Onko koronapandemiakriisi viemässä läntistä yhteiskuntaa kohti universaalia perustuloa ja pedon merkkiä?

Kirjoitin blogissani viimevuoden elokuussa demokraattien presidenttiehdokas Andrew Yangista. Hänen vaalikampanjansa nosti esiin huolen työpaikkojen lisääntyvästä automaatiosta, jonka hän selitti myös Donald Trumpin valinnan juurisyyksi. Yangin mukaan Keski-Amerikan taantuva työllisyys ei johtunut globalisaatiosta tai maahanmuutosta – kuten Trump väitti – vaan teknologiasta. Trump ja Yang saattavat olla tässä kuitenkin molemmat oikeassa. Niiden lähde on myös sama. Avointen rajojen globalisaatio ja työpaikkojen lisääntyvä automaatio ovat kumpikin kommunismin romahdusta seuranneen uusliberaalin talouspolitiikan voittokulun jälkiseurausta. Vaikka kapitalismi on nostanut miljoonia köyhyydestä, markkinaliberaalin koneiston moottorina toimii aina vain suurempi voiton maksimointi, joka on usein välinpitämätön sen hinnasta kansan sosiaaliselle koheesiolle ja hyvinvoinnille. Ulkomainen halpatyövoima tai työpaikkojen automaatio hyödyttää kyllä monikansallisia suuryrityksiä, mutta syrjäyttää samalla kotoperäistä työllisyyttä. 

Ja minä näin, ja katso: hallava hevonen; ja sen selässä istuvan nimi oli Kuolema, ja Tuonela seurasi hänen mukanaan, ja heidän valtaansa annettiin neljäs osa maata, annettiin valta tappaa miekalla ja nälällä ja rutolla ja maan petojen kautta. – Ilm. 6:8

Tutkimukset ovat osoittaneet, että vuosina 1988 – 2008 globalisaation eli vapaa kaupan ja yritysten ulkoistamisen suurimpia voittajia olivat etupäässä Aasian kansat kuten Kiina ja Vietnam, kun taas lännen keskiluokka kärsi siitä eniten. Ekonomistit ovat väitelleet jo vuosia, että Trump olisi ollut väärässä syyttäessään Amerikan keskiluokan taantumasta yritysten ulkoistamista Kiinaan ja muihin maihin. Vakiintuneen käsityksen mukaan pääsyy tähän oli teknologia, kuten Andrew Yang on ehdottanut. Tämä käsitys on haastettu paljon viimeaikaisemmissa tutkimuksissa. MarketWatch kertoi 14.5.2018:

Miljoonat amerikkalaiset, jotka menettivät teollisuustyönsä 2000 -luvulla ovat ”tienneet” kauan Kiinan olleen syypää, eivät robotit. Ja monet auttoivat valitsemaan Donald Trumpin presidentiksi johtuen hänen väitteestään, että syy oli Kiinassa. Ilmeisesti monet akateemikot, jotka ovat tutkineet kysymystä, päätyvät vihdoinkin samaan johtopäätökseen. Ekonomistit ovat nähneet vuosien ajan automaation kasvavan roolin tietokoneiden ajassa pääsyylliseksi noin 6 miljoonan työpaikan – kolmasosa kaikista USA:n teollisuustöistä – katoamiseen vuodesta 1999 vuoteen 2010.

Firmat ottivat käyttöön uusia teknologioita tehostaakseen tuotantoa, ajattelu menee, ja syrjäytti työntekijät prosessissa. Laitteet voivat tehdä enemmän vähemmällä ihmismäärällä. Viimeisinä vuosina tuore ajattelu ekonomistien kuten David Autorin taholta MIT:stä, on haastanut tämän ajattelun. Viimeisin tutkimus, joka tökkii reikiä teoriaan automaatiosta syypäänä, on Susan Housemanilta Upjohnin Instituutista. Akateeminen tutkimus tuppaa olemaan kuivaa ja monimutkaista, mutta Housemanin löydöt supistuvat tähän: Hallitus on vuosikymmenien ajan yliarvoinut valtavasti tuottavuuden kasvua teollisuussektorilla. Se ei ole kasvanut todella sen nopeammin kuin muu talous.

Tämä tarkoittaa sitä, että, teknologian käyttöönotto ei ole pääsyy siihen miksi miljoonat työväenluokan amerikkalaiset menettivät työnsä valtavalla alueella, joka ulottuu Mississippi-joen suusta Suurjärvien rannoille. Eikä se ollut väistämätöntä. Autor ja nyt Houseman väittävät, että Kiinan johdatus globaaliin kauppasysteemiin on juurisyy työpaikkojen menetykselle. Toisin sanoen, presidentti Bill Clinton ja poliittiset johtajat, jotka seurasivat häntä, hyväksyivät riskin siitä, että Yhdysvallat tulisi kärsimään lyhyen aikavälin taloudellista harmia avaamalla USA:n kiinalaiselle vientitavaralle pitkän aikavälin hyödyn toivossa paljon vakaammasta Kiinasta.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö myös teknologia olisi näytellyt merkittävää osaa USA:n teollisuustöiden katoamisessa (vaikka se onkin luonut uusia työpaikkoja). Ja ellei se näytellyt johtavaa roolia menneisyydessä, on varmaa että tekoälyn ja robotiikan käyttöönotto yhä useammalle työllisyyssektorille, johtaa tulevina vuosina miljoonien putoamiseen työvoiman ulkopuolelle. McKinsey Global Instituten teettämän arvion mukaan robotiikka tulisi syrjäyttämään globaalisti jopa 800 miljoonaa työläistä vuoteen 2030 mennessä. Singulariteetti Yliopiston perustaja Peter H. Diamandis kertoo: ”Alussa teknologian syrjäyttämät työt tulevat olemaan niitä, jotka ovat tylsiä, vaarallisia ja likaisia; lopulta se tulee sisältämään työt kuten kirurgit, nukutuslääkärit tai teknikot. Mitkä työt tulevat katoamaan ensimmäiseksi? Kolme tulee mieleen: Rekkakuskit, vähittäiskauppiaat, supermarkettityöntekijät ja kassatyöntekijät.”

Diamonds jatkaa (kirjoittaen vuonna 2017): ”Niille, jotka ovat kassatyöntekijöitä… milloin tämä tapahtuu? Kuvittelisin, ettei se ole todennäköisesti seuraavan parin vuoden aikana, mutta luultavasti viiden vuoden sisällä ja ehdottomasti seuraavan vuosikymmenen sisällä.” Miten siis teollisuusmaiden hallitukset ympäri maailman tulevat vastaamaan tähän robotiikan ja teköälyn esiinnousun – joka tunnetaan myös neljäntenä teollisena vallankumouksena – aikaansaamaan valtavaan työllisyyskriisiin? Ainoa realistinen vastaus tähän on Andrew Yangin ja monien johtavien ekonomistien ehdottoma universaali perustulo. On muuten melko ironista, että monet oikeistosta näkevät universaalin perustulon sosialistisena varallisuuden uusjako-ohjelmana, vaikka 1900 -luvun yksi tunnetuin markkinaliberalismin teoreetikoista ja Ronald Reaganin talouspoliittinen neuvonantaja Milton Friedman kuului myös perustulon kannattajiin. Kuten Wikipedia kertoo:

Milton Friedman tunnetaan myös yleisesti, tosin virheellisesti kansalaispalkka-ajatuksen ensimmäisenä esittäjänä, vaikkakin tosiasiallisesti idean alkuperäinen esittäjä oli Juliet Rhys-Davies 1940-luvulla. Friedman ehdotti 1967 ns. negatiivista tuloverotusta, jossa tietyn tulorajan alapuolella olevat ihmiset saisivat valtiolta avustusta X prosenttia ko. tulorajan ja omien tulojensa välisestä erotuksesta. Ajatuksena oli, että näin tukia saavatkin voisivat työtä tekemällä lisätä ansioitaan sen sijaan, että tuen ehtona olisi täysi työttömyys. Mutta ns. aktiivisen työllisyyspolitiikan Friedman ja monetaristit kieltävät jyrkästi.

Friedman toimi 1970-luvulla presidentti Richard Nixonin ja 1980-luvulla presidentti Ronald Reaganin talouspoliittisena neuvonantajana ja esitti olevansa huolestunut muun muassa passivoivaksi ja byrokraattiseksi väitetystä sosiaaliturvasta. Friedmanin mielestä olisi järkevämpää maksaa joko kaikille kansalaisille samaa kuukausittaista perustuloa (eli kansalaispalkkaa) tai pienituloisille negatiivista tuloveroa, kuin rahoittaa kalliita ja monimutkaisia byrokraattisia sosiaaliohjelmia. Friedmanin mukaan kumpi tahansa malli olisi byrokratian minimoiva ja valinnanvapauden maksimoiva köyhien auttamisen ja kannustavuuden säilyttämisen välinen kompromissi. Tämä Friedmanilta peräisin oleva ajatus useiden sosiaalitukimuotojen korvaamisesta yhdellä perustulotyyppisellä järjestelyllä tai negatiivisella tuloverolla on saanut kannatusta muun muassa liberaalien, vihreiden ja radikaalin vasemmiston piirissä.

Tuomas Muraja kirjoittaa Kirkko ja Kaupunki lehdessä: ”Perustulon arvostelijat kokevat, että kapitalistinen lupaus vapaudesta häviää, sillä yhtäkkiä tulot, joita aikaisemmin moraalisesti kaunisteltiin, virtaavatkin vastikkeettomasti tilille joka kuukausi. Tämä saattaa asettaa kyseenalaiseksi oman elämän saavutukset, elämän tähänastisen merkityksen ja koko arvojärjestelmämme. Ennen kuin hyväksymme tällaisen tuskallisen ajatuksen, järkeistämme sen mieluummin näennäiseksi argumentiksi perustuloa vastaan. Osoittelemme sormella toisia ja väitämme, etteivät he perustulon takia enää menisi töihin. Tämä johtuu siitä, että lähes kaikilla ihmisillä on vahva usko, että heidän täytyisi ensin ansaita ihmisarvonsa työllä. Perustulo tekee ihmisille ymmärrettäväksi, että he ovat ihmisinä arvokkaita myös ilman työsuorituksia. Se synnyttää mahdollisuuden, että jotain muutakin voisi tehdä työkseen ja että oma identiteetti voisi olla jopa paljon muutakin kuin vain työn tunnus. Monet haastateltavani ovat perustulon ansiosta itse asiassa oppineet rakastamaan työtään uudestaan, tulleet tuottavammiksi ja samalla vähemmän stressaantuneiksi. Kun ei enää ole pakko, silloin voi yhtäkkiä syntyä sisäinen motivaatio työn tekemiseen.”

Kansalaispalkka lopettaisi esim. työttömyyteen tai sairauteen liittyvän leimaantumisen ja ajatuksen siitä, että jotkin ihmiset ovat yhteiskunnan taloudellinen taakka ja rasite. Se voisi vapauttaa ihmiset paljon luovempiin ja vapaamuotoisempiin työmuotoihin, kun toimeentulo ei olisi riippuvaista vain vakituisesta palkkatyöstä. Esimerkiksi oma kirjoitustyöni on sellaista, ettei se ole juuri lainkaan tuottavaa jos katsomme asiaa vain kansakunnan BKT:n mittareilla (lukuun ottamatta niitä pieniä vuosituloja, joita saan kirjani myynnistä). Mutta tarkoittaako tämä sitten, ettei työlläni ole mitään arvoa? Puhtaasti Suomen kansantalouden kannalta olen vain yhteiskunnan taakka ja rasite. Mutta Andrew Yang sanoo BKT:n olevan hyvin vanhentunut käsite. BKT:n mittareilla esimerkiksi lapsistaan kotona huolehtivan äidin markkina-arvo on nolla. Kuljetusalan siirtyminen itseohjautuviin rekkoihin merkitsee taloudellista voittoa kuljetuspalveluille ja kansakunnan BKT:lle, mutta jättää huomiomatta tämän teknologisen murroksen hinnan ihmisyhteisöille, joilta robotit riistävät työt. Yang kannattaa siirtymistä ”kapitalismin seuraavaan vaiheeseen”, joka mittaa kansantaloutta paljon laajemmasta ja ihmiskeskeisemmästä perspektiivistä kuin markkinakeskeinen BKT.

---

---

Friedmanin lisäksi universaalia perustuloa ovat kannattaneet myös kristitty kansalaisoikeistaistelija Martin Luther King Jr. ja Amerikan perustajaisä Thomas Paine. On huomioitava sekin, että nykyistä sosiaaliturvan mahdollistamaa hyvinvointivaltiomallia kannatti alunperin Saksan konservatiivit ja kristillinen oikeisto, ei ateistinen vasemmisto. Euroopassa marxistit vastustivat sitä aina 1950 -luvulle saakka. Wikipedia kertoo, että ”Hyvinvointivaltio otettiin käyttöön 1800 – luvun konservatiivisten kristittyjen taholta vastatoimena ammattiliittojen ja sosialismin vetoomuksiin.” Puheessaan Reichstagin parlamentissa 17. marraskuuta 1881 Otto Von Bismarck kutsui sitä ”käytännölliseksi kristinuskoksi”. Hyvinvointivaltio ei tee valtiosta Jumalaa, kuten moni konservatiivi usein väittää, vaan valtio korvaa vain sen roolin, mikä oli aiemmin kirkolla köyhien ja sairaiden auttamisessa. Hyvinvointivaltiomallissa on kuitenkin omat ongelmansa. Eikä ole lainkaan selvää, että se selviäisi nykyajan sosioekonomisista paineista, kuten sosiaaliturvaa kuormittavasta pakolaiskriisistä, pandemiasta, tai automaatiosta. Olemme jo nähneet kuinka avointen rajojen pakolaispolitiikka kuormittaa sosiaaliturvaa ja vahvistaa samalla oikeistopopulistien retoriikkaa.

Entäpä kun hallitus joutuu sulkemaan koko maan julkiset palvelut ja liikeyritykset globaalin pandemian pelossa? Tai kun kiihtyvä automaatio liikeyrityksissä pakottaa miljoonat työläiset työmarkkinatukien varaan? Valtteri Aaltonen kirjoitti 18. päivä Helsingin Sanomissa:

KORONAVIRUKSEN aiheuttaman poikkeustilan vaikutukset ovat huomattavia monille aloille, ja yritysten kohtaloista ollaan huolestuneita hyvästä syystä. Yritysten lisäksi olisi kuitenkin kiinnitettävä huomiota ihmisten taloudellisen turvan säilymiseen myös poikkeusaikoina ilman ruuhkautuvaa tarveharkintaa. Koska ilmasto- ja ympäristökriisin syveneminen todennäköisesti vain kiihtyy, erilaisista pandemioista ja poikkeustiloista on tulossa aiempaa yleisempiä [blogistin huomio: Millähän perustein kirjoittaja yhdistää COVID-19 viruksen ilmastonmuutokseen?]. Sosiaaliturvan uudistushankkeessa tuleekin vakavasti harkita perustuloa uuden ajan turvaverkoksi. Yritysten toiminta perustuu lopulta ihmisten tarpeisiin, joten kokonaisuuden kannalta tärkeintä olisi varmistaa ihmisten (taloudellinen) turvallisuus ja luottamus yhteiskuntaan, oli tilanne ja kriisi mikä hyvänsä. Universaali vastikkeeton perustulo (negatiivinen tulovero) voisi olla Euroopan unionin sosiaalisia oikeuksia kunnioittavan suuruinen kaivattu perusturva, joka turvaisi erityisesti yrittäjiä, freelancereita, alustatyöntekijöitä ja työttömiä epävarmojen aikojen koittaessa.

Monien on ehkä helppo sivuuttaa tällainen ajatus punavihreiden sosialistisena utopiana, mutta ideaa harkitsee nyt vakavasti myös Donald Trumpin oikeistohallitus. Kirjoitin blogassani elokuussa, ”Vaikka en väitä, että Yang tulisi olemaan välttämättä se kandidaatti, joka nousee Trumpia vastaan ja päihittäisi hänet ensivuoden presidentinvaaleissa, niin on hyvin mahdollista, että hän – tai joku samanlaisella vaaliohjelmalla – voittaa vuoden 2024 presidentivaalit. Massat heräävät tällaisiin ongelmiin usein vasta sitten, kun automaatio on jo syrjäyttänyt miljoonia työvoiman ulkopuolelle.” Yang vetäytyi demokraattien presidenttiehdokkuudesta New Hampshiren esivaalien jälkeen helmikuun 11. päivä. Hän liittyi pian tämän jälkeen CNN:n poliittiseksi kommentaattoriksi. Nyt Andrew Yang kertoo tekevän yhteistyötä Trumpin hallituksen kanssa, joka on pyytänyt hänen asiantuntemustaan universaalin perustulon idean hyödyistä. Yhdysvaltain valtiovarainministeri Steven Mnuchin kertoi äskettäin, että Trumpin hallitus haluaa antaa jokaiselle amerikkalaiselle 1000 dollaria seuraavien viikkojen aikana, plus 500 dollaria jokaista lasta kohden. Eli kahden vanhemman ja kahden lapsen muodostama perhe saisi kuukaudessa 3000 dollaria.

Vaikka tämä on suunniteltu vain pandemian aiheuttamien taloudellisten tappioiden hyvittäväksi väliaikaiseksi tulonsiirroksi, niin Yang kertoi juuri CNN:lle kuinka Valkoinen Talo on ollut häneen yhteydessä ja halunnut tietää universaalia perustuloa koskevista positiivisista tutkimuksista. Yang tviittasi Mnuchin ilmoituksen jälkeen, ”Puhelimeni on räjähtämässä.” Hän kertoi Politico -lehdelle:  

Sain kymmeniä tekstiviestejä ystäviltä, perheeltä, kollegoilta, tukijoilta, jotka sanoivat, ”Sinä teit sen”. Tarkoitan, tämä oli sävy suurimmasta osaa niitä. Eräs henkilö sanoi, että he itkivät ilon kyyneleitä, koska he tunsivat että autoimme tuomaan ratkaisun julkiseen huomioon juuri oikealla hetkellä. Ja on ilmeistä, ettei kukaan olisi halunnut sitä koskaan näissä olosuhteissa. Mutta se tuntuu hyvin paljon siltä, että taistelimme uuden ja erilaisen lähestymisen puolesta parantaaksemme amerikkalaisten elämää juuri kun koronavirus alkoi sulkea taloutta…

Kuten sanoit, tämä kaikki tuntuu hieman oudolta, eikö vain? Koska et halua, että sinua kutsutaan profeetaksi tällaisena aikana. Mutta olosuhteet kampanjan aikana eivät olleet kaiken kaikkiaan erilaisempia siitä mitä näemme nyt – miljoonat amerikkalaiset menettävät työnsä ja kykynsä maksaa laskunsa, ja koko talous on sen seurauksena menossa syöksykierteellä alas…

Paljon siitä mistä puhuin oli muutosnopeus. Maalasin kuvan missä me päätämme automatisoida miljoonat amerikkalaiset elinkeinot ja sitten olemmekin tilanteessa missä yritämme selvittää mitä tehdä näille ihmisille, perheille ja yhteisöille. Pandemia on saanut aikaan näiden olosuhteiden kiihtymisen uskomattoman tiheällä aikataululla missä se on lähettänyt kirjaimellisesti miljoonia amerikkalaisia koteihinsa samaan aikaan. Puhuin kehittyvästä automatisoidusta taloudesta, joka vaikuttaisi yhä useampaan meistä ajan kuluessa.

Johtopäätös

On siis mahdollista, että universaalin perustulon käyttöönotto ei vaadi Andrew Yangin kaltaisen demokraatin valintaa Yhdysvaltain presidentiksi. On mahdollista, että tämä otettaisiin käyttöön jo Trumpin republikaanihallituksen aikana. COVID-19 kaltaisen globaalin pandemian riehuessa, on myös mahdollista, että tähän systeemiin siirrytään lähes samanaikaisesti kaikkialla lännen teollisuusmaita. Kuten kerroin jo ylhäällä, en pidä universaalia perustuloa välttämättä itsessään huonona asiana. Mielestäni sillä on suurta potentiaalia ratkaista monet nykyisen talousjärjestelmän ongelmista. Se saattaa olla myös osa Kristuksen tuhatvuotisen rauhanvaltakunnan tulevia siunauksia, joka mahdollistaa rabbinistisen kirjallisuuden ennustaman maailmanajan, jolloin koko maassa vallitsee  universaali sapattilepo missä sinun ei tarvitse ”syödä leipääsi otsa hiessä”, kuten Jumala kertoi miehelle syntiinlankeemuksen jälkeen (1. Moos. 3:19). Rabbit uskoivat messiaanisen ajan vastaavan ihmiskunnan seitsemättä vuosituhatta, tuhatvuotista sapattilepoa, josta luomisen seitsemäs päivä oli esikuvallinen (Heb 4:9). Jumala sanoi 2. Moos. 20:9-11:ssä:

Kuusi päivää tee työtä ja toimita kaikki askareesi; mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti; silloin älä mitään askaretta toimita, älä sinä älköönkä sinun poikasi tai tyttäresi, sinun palvelijasi tai palvelijattaresi tai juhtasi älköönkä muukalaisesi, joka sinun porteissasi on. Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi; sentähden Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen.

Mutta ennen kuin pääsemme tähän, universaali perustulo voi olla edistämässä Ilmestyskirjan 13. luvussa ennustettua pedon yhteiskunnan esiintuloa. Andrew Yangin ehdotusten pelottavin osuus on hänen kannattamansa Digital Social Credit, joka muistuttaa hyvin läheisesti Kiinan dystopista Sosiaalista luottoluokitusjärjestelmää, jota on kuvattu tosielämän versioksi Netflixin Black Mirror -sarjasta. Tähän järjestelmään sisältyisi hallituksen laskema uusi digitaalinen valuutta, joka myönnettäisiin ihmisille heidän ”sosiaalisen arvonsa” perusteella. Tämä muistuttaa jo Ilmestyskirjan 13. luvun pedon merkkiä, jota ilman kenenkään ei ole lupa ostaa eikä myydä. Se voisi johtaa ennen näkemättömään tyranniaan missä hallitus luokittelee ihmiset heidän ”hyvien tekojen” ja ”sosiaalisen arvonsa” perusteella ja evää oikeuden ostamiseen ja myymiseen niiltä, joiden se katsoo menettäneen sosiaaliset pisteensä. Tämä tarkoittaisi kaikkia niitä, jotka uskaltavat arvostella valtaapitäviä tai joiden poliittiset tai uskonnolliset näkemykset leimataan vihapuheeksi valtaapitävien taholta. Kirjoitin jo elokuussa kuinka pedon merkkiin liittyvä käteisetön maksusysteemi ei ole itsessään se mistä kristittyjen tulisi olla huolissaan, vaan digitalisoituva ja automatisoituva valvontayhteiskunta, joka kieltää ostamisen ja myymisen kaikilta niiltä, joiden ”sosiaalinen luottoluokitus” saa punaisen merkinnän ”väärien ajatusten” esittämisestä.

---

Lue myös: 

• Muutamia ajatuksia pedon merkistä. Miksi kristityt eivät tule kieltäytymään merkistä vaan merkki kielletään heiltä?
• Neljäs teollinen vallankumous: Kuinka lisääntyvä kapina koneita vastaan tulee johtamaan teollistuneissa maissa poliittisiin mullistuksiin ja edistämään Antikristuksen nousua 2020 -luvulla?

---