspiraationsa agentti 007 luomiseen (eli ”James Bond” tappoi presidentti Kennedyn)

mi5
Britannian sisäisen tiedustelun MI5:n virallinen logo kuvaa kaikkinäkevää silmää pyramidin päässä, mikä on dollarin setelistä löytyvä ja Baijerin Illuminaatteihin kytketty okkulttinen tunnus. Illuminati seura soluttautui alusta lähtien Englannin kuningashuoneeseen.

Mutta tarina muuttuu yhä vain kummallisemmaksi. Fleming oli myös Aleister Crowleyn ystävä, 1900 -luvun kuuluisimman satanistin, joka ylpeili lisänimillään ”Suuri Peto 666” ja ”syntisin mies maailmassa”. He molemmat olivat Britannian tiedustelupalvelun palkkalistoilla.  Flemingin serkku on edesmennyt Hollywood tähti Christopher Lee, joka tunnetaan mm. roolistaan Draculana ja Sarumanina Taru Sormusten Herrasta trilogiassa. Lee aateloitiin OBE -ritariarvolla ja hän oli mukana saatanallisia teemoja kantavissa elokuvissa, kuten Tri Sadismin kauhukammio (1967) ja Dracula elää ja voi hyvin (alkuperäinen nimi: The Satanic Rites of Dracula, 1973). Prinssi Charles on tosielämän Draculan, Vlad Seivästäjän, suora jälkeläinen ja hän vierailee lähes vuosittain Transylvaniassa ja on sanonut olevansa innoissaan siitä, että hän on tämän miehen verenperillinen, joka seivästi 100 000 ihmistä paaluihin ja nautti ruokansa katsellessaan heidän hidasta kuolemaansa (ks. Draculan verenperillinen kutsuu pelastamaan planeetan. Pitääkö Charles itseään pahuuden messiaana ja pimeyden prinssinä?). Leen puolustukseksi on kuitenkin sanottava, että hän on varoittanut ihmisiä satanismin vaaroista. Hän kertoi opiskelijoille, etteivät he leikkisi okkulttisilla kokeiluilla: ”Varoitan teitä kaikkia, ei koskaan, ei koskaan, ei koskaan. Ette vain menetä mieltänne, menetätte sielunne.” 

Johtopäätös

Tässä artikkelissa halusin lähinnä painottaa näitä eriskummallisia yhteyksiä Kennedyn salamurhan, CIA:n johtajan ja Warrenin komission jäsenen Allen Dullesin, ”tosielämän James Bondin” William Stephensonin, Ian Flemingin, ”Suuren Pedon” Aleister Crowleyn ja Englannin hallitsevan luokan välillä. Brittiläisen salaliittotutkija Chris Everardin mukaan Ian Flemingillä oli läheiset suhteet Englannin aristokraattien kanssa ja hänen James Bond novellinsa luotiin propaganda tarkoituksessa esittämään Hänen Majesteettinsa Salainen Palvelu positiivisessa valossa. Monet Warrenin komission jäsenet, kuten Earl Warren – mies joka määräsi lopun valtion rahoittamien koulujen aamurukouksiin – , Gerald Ford (myöhemmin USA:n 38. presidentti) ja Allen Dulles olivat korkea-arvoisia vapaamuurareita tai merkittäviä jäseniä USA:n ulkomaansuhteiden neuvostossa (CFR), mikä on yhtä maailmanhallitusta ajava globalistinen ajatushautumo 300:n komitealle ja brittiläisille pyöreän pöydän ryhmittymille, jotka saivat alkunsa Iso-Britanniassa Cecil Rhodesin, lordi Milnerin ja Rothschildien pankkiirisuvun aloitteesta 1900 -luvun alussa. Näiden pyöreän pöydän ryhmittymien historiasta ja niiden vaikutusvallasta USA:n politiikkaan löydät enemmän tietoa suomeksi julkaistusta Pat Robertsonin kirjasta Uusi Maailmanjärjestys (Kuva ja Sana,1992).

Robertsonin kirjan lähteet tähän vähemmän tunnettuun historiaan perustuu suurelta osin Bill Clintonin edesmenneen mentorin professori Carroll Quigleyn vuonna 1966 julkaistuun massiiviseen 1348 sivuiseen historiikkiin Tragedy and Hope: A History of the World in Our Time. Tämä kirja seuraa brittiläisen imperialistin Cecil Rhodesin ja Alfred Milnerin vuonna 1891 perustamaa pyöreän pöydän salaseuraa, joka perusti myöhemmin joukon muita etujärjestöjä, kuten Chatham Housen, ja Ulkomaansuhteiden neuvoston eli CFR:n. Sivulla 324 Quigley paljastaa tämän salaverkoston pitkän tähtäimen tavoitteet: ”Heidän päämääränsä ei ole vähemmän kuin luoda maailmanlaajuinen järjestelmä, joka on taloudellinen kontrolli yksityisessä omistuksessa tarkoituksena hallita jokaisen maan poliittista järjestelmää ja maailman taloutta kokonaisuudessaan. Yhteistyössä toimivat maailman keskuspankit tulisivat kontrolloimaan järjestelmää läänitysjärjestelmällisellä tavalla. Yhteistyö saataisiin aikaan salaisin sopimuksin usein pidettävissä yksityisissä kokouksissa ja konferensseissa.” (painotus minun)

Tästä päästäänkiin Kennedyn salamurhan tärkeimpään motiiviin. Kennedyn salamurhan yhdeksi motiiviksi on sanottu hänen suunnitelmansa vetää USA:n joukot Vietnamista vuoteen 1965 mennessä, mikä uhkasi presidentti Eisenhowerin jäähyväispuhessaan mainitsemaa USA:n sotilaallisteollista kompleksia. Toiseksi, Kennedy uhkasi hajottaa myös CIA:n tuhansiin sirpalaisiin vaaranten siten 300:n komitean perustaman tiedusteluyhteistyön jatkumisen Amerikan mantereella. Tärkeimpänä syynä Kennedyn salamurhaan lienee kuitenkin hänen 4. kesäkuuta 1963 allekirjoittamansa laki, mikä olisi lopettanut käytännössä yksityisessä omistuksessa olevan USA:n keskuspankin vallan. USA:n keskuspankki luotiin presidentti Woodrow Wilsonin alla 21. joulukuuta 1913 kansainvälisten pankkiirien kuten John D. Rockefellerin, Jacob Schiffin ja Paul Warburgin vehkeilyn tuloksena. New Yorkin pankin johtaja Frank Vanderlip kirjoitti vuonna 1935, että keskuspankkiasetus vehkeiltiin hänen osanottamassaan salaisessa kokouksessa Jekyll Islandissa, Georgiassa vuonna 1910, mikä ”oli yhtä salainen kuin mikä tahansa salaliitto” (Robertson, s. 98). Robertson kirjoittaa:

Tarkoitus oli, että presidentti valitsisi johtokunnan ja sen puheenjohtajan, mutta eversti Housen sanojen mukaan johtakunta ”olisi presidentin vallankäytön ulkopuolella”. Rahanluomisen valta otettaisiin pois kansalta ja se annettaisiin yksityisten pankkiirien käsiin, jotka pystyisivät lisäämään tai supistamaan luotonottoa sen mukaan, kuinka se parhaiten sopisi heidän tarkoituksiinsa.

Vaikka Woodorow Wilson oli auttamassa USA:n keskuspankin luomista, hän katui sitä myöhemmin ja kirjoitti: ”Olen kaikkein onnettomin ihminen. Olen tietämättäni tuhonnut maani. Suuri teollistunut kansakunta on oman luottojärjestelmänsä kontrollissa. Luottojärjestelmämme on keskitetty. Sen tähden kansakunnan kasvu ja kaikki toimintamme ovat muutaman miehen käsissä. Meistä on tullut yksi kaikkein huonoimmin hallituista, yksi kaikkein täydellisimmin kontrolloiduista hallituksista sivistyneessä maailmassa – ei enää vapaan mielipiteen hallitusta, ei enää vakaumuksen ja enemmistön äänen hallitusta, vaan pienen, hallitsevan miesryhmän mielipiteen ja vankeuden hallitus.” (Pekka Lahtinen, Verkko Kiristyy, sivu 26) Kuten Bill Clintonin mentori Carroll Quigley dokumentoi kirjassaan, mikä julkaistiin vain kolme vuotta Kennedyn kuoleman jälkeen, tämän suunnitelman alkuperä oli Lontoossa ja se koostui joukosta anglofiilejä, jotka ihailivat Brittiläistä Imperiumia ja toivoivat laajantavansa sen koko maailmaa hallitsevaksi maailmanhallitukseksi.

Professori Quigley kertoi: ”Tiedän tämän verkoston toiminnan, koska olen opiskellut sitä 20 vuotta ja varhaisella 1960 -luvulla minulla oli lupa kahden vuoden ajan tutkia sen papereita ja salaisia tallenteita. En tunne vastenmielisyyttä sitä tai sen päämääriä kohtaan ja olen suuren osaa elämästäni ollut lähellä sitä ja sen monia välikappaleita.” Myöhemmin julkaistut kirjat, kuten Colemanin  Conspirators’ Hierarchy: The Story Of The Committee Of 300 on osoittanut, että ei vain tämän salaliiton alkuperä ollut Lontoossa vaan että se on ollut aina Englannin monarkin ja tämän palvelijoiden tiukassa kontrollissa Elisabet II:n hallitseman 300: komitean kautta, joka käsittää 300 vaikutusvaltaisinta miestä tästä anglofiilien salaliitosta. Kuten jo paljastin, CIA:n luomisen takana ollut William Stephenson oli myös tämän neuvoston eräs jäsen ja Colemanin mukaan hän suunnitteli ja organisoi presidentti Kennedyn salamurhan. Lainaan lopuksi Kennedyn huhtikuussa 1961 pitämää puhetta, mikä vihjaa hänen olleen hyvin tietoinen tämän salaliiton olemassaolosta. Artikkelin alussa lainattu viittaus ”salaseuroihin ja salaisiin valoihin” on peräisin juuri tästä puheesta:

Sillä vastustamme ympäri maailmaa massiivista ja häikäilemätöntä salaliittoa, mikä perustuu ensisijaisesti peitekeinoihin sen vaikutusvaltansa piirin lisäämiseksi, soluttautumiseen hyökkäyksen sijasta, kumouksellisuuteen vaalien sijasta, pelotteluun vapaan valinnan sijasta, öiseen sissitaisteluun päiväsaikaan toimivien armeijoiden sijasta. Se on järjestelmä, mikä on kutsunut valtavat ihmis- ja materiaaliset resurssit yhtenäiseen rakennukseen, erittäin tehokkaaseen koneistoon mikä liittää yhteen sotilaalliset, diplomaattiset, tiedustelua koskevat, tieteelliset ja poliittiset operaatiot. Sen valmistelut ovat kätketty, ei julkaistu. Sen virheet ovat haudattu, ei otsikoitu. Sen toisinajattelijat ovat hiljennetty, ei ylistetty. Yhtäkään kustannusta ei ole kyseenalaistettu, yhtäkään huhua ei ole painettu, yhtäkään salaisuutta ei ole paljastettu.

ZmKZmFQ

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s