Innostuin leikkimään hieman matematiikalla. Painotan, ettei matikka ole nyt erityisemmin omaa osaamisaluettani, joten jokainen on vapaa kritisoimaan laskelmieni pätevyyttä. Esitän perusteeni myös sellaisella kielellä mitä itse parhaiten ymmärrän. En ole opiskellut koskaan lyhyttä tai pitkää matematiikkaa. Olin koulupinnari, jolle jo allekkainlaskut tuottivat vaikeuksia. Suonet siis anteeksi, että jätän Eulerin (e^ ipi +1=0) ja Einsteinin E=mc² yhtälöt niiden päänvaivaksi, jotka niistä jotain ymmärtävät. Mutta emme tarvitse Einsteiniä sen ymmärtämiseen kuinka jonkin asian todennäköisyys lasketaan. Yksinkertainen esimerkki tästä on kuusisivuinen noppa, jonka jokaiselta sivulta löytyy numerot ykkösestä kutoseen. Todennäköisyys siihen, että saat ensimmäisellä heittokerralla kutosen, on tietysti yksi kuudesta, 1/6 tai 16.6%. Kun heität noppaa toisen kerran peräkkäin, todennäköisyys siihen että saisit kutosen uudestaan pienenee kuusinkertaisesti. Eli todennäköisyys kutosen saamiseen on jokaisella heitolla aina yhtä suuri (koska nopassa on vain kuusi eri lukumahdollisuutta), mutta todennäköisyys pienenee sitä mukaa mitä useammin saat saman numeron peräkkäisillä heittokerroilla. Mahdollisuus vaihteleviin lukusarjoihin kasvaa mitä useammin heität noppaa. 

Ajatellaanpa, että heität noppaa vain kerran. Tällöin sinulla on mahdollisuus saada jokin nopan kuudesta numerosta, eli todennäköisyys minkä tahansa numeron saamiseen on 1/6 tai 16,6%.  Mutta kun heität noppaa toisen kerran, mahdollisuutesi saada sama numero toistamiseen on kutistunut kuusinkertaisesti ja on nyt vain 1/36 tai 2,77%. Kolmannella heittokerralla mahdollisuutesi pienenevät jälleen kuusinkertaisesti, jolloin todennäisyys  kutosen saamiseen on enää vain 1/216 tai 0,46%. Jos haluat tietää kuinka montaa lukussarjojen vaihtoehtoa sisältyy kuuteen heittokertaan, korotat vain kutosen (nopan kuusi lukua) potenssiin kuusi (kuusi heittokertaa). Kuusi potenssiin kuusi on yhtä kuin 6 x 6 x 6 x 6 x 6 x 6 = 46 656. Eli jos onnistuisit heittämään kutosen jokaisella kuudella peräkkäisellä heittokerralla, todennäköisyys siihen olisi vain 1/46 656 tai 0,0021%. Tämä olisi yhä reilusti todennäköisempää kuin päävoitto lotossa (0,0000065%), joten en suosittele tuhlaamaan vaivalla hankkimiasi ropoja lottoarpojen ostoon. Loton voittaminen on kuitenkin lastenleikkiä verrattuna siihen mitä tuuria tarvittiin siihen, että elämä maapallolla ja tunnetussa universumissamme olisi syntynyt pelkän sattuman tuloksena.

Esimerkiksi 60 -luvulla ajateltiin yleisesti, että elämän perusehtona tarvittiin vain tarpeeksi lämmin emotähti ja sitä oikealla etäisyydellä kiertävä planeetta. Niinpä elämän mahdollistavia maankaltaisia eksoplaneettoja uskottiin olevan triljoonia, mikä toimi pohjana NASA:n SETI projektin käynnistämiseen älyllisen elämän signaalin etsimiseksi universumista Puerto Ricoon asennetun jättiläisradioteleskoopin avulla. Hanke lakkautettiin vuonna 1993, kun universumin hiljaisuus oli korviahuumaava ja tieteellisen tiedon lisääntyminen pakotti meidät hylkäämään vanhentuneet käsityksemme elämän perusedellysten vähäisistä parametreistä. Nykyään tiedetään, että elämän todennäköisyys maapallollemme on riippuvaista yli 200 itsenäisestä tekijästä ja joka vuosi tiedemiehet löytävät lisää. Esimerkiksi ilman massiivisia kaasuplaneettoja kuten Jupiteria, jonka painovoima vetää puoleensa asteroidit, yli tuhatkertainen määrä niistä iskisi maahan. Elämän perusyksikkö eli solu itsessään on perämoottin lailla toimiva monimutkainen mekaaninen laite, jonka sisällä olevaa DNA-rihmaa Bill Gates on verrannut tietokoneohjelmaan, joka on paljon monimutkaisempi kuin mikään ihmisen rakentama.

Mutta hienosäätö maapallolla ei ole mitään verrattuna matemaattisiin vakioihin mitä vaadittiin universumin syntyyn suuressa alkuräjähdyksessä. Astrofyysikot tietävät, että universumin neljän perustavanlaatuisen voiman – painovoiman, elektromagneettisen voiman ja ”vahvan” ja ”heikon” ydinvoiman – arvo määräytyi alle miljoonasosasekunnissa alkuräjähdyksen jälkeen. Jos se olisi ollut vain yhden osan vinossa suureesta 10 potenssiin 10 potenssiin 123, elämän mahdollistavaa maailmankaikkeuttamme ei olisi nyt olemassa. Nämä ovat niin naurettavan suuria lukuja, ettei niitä voi havainnollistaa millään ihmisen käsityskyvyn ulottuvissa olevilla esimerkeillä. Mutta samoilla todennäköisyyslaskelmilla voidaan perustella myös sitä miksi Prinssi Charles on tämän hetken todennäköisin kandidaatti Antikristuksen virkaan. Itseasiassa niin todennäköinen, että hänessä täyttyvät Raamatun profetiat tekevät ilmiöstä paremminkin ihmeen kuin puhtaan sattuman. Kun todennäköisyys jonkin asian toteutumiseen kasvaa tarpeeksi pieneksi – niin että todennäköisyys on käytännössä nolla, – emme voi puhua enää sattumasta vaan ihmeestä.

Luku 666

Tämän havainnollistamiseen mainitsen ensin vain yhden profetian, jonka Charles kykenee täyttämään kaikista 27 profetiasta, jotka luettelin jo tässä blogiartikkelissani. Miten laskemme todennäköisyyden sille, että hänen nimensä ynnää sekä heprean että englannin aakkosilla luvun 666 käyttämällä jo ensimmäisten kirkkoisien kuten Irenaeuksen hyväksymää kreikkalais-heprealaista kymmenjärjestelmägematriaa? Lähden liikkeelle siitä, että käytettävissä olevien kirjainyhdistelmien määrä kasvaa sitä mukaa mitä useampia kirjaimia (ja numeroita, koska muinaisessa hepreassa kirjaimia käytettiin myös numeroiden lukuarvona) on hperean sanassa tai nimessä. Heprean aakkosissa on vain 22 kirjainta, joten tätä 22 kirjaimen gematriaa sovelletaan myös englannin aakkosiin ja siksi W (englannin aakkosten 23. kirjain) lasketaan siinä nollaksi. Olen ottanut huomioon senkin, että luku 666 voi muodostua useista eri heprean aakkosten kirjainyhdistelmistä eikä vain yhdestä.  Mutta mitä vähemmän sanassa tai nimessä on käytössä kirjaimia, sitä suurempi todennäköisyys on saada luku 666 kirjainten eri yhdistelmistä.

Kuuluisa esimerkki on keisari Neron hepreankielinen kirjoitusasu נרון קסר‎ joka muodostaa lukuarvot 50 200 6 50 100 60 200 ja laskee yhteen luvun 666. Koska tässä käytetään vain 7 heprealaista kirjainta 22:sta, todennäköisyys sille, että kaikki 7 kirjainta muodostavat tarvitut kirjaimet/numerot luvun 666 yhteenlaskemiseksi, on 1/2494357888. Matemaattisesti tämä lasketaan koroittamalla luku 22 potenssiin 7, joka on yhtäkuin 2494357888. Pohdi seuraavaa ajatusleikkiä jos asia on sinulle vaikea hahmottaa: Edessäsi on palapeli, jossa on 22 palasta ja jokaisen alla yksi heprean 22 kirjaimesta. Silmillesi laitetaan side ja kirjoitat johonkin palapelin palasista numeron 1. Palapelin palaset sekotetaan, siitä syystä että sinulle halutaan antaa mahdollisuus osua uudestaan tuohon samaan palaan jonka valitsit jo aiemmin (valittuja paloja ei siis panna vielä syrjään). Tämän jälkeen merkkaat numeron 2 seuraavan palaan, johon osut silmät sidottuina sattumanvaraisesti. Jälleen kerran palapeli sekoitetaan ja tätä jatkuu niin kauan kunnes olet valinnut 7 palaa.

Lopulta kaikki 7 merkkaamaasi palaa otetaan erilleen ja katsotaan mitkä heprean 22 kirjaimesta ne muodostavat. Jos ne koostuvat yllä mainituista kirjaimista/numeroista, jotka muodostivat keisari Neron nimen (vaikkakin sitten väärässä kirjainjärjestyksessä), niin todennäköisyys tähän on 1/2494357888. Aivan kuin noppaa heittäessä sinulla on jokaisella heitolla yhtä suuri mahdollisuus saada haluamasi numero (1/6), mutta  todennäköisyys tuon luvun saamiseen pienenee ja kertaantuu nopan silmälukujen mukaisesti jokaisella heittokerralla, niin samalla tavoin mahdollisuutesi valita 22 kirjaimesta sattumanvaraisesti oikea, on jokaisen arvauskerran jälkeen aina 1/22, mutta kun arvauksia on 7 peräkkäin ja jos ne kaikki osuvat oikeaan, silloin todennäköisyys lasketaan koroittamalla luku 22 potenssiin 7. Kolmentoista heprealaisen kirjaimen kirjainyhdistelmässä (on se sitten mitään tarkoittamatonta siansaksaa tai jokin nimi tai fraasi) kaikkien mahdollisten kirjainyhdistelmien variaatiot lasketaan samaan tapaan kuin edellisessä esimerkissä eli 22 potenssiin 13, joka on 282 810 057 883 082 752. Kolmentoista kirjaimen kirjainyhdistelmässä vain yksi voi muodostaa kirjaimet, jotka laskee yhteen luvun 666. Näin ollen todennäköisyys siihen on 1/282 810 057 883 082 752.

Tässä ei ole kuitenkaan kaikki. Tapahtuman tai ilmiön epätodennäköisyys kasvaa eksponentiaalisesti jos samassa kontekstissa esiintyy kaksi yhteensattumaa. Esimerkiksi jos heitän noppaa kerran ja osun haluamaani numeroon, todennäköisyys on 1/6:sta, mutta jos heitä sitä kaksi kertaa ja osun jälleen haluamaani numeroon, kutonen kerrotaan tällöin itsellään ja todennäköisyys on siten 1/36. Samalla tavoin jos 13 heprean kirjainta eivät muodosta vain tarvittuja kirjaimia luvun 666 yhteenlaskemiseksi, mutta nämä kirjaimet ovat järjestetty myös siten, että niistä muodostaa tunnetun henkilön nimi, niin silloin puhumme kaksinkertaisesta yhteensattumasta, jonka todennäköisyys saadaan kertomalla luku 282 810 057 883 082 752 itsellään. Tämä on suurinpiirtein 1/80 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000. Kun muistamme, että nimi Charles, Walesin Prinssi laskee yhteen luvun 666 myös englantilaisissa aakkosissa (saman desimaalisysteemin sisällä, joka rajoitti myös heprealaista laskutapaa), niin todennäköisyys tähän ilmiöön tulee olla yhtä pieni myös englantilaisessa laskutavassa.

Joten meillä on taas kaksi uutta yhteensattumaa, joka lisää ilmiön epätodennäköisyyttä eksponentilaalisella kasvulla. Kun aikaisemmin todennäköisyys oli 1/8XE34 (8 ja 34 ”nollaa”), niin nyt tuo luku tulee kertoa jälleen itsellään. Tässä kohtaa meidän tarvitsee vain tuplata nollien määrä oikean luvun saamikseksi. Eli aivan kuin kertolaskussa 1000 X 1000 ykkösen perässä seuraavat nollat tuplaantuvat, niin samoin luvussa missä on 34 nollaa, nollien määrä tuplaantuu 68, joten kokonaisluku olisi 8 ja 68 nollaa tai 8 X kymmenen potenssiin 68. Todennäköisyys luvun 666 muodostumiseen Charlesin  heprealaisesta sekä englantilaisesta nimestä olisi siten seuraava:

1/8000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000

Johtopäätös

No niin! Siinä oli siis ensimmäisen profetian todennäköisyyslikiarvo. Meidän pitäisi selvittää vielä 26 muuta profetiaa ja kertoa yhteen niiden kaikkien yhteenlaskettu todennäköisyysarvo. Tämän voisi laskea pikaisesti niin, että jos maailmassa on tällä hetkellä noin seitsemän miljardia ihmistä, niin todennäköisyys, että jokin toinenkin Raamatun Antikristus-profetia täyttyisi tässä samassa henkilössä on yksi seitsemästä miljardista. Jos hän täyttää vielä kolmennenkin profetian, niin todennäköisyys kutistuu eksponentiaalisesti jokaisen täyttyneen profetian yhteydessä. Tämä siis lasketaan korottamalla seitsemän miljardia potenssiin 26, mikä olisi jotain 10E255 eli ykkönen ja 255 nollaa. Tämä luku + yläpuolinen 8XE68 olisi jotain 8XE383 eli kahdeksaisen perässä olisi vielä 383 nollaa. Sinulla olisi siten pienempi mahdollisuus heittää nopalla kutonen 400 kertaa peräkkäin kuin ennustaa oikein kaikki 27 profetiaa yhdelle henkilölle vuosituhansia ennen hänen syntymäänsä.