Feminismin ja luonnonsuojelun nimessä on tapettu jo enemmän ihmisiä kuin 1900 -luvulla tapettiin kommunismin ja fasismin alla sekä kahdessa maailmansodassa.

Tiedätkö mikä oli 1900 -luvun tuhoisin aatesuunta? Moni vastaisi, että fasismi, mutta fasismin alla tapettiin ”vain” noin 50 miljoonaa ihmistä (jos toisen maailmansodan uhriluku lasketaan myös fasismin piikkiin). Kommunistiset hallitussysteemit tappoivat ainakin 100 miljoonaa, kuten dokumentoitu 863-sivuisessa Kommunismin mustassa kirjassa. Yksistään Maon Kiina tappoi 65 miljoonaa ja Neuvostoliitto 20 miljoonaa. 1900 -luvulla sodissa ja tukahduttavissa valtiosysteemeissä tapettujen ihmisten määrä lähenee siis 200 miljoonaa. Tämä on kuitenkin pientä verrattuna siihen mitä sen jälkeen on tapettu feminismin ja luonnonsuojelun nimissä – ja vieläpä rauhan aikana. Jos historian tappavimmat aatteet laittaa arvojärjestykseen, niin ensimmäisen paikan ottaisi ehdottomasti feminismi ja luonnonsuojelu.

Vlad_Tepes_-_Blatt_2
Oli Transsylvanian kansantarut vampyyreista ja ihmissusista sitten todellisia tai ei, niin Dracula oli todellinen henkilö 1400 -luvun Romaniassa. Hän oli ehkä historian julmin hallitsija, jonka verenperijä on tänään Walesin Prinssi Charles. Hän on tullut sittemmin absoluuttisen pahan henkilöitymäksi, jonka legenda innoitti Bram Stokeria luomaan hänen fiktiivisen Draculansa Antikristuksen esikuvaksi. Jo Draculan omana elinaikana hänet assosioitiin maalauksissa Kristuksen vastustajaksi. Eräs slovenialainen maalaus 1460 -luvulta kuvaa hänet Pilatuksen paikalla tuomitsemassa Jeesusta ristille.

Monien voi olla vaikea sulattaa tätä väitetettä, koska feminismiä ja luonnonsuojelua ei pidetä yleensä absoluuttisen pahan synonyymina. Kyseessähän on vain naisten tasavertaisista oikeuksista ja oikeutetusta huolesta koskien eläinten hyvinvointia ja maan luonnonvarojen riittävyyttä maailman kasvavalle ihmisväestölle. Väärin. On oikeaa feminismiä ja oikeaa luonnonsuojelua, mutta suurin osa siitä mikä kulkee nykyään näiden kahden valeasussa on saatanallinen kuoleman kultti, jonka nimessä on tapettu jo enemmän ihmisiä kuin minkään muun ideologian alla koko ihmiskunnan historiassa.  Tätä ei ole kovin vaikeaa osoittaa todeksi. Enkä puhu nyt mistään tinahattujen salaliittoteorioista – lentokoneiden ”kemikaalivanoista”, yms.

Paholaisen Poika

Tämä ei väite ei vähennä myöskään holokaustin merkitystä historian yhtenä suurimpana rikoksena ihmisyyttä vastaan. Kun viittaan historian tuhoisimpiin aatteisiin, niin panen ne arvojärjestykseen sen perusteella kuinka paljon ihmisiä niiden seurauksena on tapettu. Jonkin aatteen tai johtajan hirviöimäisyyttä voidaan mitata myös sen perusteella kuinka systemaattista ja julmaa tämä tappaminen on ollut. Voisin esimerkiksi väittää, että vaikka 1400 -luvun Romaniassa hallinneen Vlad Seivästäjän (mistä myöhempi Dracula-myytti sai alkunsa) hirmuhallinto tappoi vain 100 000 ihmistä, niin sen rikollisuus ylittää jopa Hitlerin ja Stalinin tappamat miljoonat ihmiset. Vlad Seivästäjä nimittäin tappoi  uhrinsa mitä vastenmielisemmällä ja sadistisimmalla tavalla. Hän seivästi heidät paaluihin missä he kituivat päiväkausia ennen kuolemaansa. Seuraava kuvaus hänen hirmuvallastaan ei sovi herkimpien luettavaksi:

Vlad_Tepes_and_his_forestSeivästäjällä oli erityisen sadistiset teloituskeinot, sillä uhrit kärsivät sietämätöntä kipua tuntien, jopa päivien ajan. Näyttää siltä, että Vlad oli määrätietoinen hallitsemaan sillä tavoin, että se varmistaisi pisimmän mahdollisen kärsimysajan uhreille. Samalla kun seivästys oli hänen valintansa rangaistukseen, Vlad nähtävästi otti käyttöönsä muita yhtäläisen kiduttavia tapoja vastustajiensa rankaisemiseksi. Eräs saksalainen pamfletti (Nürnberg 1488) huomioi seuraavaa:

”Jotkut hänen kansastaan hän hautasi alastomana napaan asti ennen heidän ampumistaan. Jotkut hän myös nylki ja paahtoi.

”Hän vangitsi nuoren Danin [kilpailevasta Danestin klaanista], kaivoi häntä varten haudan ja piti hautajaissermonian kristillisen tavan mukaisesti ja mestautti hänet haudan vieressä.”

”Hänellä oli iso pannu ja sen ylitse kiinnitettyjä lautoja reikien kanssa mistä ihmisten päät työntyivät esiin ja hän telkesi heidät tähän. Hän täytti pannun vedellä ja pani ison tulen pannun alle ja antoi siten ihmisten parkua säälittävästi kunnes he keittyivät kuoliaaksi.

”Hän keksi kauheat, pelottavat, sanoinkuvaamattomat kidutuskeinot, kuten seivästämällä yhdessä äidit ja heidän imeväiset lapset niin että lapset potkivat kouristuksissa äitinsä rintoja kuolemaansa asti. Samalla tavoin hän leikkasi äitien rinnat ja tunki lasten päät lävitse ja seivästytti sitten molemmat.

”Hänellä oli kaikenlaisia ihmisiä seivästettynä sivuttaisuunnassa: kristittyjä, juutalaisia, pakanoita, niin että he liikkuivat ja nykivät ja ulisivat sekavina pitkään kuin sammakot.”

”Kolmesataa mustalaista tuli hänen maahansa. Sitten hän valitsi heistä kolme parasta ja paahtoi heidät; jonka jälkeen muiden tuli syödä heidät.”

Samalla kun on mahdotonta vahvistaa kaikkia näitä, ei ole epäilystä siitä että Vlad jakoi rangaistuksia epätavallisella julmuudella. Useat kertomukset hänen hirmuteoistaan esiintyvät kolmassa tai useammassa erillisessä ja itsenäisessä  selonteossa, osoittaen suurta totuudenmukaisuuden mittaa. Eräs on tämä tarina siitä kuinka hän kohteli sairaita ja köyhiä:

”Dracula oli hyvin huolissaan siitä, että kaikki hänen alaisensa työskentelisivät ja antaisivat panoksensa yhteiseen hyvinvointiin. Hän kerran huomioi että köyhät, irtolaiset, kerjääjät ja raajarikot olivat lisääntyneet runsaasti hänen maassaan. Niinpä hän antoi kutsun kaikille köyhille ja sairaille Wallachiassa tulla Târgovisteen suuriin pitoihin, väittäen ettei kenenkään tulisi olla nälkäinen hänen maassaan. Kun köyhät ja rammat saapuivat kaupunkiin heidät ohjattiin suureen halliin missä upea juhla-ateria oli valmisteltu heille. Prinssien vieraat söivät ja joivat myöhään yöhön, kunnes Dracula itse ilmestyi paikanpäälle. ’Mitä muuta te tahdotte? Haluatteko olla ilman huolia, niin ettei teiltä puutu mitään tässä maailmassa,’ prinssi kysyi. Kun he vastasivat myöntävästi Dracula määräsi hallin laudoittamisen ja sytyttämisen tuleen. Dracula selitti toimiaan aristokratialle ja sanoi tehneensä näin ’etteivät he enää edustaisi lisätaakkaa muille niin ettei yksikään olisi enää köyhä minun maassani.'”

Prince-Charles-romania-786300
Mediassa raportoitiin viimevuonna kuinka Prinssi Charles ”näytti pehmeän puolensa” halaamalla romanialaista poikaa. Mutta hän teki näin sen jälkeen kun hän tervehti Vlad Seivästäjän patsasta, esi-isäänsä joka keitti ja paistoi lapset elävältä.

Draculan puheesta köyhille ja raajarikoille voi kuulla itsensä Pirun äänen, joka  sanoi Jeesukselle näyttässään tälle kaikki maailman valtakunnat ja niiden loiston: ”Sinulle minä annan kaiken tämän valtapiirin ja sen loiston, sillä minun haltuuni se on annettu, ja minä annan sen, kenelle tahdon. Jos sinä siis kumarrut minun eteeni, niin tämä kaikki on oleva sinun.” (Luuk. 4:6-7) Näiden kammottavien tekojansa puolesta Draculan on täytynyt olla Saatanan itsensä ruumiillistuma. Ainakin hänen nimensä tarkoittaa romaniankielessä ”Paholaisen Poikaa”. Hänen tunnetuin jälkeläisensä on Walesin Prinssin Charles, joka vaikuttaa olevan sukulaissuhteestaan tähän pahan ruumiillistumaan hyvin haltioissaan. Hän vierailee Transsylvaniassa lähes joka vuosi ja on sanonut sukulaisuutensa Vlad Seivästäjään olevan yksi syy siihen miksi hän on niin hurmioissaan tästä maasta.

Vuonna 2012 hän sanoi romanialaisessa TV-ohjelmassa: ”Transylvania on minun veressäni. Sukukartta näyttää että olen Vlad Seivästäjän jälkeläinen, joten minulla on hieman osuutta maahan” (”a bit of a stake in the country”, mikä voidaan kääntää myös ”hieman seivästä maassa”). Vuonna 2017 Prinssi tervehti hänen keskiaikaisen esi-isänsä patsasta ja Transylvanian entisen pääkaupungin Alba Iulian pormestari Mircea Hava kertoi kirjeessään 67 -vuotiaalle kruununperijälle:

Tiedämme kuinka paljon sinä rakastat Transylvaniaa. Se on tullut sinun toiseksi kodiksi ja olet ollut alueen arvokkain suurlähettiläs. Lisäksi, sinulla on verenperintö meidän legendaariseen Prinssi Vladiin. Sinun tulee myöntää, että Walesin JA Transylvanian Prinssi kuulostaa fantastiselta tavalta esitellä itsesi, sen lisäksi että olet mahtava keskustelun käynnistäjä.

Myös Norjan äärioikeistolainen massamurhaaja Anders Behring Breivik, jonka terrori-isku Oslossa ja Utøyan saarella tappoi 77 heinäkuussa 2011, ylisti 1500-sivuisessa manifestissaan Vlad Seivästäjää: ”Romanian ristiretkeilijä Vlad Seivästäjä oli psykologisen sodankäynnin nero. Kuten kaikilla muilla hallitsijoilla, hänellä oli kaksi vihollista: sisäinen epäjärjestys tai maanpetos ja ulkoinen tai Islamilainen agressori joka uhkasi hänen maataan. Hän oli todellinen mestari julmuuden näytteillepanossa saavuttaen maksimaallisen vaikutuksen.” Mediassa Breivikiä kutsuttiin ”kristityksi terroristiksi” ja hänet assosioitiin sellaisiin nuhteettomiin islam-kriitikoihin kuin William Lindhiin, Bat Ye’oriin, Robert Spenceriin, Daniel Pipesiin ja Bernard Lewisiin, joiden akateemisia kirjoituksia hän lainasi 1500 -sivuisessa manifestissaan. Siinä Breivik luonnehti itseään ”kristityksi konservatiiviksi, patriootiksi ja nationalistiksi.” Tietenkään hänen teoillaan ei ollut mitään tekemistä kristillisen konservatismin arvojen kanssa, joka uskoo ihmisyksilön elämän pyhyyteen ja koskemattomuuteen.

Vähemmälle huomille on jäänyt kuitenkin se, että Breivik on myöhemmin tunnustanut johtaneensa valtavirran mediaa tarkoituksella harhaan esittäessään itsensä konservatiivismielisenä vastajihadistina ja sionistina. Eristysellissään kirjoittamassa kirjeessä Breivik myönsi, että hänen 1500 -sivuisen manifestinsa oli ”laskelmoitu ja melko kyyninen porttikäytävä (2+?+?=6-lähestyminen), luotu voimistamaan etnosentristä siipeä vastajihadismin liikkeessä, kiinnittimällä koko asia anti-etnosentristiseen siipeen (monet johtajat ovat monikulttuurisille myönteisiä sosiaalidemokraatteja tai liberalisteja), samalla kun suojelisi ja vahvistaisi etnosentristä ryhmäkuntaa. Ajatuksena oli manipuloida valtavirran mediaa ja muita, niin että he käynnistäisivät noitavainon ja lähettäisivät media-raiskaus-iskujoukkonsa meidän vastustajiamme vastaan. Se toimi melko hyvin.”

572b920d59cebff84a4a297a31eccfa98b205fca30b41a952306671b35efa781
Breivik tekemässä natsitervehdystä oikeussalissa.

Hän myös tunnusti hänen väitetyn Israel-rakkautensa olleen osa tätä valtamedian harhautuskampanjaa: ”Tiedän, että monet ihmiset pettyvät tätä lukiessaan, mutta rakkauteni Israelia kohtaan on rajoittunut vain sen tehtävään toimia karkoitus-satamana epälojaaleille juutalaisille.” Breivikin ideologinen tausta oli siis  skandinaavisessa uus-natsismissa tai etnosentrisessä äärioikeistolaisuudessa, ei konservatiivisessa kristillisyydessä, joka uskoo kaikkien ihmisten tasa-arvoon, individualistiseen yksilönvapauteen ja elämän pyhyyteen ja hylkää äärioikeistoon liittyvän etnosentrismin, rasismin ja antisemitismin. Breivik kertoi manifestissaan, ettei hänellä itsellään ole ”henkilökohtaista suhdetta Jeesukseen Kristukseen ja Jumalaan”, mutta ”uskomme kuitenkin kristillisyyteen kulttuurisena ja sosiaalisena identiteettinä ja moraalisena ohjelmana. Tämä tekee meistä kristittyjä.” Mutta todelliset natsit (ja myöhemmin uus-natsit) hylkäsivät kristinuskon myös ”kulttuurisena ja sosiaalisena identiteettinä ja moraalisena ohjelmana.” Itseasiassa he painottivat maailmankuvansa olevan täysin päinvastainen juutalaiskristillisen uskon altruistiseen sääliin ja lähimmäisenrakkauteen, joka kehottaa meitä pitämään huolta köyhistä, sairaista ja kärsivistä. Adolf Hitler sanoi: ”Meidä kansallemme on ratkaisevaa tunnustaako se juutalaisen Kristus-uskon sen naismaisella sääli-etiikalla vai vahvan sankarillisen uskon luonnon Jumaluuteen, kansamme Jumaluuteen, omaan kohtaloomme ja vereemme.”

Kristinuskon sääli ei ollut sopusoinnussa natsien kannattaman sosiaalidarvinismin kanssa, joka opetti yhteiskunnan ”taakkana” olleiden sairaiden ja heikkojen tappamisen olevan osa luonnonvalintaa ja siten tämän ”luonnon Jumalan” pyhä tahto  ihmisrodun evoluution kiihdyttämisieksi. Hitlerin yksityissihteeri ja natsipuolueen puoluekanslian johtaja Martin Bormann sanoi: ”Kun me kansallissosialistit puhumme uskosta Jumalaan, emme tarkoita samaa mitä naiveilla kristityillä ja heidän papillisilla riistäjillä on mielessään… Luonnon lain mahti on se jota kutsumme kaikkivaltiaaksi voimaksi tai Jumalaksi… Me kansallissosialistit vaadimme itseltämme, että eläisimme niin luonnollisesti kuin mahdollista, toisin sanoen sopusoinnussa elämän lakien kanssa. Paljon täsmällisemmin, me ymmärrämme ja tarkkailemme luonnon ja elämän lakeja ja mitä enemmän noudatamme niitä, sitä enemmän vastaamme tämän Kaikkivaltiaan Voiman tahtoon.” Tällaiset sitaatit osoittavat selvästi natsismin vihamielisyyden kristinuskoa kohtaan, vaikka julkisesti Hitler saattoi esiintyi kristinuskon puolustajana.

Antihumanistisen liikkeen vaiettu historia

Keskusteluissa joissa ihmetellään sitä kuinka holokausti oli mahdollista Euroopan sivistyksen kehdossa, ihmiset sivuuttavat usein juutalaiskristillisen etiikan täydellisen hylkäämisen mikä tapahtui Saksassa tieteen nimessä eugeniikan ja darvinismin opeissa, jotka siirtyivät 1800 -luvun lopulla Englannista Saksaan. Tätä on käsitelty seikkaperäisesti esim. Robert Zubrinin kirjassa Merchants of Despair: Radical Environmentalists, Criminal Pseudo-Scientists, and the Fatal Cult of Antihumanism (New Atlantis Books)”, jonka tilasin äskettäin verkkokauppa Amazonista. Toki myös kristinuskon nimissä syyllistyttiin kauheisiin rikoksiin monen vuosisadan ajan, mutta 1900 -luvulla natsismin ja kommunismin alla tehdyt rikokset olivat mahdollisia ainoastaan juutalaiskristillisen uskon ja sen moraalin täydellisen hylkäämisen seurauksena. Nämä ihmiselämän arvon hylänneet antihumanistiset opit eivät olleet natsien keksintöä sillä ne voidaan jäljittää jo 1700 -luvun lopulla eläneeseen englantilaiseen väestötietelijä Thomas Malthusiin ja hänen seuraajaansa Charles Darviniin ja tämän serkkuun Francis Galtoniin.

Francis_Galton_1850s
Francis Galton, Charles Darwinin serkku ja tieteellisen rasismin (eugeniikan) perustaja, jonka Edward VII – Kuningattaren isoisoisä – aateloi vuonna 1909. Natsien kansanmurhaohjelma perustui suurelta osin hänen ja muiden rotuhygienistien darvinistisiin ideoihin, mikä jakoi ihmiskunnan eläinten kaltaisiin ali-ihmisiin ja germaanisiin yli-ihmisiin.

Kaikilla näistä oli läheiset aristokraattiset yhteydet Britannian kuninkaallisiin. Englanti monarkia tosiasiassa ylensi heidät arvovaltaiseen tieteelliseen asemaan huolimatta heidän pseudo-tieteellisistä teorioistaan, jotka johtivat miljoonien kuolemaan ja sanoinkuvaamattomaan kärsimykseen. Malthus nimitettiin vuonna 1818 Royal Societyn jäseneksi. Royal Society on Englannin monarkin suojelema kuuluisa tiedeakatemia, jonka Kaarle II perusti vuonna 1660 ja mihin on kuulunut monia merkittäviä tiedemiehiä, mukaanlukien Isaac Newton, Charles Darwin, Albert Einstein ja äskettäin edesmennyt Stephen Hawking. Siihen on kuulunut vuosisatojen aikana myös lukuisia jäseniä Englannin kuningasperheestä. Walesin Prinssi Charles otettiin jäseneksi vuonna 1978 – siis sama mies joka puhuu kasveilleen ja tunnetaan tieteen vastaisesta esoteerisesta maailmankuvastaan. Kirjansa Harmony: A New Way of Looking at Our World sivulla 92 hän opettaa Jeesuksen Kristuksen kuoleman ja ylösnousemuksen olleen plagioitu tarina Egyptin Osiris-myyteistä.

Samassa yhteydessä hän sanoo kuinka lasten fantasiakirjasarjoissa kerrotut myytit olisivat ”yhteydessä meidän tulevaan eloonjäämiseemme.” Näihin fantasiakirjoihin hän sisällyttää sellaiset Hollywood-elokuviksikin sovitetut menestysteokset kuten Harry Potter, Universumin tomu, Narnia ja Taru Sormusten Herrasta. Tämä Tylypahkan noitakoulusta valmistunut ja mikä-mikä-maassa elävä mies pitää siis kunniapaikkaa Kuninkaallisessa tiedeakatemiassa ja nousee sen suojelijaksi, kun hän perii valtaistuimen hänen äidiltään. Eräällä luennolla lääkäri Pekka Reinikainen ylisti Prinssi Charlesia hänen väitetystä tuestaan kreationismille. Vaikka arvostankin Reinikaisen asiantuntemusta evoluutioteorian ja luonnontieteiden osalta, niin valitettavasti hän ei ole perillä Charlesin antikristillisestä ja okkulttisesta maailmankuvasta. Tämä on valitettavaa etenkin sen tähden, että maallikkokristityt ottavat paljon vakavammin Reinikaisen kaltaisen puhujan kuin minunlaisen henkilön, jolla ”ei ole oppiarvoa eikä titteliä” kuten ei ollut meidän Herrallammekaan (Jes. 53:2, K.O. Syväntö, Vanhan Testamentin käännösvirheistä).

Eräässä keskustelussa tämä asia nousikin jo esiin. Keskustelun vastapuoli paheksui sitä, että panettelen Charlesin kaltaista ”jumalaapelkäävää” miestä. Miksi lääkäri Reinikainen, joka on kirjoittanut kaksi kirjaa noituuden paluusta lääketieteeseen, ei maininnut sitä että Prinssi Charles on ollut Englannin johtava uskomushoitojen – kuten homeopatian – edistäjä jo sitten varhaisen 80 -luvun? Miksi hän ei mainitse sitä, että Darvinismi ei olisi päässyt koskaan niin vaikutusvaltaiseen asemaan ellei Englannin kuningasperhe olisi edistänyt ja suojellut sitä kulissien takana? Charles Darwin oli lähellä saada ritariarvon Kuningatar Viktorialta, jonka aviomies Prinssi Albert suositteli Darwinin aatelointia kohta Lajien synnyn julkaisun jälkeen. Tämän esteenä oli vain Piispa Samuel Wilberforcen oikeutetut protestit. Samuel Wilberforce oli kuuluisan evankelisen orjuudenvastustajan William Wilberforcen poika, jonka elämäntyö johti orjakaupan kansainväliseen kieltoon Britannian parlamentissa vuonna 1833.

Myös William Wilberforce taisteli tässä aikansa aristokraattista ja poliittista eliittiä vastaan, joka kannatti orjuutta sen tuoman taloudellisen voiton tähden. Kabbalistiseen okkultiikkaan sekaantunut Prinssi William, Clarencen Herttua, ei voinut sietää Wilberforcen evankelista intoilua orjuuden lakkauttamisesta ja tölväisi häntä Ylähuoneessa”Abolitionistit ovat joko fanaatikkoja tai tekopyhiä ja tähän kateoriaan minä asetan herra Wilberforcen”. Miksi kukaan ei puhu siitä, että Prinssi William (myöhempi Yrjö IV) ja hänen veljensä Walesin Prinssi Geroge (Yrjö IV) sekä Prinssi Edvard (Kuningatar Viktorian isä) kuuluivat kaikki Adam Weishauptin Baijerissa vuonna 1776 perustamaan Illuminati-salaseuraan, jonka julkisuuteen vuotaneet dokumentit paljastivat tähtäävän historian kieroimpaan salaliittoon kaikkien maailman kansallisvaltioiden ja kristillisten perhearvojen lakkauttamiseksi luciferistisen maailmanhallituksen edestä. Tämä ei ole salaliittoteoriaa. Tämä on vaiettua historiaa. Weishaupt mm. sanoi: ”Tällä suunnitelmalla tulemme ohjaamaan koko ihmiskuntaa. Tällä tavoin ja yksinkertaisimmilla keinoilla me sytytämme kaiken liikkeeseen ja liekkeihin. Tehtävämme täytyvät olla niin jaettuja ja keinotekoisia, että voimme vaikuttaa salassa kaikkiin poliittisiin tapahtumiin.” (John Robison, Proofs of a Conspiracy, 1797, sivut 84-85). Marsha Keith Schuchard kirjoittaa kirjassaan Blake, Politics and History, sivulla 119:

Cloucester oli kabbalististen mysteerien ja loosin mutkikkaisen rituaalien pauloissa, mitkä näyttivät paljon kiinnostavimmilta kuin Lontoon Suurloosin yksinkertaiset seremoniat ja  hän päätti ottaa käyttöön Lyonin ”järjestelmän” Englannissa. Cloucesterin veljenpoika, radikaali Yorkin Herttua, oli sittemmin esitelty okkultistisille vapaamuurareille Saksassa, jotka olivat Falkin, Swedeborgin ja Cagliostrosin kabbalististen asiantuntemuksen suuria ihailijoita. Kuvaillen Yorkin kokemuksia Berliinissä, aikalaiskronikoitsija Huish mainitsi:

”Saksa oli tähän aikaan ihmeellisesti muodostettujen miesten joukon, Illuminaatin suunnitelmien näyttämö… Oli tuskin valtaistuinta Euroopassa, joka ei olisi ollut ravistettu tämän mahtavan organisaation taholta, mikä piti sen tapaamisia kaikkialla ja ei missään (Huish, William IV 221).”

Walesin Prinssin suosikkiveli York vahvisti kruununperillisen Illuministista intoilua. Prinssin seuraava veli, Clarencen Herttua, oli vihitty [Illuminaatteihin] maaliskuussa 1786 Plymouthissa ja hän myös toivotti tervetulleeksi vapaamuurarillisen vuosituhannen (Fenn 21). Ihmeellisesti mutta tyypillisesti tyhmä Yrjö III – kuten sokea Tiriel – oli tietämätön hänen perheensä ”ulkomaisen” vapaamuurariuden kiinnostuksen radikaalista ja okkulttisesta merkityksestä.

Piispa Samuel Wilberforce osallistui vuonna 1860 kuuluisaan väittelyyn evoluutioteoriasta Oxfordin luonnonhistoriallisessa museossa. Se merkitsi käänteentekevää hetkeä evoluutioteorian laajemmassa hyväksymisessä tieteellisessä yhteisössä. Väittelyn vastapuolena oli ”Darwinin bulldoggina” tunnettu Thomas Henry Huxley. Hänen lapsenlapsiinsa kuului Julian Huxley ja hänen veljensä Aldous Huxley. Jälkimmäinen kirjoitti kuuluisan tieteisdystopian Uusi uljas maailma mitä kirjailija itse piti positiivisena mallina tulevaisuuden tieteellisen eliitin hallitsemalle valvontayhteiskunnalle. Hänen veljensä Huxley johti Britannian eugeniikkaliikettä ollen siten läheisessä yhteydessä Englannin aristokratiaan (Elisabet II aateloi hänet vuonna 1958). Hän oli UNESCO:n ensimmäinen puheenjohtaja ja oli mukana perustamassa maailman luonnonsäätiö WWF:ää yhdessä Prinssi Philipin kanssa. Hän oli myös transhumanismin perustaja – liikkeen, mikä on käytännössä eugeniikan 21. vuosisadalle päivitetty versio pyrkiessään luomaan yli-inhimillisen jälki-ihmisrodun parantamalla ihmisen geneettistä perimää teknologian ja biologian risteyttämisellä (kuten ihmisaivojen liittämisellä tietokoneisiin mikrosirujen avulla). Liike pyrkii siis kiihdyttämään evoluutiota päivittämällä Homo sapiens sitä kehittyneemmäksi ”Robo sapiensiksi” eli tieteiselokuvissa kuvatuiksi kyborgeiksi.

Darwinin serkku Francis Galton aateloitiin vuonna 1909 Edward VII:n – Kuningattaren isoisoisän – taholta. Hän oli eugeniikka-liikkeen eli niin sanotun ”tieteellisen rasismin” ja sosiaalidarvinismin perustaja. Eugeniikan antihumanistiset opit nousivat suoraan Charles Darwinin evoluutioteorian pohjalta ja natsit käyttivät niitä myöhemmin tieteellisenä oikeutuksena ”ali-ihmisten” pakkosterilointiin sekä 70 000 kehitysvammaisen, fyysisesti vammautuneen ja mielisairairaan kaasuttamiseen Aktion T4 -ohjelmassa, mikä toimi koealustana kuuden miljoonan juutalaisen systemaattiseen murhaamiseen natsien Lopullisessa ratkaisussa. William Wilberforcen kaltaisten orjuuden vastustajien nimi on kirjoitettu nyt taivaassa historian vanhurskaitten joukkoon, kun taas hänen vastustajansa Prinssi Williamin, Clarencen Herttuan, nimi löytyy historian syntisten ja pahantekijöiden joukosta. Darvinismin nousua vastustanut Samuel Wilberforce löytyy samasta listasta mihin hänen isänsä on kirjattu. Mutta Darvinismia ja eugeniikkaa edistänyt Englannin aristokraattinen eliitti oli jälleen historian väärällä puolella.

Robert Zubrin – tiedemies, joka tunnetaan parhaiten Marsin valtaamisen ja maankaltaistamisen mahdollisuuksia teorioivista kirjoistaan -, on tämän antihumanistisen liikkeen kärkevimpiä kriitikoita Yhdysvalloissa. Kirjassaan Merchants of Despair hän ei pelkää tuomita Darvinismia sen moraalisista hedelmistä, vaikka hän ei kielläkään evoluutioteorian tieteellistä perustaa. Hän nimeää Charles Darwinin yhdessä häntä edeltäneen Thomas Malthusin kanssa tämän antihumanistisen liikkeen oppi-isiksi ja suunnannäyttäjiksi. Samalla kun hän tuhoaa säälittä Thomas Malthusin väestönkasvua koskeneet 1700 -luvun pseudo-tieteelliset teoriat, hän jättää rauhaan evoluutioteorian lukuisat tieteelliset ongelmat. Joka tapauksessa kirja esittää hyvän läpileikkauksen antihumanistisen liikkeen yli 200 vuotisesta historiasta. Ei pitäisi yllättää ketään, että Englannin aristokratia on tukenut alusta saakka tämän liikkeen oppeja. Koko liikkeen uskontunnustus kietoutui sen siniveristen ilosanoman ympärille, että köyhien lisääntyminen oli uhka rikkaalle ja hallitsevalle yläluokalle. Zubrin piirtää suoran ideologisen linjan Thomas Malthusista Charles Darwiniin, Adolf Hitleriin ja Paul R. Ehrlichiin, joka julkaisi vuonna 1968 menestysteoksen The Population Bomb hallitsemattoman väestönkasvun vaaroista. Zubrin kirjoittaa sivulla 72:

Kuten historioitsija Richard Weikart päättelee hänen huomionarvoisessa tutkimuksessaan From Darwin to Hitler: Evolutionary Ethics, Eugenics and Racism in Germany: ”Darvinismi itsessään ei tuottanut holokaustia, mutta ilman Darvinismia, etenkin sen sosiaalidarvinistisella ja eugenistisella vaihtelulla, niin Hitlerillä kuin hänen natsiseuraajillaan ei olisi ollut välttämätöntä tieteellistä perustaa vakuuttamaan itsensä ja heidän yhteistyökumppaninsa siitä, että maailman suurimmat hirmuteot olivat todella moraalisesti kiitettäviä… Malthusialaisella teorialla rajallisista luonnonvaroista oli Darvinismin ohella kuitenkin toinenkin lapsi, mikä lainasi myös tukensa kansanmurhaohjelmaan. Tämä kaksonen oli luonnonsuojelu, mikä niin Saksassa kuin Yhdysvalloissa oli linkittynyt läheisesti yhteisen filosofiansa kautta eugeniikkaan.

Monet eivät tavallisesti ajatteli natseista, heidän ruskohiili-perustaisilla synteettisillä polttoaineteollisuudella joka mustensi ilman ja heidän krematorioidensa savupiipuilla jotka syöksivät ihmistuhkaa ympäristöön, ympäristöä koskevan huolen esikuvina. Todellakin, käytännöllisestä näkökulmasta Natsi-Saksa teki hyvin vähän Euroopan ympäristön parantamiseksi. Mutta ideologisesta näkökulmasta, edistämällä argumenttia siitä, että (etenkin ei-pohjoismaisten) ihmisten toimintaa tuli rajoittaa Luonnon pyhien alueiden säilyttämiseksi, natsit olivat niin vihreitä kuin vain voi olla.

Palaten takaisin Haeckeliin, nämä ajatukset muotoili natseille kaikkein vakuuttavimmin antisemiittinen uus-pakana ja nietzscheläinen filosofi Ludwig Klagesin, joka hänen vuoden 1913 traktaatissaan Ihminen ja Maa, kirjoitettu Natsi-Saksan ’takaisin luontoon’ nuorisoliikkeen konklaavia varten, asetti perustan täydellisen luonnonsuojelun tapaukselle ihmisyyttä, teknologista edistystä, teollista kehitystä ja kehittynyttä maataloutta vastaan, mikä on näytellyt keskeistä asemaa ympäristöliikkeessä aina siitä lähtien (Vuonna 1980 Ihminen ja Maa oli uudelleenpainettu, ilman huomioita, Länsi-Saksan vihreän puolueen yhtenä perustusdokumenteista).

Nämä ideat omaksuttiin monien johtavien natsien taholta, mukaanlukien Hitlerin, Himmlerin, Vara-Fuhrer Rudolf Hessin, maatalousministeri Richard Walther Darrén, teollisuusministeri Fritz Todtin, ja tulevaisuuden kannalta kaikkein tärkeimmin, Hitler nuorten johtajan Baldur von Schirachin taholta. Seurauksena natsipuolueen jäsenmäärä Saksan luonnonsäilytyksen yhteisöissä oli vuoteen 1939 mennessä kuusikertaa niin yleistä kuin se oli tavallisessa väestössä. Ei vain Saksan rodullisen puhtauden säilyttämisen vuoksi, mutta selvän moraalisen välttämättömyyden tähden Maan itsensä pelastamiseksi, ihmiskunnan alempiarvoiset rodut täytyi yksinkertaisesti eliminoida. 

Antihumanismin kuninkaalliset tukijat

Ei ole sattumaa, että Englannin ja Saksan aristokraattiset aatelissuvut (Windsorin kuningashuone on tosiasiassa Saxe-Coburg ja Gothan germaaninen aatelisuku, jonka toinen haara hallitsee Belgian valtaistuinta) ovat olleet etuvartiossa edistämässä Malthusin väestötieteellisiä oppeja rajallisista luonnonvaroista, Darwinin evoluutioteoriaa, sen yhteydessä syntynyttä eugeniikkaa, olivat huomattavassa asemassa Saksan natsipuolueessa (tai sen myötäilijöitä) ja ovat olleet sittemmin kansainvälisen luonnonsuojeluliikkeen pioneereja. Nämä kaikki aatteet kietoutuvat nimittäin läheisesti toisiinsa. Englannin ja Saksan kuninkaallisten yhteys natsipuolueeseen on jo dokumentoitu sellaisissa akateemisissa kirjoissa kuin Jonathan Petropoulosin Royals and the Reich (Oxford, 2006), jota Edinburghin herttua Prinssi Philip oli itse avustamassa. Siinä hän myöntää kuulleensa paljon ”Heil Hitler -huutoja ja kantapäiden kopistelua” Saksan natsikoulussa johon hänet lähetettiin vuonna 1933.

Samalta vuodelta on peräisin The Sun -lehden heinäkuussa 2015 julkisuuteen vuotama kotivideo missä 7-vuotias Prinsessa Elisabet  – nykyinen Kuningatar -, hänen äitinsä Elizabeth Bowes-Lyon ja setänsä Walesin Prinssi Edward – myöhempi Edward VIII ja Windsorin Herttua – nostavat kätensä innostuneeseen natsitervehdykseen Hitlerin valtaannousun kunniaksi. Prinssi Philipin kaikki sisarukset naivat korkea-arvoiset natsijohtajat. Yksi hänen lankonsa oli Prinssi Christoph von Hessen, Natsi-Saksan ilmavoimien ministeriön johtaja ja SS:n Oberführer. Tässä asemassa hän tunsi hyvin Himmlerin ja Göringin. Miksi tällaisen perhetaustan omistaneen miehen sallittiin avioitua Englannin kuningasperheeseen? Koska Englannin kuninkaalliset olivat aivan yhtä paljon natsismin läpikyllästämiä kuin heidän saksalaiset serkkunsa. Kaikkein pahamaineisin natsimyötäilijä oli ”Kuningattaren suosikkisetänä” tunnettu Windsorin Herttua, joka tapasi Hitlerin Saksan vierailullaan vuonna 1937. Historioitsijoiden paljastamien dokumenttien mukaan hän syyllistyi maanpetokseen rohkaistessaan Hitleriä pommittamaan Lontoota yrityksessä pakottaa Churchill rauhaan Natsi-Saksan kanssa.

Hän oli täysiverinen rasisti ja antisemitiitti, joka kutsui kirjeissään värillisiä ihmisiä ”vastenmielisiksi”. Tämä kaikki tulee paljon ymmärrettävämmäksi sen valossa, että Englannin kuningashuone johti Iso-Britannian eugeniikkaliikettä jo kauan ennen kuin sen antihumanistiset opit ottivat keskeisen paikan Natsi-Saksan poliittisessa järjestelmässä. Eugeniikan isä Francis Galton perusti vuonna 1907 Britannian Eugeniikka Yhdistyksen (tai Galton Instituutin). Edward VII aateloi hänet paria vuotta myöhemmin. Tämän rasistisen yhdistyksen jäseniin kuului mm. Edvard VII (1901 – 1910) ja Yrjö V (1910 – 1936), Kuningattaren isoisä. Thomas Malthusin ja Charles Darwinin antihumanistinen perintö hallitsee yhä Englannin kuninkaallisten maailmankuvaa. Prinssi Phlip vahvisti tämän puheessaan Salford yliopistossa, 4. kesäkuuta, 1982.

Niin kauan sitten kuin vuonna 1798, Malthus selitti mitä tapahtuu, jos poistetaan ne tekijät, mitkä rajoittavat minkä tahansa väestön kasvua. Yksi tekijöistä, minkä Darwin huomioi oli se, että kaikki lajit ovat kykeneviä tuottamaan paljon suurempia väestömääriä, mitä olemassaolevat luonnonvarat voisi elättää; väestöt eivät kasva siinä suhteessa mitä ympäristö kykenee tarjoamaan. Tämä oli perusta hänen teorialleen luonnonvalinnan säätelemälle evoluutiolle. Tässä ylituotannon mahdollisuudessa luonnonvalinnan merkitys on se, että koska jokainen yksilö on hieman erilaisempi kuin toinen, luonnollisissa edellytyksissä niillä yksilöillä, jotka sattuvat olemaan parhaiten sopeutuneita vallitseviin olosuhtesiin, on parempi mahdollisuus selviytyä…

Nykyisellä 1,8% kasvunopeudella maailman kokonaisväestö tulee nousemaan vuoteen 2000 mennessä arvioituun 6 miljardiin ja seuraavina vuosina 100 miljoonaan lisätään maailman väestöön joka vuosi. Tosiasiassa se voi olla niin paljon kuin 16 miljardia vuoteen 2045 mennessä [nykyisten arvioiden mukaan vain 9 – 10 miljardia]. Tämän seurauksena yksistään maan luonnonvaroja kohtaan koskeva kysyntä merkitsee kolminkertaisesti vähemmän saatavilla olevaa maatalousaluetta ja tuottavan trooppisen metsän nykyisen alueen tuhoutumista puoliksi. Pitäen mielessä jatkuva uusiutumattomien luonnonvarojen väheneminen, on vahva mahdollisuus kasvun puutteeseen ja elintasojen heikentymiseen. Mitä enemmän on ihmisiä sitä enemmän he kuluttavat luonnonvaroja. Se on näin yksinkertaista; ja luonnonvarojen ja elintasojen siirtämisellä rikkaista maista köyhiin maihin on vain marginaalivaikutus tässä massiivisessa maailman väestön kasvussa.

Tämä puhe Malthusilaisuuden puolesta ei ollut vain tieteellisestä hyvin hataralla pohjalla (ei vain väite siitä, että maailman väestö paisuisi vuosisadan puoliväliin mennessä 16 miljardiin, mutta myös se että väestönkasvu johtaisi lisääntyvään puutteeseen ja luonnonvarojen hupenemiseen), mutta se on myös vastaansanomaton todiste siitä, että Englannin kuningasperhe tukee yhä samoja antihumanistisia oppeja mitä se tuki 1900 -luvun alussa, aikana jolloin holokausti ei ollut saattanut vielä huonoon valoon eugeniikan ja sosiaalidarvinismin ”tieteellistä” nimeä. Prinssi Philip sanoi Deutsche Press Agenturan raportoimana elokuussa 1988, ”Sitten kun jälleensynnyn haluaisin palata maanpäälle tappavaksi virukseksi voidakseni avustaa liikakansoituksen ongelmaa”. Valtalehdistö sivuutti – ja sivuuttaa edelleen – tämän pelkkänä mustana huumorina.  Mutta Thomas Malthus, jota Philip siteerasi yläpuolella, uskoi alempien luokkien tappamisen moraaliseen oikeutukseen yrityksessä hillitä väestönkasvua ylittämästä tuotannon rajoja. Seuraava katkelma on Zubrinin kirjan sivuilta 5-6:

Nykyisen antihumanismin perustanut profeetta oli Thomas Malthus (1766 – 1834). Kolmen vuosikymmenen ajan professori Britannian Itä-Intian Yhtiön Itä-Intian korkeakoulussa, Malthus oli poliittinen ekonomisti, joka väitti kuuluisasti että ihmisen lisääntyminen ylittää aina saatavilla olevat luonnonvarat. Tämä oppi palveli miljoonien nälkiinnyttämisen rationalisointia, jonka hänen työnantajansa politiikka aiheutti Intian niemimaalla talonpoikien brutaalilla sortamisella. Brittiläisen imperumin kolonialistiset helootit eivät olleet kuitenkaan Malthusin ainoita kohteita. Enemminkin, hänen Essay of Principle of Population (ensimmäisenä julkaistu vuonna 1798 ja laajennettu myöhemmin useissa myöhemmissä painoksissa) oli alkujaan kirjoitettu suoraksi hyökkäykseksi sellaisia valistuksen ajan vallankumouksellisia vastaan kuin William Godwin ja Marquis de Condorcet, jotka edistivät ajastusta siitä että ihmisen vapaus, tiedon laajentaminen ja teknologinen kehitys tekisi lopulta mahdolliseksi kunnollisen elämän koko ihmiskunnalle. Malthus kuvaili erityistä politiikkaa millä väestö pidettäisiin alhaisena kuolleisuutta nostamalla:

”Olemme sidottuja oikeuteen ja kunniaan kieltääksemme köyhiltä toimeentulon… Meidän tulisi helpottaa, sen sijaan että typerästi ja turhaan pyrimme estämään, luonnon toimenpiteitä tämän kuolleisuuden tuottamiseksi; ja jos pelkäämme nälänhädän vierailun liian useita ja keuheita muotoja, meidän tulisi uutterasti rohkaista muita tuhon muotoja, jotka pakotamme luonnon käyttämään. Sen sijaan, että suosittelisimme puhtautta köyhille, meidän tulisi rohkaista vastakkaisia elintapoja. Kylissämme meidän tulisi tehdä kadut kapeammiksi, ahtaa enemmän ihmisiä taloihin, ja kosiskella ruton paluuta. Maaseudulla meidän tulisi rakentaa kylämme lähelle seisovia altaita ja erityisesti rohkaista sen asukkaita rämeisiin ja epäterveellisiin olosuhteisiin. Mutta ennen kaikkea meidän tulisi paheksua erityisiä hoitotoimenpiteitä rehottaville sairauksille; ja noita hyväntahtoisia mutta harhaan kulkeneita ihmisiä, jotka ovat kuvitelleet tekevänsä palveluksen ihmiskunnalle, heijastamalla hanketta täydelliseen hävitykseen ja epäjärjestykseen.”

Malthusin ajatukset ovat kuin suora jäljitelmä ekofasisti Pentti Linkolan kirjoituksista. Johdatuksessa 1990 -luvun ajatteluun hän kirjoitti:

Meidän on pakko oppia näkemään, kuka on ihmiskunnan vihollinen ja kuka sitä rakastaa. Meidän on pakko käsittää, että ihmiskunnan arkkivihollinen on Äiti Teresa, joka kulkee Etelä-Amerikan slummeissa paavin lähettiläänä saarnaamassa syntyvyyden rajoittamista vastaan ja pakkoauttaa henkiin massoittain riutuvia lapsia Intian ja Afrikan nälkäalueilla. Heidän miljoonissaan hän kasvattaa tulevan kärsimyksen ja nääntymiskuolemien aikapommia suunnattomiin. Tällainen kauhea ihminen rakastaa intialaislapsen suurissa silmissä omia tunteitaan; hän tuskin tietoisesti vihaa ihmiskuntaa ja elämää, mutta mistään mitään ymmärtämättömän tiedottoman pahuuden ruumiillistumana hän matkaansaattaa elämälle mittaamatonta onnettomuutta.

Miehiä kuten Thomas Malthusia, Francis Galtonia ja Pentti Linkolaa on vaivannut tauti nimeltä ”tunteettomuus” – kykenemättömyys tuntea empatiaa maailman köyhiä ja kärsiviä kohtaan. Se on sama tauti, mikä vaivasi Vlad Seivästäjää, joka määräsi kansansa kerjäläiset ja rammat poltettavaksi, etteivät he olisi enää taakkana muulle väestölle. Sama tauti oli tartuttanut myös puheenjohtaja Mao Zedongin paatuneen mielen, kun hän sanoi salaisessa tapaamisessa Shanghaissa maaliskuussa 1959: ”Kun ei ole tarpeeksi ruokaa ihmiset kuolevat nälkään. On parempi antaa puolen kansasta kuolla, jotta toinen puolisko voisi syödä itsensä kylläiseksi”. Puolueen maatalouspolitiikan seurauksena kymmenet miljoonat kiinalaiset nälkiintyivät kuoliaaksi  (Vähemmän tunnettua on Britannian Malthusilainen politiikka Intiassa ja Irlanniassa 1800 -luvulla, mikä johti myös kymmenien miljoonien nälkäkuolemaan). Sama mielipuoli kertoi Nikita Hruštšoville: ”Jos Kiina menettää 300 miljoonaa ihmistä ydinsodassa, toinen puolisko selviytyy ja varmistaa voiton.” Mao ei näyttänyt olevan lainkaan huolissaan ydinsodan mahdollisuuksista.

Itseasiassa hän toivotti sen tervetulleeksi sanoen, että jos ydinsota tappaisi puolet maailman sen aikaisesta neljän ja puolen miljardin väestöstä, niin ”toinen puolisko olisi yhä jäljellä, mutta imperialismi olisi hävitetty maantasalle ja koko maailma tulisi sosialistiseksi. Muutaman vuoden jälkeen 2,7 miljardia ihmistä olisi lisääntynyt jälleen takaisin.” Onneksi Nikita Hruštšov oli tehnyt pesäeron Stalinin murhaavaan politiikkaan ja – vaikkakin yhä tunteeton tyranni – oli jossakin määrin järkevempi kuin Mao. Hän oli valmis neuvottelemaan John F. Kennedyn kanssa ydinsodan välttämiseksi, jonka puhkeaminen oli vain minuuttien päässä vuoden 1962 Kuuban ohjuskriisin aikaan. Nämä kaksi johtajaa kävivät henkilökohtaista kirjeenvaihtoa useiden vuosien ajan ja tämä vuoropuhelu esti todennäköisesti ydinsodan USA:n ja Neuvostoliiton välillä.

John F. Kennedyn kuoleman jälkeen lännen marxilainen vasemmisto omaksui Paul R. Ehrlichin The Population Bomb –kirjan uus-Malthusilaiset ajatukset luonnonvarojen riittämättömyydestä kasvavalle ihmisväestölle (vaikka Karl Marx itse oli aikansa tunnetuimpia Malthusin antihumanististen oppien kriitikoita). Prinssi Charlesin virallinen verkkosivu suositteli tammikuussa 2013 tämän monia vääriä ennustuksia tehneen väestönkasvualarmistin ja hänen vaimonsa tutkimusta nimeltä ”Voidaanko globaalin sivilisaation romahtaminen välttää?”  Tässä raportissa Paul ja Anne Ehrlich kirjoittaa:

”Liian monta tutkimusta kysyy ’kuinka voimme ruokkia 9.6 miljardia ihmistä vuoteen 2050 mennessä?’ Pitäisikö meidän myös kysyä ’kuinka voimme humaanisti alentaa syntyvyyttä tarpeeksi 8,6 miljardiin?

50d0787da3916
Valokuva 22 viikon ikäisestä sikiöstä, joka kidutetaan kuoliaaksi myöhäisessä abortissa. (Psalmi 139:13-14 sanoo: ”Sillä sinä olet luonut minun munaskuuni, sinä kudoit minut kokoon äitini kohdussa. Minä kiitän sinua siitä, että olen tehty ylen ihmeellisesti; ihmeelliset ovat sinun tekosi, sen minun sieluni kyllä tietää.”

”Humaanina” keinona Ehrlich ehdottaa naisten oikeuksien lisäämistä globaalisti sillä ”tutkimukset ovat näyttäneet, että kun naisille annetaan täydet oikeudet, heillä on vähemmän lapsia mikä auttaisi ratkaisemaan syntyvyysluvut. Meidän tulee myös antaa jokaiselle seksuaalisesti aktiiviselle ihmiselle vapaa pääsy ehkäisyyn ja kiirelliseen aborttiin.” Ehrlichiltä voisi kysyä, että millä keinoin syntymättömän lapsen murha on ”humaani” tapa alentaa lasten syntyvyyttä. Hän ei kiellä myöskään  20. raskausviikon jälkeen tehtävää myöhäistä aborttia, jolloin lapsi on jo noin aikuisen kämmenen mittainen eli tarpeeksi suuri ettei häntä ole mahdollista poistaa äitinsä kohdusta muulla keinoin kuin repimällä sikiön jokainen jäsen yksitellen irti terävillä puristimilla. Tämä ei ole enää vain syntymättömän lapsen murhaamista vaan suoranaista kidutusta. 1200 aborttia suorittanut synnytyslääkäri Anthony Levatino sanoo sen aiheuttavan monia vaarallisia komplikaatioita myös äidille, kuten kohdun repeämää, kohdunkaulan vaurioita, infektioita, verenvuotoa ja voi riskeerata myös äidin hengen tai tulevien synnytysten onnistumisen. Pekka Lahtinen kirjoitti kirjassaan Maailman yhdentyminen:

Vaikka maailman väkiluku ei olekaan ongelma, maailmanhallitusta ajavat
ryhmät yrittävät tehdä kaikkensa väkiluvun alentamiseksi. Mitä vähemmän
on ihmisiä, sitä helpompi heitä on kontrolloida. Erilaiset väkiluvunvähentämisohjelmat luovat samalla myös ongelmia Hegelin filosofian mukaan. YK on ollut varsin aktiivinen väkiluvunvähentämisohjelmissa, joihin  kuuluvat myös abortti ja sterilisaatio. Tukea YK on saanut  maailmanpankilta, jonka pääjohtaja Lewis Preston, CFR:n jäsen, lupasi  mm. Rion huippukokouksessa lisäävänsä huomattavasti maailmanpankin tukea väkiluvun vähentämiseksi. Maailmanpankki on tukenut myös ns. ”Turvallinen äitiys” -ohjelmia kehitysmaissa. Vaikka kyseiset ohjelmat on näennäisesti aloitettu naisten yleisen terveydentilan parantamiseksi, kysymyksessä on pohjimmiltaan väkiluvun kontrolli.

Washingtonissa sijaitseva väkiluvun tutkimusinstituutti onkin sanonut, että ”Turvallinen äitiys” -ohjelma sisältää aborttileikkauksien laillistamisen ja rajoittavien väkiluvunkontrollitoimintatapojen määräämisen. Pääjohtaja Lewis Preston on myös sanonut, että maailmanpankki tulee yhdistämään ”Turvallinen äitiys” -esityslistan pankin toimintaperiaatekeskusteluun kehitysmaiden kanssa. Tämä merkitsee sitä, että saadakseen lainoja kehitysmaiden tulee täyttää maailmanpankin väkiluvun kontrollia koskevat vaatimukset.

Planned Parenthood – World Population on uutta maailmanjärjestystä ajaviin ryhmittymiin liittyvä järjestö. Sen ”Family Planning Perspectives” -lehden liittessä on käsitelty aihetta otsikon sanoin ”Esimerkkejä ehdotetuista keinoista vähentää USA:n hedelmällisyyttä”.  Lehti ehdotti seuraavia keinoja: ”perheen uudelleenrakentaminen,  homoseksuaalisuuden lisäämisen rohkaisu, perheiden rajoittamisen opettaminen, hedelmällisyyttä estävien aineiden laittaminen juomaveteen, naisten rohkaiseminen työssäkäymiseen, pakollinen sterilisaatio kaikille, joilla on kaksi lasta lukuunottamatta muutamia, joille sallitaan kolme lasta, lasten synnyttämisen salliminen vain rajoitetulle määrälle aikuisia ja maksu sterilisaation, abortin ja ehkäisyn rohkaisemiseksi.”

Feminismin tappavat hedelmät

Kun viittaan feminismiin en puhu niinkään naisten oikeuksien ja sukupuolten välisen tasa-arvon globaalista edistämisestä, mikä on positiivinen asia. En viittaa myöskään ensimmäisen aallon feminismiin, 1800 -luvun Suffragetteihin, jotka vaativat naisille yhtäläisiä äänioikeuksia demokraattisissa vaaleissa. En viittaa sillä välttämättä myöskään toisen tai kolmannen aallon feminismiin, vaikka siinä kohtaa naisasialiike alkoi saada yhä radikaalimpia ja antikristillisimpiä muotoja. Uskon siihen, että sekä mies että nainen luotiin tasa-arvoisiksi Jumalan edessä ja että Kristuksen seurakunnassa ei ole ”juutalaista eikä kreikkalaista, ei ole orjaa eikä vapaata, ei ole miestä eikä naista; sillä kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa.(Gal. 3:28) Jeesuksen voitaisiin väittää jopa olleen historian ensimmäinen feministi, joka puolusti naisia miesten hallitsemassa maailmassa (Joh. 8:10). Myös Paavali opasti:

Miehet, rakastakaa vaimojanne, niinkuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä… Samalla tavoin tulee myös miesten rakastaa vaimojansa niinkuin omia ruumiitaan; joka rakastaa vaimoansa, hän rakastaa itseänsä. – Ef. 5:25, 28

Tämä on jyrkässä ristiriidassa esimerkiksi Koraaniin, joka opettaa Suura 4:34:ssä:

Hyveelliset naiset ovat alistuvaisia ja vaalivat huolellisesti, kätkössä, kaikkea sitä, minkä Jumala on kätköön tarkoittanut. Mitä niihin tulee, joiden puolelta kohtaatte uppiniskaisuutta, niin varoittakaa heitä, erottakaa heidät vuoteestanne ja kurittakaa [kirjaimellisesti: lyökää] heitä, mutta jos he silloin tottelevat teitä, niin älkää etsikö riitaa heidän kanssaan. Katso, Jumala on ylevä ja suuri.

Koraani antaa muslimeille luvan myös seksiorjien omistamiseen Suura 4:24:ssä:

Samoin (ovat kielletyt teiltä) kaikki naidut naiset lukuunottamatta niitä orjattaria, jotka ovat joutuneet haltuunne (oston tai sodan kautta). Nämä rajat on Jumala teille määrännyt. Mutta kaikki, mitä tämä ei rajoita, on teille sallittua, joten voitte omaisuudellanne tavoitella muita naisia, elääksenne heidän kanssaan aviossa, harjoittamatta haureutta.

Oletko koskaan pohtinut sitä, että miksi naisasialiike syntyi juuri lännen kristillisessä sivilisaatiossa, kun taas muslimimaailma jämähti 600 -luvulle missä naisten oikeudet etenkin konservatiivisissa Saudi-Arabiassa ja Afganistanissa ovat maailman huonointa tasoa, YK:n kehitysohjelman tilastokartan mukaan. Voisikohan sillä olla mitään tekemistä sukupuolten tasa-arvoa edistäneiden Raamatun oppien kanssa? Ensimmäiset feministit 1800 -luvulla olivat evankelisten kveekareiden teologisten oppien innoittamiaMaailmanterveysjärjestö WHO:n kartta näyttää, että naisten kokema seksuaalinen tai fyysinen väkivalta avioliitossa on puolta yleisempää muslimimaailmassa  kuin sen on USA:ssa. Myös Etelä-Aasia (mukaanlukien kastijärjestelmän hallitsema Intia) ja Afrikka on yhtä kehnoja paikkoja naisten oikeuksien kannalta. Mutta länsimaiden feministit eivät ole kovin halukkaita puolustamaan naisia näissä ei-kristillisissä kulttuureissa. Usein he saattavat hyökätä niitä vastaan, jotka puolustavat naisten oikeuksia näissä maissa. Tämä todistaa vain sen, ettei länsimaiden feministit ole aidosti kiinnostuneita naisten oikeuksien universaalista leviämisestä.

Heille feminismi on pelkkä tekosyy minkä nimessä he voivat projisoida vihaansa miehiä, miesten hallitsemaa maailmaa ja patriarkaalista uskontoa – so. kristinuskoa – vastaan. Heille feminismi merkitsee ennenkaikkea naisten ”vapautta omaan ruumiiseen”, mikä on pelkkä kiertoilmaus seksuaaliseen vapauteen ja aborttioikeuteen. Jos mies saattaa naisen tahattomasti raskaaksi, niin molemmat sukupuolet ovat siihen yhtäläisessä vastuussa (jos he ovat harjoittaneet seksiä yhteisymmärryksessä). Jos sekä mies että nainen pakenee vastuutaan päätymällä aborttiin, he molemmat ovat yhtäläisessä vastuussa lapsen murhaan. Aborttioikeudella ei ole mitään tekemistä sukupuolten välisen tasa-arvon kanssa. Sekä mies että nainen tekivät yhtäläisesti syntiä syyllistyessään esi-aviolliseen sukupuolisuhteessaan eli haureuteen. Raiskausten kohdalla tilanne on eri, mutta feministit jotka ottavat raiskauksen esiin, käyttävät sitä yleensä tekosyynä millä he puolustelevat myös yhteisymmärryksessä tapahtuneen seksin jälkeistä aborttia.

Laillista aborttia puolustelevat naiset ja miehet eivät puolusta tosiasiassa naisten oikeuksia, vaan oikeutta vapaaseen seksiin ilman vastuuta ja omantunnon tuskia. Luodessaan naisen Jumala ei tahtonut sitä, että yksikään nainen tulisi raskaaksi vahingossa. Tästä syystä hän kielsi niin raiskauksen kuin avioliiton ulkopuolisen seksin.  Avioliitto on Jumalan silmissä ainoa oikea tapa harjoittaa ”turvaseksiä” sillä vain se mahdollistaa toivottujen lasten syntymän ja takaa heille rakastavan isän ja äidin, mikä varmistaa lapsille turvatun tulevaisuuden Jumalan hyvän tahdon mukaisesti. Tietysti on myös kieroutuneita ”perheitä” missä miehet hakkaavat vaimojaan ja missä lapset altistetaan seksuaalisen, psykologisen tai fyysisen hyväksikäytön kohteeksi. Mutta juuri tästä syystä Raamattu kehottaa vaimoja kunnioittamaan miehiään, miehiä rakastamaan vaimojaan ja vanhempia rakastamaan lapsiaan. Jumala ei tarkoittanut ydinperhettä pahuuden ja väkivallan harjoittamisen suojasatamaksi muulta yhteiskunnalta salassa.

Nykyään feministit eivät vain puolusta vaan juhlivat aborttia. Äskettäin Michelle Wolf, liberaali koomikko, joka juontaa Netflixissä Varietee-sarjaa The Break with Michelle Wolf, sanoi että termit kuten ”pro-life” ovat verrattavissa termeihin kuten ”terveelliset jäätelöt” ja ”komeat kivekset” ja että abortin vastaisuus olisi synonyymi naisvastaisuudelle. Hän jatkoi, että aborttilääkärien tulisi olla ylpeitä työstään ja että he ovat hyvän asialla. Tämän jälkeen hän ”tervehti aborttia” isänmaallisessa asussa. Tämä typerä esitys sai youtubessa lähes nelinkertaisesti enemmän alaspäin osoittavia peukkuja. Viimevuosina laillisen abortin puolesta taistelevat vasemmistoaktivistit ovat ottaneet yhä enemmän tällaisen kannan syntymättömän lapsen murhaan. Sady Doyle kirjoitti lokakuussa 2014: ”Abortti ei ole välttämätön paha. Se on hyvä.” alaotsikokko kertoi: ”Progressiivien tulisi myöntää se: Me pidämme abortista.” Tämä voi vaikuttaa useimmille hirviömäiseltä asialta sanoa, mutta näin käy yhteiskunnassa mikä kääntää selkänsä Jumalalle.

d42b811666d4c5963e00d1e5168fa418
18 päivää: Vauvan sydän alkaa lyödä. 42 päivää: Aivoaallot havaittu. 52 päivää: Nikotus ja haukottelu. 8. viikkoa: Kaikki elimet toimivat. 9 viikkoa: Sormenjäljet. 10 viikkoa: Voi tuntea kipua. 12. viikkoa: Voi hymyillä.

Meidän progressiivinen sivilisaatiomme, joka väittää olevansa moraalisesti paljon ylempänä barbaarisia esi-isiämme, kysyy, että kuinka kuuden miljoonan juutalaisen surmaaminen natsien kaasukammioissa oli mahdollista. Vaikka tämä on täysin oikeutettu asia kysyä, niin samalla olemme sokeita oman sivilisaatiomme vuosikymmeniä jatkuneelle holokaustille. Ehkä meidän olisi aika kysyä, että kuinka on mahdollista että pelkästään tämän vuoden kymmenen ensimmäisen päivän aikana aborteissa surmattiin maailmanlaajusesti yli miljoona lasta eli yhtä monta ihmistä kuin Auschwitz-Birkenaussa surmattiin koko sodan aikana. Vuoden puoliväliin mennessä tämä ylitti jo holokaustin kokonaisuhrimäärän (noin 17 miljoonaa). Jos aborttien määrä on pysynyt tasaisena aina siitä lähtien kun laillinen abortti otettiin käyttöön länsimaissa (Iso-Britanniassa 1967 ja Yhdysvalloissa 1973), niin pikaisen laskutoimituksen perusteella 50 vuoden aikana tapettujen lasten määrä yltäisi 1800 miljoonaan eli lähes kahteen miljardiin.

Yksistään Kiinassa on suoritettu sen yhden lapsen politiikan alla 336 miljoonaa raskaudenkeskeytystä, Kiinan terveysministeriön mukaan. Hallituksen mukaan abortteja tehdään maassa joka vuosi 13 miljoonaa, mutta USA:n ulkoministeriön tutkimuksen perusteella tämä luku olisi jopa kymmenen miljoonaa suurempi. Tämä merkitsee 63 013 aborttia päivässä, 2625 aborttia tunnissa ja 43 aborttia minuutissa. Maailman terveysjärjestö WHO raportoi viime vuonna, että maailmanlaajuisesti abortteja tehtäisiin 56 miljoonaa vuotta kohden. 50 vuodessa tämä luku olisi 2800 miljoonaa. On kuitenkin todennäköisempää, että nämä luvut ovat karkeasti liioiteltuja. Independent -lehden mukaan lähes puolet 56 miljoonasta vuosittaisesta abortista suoritettaisiin köyhissä maissa naisen terveyden vaarantavissa oloissa. Lehti syytti sitten Trumpin konservatiivisen hallituksen politiikkaa, mikä on leikannut USA:n veronmaksajien tuen YK:n kehitysapuohjelmilta, jotka edistävät kehittyvissä  maissa laillista ja turvallista aborttia.

Aborttilukujen liioittelun voisi luulla edistävän laillisen abortin vastustajien asiaa, mutta tosiasiassa se on aivan päinvastoin. WHO julkaisi tutkimuksensa yhdessä Guttmacher Instituutin kanssa, tutkimuslaitoksen joka palvelee aborttijättiläistä Planned Parenthood:ia. The Christian Institute kertoo ”järjestön julkaiseman yhteisen julkilausuman vaatineen yhä useampaa maata laillistamaan abortin, väittäen että enemmän vaarallisia abortteja tapahtuu niissä maissa missä se on laitonta. SPUC kuitenkin haastoi nämä väitteet, leimaten ne ’harhaanjohtaviksi’. Pro-life ryhmä sanoi, että luvut ’turvattomista’ aborteista sisältää usein komplikaatiot, jotka nousevat keskenmenoista, vastakohtana abortteihin, mikä johtaa vääristyneeseen kuvaan. Se lisäsi: ’Abortin turvallisuus kehittyneissä maissa (missä se on todennäköisesti laillista) on myös liioiteltu. 8.2% äidin kuolemista kehittyneissä maailmassa tulee aborteista (mikä on enemmän kuin Afrikan 3.9% ja Aasian 5.7%).'” LifeNews.com kertoo taas seuraavaa:

Arina O. Grossu, johtaja järjestössä Center for Human Dignity at the Family Research Council, ja Thomas Jacobson, Global Life Kampanjan toiminnanjohtaja, analysoi äskettäin uutta raporttia Alan Guttmacher Instituutista ja löysi todisteita siitä, että se ”villisti paisutteli” globaaleja aborttilukuja.

Guttmacher on Planned Parenthood aborttijärjestölle työskentelevä tutkimuslaitos ja tämä ei ole ensimmäinen kerta kun sitä on syytetty lukujen manipuloinnista abortin myönteisen agendan edistämiseksi. Menneisyydessä Guttmacher on ollut syytettynä valheellisesta väitteestä, jonka mukaan ehkäisy alentaisi teinien aborttilukuja. Sitä syytettiin myös laittomien aborttilukujen paisuttelusta yrityksessä saattaa abortin vastustajien ponnistelut huonoon valoon.

Uusi globaali aborttiraportti, julkaistu aikaisemmin toukokuussa, väitti että abortit maailmanlaajuisesti saavuttivat huikeat 56.3 miljoonaa per vuosi vuodesta 2010 vuoteen 2014. Tämä on enemmän kuin 50.4 miljoonaa aborttia per vuosi vuosina 1990 ja 1994, raportin mukaan.

Mutta suurin osa tästä datasta ei ole vahvistettavissa, Grossu ja Thomas sanoi artikkelissaan The Federalist -julkaisulle.

He kirjoittivat:

On mahdollista jäljittää 12.4 miljoonaa täsmällisesti raportoitua aborttia vuosittain maailmanlaajuisesti, mukaanlukien kolmessa johtavassa maassa Kiinassa, Yhdysvalloissa ja Venäjällä. Mutta Guttmacherin arvio, että 56.3 miljoonaa aborttia esiintyy maailmanlaajuisesti vuosittain on hyvin epätodennäköistä ja todistamatonta, puhumattakaan siitä että se on neljä ja puoli kertaa niin paljon kuin varsinainen saatavilla oleva dokumentoitu data. (Tosiasiallinen aborttidata on saatavilla täällä yli 100 kansalle ja alueelle, sisältäen jokavuotisen datan monille niistä).

Kenties tästä syystä raportti jopa myöntää, että kaikilla sen kartoista on ”90% epävarmuus intervalli.” Kuka julkaisee raportin informaatiolla, mikä on 90% epävarmaa? Ollakseen luotettavuuden arvoinen sillä tulisi olla 90% varmuus.

Nämä raportit maailmanlaajuisten aborttien määrästä ovat melko ristiriitaisia, mutta jos yläpuolinen pitää paikkansa ja abortteja tehdään vuosittain ”vain” 12,4 miljoonaa, niin silloinkin sen luku olisi 50 vuodessa huikeat 620 miljoonaa lasta. Tämä on 36 kertaa enemmän siitä mitä ihmisiä tapettiin holokaustissa, ja yli kuusinkertaisesti se määrä mitä ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa kuoli vuosina 1914 – 1945. Sama suhde on kommunismin nimessä ja feminismin (naisten oikeuksien) nimessä tapettujen ihmisten välillä. Tämä olisi kauhistuttanut sellaisia 1800 -luvun varhaisia katolisia feministejä kuten Marie Maugrettia, joka näki feminismin vastamyrkkynä sosialismille.  Sikiöseulonnon kehitys on todistanut selvästi, että sikiö on ihminen siinä missä kuukauden ikäinen vauva tai 99-vuotias vanhus.

Sikiö ei muutu maagisesti ihmiseksi vasta synnytyksen jälkeen jolloin sillä olisi täysi ihmisarvo. Sikiö on ihminen jolla tulisi olla aivan sama ihmisarvo kuin kaikilla muillakin. Se että sikiön ruumis on napanuoran välityksellä kiinni äitinsä istukassa välittäen sille ravinnon ja hapen, ei tee poista sitä etteikö sikiö olisi erillinen ruumis äitinsä ruumiista. Sikiön elintoimintojen riippuvuussuhde äitiinsä ei vähennä myöskään tämän ihmisyyttää sen enempää kuin vastasyntyneen vauvan riippuvuus äidistään vähentäisi lapsen ihmisyyttä ja ihmisarvoa. Abortin laillistanut Roe v. Wade -laki päätti Yhdysvaltain Korkeimmassa oikeudessa vuonna 1973, että USA:n perustuslaki ei takaisi sikiöille lain suojaa, koska sikiöt eivät ole henkilöitä. Tämä päätös perustui Yhdysvaltain perustuslain 14. lisäykseen, joka nimenomaisesti sanoo:

Yksikään osavaltio älköön laatiko tai saattako voimaan Yhdysvaltojen kansalaisten etuoikeuksia ja erivapauksia rajoittavaa lakia; älköönkä yksikään osavaltio riistäkö keneltäkään henkeä, vapautta tai omaisuutta ilman laillista oikeudenkäyntiä, älköönkä kieltäkö keneltäkään toimivaltansa alaiselta henkilöltä tasavertaisuutta lain edessä.

Roe V. Wade teki juuri sen minkä tämä kohta USA:n perustuslaista nimenomaisesti kielsi.

Feminismin rasistinen alkuperä

lataus
”Yksikään nainen ei voi kutsua itseään vapaaksi ellei hän omista ja hallitse omaa ruumistaan” – Margaret Sanger (Hänen mottonsa: ”Ei jumalia – ei herroja”) Raamattu: ”Mutta ruumis ei ole haureutta varten, vaan Herraa varten, ja Herra ruumista varten… Vai ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli, joka Henki teissä on ja jonka te olette saaneet Jumalalta, ja ettette ole itsenne omat? Sillä te olette kalliisti ostetut. Kirkastakaa siis Jumala ruumiissanne.” – 1. Kor. 6:13, 19

Jos feminismin nimessä länsimaihin runnottu laillinen abortti on kylvänyt tällaista kuolemaa, sen alkuperä antihumanistisessa eugeniikka -liikkeessä ei pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä. Kun se tulee perhesuunnitteluun ja lailliseen aborttiin, niin tämä ei olisi ollut mahdollista ilman Margaret Sangerin (1879 – 1966) uraauurtavaa työtä Yhdysvalloissa 1900 -luvun ensimmäisellä puoliskolla. Sanger keksi ensimmäisenä käsitteen ”syntyvyyden säännöstely” ja hän on tänään sankari monille liberaalista vasemmistosta, jotka juhlivat naisten seksuaalista vapautumista ja laillista aborttia. Mitä vasemmisto ei halua kuitenkaan nähdä on se, että Margaret Sanger oli eugeniikan suorapuheinen kannattaja, joka osallistui mm. kolmanteen kansainväliseen eugeniikka konferenssiin New Yorkissa vuonna 1932. Zubrin kirjoittaa sivulla 61:

Samalla kun ylistetty sankarina tämän päivän liberaalien feministien taholta, Sangerin tuki lailliseen aborttiin perustui vahvasti hänen argumenttiinsa siitä, että sitä voitaisiin käyttää keinona ei-halutun rodullisen kannan eliminoimiseen. Natsit omaksuivat tämän näkemyksen myöhemmin 1930 -luvulla ja laillistivat abortin juutalaisille.

Vuonna 1919 hän kirjoitti: ”Enemmän lapsia sopivilta, vähemmän epäsopivilta – tämä on syntyvyyden säännöstelyn pääkysymys.” Vuoden 1922 kirjassaan The Pivot of Civilization hän kutsui geneettisesti alempien rotujen ja ”mielenvikaisten ja heikkomielisten” sterilisaatioon (Zubrin, s. 87). Joulukuussa 1939 hän selitti tukeaan syntyvyyden säännöstelyyn etenkin mustan väestön keskuudessa kirjeessään Glarence Gamblelle: ”Emme halua sanan siitä pääsevän julkisuuteen, että haluamme hävittää neekeriväestön ja ministeri on mies, joka voi selvittää tämän idean jos se koskaan ilmenee heidän kapinallisimmille jäsenilleen.” Beverly Anderson on sanonut, että ”Abortti on johtava syy kuolemaan mustissa yhteisöissä. Ihmiset eivät ole tietoisia tästä. USA:n Keskus Tautien Hallintaan ja Ehkäisyn -järjestön kyselyssä, 35 prosenttia aborteista Yhdysvalloissa on suoritettu afrikkalaisamerikkalaisille naisille, tehden 12 prosenttia USA:n väestöstä. Sitten abortin laillistamisen vuonna 1973, yli 14 miljoonaa mustaa lasta on tapettu aborteissa. Ollessani musta nainen, minun tulee olla tälle todistaja.”

Sangerin rasististen toiveiden täyttymyksenä Yhdysvalloissa abortoidaan enemmän mustia lapsia kuin heitä syntyy. Tämä on vaiettu kansanmurha. Puhumattakaan niistä miljoonista, jotka on pakkosteriloitu kehittyvässä maailmassa 1960 -luvulta lähtien, jolloin pakkosterilisaatio alkoi jo kadota länsimaista eugeniikan rikollisen politiikan tultua päivänvaloon. Sitä jatketiin kuitenkin kolmannessa maailmassa usein kehitysavun ja lainojen lakkauttamisen uhalla. Tässä johtavina voimina toimi Maailmanpankki yms. globalistiset järjestöt. Juuri kukaan lännen vasemmistosta ei protestoinut tätä epäinhimillistä politiikkkaa vastaan. Intiassa ja Kiinassa tämä johti hallituksen määräämään yhden ja kahden lapsen politiikkaan, jonka seurauksena näiden sivilisaatioiden halveksimat tyttölapset ovat tapettu abortein, hukuttumalla, tukehduttamalla, hylkäämällä viemäreihin tai kaatopaikalle, tai polttamalla hautajaisrovioilla (Zubrin, s. 176). On mahdotonta arvioida tarkkaan kuinka monen lapsen kuolemaan tämä uus-Malthusilainen politiikka on johtanut kehittyvässä maailmassa. Jumala yksin tietää näiden murhattujen lasten tarkan luvun ja he ovat nyt Hänen kanssaan Uudessa Jerusalemissa.

Luonnonsuojelun saatanallinen alkuperä

Samoin kuin aborteilla ei ole mitään tekemistä naisten oikeuksien kanssa, ei myöskään nykyisellä luonnonsuojeluliikkeellä ei ole mitään tekemistä todellisen luonnonsuojelun kanssa. Kuten sanoin jo kirjoitukseni alussa, molemmissa on kyse murhaavasta kuoleman kultista. Nämä kaksi linkittyvät usein toisiinsa sillä radikaali luonnonsuojeluliike näkee Maan naispuolisena elävänä olentona – Äiti Maana -, joka on raiskattu patriarkaalisen uskonnon ja tieteen taholta. Tästä syystä monet luonnonsuojelijat ovat vaatineet patriarkaalisen kristinuskon korvaamista matriarkaalisella Gaia-hengellisyydellä missä naispuolinen Jumalatar on ottanut miespuolisen Jumalan paikan. Esimerkiksi Wicca-noidat palvovat Äiti Maata ja roomalaista Dianaa ja wiccalaisuutta pidetään yleisesti feminismin hengellisenä haarana. Lainasin kirjani luvussa 7. suomalaisia wiccoja Rauna Timosta ja Linda Forsmania, jotka kertoivat Ylen MOT-ohjelman haastattelussa:

Ainakin 95 % maailman ihmisistä pitäisi tappaa koska ihmisellä ei ole oikeastaan mitään arvoa eikä ihminen ole tehnyt todellakaan mitää hyvää tälle maailmalle. Varsinkin kristinuskon tulon jälkeen luonto on hylätty täysin ja kaikki haluaa vain lisääntyä, rikastua ja hankkia lisää tavaraa.

Ekologia ei ole vain antikristillinen uskonto, se on osa lännen satanistista liikettä. Bob Larson haastatteli 80 -luvulla Saatanan kirkon perustajan Anton LaVeyn tytärtä Zeena LaVeyta ja saatanallisen Setin Temppelin entistä mestaria Nikolas Schreckiä, jotka johtivat yhdessä Ihmissuden Veljeskuntaa. Schreck kääntyi sittemmin buddhalaisuuteen, mutta tuona aikana hän oli mustaa magiaa harjoittanut avoin satanisti. Vuonna 2002 hän kirjoitti Zeenan kanssa kirjan nimeltä Demons of the Flesh: The Complete Guide to Left Hand Path Sex Magic eli suomeksi: Lihan demonit: Täydellinen opas vasemmankäden seksimagiaan. Larsonin haastattelussa Schreck sanoo ”saatanallisen ekologian” olevan keskeisellä paikalla lännen saatanallista heräämistä.

Hän myös tunnustaa, etteivät satanistit olisi humanisteja koska humanismi on osa kristillisen uskon etiikkaa polveutuessaan Raamatun luomiskertomuksesta, joka opetti ihmisen olevan luotu Jumalan kuvaksi eläinten yläpuolelle (monet unohtavat, että sekulaari humanismi on kristinuskon perillinen, ei pakanuuden). Hän kutsui Hitleriä ”mustan magian mestariksi”, ei tuominnut holokaustin moraalista pahuutta (koska ”hyvää ja pahaa ei ole”) ja sanoi kannattavansa sosiaalidarvinismia. Eräässä toisessa yhteydessä hän sanoo:

Nyt, tiedän että odotit minun menevän Hitleriin, ei hippeihin, mutta on olemassa voimakas yhdenmukaisuus 1960 -luvun Amerikan vastakulttuurin ”Valtaeliitin” vastaisella kapinalla ja 1930 -luvun Saksan vastakulttuurin kapinalla sitä vastaan mitä kutsuttiin ”Systeemiksi”. He olivat molemmat kiinnostuneita muuttamaan ihmiskunta juuriaan myöten, tekemään uuden maailman, tekemään jyrkän eron tavanomaiseen politiikkaan, ja he olivat molemmat keskittyneet suuresti radikaalin ekologian edeltäraivaamiseen ja palaamiseen luontoon ja maaperään.  Ja kaikkein tärkeimmin, he olivat molemmat informoitu maagisista, pakanallisista, hengellisistä ihanteista, joista vain harvat muut poliittiset liikkeet ovat olleet koskaan kiinnostuneita. Mikä kiinnosti minua Kolmannessa Valtakunnassa ei ollut sen poliittinen aspekti, mutta se tosiasia että useat natsijohtajat aikoivat tuoda uuden uskonnon Euroopaan sen jälkeen kun sota olisi voitettu. Ollessani Saksassa tekemässä tutkimusta ensimmäistä kirjaani varten vuonna 1983, tutkimusta natsien okkultiikasta mitä en lopulta päättänyt julkaista, tutkin tätä aihetta  tyhjentävästi…”

Nikolas Schreck on ilahduttavan rehellinen siitä mistä satanismissa on todella kyse. Monesti kristityt taipuvat näkemään satanistit hieman yksinkertaistetussa ja stereotyyppisessä valossa – yhteiskunnasta syrjäytyneinä ihmisinä, jotka tekevät verirituaaleja ja uhraavat vauvoja ja eläimiä Saatanalle. Samalla kun tällaisiakin ryhmiä on olemassa, niin satanismi on enemminkin ateistinen filosofia, joka palvoo ihmistä ja ihmisen hedonistisia taimuksia, mikä kääntää juutalaiskristillisen etiikan ylösalaisin ja hylkää altruismin eli pyytettömän ja epäitsekkään toiminnan lähimmäistemme auttamiseksi. Satanismi ei usko persoonallisen pahan eli Saatanan olemassaoloon sillä se hylkää koko käsitteen hyvästä ja pahasta. Satanistit itse tekevät jyrkän eron satanismin ja saatanan palvonnan välillä. Mutta tällaisenakin se on aivan yhtä pahaa ja turmeltunutta. Schreck teki yllä hyvän huomion siitä, että 60 -luvun vastakulttuurin pioneerit nousivat tosiasiassa 30 -luvun Saksan natsiliikkeen perillisiksi. Natsismi oli äärioikeistolainen liike, mutta hippien maailmankuvan  katsotaan olleen kallellaan vasemmistoon.

Tämä on vain osaksi totta. Myös natsismin voidaan katsoa olleen hyvin ”vasemmistolainen” liike halveksiessaan aivan yhtä paljon kapitalismia, imperialismia ja juutalaiskristillistä moraalia kuin Woodstockin hipit. Kansallissosialismia ei luetella oikeiston äärilaitaan sen tähden, että se olisi suhtautunut myönteisesti kristinuskoon ja vapaaseen markkinatalouteen – mitä sekä kommunistit että fasistit vastustivat – , vaan koska se hylkäsi vasemmiston mantran ihmisten universaalista tasa-arvosta. Natsismi hylkäsi suurimman osan 1700 -luvun Valistuksen ajan ihanteista, mukaanlukien ajatuksen Jumalan antamasta ihmisarvosta, jota myös Amerikan ja Ranskan vallankumous edisti. Thomas Jefferson julisti kuuluisasti Amerikan itsenäisyysjulistuksessa:

Me pidämme näitä totuuksia itsestäänselvinä, että kaikki ihmiset ovat luotu tasa-arvoisiksi, että heille on annettu Luojansa taholta tietyt luovuttamattomat oikeudet, joiden joukossa on elämä, vapaus ja onnellisuuden tavoittelu. Turvatakseen nämä vapaudet, hallitukset ovat asetettu ihmisten keskuuteen, johtaen oikeutensa valtaan hallittavien suostumuksesta.

Tällaista pidettiin 1700 -luvulla radikaalin liberaalina ”vasemmistolaisena” ihanteena, joka oli jyrkässä ristiriidassa aikaisempien vuosisatojen monarkistiseen hallitusjärjestelmään missä kirkko ja valtio ei ollut toimistaan tilivelvollinen muille kuin Jumalalle – oli kyseessä sitten katolisten tai protestanttien Jumala – ja missä heillä oli lupa sortaa kansaa jos he eivät olleet alamaisia hallitsevalle kirkolle tai monarkialle. Amerikan perustuslaki takasi kansalaisilleen vapauden harjoittaa uskontoa tai liiketoimintaa vapaana hallituksen pakkovallasta. Tämä ei miellyttänyt sellaisia 1800 -luvun antihumanisteja kuin Francis Galtonia, joka kirjoitti: ”Vastustan kaikkein ehdotonta tapaa väittää, että olisi olemassa luonnollista tasa-arvoa.” Mutta Galton meni tätäkin pidemmälle ja hylkäsi myös ajatuksen Jumalan antamista ihmisoikeuksista: ”Jos nämä [ali-ihmiset] jatkavat lasten synnyttämistä, jotka ovat alempia moraalisilta, älyllisiltä ja fyysisiltä ominaisuuksiltaan, on helppo uskoa että tulisi aika jolloin sellaisia henkilöitä pidetään valtion vihollisina ja menettävät kaikki vaatimukset kiltteyteen.” (Zubrin, s. 38)

Galton kutsui hänen eugeniikka -liikettään ”uudeksi uskonnoksi”. Darvinismin ja eugeniikan vaikutusvaltaisin edeltäraivaaja Saksassa oli professori Erns Haeckel, joka keksi ensimmäisenä sanan ”ekologia”. Galtonin tapaan myös hän kannatti kristinuskon korvaamista uudella uskonnolla. Zubrin kirjoittaa sivulla 41:

Saadaksesi käsityksen Haeckelin vaikutusvallasta ja roolista Wilhelmin ajan Saksassa paljon nykyaikaisemmalla vertailulla, ota Carl Saganin kansantajuistamistaidot, kertaa ne kymmenellä, ja yhdistä Albert Einsteinin auktoriteettiin. Kouluttautuneille ja puoli-kouluttautuneille saksalaisille, jotka olivat kiinnostuneita tieteen tarjoamista viimeisimmistä ideoista, jos Haeckel sanoi niin,  silloin se oli niin. Valitettavasti Haeckel oli myös äärimmäinen rasisti, katkera anti-katolinen kiihkoilija, anti-semiitti, anti-puolalainen, imperialismin kannattaja, pan-saksalainen fanaatikko. Hän oli myös militantti ateisti, joka kannatti Jumalan palvonnan korvaamista Luonnon palvonnalla. Sen lisäksi, että kielsi sielun olemassaolon, Haeckelin naturalistinen ateismi kielsi myös perustavanlaatuisen eron ihmisolentojen ja eläinten välillä, ja näin ollen minkä tahansa perustan ihmisoikeuksien tukemiseen, tai jopa ihmisen vapaan tahdon olemassaolon.

Sen sijaan ihmisen käytös, kuten eläimillä, oli perinnön hallitsemaa ja siten edeltämäärättyä, rodullisen identiteetin näytellessä johtava roolia. Siinä kun Darwin myönsi vastahakoisesti, että kaikki ihmiset ovat lopulta saman lajin jäseniä, niin Haeckel kielsi tämän. Sen sijaan, Haeckelin mukaan, ei ollut vähempää kuin 12 eri ihmislajia, jotka koostuivat 36 eri rodusta. Näiden ylimpänä oli valkoinen laji, mikä itsessään sisälsi neljä erilaista valkoista rotua, joiden joukossa indo-germaanit olivat parhaita Saksan aatelisten edustaessa evoluution huippua. Nämä rodulliset erot eivät olleet millään tapaa merkityksettömiä. Kuten Haeckel selitti vuoden 1904 kirjassaan Elämän Ihmeet: ”Koska alemmat rodut (sellaiset kuin veddahit ja Australian neekerit) ovat psykologisesti lähempänä nisäkkäitä (apinoita ja koiria) kuin sivistyneitä eurooppalaisia, meidän tulee asettaa siten täysin erilainen arvo heidän elämälleen.”

Luonnonsuojelun tappavat hedelmät

Jokaiselle lienee selvää, että kun yhteiskunta hylkää juutalaiskristillisen uskon käsityksen Jumalan kuvaksi luodusta ihmisestä, iankaikkisuusolennosta, jonka sisälle Jumala puhalsi oman henkensä, jakaa ihmisrodun yli- ja ali-ihmisiin ja riistää  jälkimmäiseltä ihmisarvon, niin tällainen voi johtaa vain holokaustin kaltaiseen murhenäytelmään. Natsi-Saksa pani toimeen sen mistä Ernst Haeckel haaveili 1800 -luvulla – altruistisen kristinuskon korvaamisen spartalaisella luonnonpalvonnalla, josta tuli Natsi-Saksan virallinen uskonto yhdessä siihen kytkeytyneen uuspakanuuden ja kaikensortin rasistisen okkultiikan kanssa. Mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että natsien luonnonpalvonnan uudelleennousu 60 -luvun hippiliikkeessä sai aikaan paljon suuremman mittaluokan holokaustin, tällä kertaa ihmisen pahimman vihollisen avustamana, nimittäin hyttysen.

Harva rakastaa näitä iniseviä verenimijöitä, jotka ovat kesäaikaan meidän kaikkien riesana. Mutta hyttynen ei ole vain harmillinen kiusankappale vaan maailman tappavin eläin. Kun hait tappavat vuosittain noin 10 ihmistä ja käärmeet 50 000, malariahyttysten tappamien ihmisten määrä on vuotta kohden vähintään 725 000. Tämä on enemmän mitä ihminen tappaa vuosittain toisia ihmisiä (475 000). Tämä luku käsittää ilmeisesti vain henkirikoksissa tapetut ihmiset. Jos otamme huomioon aborteissa tapetut lapset, niin luku kipuaa useisiin miljooniin, kuten edellä näimme. Lisäksi, myös hyttysten tappamiin ihmisiin ihminen on itse välillisesti syypää. Kuinka näin voi olla? Jos keksisin parannuskeinon syöpään, mutta pitäisin tiedon siitä itsekkäästi vain itselläni, silloin minä olisi välillisesti syypää yli kahdeksaan miljoonaan kuolleeseen, jotka syöpä tappaa vuosittain maailmanlaajuisesti. Samalla tavoin, jos ihminen on keksinyt parannuskeinoin malariaan, mutta on kieltänyt sen käyttöönoton, niin silloin ihminen itse on vastuussa malariahyttysten aiheuttamista kuolemista, eivät malariahyttyset.

Viittaan nyt hyönteismysmyrkky DDT:n käytön maailmanlaajuiseen kieltoon, jotka luonnonsuojelijoiden pelotuskampanja sai aikaan 70 -luvulla. Robert Zubrin käsittelee tätä asiaa yksityiskohdilla kirjansa luvussa kahdeksan. On kaiketi historian ironiaa, että kun juutalaisten kaasuttaminen pantiin toimeen Zyklon B-nimisellä hyönteismyrkyllä, jonka Nobel-palkittu saksalainen kemisti Fritz Haber – kemiallisen sodankäynnin isä – keksi ennen ensimmäistä maailmansotaa hyönteisten ja loisten tuhoamiseen, niin toinen hyönteismyrkkyvalmiste pelasti heidät ja miljoonat muut väistämättömältä kuolemalta. Tiesitkö, että hyttyset taistelivat toisessa maailmansodassa akselivaltojen puolella? Tämän ei pitäisi yllättää ketään, koska natsit olivat ihmiskunnan vihollisia siinä missä hyttyset ovat olleet sitä jo tuhansia vuosia. Guadalcanalin taistelussa ja Etelätyynyllämerellä hyttyset kaatoivat liittoutuneita trooppisiin tauteihin enemmän kuin heitä kuoli japanilaisten sota-aseisiin. Malaria päihitettiin sodan lopussa DDT:n ansiosta, mikä oli ratkaiseva tekijä liittoutuneiden voittoon. Zubrin kirjoittaa sivuilla 95-96:

Perääntyvät saksalaiset eivät luopuneet kuitenkaan niin helposti hyönteisten käytöstä kuoleman tartuttajina. Kun liittoutuneet etenivät Naplesista pohjoiseen kohti Roomaa, he lähestyivät Pontine Marshesia mikä tuhansissa vuosissa oli tullut lähes asumattomaksi johtuen sen valtavasta tappavien malariahyttysten tartuntamäärästä. Hänen huomionarvoisimmassa saavutuksessa ennen sotaa, Mussolini oli kuivattanut nämä suot tehden ne mahdollisesti asuinkelvollisiksi ihmisasutukselle. Saksalaiset purkivat Mussolinin padot muuttaen alueen nopeasti takaisin hyttysten tartuttamaksi malariahelvetiksi, mikä se oli ollut vuosituhannen ajan. Tämän vaikutus oli hyvin lupaava. Lyhyessä Sisilian kampanjassa alkukesällä 1943 Malaria oli iskenyt 22 000 liittoutuneiden joukkoon – saaden aikaan suuremman määrän kaatuneita kuin akselivallat. Tappavan Pontine Marshesin malarikuolemat olivat vielä paljon pahemmat.

Mutta natsit eivät olleet ottaneet huomioon DDT:tä. Koordinaatiossa heidän maajoukkojensa kanssa, amerikkalaiset kuljettivat ilmassa tuholaistorjujia, mutta DDT:tä levitettiin myös rekkojen ja jalkaväen kautta. Menestys oli täydellinen. Pontinen hyttyset olivat pyyhitty pois. Mitättömillä malariatappioilla liittoutuneet työntyivät Roomaan vapauttaen Ikuisen Kaupungin varhaisena aamuna 5. kesäkuuta. Tästä lähtien ”DDT marssi joukkojen kanssa”, liittoutuneiden ylikomentaja julisti. Määräys ei olisi voinut tulla sopivampaan aikaan. Kun Britannian ja Amerikan joukot etenivät Euroopassa, he kohtasivat natsien sortamat miljoonat uhrit, miehityksen alla eläneet siviilit, orjatyöläiset, sotavangit, keskitysleirien asukkaat, kuollen kuin karjalauma hyönteisten kuljettamiin tauteihin.

Mutta vapautusarmeijoiden kanssa tulivat DDT:tä ruiskuttavat yksiköt ja sitä kautta elämä miljoonille, jotka muuten olisivat olleet tuomittu tuhoon. Sama tarina toistettiin Filippiineillä, Burmassa, Kiinassa, ja muualla Aasia-Tyynenmeren sotanäyttämöä. Koskaan aiemmin historiassa yksittäinen kemikaalie ei ollut pelastanut niin monta elämää niin lyhyellä ajalla. Vuonna 1948 tunnustuksena hänen roolistaan tähän julkisen terveyden ihmeeseen, Paul Müller sai Nobelin rauhanpalkinnon lääketieteestä. Antaessaan palkinnon, Nobel-komitea sanoi: ”DDT:tä on käytetty suuria määriä keskitysleirien vankien evakuoinnissa, vankeihin ja karkoitettuihin. Ilman minkäänlaista epäilystä materiaali on jo säilyttänyt satojen tuhansien elämän ja terveyden.”

Sodan jälkeen DDT otettiin käyttöön ympäri maailmaa alueilla missä malariahyttyset, loiset ja muut hyönteiset kuljettavat mukanaan tappavia trooppisia tauteja. Sen seurauksena malariakuolemat putosivat useimmissa maissa lähes olemattomiin, kunnes ympäristönsuojelijat kielsivät DDT:n käytön vuonna 1972 (vuotta aiemmin kun abortti laillistettiin Yhdysvalloissa). Tämä on juuri ympäristöliikkeen perustavanlaatuinen ongelma: se asettuu luonnon puolelle ihmiskuntaa vastaan. Kristittyinä meidän tulee ymmärtää, että luonto (varsinkin villi luonto) ei ole meidän ystävämme vaan vihollisemme. Luomakunta kirottiin ihmisen syntiinlankeemuksen seurauksena (1. Moos. 3:17). Paavali sanoi, että Jeesuksen takaisin tullessa ”luomakuntakin on tuleva vapautetuksi turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen. Sillä me tiedämme, että koko luomakunta yhdessä huokaa ja on synnytystuskissa hamaan tähän asti; eikä ainoastaan se, vaan myös me, joilla on Hengen esikoislahja, mekin huokaamme sisimmässämme, odottaen lapseksi-ottamista, meidän ruumiimme lunastusta.” (Room. 8:21-23)

Matt. 24:8 ja Luuk. 21:11 viittaa maanjäristyksiin, nälänhätään ja ruttoon toista tulemusta edeltävinä luomakunnan synnystystuskina – siis luonnon itsensä aiheuttama kuolema ja hävitys olisi osa sen ”turmeluksen orjuutta” mistä se on tuleva kerran vapautetuksi. Myös synnytyskivut annettiin naiselle vasta syntiinlankeemuksen seurauksena (1. Moos. 3:16); se ei ollut Jumalan alkuperäinen tahto. Paavali näyttää tekevän tässä jonkinlaisen analogian naisen ja luomakunnan välillä. Ajatus luonnosta ”Äiti Maana” ei ole siten täysin epäraamatullinen. Mutta ajatus maasta jumalattarena – palvonnan kohteena – sen sijaan on. Raamattu kieltää jyrkästi luodun palvomisen Luojan sijasta (Room. 1:25). Ernst Haeckel, nykyisen ympäristöliikkeen isä, kannatti avoimesti kristillisen uskon korvaamista panteistisella luonnonpalvonnalla. Haeckel väärensi myös kartat eri lajien sikiökehitysvaiheiden samankaltaisuudesta edistääkseen evoluutioteoriaa. Näitä karttoja on käytetty koulujen oppikirjoissa aina tähän päivään asti vaikka ne osoitettiin väärennökseksi jo Haeckelin omana elinaikana.

On muistettava, että Darvinismi, ekologia ja luonnonpalvonta kietoutuu hyvin läheisesti yhteen. Viitaten sosiaalidarvinismiin ja eugeniikkaan Rudolf Hess sanoi, että ”kansallissosialismi on poliittisesti sovellettua biologiaa”. Haeckel kannatti spartalaista yhteiskuntaa missä ”jokainen vastasyntynyt lapsi olisi alistettu huolelliseen tutkimukseen ja valintaan” ja missä vain ”terveimpien ja vahvimpien lasten annettaisiin elää” (Zubrin, s. 44). Huolimatta tiedeyhteisön laajasta yksimielisyydestä koskien DDT:n turvallisuutta ihmisille ja eläimille, Rachel Carlsonin vuonna 1962 julkaisema Silent Spring (Hiljainen kevät) onnistui luomaan laajan kansainvälisen protestiliikkeen DDT:tä vastaan, mikä johti torjunta-aineen maailmanlaajuiseen kieltoon 70 -luvulla. Tämän seurauksena miljoonat ihmiset ovat kuolleet malariahyttysten ym. tuholaisten aiheuttamiin kuolemiin. Zubrin kirjoittaa sivulla 102: ”Joidenkin arvioiden mukaan yksistään Afrikassa kuolonuhrien määrä tarpeettomista malariakuolemista, jotka seurasi DDT:n rajoituksia, on ylittänyt satamiljoonaa ihmistä.”

Maailmanlaajuisesti luku voi yltää jopa kahteensataan miljoonaan. Tämä on vähintäänkin yhtä paljon mitä ihmisiä kuoli 1900 -luvun sodissa ja tukahduttavissa ideologioissa. Kun lisäät tähän vielä miljoonat tai kymmenet miljoonat lapset, jotka tapetaan joka vuosi äitinsi kohtuun, niin 70 -luvun alusta lähtien kun DDT kiellettiin maailmanlaajuisesti ja abortti laillistettiin koko kehittyneessä maailmassa, luonnonsuojelun ja feminismin nimessä tapettujen ihmisten määrä voi nousta miljardista kahteen miljardiin. Tämä on ainakin kymmenkertaisesti se määrä mitä ihmisiä kuoli 1900 -luvun maailmansodissa. Eikä kukaan vasemmistosta ole maininnut tästä vaietusta kansanmurhasta halaistua sanaa. Jopa Hitler ja Stalin olisi kauhuissaan tällaisen hävityksen johdosta. Mutta valeuutiskanava CNN:n perustaneen Ted Turnerin kaltaisen ekofasistin mielestä tämäkään ei vielä riitä:

Maailman yhteenlaskettu 250 tai 300 miljoonan väkiluku, 95% lasku nykyiseltä, olisi ihanteellinen.

Ted Turner on Rooman klubin jäsen, globalistisen ajatushautumon, jonka vuoden 1974 julkaisu Ihmiskunta käännepisteessä sanoo: ”Maailmalla on syöpä ja syöpä on ihminen.” Eli jotta tämä syöpä saataisiin poistettua, yli kuuden miljardin ihmisen tulisi kuolla. Tätä kannatti myös suomalaiset wicca-tytöt Rauna Timonen ja Linda Forsman, joiden mukaan ”Saatana edustaa vapautusta Jumalan tyranniasta”. Hylätessään Jumalan ja kääntyessään Saatanan puoleen, ihminen hylkää myös moraalin ja kaiken rakkauden lähimmäisiämme kohtaan. Ihmisestä tulee silloin julma peto, joka ei näe mitään väärää miljardien ihmisten tappamisessa. Tällainen peto on myös Walesin Prinssi Charles, joka kirjoittaa kirjansa Harmony sivulla 289:

Emme voi saada aikaan tasapainoa ellemme vakavasti ala käsitellä kuinka vakauttaa ja jopa vähentää maailman ihmisväestöä… tämä tietysti nostaa hyvin vaikeita moraalisia kysymyksiä… [On] aika nähdä tasapainossa perinteinen kannanotto elämän pyhyydestä… niiden opetusten kanssa jokaisessa pyhässä traditiossa, jotka kehottavat ihmiskuntaa pitäytymään luonnon hyväntahtoisuuden ja anteliaisuuden rajoissa.

Hänen isänsä Philip pitää valitettavana sitä, että jotkut vastustavat tappamista luonnon ekologisen tasapainon säilyttämiseksi:

Sen jälkeen kun olet sekaantunut luonnon tasapainoon, se tulee välttämättömäksi säilyttää tasapaino keinotekoisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että jotkin eläimet tulee tappaa lajien terveyden ja elinkelpoisuuden säilyttämiseksi kokonaisuudessaan, kuin myös joidenkin heikoimpien lajien eduksi. Valitettavasti on monia ihmisiä, jotka vastustavat tämän kaltaista asiaa. Ekologia ei ole kiinnostunut yksilöllisten eläinten kohtalosta. Se hyväksyy konseptin ylimääräisten luonnonvarojen riistosta koska tällä tavoin luonnollinen systeemi toimii, mutta se täytyy tehdä aina kestävän tuotannon säilyttämisen periaatteella…

”Eläimillä” Philip tarkoittaa tässä Darvinistisen biologian mukaisesti yhtälailla myös ihmisiä, joiden ”ylijäämäväestön” tappamista hän pitää oikeutettuna ihmisrodun kollektiiviseksi eduksi. Tämä on täysin linjassa Malthusin, Darwinin, Galtonin ja natsien antihumanistisiin oppeihin. Eutanasiaa kannattava Prinssi Philip on myös sanonut: ”Mitä enemmän on ihmisiä sitä enemmän he kuluttavat luonnonvaroja, luovat saasteita, aiheuttavat sotia. Meillä ei ole valinnanvaraa. Jos sitä ei hallita vapaaehtoisesti, sitä tullaan hallitsemaan pakolla tautien, nälän ja sodan lisäämisellä.”  

Johtopäätös

Haluaako Walesin Prinssi tappaa miljardit ihmisuhrina Äiti Maalle? Ehkä hänelle ei riitä pelkkä ihmisten tappaminen. Ehkä hän haluaa tappaa heidät niin tuskallisella tavalla kuin mahdollista. Ehkä hän haluaa tappaa heidät seivästämällä esi-isänsä Vlad Draculan jalanjäljissä? Raamattu sanoo, että kun Saatana heitetään enkeleineen maanpäälle, hän pitää ”suurta vihaa, koska hän tietää, että hänellä on vähän aikaa!” (Ilm. 12:12). Antikristus tulee saamaan aikaan vähintäänkin kahden ja puolen miljardin ihmisen kuoleman (Ilm. 9:15). Tämä on ainakin 25 kertaisesti se määrä mitä kommunismi tappoi viimevuosisadalla ja yli 50 kertaisesti se mitä Hitler tappoi toisessa maailmansodassa. Ilm. 6:8 puhuu hallavasta hevosesta, jonka ”selässä istuvan nimi oli Kuolema, ja Tuonela seurasi hänen mukanaan, ja heidän valtaansa annettiin neljäs osa maata, annettiin valta tappaa miekalla ja nälällä ja rutolla ja maan petojen kautta.” Raamatun alkukielessä sana ”hallava” tarkoittaa tuhkan harmaata tai vaalean vihreää, mikä on myös ympäristöliikkeen väri. Samaa sanaa käytetään Ilm. 8:7:ssä ja Ilm. 9:4:ssä maan vihreälle ruoholle.

Jos feminismin ja luonnonsuojelun alla on tapettu jo yli miljardi ihmistä viimeisen 50 vuoden aikana, niin Antikristus tappaa puolet enemmän vain kolmessa ja puolessa vuodessa. Kuinka tragikoomista, että 60 -luvun rauhanliike, joka protestoi Vietnamin sotaa ja kylmän sodan ydinasevarustelua vastaan, protestoi myös abortin laillistamisen ja DDT:n kiellon puolesta, mikä johti 50 vuodessa ehkä yhtä monen ihmisen kuolemaan mihin globaali ydinsota olisi johtanut. Sama rauhanliike protestoi myös ydinvoimaa vastaan assosioidessaan ne ydinaseisiin, huolimatta siitä tosiasiasta ettei ydinvoimalat voi räjähtää kuten ydinpommit ja nykyisellä teknologialla ne sammuttavat ylikuumentuessaan itse itsensä. Tosiasiassa ydinenergia on ainoa tehokas ja päästötön energiamuoto, joka voisi korvata globaalisti fossiilisten polttoaineiden energiatalouden, mutta luonnonsuojelijat ja vihervasemmisto on estänyt DDT:n tapaan sen käyttöönoton. Tiedettä voi käyttää sekä miljoonien tappamiseen kuin myös vaurauden, hyvinvoinnin ja terveyden parantamiseen miljoonille. Hyönteismyrkky on tästä malliesimerkki.

Samoin ydinteknologia, joka voi johtaa sekä äärimmäiseen tuhoon kuin myös lähes rajattomaan materiaaliseen hyvinvointiin kaikille maailman kansoille. Tästä Zubrin kirjoittaa enemmän luvussa 11. Maailmassa on tapahtunut vain kolme suurta ydinonnettomuutta, joista tappavin tähän asti oli Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus huhtikuussa 1986. WHO:n ja Kansainvälisen Atomienergia järjestö IAEA:n mukaan se olisi ajan kuluessa vastuussa yli neljään tuhanteen kuolemaan ympäröivän alueen väestössä. Mutta kuten Zubrin kirjoittaa sivulla 142: ”Joten Tšernobyl oli niin paha ydinonnettomuus kuin vain voi olla. Silti vertailussa kaikkiin kuolemiin mitä hiilivoimaloiden saastepäästöt aiheuttavat joka vuosi, sen vaikutus oli vähäinen. Tšernobylin kaltaisten katastrofien tulisi esiintyä joka päivä sen kuolinluvun saavuttamiseen mitä hiilivoima aiheuttaa nykyisin ihmiskunnalle. Korvaamalla merkittävän osan siitä sähköstä, mikä muutoin olisi tuotettu fossiilisilla polttoaineilla, ydinteollisuus on itseasiassa pelastanut lukemattomia elämiä. Siitä huolimatta Tšernobyl tapahtumat tulee ehkäistä, ja ne on mahdollista oikealla reaktorin suunnittelulla. Avain on suunnitella reaktori sillä tavalla, että kun sen lämpötila nousee, sen voimataso laskee.”

Tällaisia reaktoreita on jo olemassa, mutta luonnonsuojelijat ovat estäneet niiden rahoituksen. Ihmiset pelkäävät ydinvoimaloiden radioaktiivista säteilyä vaikka niiden säteily on huomattavasti pienempää mitä ihminen saa päivittäin omasta verestään, kotinsa rakennusmateriaaleista, ruuasta, maaperästä, avaruudesta, jne. Esimerkiksi ihmisen veren säteilymäärä on 20 mrem/vuosi, kun taas ydinvoimaloiden säteily yleiseen väestöön on vain 0.01 mrem/vuosi. Ydinvoimalat itseasiassa vähentävät radioaktiivista sätelymäärää väestöön verrattuna vaikkapa hiilivoimaan, joka päästää ilmakehään 30 000 tonnia radioaktiivista uraania ja toriumia joka vuosi (Zubrin. s 146). Sivulla 147 Zubrin kirjoittaa: ”Samalla kun ydinfissio on radikaalisti laajentanut ihmiskunnan potentiaalisia energiavaroja, hallitun ydinfuusion saavuttaminen tulee tekemään ne käytännössä rajattomaksi… Maan fuusioresurssit ovat puolimiljoonaa kertaa suuremmat kuin sen fissioresurssit. Jopa nykyisen kulutustasomme kymmen-kertaisella määrällä, tällä planeetalla (yksinään) on tarpeeksi fuusiota antaakseen sivilisaatiollemme sähkön lähes miljardiksi vuodeksi.” Zubrin huomioi myös, että samalla fuusiovoimalla ”voimme luoda avaruustyöntövoiman järjestelmät, jotka ovat satojatuhansia kertoja nopeammat kuin parhaat mahdolliset kemialliset rakettikoneet. Sellaisella teknologialla tähdet olisivat ulottuvissamme.” (s. 149)

Avaruuden valloituksen edistyessä ihminen löytää uusia luonnonvaroja myös aurinkokunnan lähinaapureiltamme. Asteroidien kaivostoiminnan väitetään alkavan jo seuraavan vuosikymmenen sisällä ja ensimmäisen biljönäärin uskotaan ansaitsevan omaisuutensa asteroidien louhinnalla. Marsin ja Jupiterin välisellä asteroidivyöhykkeellä uskotaan olevan yli miljoona läpimitaltaan kilometrin mittaista asteroidia. Yhden sellaisen sanotaan sisältävän 30 miljoonaatonnia nikkeliä, 1,5 miljoonaa tonnia metallikobolttia, ja 7500 tonnia platinaa. Platinan arvo yksistään olisi $150 miljardia. Maan läheisten asteroidien uskotaan sisältävän myös kaksi biljoonaa tonnia vettä, mikä on välttämätön resurssi ihmiselämän kannalta ja sitä voidaan käyttää polttoaineena avaruusaluksiin (fuusiovoiman avulla missä yksi gallona merivettä vastaisi 350 galloonaa bensiiniä). Ihminen keksii myös yhä tehokkaampia maanviljelystekniikoita ruuantuotannon lisäämiseksi. 60 -luvun vihreä vallankumous eli maatalouden muuttuminen luomuviljelyksestä teollistuneeksi tehomaanviljelyksi pelasti arviolta miljardin ihmisen hengen. Prinssi Charles ja muut ”vihreät” vastustaa tunnetusti tehomaanviljelyä ja edistää paluuta  ”luonnonmukaisiin” viljelystekniikoihin, joilla voitaisiin ruokkia vain noin puolet maailman nykyisestä seitsemän miljardin väestöstä.

Historia on osoittanut Thomas Malthusin ja hänen jälkeensä tulleiden antihumanistien väestöänkasvua koskevat uhkakuvat toistuvaksi vääriksi. Koska ihminen ei ole vain kuluttaja vaan myös tuottaja ja keksijä, vanhojen luonnonvarojen ehtyessä ihminen löytää jatkuvasti uusia tai keksii uusia tapoja hyödyntää tehokkaammin vanhoja. Tässä tieteen kehitys näyttelee ratkaisevaa osaa. 1800 -luvun ympäristösuojelijat olivat huolissaan merien valaskannan vähenemisestä, kun ihminen pyydysti ne lähes sukupuuttoon valaanrasvan tuottamiseksi lamppuihin. Sitten Thomas Edison keksi sähköllä toimivan hehkulampun ja loppu onkin historiaa. Kuka olisi osannut edes uneksia avaruuden kaivostoiminnasta vielä 50 vuotta sitten? Tosiasiassa maailman tunnetut luonnonvarat ovat lisääntyneet moninkertaisesti viimeisen 200 vuoden aikana huolimatta väestön äkkijyrkästä kasvusta ja luonnonvarojen kiihtyvästä kulutuksesta. Esimerkiksi vuodesta 1950 vuoteen 1990 tuntemamme kupariresurssit viisinkertaistui, rautaresurssit kasvoi kahdeksankertaiseksi ja maan alumiinia sisältävät bauksiittivarat kasvoi 16-kertaisesti (Zubrin. s. 120).

Ekonomien perusoppien mukaan resurssit halpenevat sitä mukaa mitä runsaammin niitä on saatavilla ja väestön kasvu tarjoaa suuremmat markkinat, mikä johtaa talouden kasvuun ja elintasojen parantumiseen. Tästä syystä maailman BKT asukasta kohden ei ole laskenut maailman väkiluvun paisuessa – kuten Malthus ennusti – vaan kasvanut väestöäkin nopeammin. Malthusin elinaikana globaali BKT asukasta kohden oli vuosittain vain $179 (vuoden 1990 dollareissa), mutta vuonna 2000 se oli jo $6756, eli lähes 40 kertaisesti enemmän (Zubrin. s. 16). Suunnan tulisi kulkea tulevaisuudessa vain ylöspäin, kun ihminen löytää yhä uusia luonnonvaroja myös Maan ulkopuolelta ja kehittyvä tiede luo keinot niiden louhintaan ja kuljetukseen maanpäälle. Malthusin ajatus maailman luonnonvarojen riittämättömyydestä kasvavalle ihmisväestölle on siten täysin perusteeton. Jokainen lapsi on tälle planeetalle siunaus, ei taakka. Ihminen ei ole planeettaa tuhoava Maan syöpäkasvain vaan Jumalan kuvaksi luotu luomakunnan kruunu.



 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s