Kuningas Charles III:lle työskentelevä Britannian uusi pääministeri Rishi Sunak ajaa Kiinan mallin mukaista sosiaalista pisteytystä: Ilmestyskirjassa ennustettua pedon merkkiä.

Yhdistyneen Kuningaskunnan Downing Street 10 on nähnyt jo viisi eri pääministeriä vuoden 2016 Brexit -äänestyksen jälkeen. Kuten Brexitin takana ollut Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuolueen (UKIP) ja Brexit Puolueen entinen puheenjohtaja Nigel Farage kertoi Sky News Australia -kanavalla: “Ajattele missä sekasotkussa olemme. Näin aamulla ihastuttavan tviitin. ‘Poikani on nähnyt neljä valtionvarainministeriä, kolme sisäministeriä, kolme pääministeriä ja kaksi monarkkia. Hän on neljä kuukautta vanha.’ Britannian konservatiivipuoluen rivit ovat olleet sekasorrossa paljolti Brexitin ja populismin nousun aiheuttaman poliittisen murroksen johdosta. Vaikka Nigel Farage on ottanut kunnian Remainer leiriin kuuluneiden eli EU:ssa pysymisen puolesta puhuneiden David Cameronin ja Theresa Mayn erosta, ja brexiteeri Boris Johsonin valinnasta vuoden 2019 parlamentinvaaleissa missä konservatiivit saivat murskavoiton Jeremy Corbynin työväenpuolueesta, Johnsonin ainoaksi ansioksi jäi lopulta Britannian EU-eron vieminen päätökseen. Hän ei ollut kuitenkaan se “Britannian Trump”, kuten hänen äänestäjänsä olisivat toivoneet, ja noudatti globalistisen valtaeliitin status quo politiikkaa.

Ja se saa kaikki, pienet ja suuret, sekä rikkaat että köyhät, sekä vapaat että orjat, panemaan merkin oikeaan käteensä tai otsaansa, ettei kukaan muu voisi ostaa eikä myydä kuin se, jossa on merkki: pedon nimi tai sen nimen luku. Tässä on viisaus. Jolla ymmärrys on, se laskekoon pedon luvun; sillä se on ihmisen luku. Ja sen luku on kuusisataa kuusikymmentä kuusi

Ilmestyskirja 13:16-18

Boris Johnson edisti pandemian aikana myös Prinssi Charlesin ja Klaus Schwabin kesällä 2020 käynnistämää Suurta nollausta, jota Sky News Australian juontaja Rowan Dean kutsui “ekofasistiseksi globalistiseksi totalitaariseksi agendaksi” yksityisen omistusoikeuden ja muiden perustavanlaatuisten vapauksiemme lakkauttamiseksi. Kerroin siitä tässä kirjani mainosvideossa viimevuoden kesäkuussa. Prinssi Charlesin virallinen Twitter -tili julkaisi 2. kesäkuuta 2020 seuraavan tviitin:

Tänään virtuaalisen pyöreän pöydän yhteydessä käynnistetty The Great Reset [Suuri nollaus] pyrkii rakentamaan uudelleen, suunnittelemaan uudelleen, elvyttämään ja tasapainottamaan maailmaamme. Se on suunniteltu varmistamaan, että yritykset ja yhteisöt “rakentuvat uudestaan parempana” [Build Back Better] asettamalla kestävät liiketoimintakäytännöt toimintansa ytimeen, kun ne alkavat toipua koronaviruspandemiasta.

Sisältö

  1. CHARLES III ja kehitys kohti fasistista pedon talousjärjestelmää
  2. Pelko eliitin työkaluna pandemian aikana ja sen jälkeen
  3. Charles III, kyborgit ja NPC
  4. Britannian uusi pääministeri ja tuleva globaali digitaalinen valuutta
  5. Johtopäätös

CHARLES III ja kehitys kohti fasistista pedon talousjärjestelmää

Tämä oli useita viikkoja ennen kuin Joe Bidenin alkoi käyttää tuota fraasia Build Back Better hänen presidenttikampanjansa yhteydessä (valtamedia kertoi sen merkitsevän vastakohtaa presidentti Trumpin taloudelliselle nationalismille ja America First agendalle) ja vuosi ennen kuin monet maailmanjohtajat – mukaan lukien Boris Jonson – käyttivät samaa globalistista fraasia G7-maiden johtajien kokoontumisessa kesäkuussa 2021. Build Back Better on pelkkä globalistinen koodisana pandemian jälkeisen uusfeudalistisen yhteiskunnan rakentamiseen “missä et omista mitään ja olet onnellinen”, kuten Maailman talousfoorumi maalaili verkkosivullaan muutama vuosi sitten. Walesin Prinssin oma verkkosivu kertoo:

Kesäkuussa 2021 HRH [Hänen kuninkaallinen korkeutensa] tapasi G7-maiden johtajat ja yritysjohtajat vaatiakseen koordinoituja toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun yritysjohtajilla oli virallinen tapaaminen maailmanjohtajien kanssa G7-huippukokouksessa, jossa keskityttiin kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. Toimitusjohtajat edustavat yli 300:aa globaalia yritysjohtajaa, jotka ovat osa Walesin prinssin koolle kutsumaa “halukkaiden liittoumaa” osana hänen Sustainable Markets Initiativea -hanketta.

Tämä Sustainable Markets Initiative, jonka Charles käynnisti Maailman talousfoorumin 50 -vuotisjuhlissa tammikuussa 2020, oli tosiasiassa sittemmin pahamaineiseksi tulleen Suuren nollauksen takana ja sen virallinen tunnus on pedon luvun 666 muodostava Walesin Prinssin sulkatunnuksen tyylitelty versio, jonka voit nähdä täällä. Vaikka Charles ei ole enää Walesin Prinssi, löydät tämän saman symbolin edelleen Sustainable Markets Initiativen verkkosivuilta ja sen edistämiseen tarkoitelulta re-tv.org -sivustolta mistä löydät useita Charlesin puheiden ja ajatusten levittämiseen tarkoitettuja propagandistisia videoita. Fox Business -uutisten kirjeenvaihtaja Charles Gasparino kertoi Twitterissä 12. toukokuuta 2022 seuraavaa:

SKUUPPI – @FoxBusiness on saanut selville, että merkittävät yhdysvaltalaisten yritysten toimitusjohtajat ja pankkijohtajat osallistuivat tällä viikolla salaiseen tapaamiseen prinssi Charlesin kanssa @ClarenceHouse:ssa edistääkseen ESG-tavoitteita. Brian Moynihan @BankofAmerica:sta oli osanottajien joukossa Buckinghamin palatsin illallisilla.

ESG tulee sanoista Environmental Social Governance eli ympäristöllinen sosiaalinen hallitseminen, joka viittaa joukkoon standardeja joilla mitataan yritysten sosiaalista ja ympäristöllistä vastuuta, jonka avulla sosiaalisesti tietoiset sijoittavat voivat harkita sijoituskohteitaan. Kuulostaa pinnalta katsoen hyvältä, mutta kyse on täysin keinotekoisista kriteereistä, joilla mitataan lähinnä sitä kuinka vasemmistolainen tai “sosiaalisesti herännyt” (woke) tuo yritys tai sen toimitusjohtaja on. Esimerkiksi avoimena woke-kriitikkona tunnettu ja republikaaneja marraskuussa äänestävä Elon Musk, maailman rikkain mies, ei ole saanut tässä pisteytyksessä hyviä arvosanoja vaikka hänen sähköautoja valmistava Tesla-yhtiönsä on ollut eturintamassa teollisuuden vallankumouksessa kohti “vihreämpää” fossiili-vapaata tulevaisuutta. ESG:llä mitataan lähinnä sitä kuinka uskollisesti tuet vasemmistolaista woke-agendaa tai seuraat valtavirran mukana sitä mitä ikinä hyvesignaloivat hallitukset pitävät oikeana ja moraalisena käyttäytymisenä.

Jos olet kritisoinut hallitusten koronanvastaisia toimenpiteitä, vastustanut hyödyttömiä ja syrjiviä koronapasseja, olet kriittinen hallitusten ilmastonmuutoksen torjunnan vastaisia toimia kohtaan tai jos uskot yhä ihmisen biologiaan kahden sukupuolen olemassaolosta, olet silloin silloin jonkin sortin foobikko, vihapuhuja tai disinformaation levittäjä. Tästä syystä Elon Musk on sanonut Twitterissä, jonka hän osti juuri 44 miljardin dollarin hintaan sopimuksen alkuperäisillä ehdoilla: “Olen kasvavassa määrin vakuuttunut, että korporaatti ESG on Paholaisen inkarnaatio.” Daily Mail raportoi 10. maaliskuuta: ”Elon Musk vaahtoaa WOKE-kehityslinjaa vastaan, joka yrittää tehdä yritysmaailmasta ’sosiaalisesti tietoisemman’ sanoen, että ESG-säännöt on ’väännetty hulluuteen’ ja että ne ’tulisi poistaa ellei niitä korjata’.” Olet saattanut panna merkille, että viimevuosina yksityinen sektori on tullut yhä politisoidummaksi. Moni yritys yrittää nyt hyvelsignaloida heidän sosiaalista tietoisuuttaan ja “suvaitsevaisuuttaan” edistämällä ja pakkosyöttämällä esimerkiksi pridekuukautena seksuaalivähemmistöjen asiaa.

PayPal herätti äsken tyrmistystä jopa sen alkuperäisten perustajien kuten Elon Muskin keskuudessa, kun se ilmoitti panevan toimeen politiikan missä sen jäsenet saisivat 2500 dollarin sakon disinformaation levittämisestä. Disinformaatioksi määritelteltäisiin tietenkin mikä tahansa informaatio mistä valtaapitävät hallitukset tai puolueet eivät tykkäisi huolimatta siitä onko se totta vai ei. PayPalin ilmoitus tästä sai niin suuren takaiskun, että se joutui perääntymään ja väittämään, että koko juttu perustui “väärinymmärrykseen”. Nyt yhtiö yrittää jopa lahjoa vihastuneita käyttäjiään, etteivät he jättäisi palvelua. Jokainen historiaa vähänkin lukenut ymmärtää, että tämä on fasismia sanan alkuperäisessä historiallisessa kontekstissaan. Italian diktaattori Benito Mussolinin fasismi merkitsi nimittäin systeemiä missä yksityinen ja julkinen sektori puristivat kättä yhteen ja toimivat yhteistyössä yhteisen agendan ja “kollektiivin” hyväksi. Yksilön oikeudet ja vapaus tuli uhrata siten “yhteisen hyvän” alttarilla.

Pelko eliitin työkaluna pandemian aikana ja sen jälkeen

Jokainen profeetallisesti herännyt kristitty ymmärtää myös, että tämä on Ilmestyskirjassa ennustetun pedon merkin esivalmistelua. En väittänyt koskaan, että mRNA rokotteet olisivat olleet Ilmestyskirjan pedon merkki kuten jotkin kristityt rokotekriitikot opettivat. Mutta ymmärsin ja opetin alusta lähtien, että maailmaa hallitseva globalistieliitti käyttäisi tätä maailmanlaajuista kriisiä hyväkseen edistääkseen sillä pedon merkin käyttöönottoon johtavia lopullisia tarkoitusperiään. Rokotepassit olivat tästä yksi vaihe millä massoja totuteltiin hyväksymään hallituksen oikeus kieltää yrityksiltä ja kuluttajilta oikeus ostamiseen ja myymiseen elleivät he noudattaisi hallitusten määräyksiä viruksen kurissapitämiseksi. Moni kansalainen hyväksyi hiljaa tällaiset kansaa jakavat ja ihmisiä syrjivät toimenpiteet vaikka nyt tiedetään, ettei mRNA rokotteet estäneet viruksen leviämistä ja siten todistus sen ottamisesta oli aivan hyödytöntä hyvesignalointia.

Suurta julkisuutta saaneessa videossa yksi Pfizerin toimitusjohtajista myönsi äskettäin Euroopan parlamentin kuulustelussa, ettei heillä ollut tieteellistä näyttöä siitä että rokote estäisi tartuntaa ennen kuin se päästettiin markkinoille. Tästä huolimatta terveysviranomaiset ja poliitikot ympäri läntistä pallonpuoliskoa valehtelivat meille tästä kuukausien ajan ja oikeuttivat tuohon valheeseen perustuen miljoonien ihmisten kansalaisoikeuksien loukkaamisen ja sosiaalisen median jättiläiset sensuroivat jokaisen suuren rokoteteollisuuden kriitikon väittäen heidän edistävän Covid-misinformaatiota. Pandemia todistikin vain, että valtaapitävät olivat ainoa taho, jolla oli immuniteetti koskien syytöksiä disinformaation levittämisestä. Jaoin äskettäin Twitterissä Dr. Aseem Malhotran jakaman australialaisen sairaanhoitajan tekstin, joka on varsin osuva ja ajatuksia herättävä olit sitten mRNA-rokotteiden kriitikko tai puolestapuhuja:

Kaikkien rokotteiden joukossa, jotka olen tuntenut elinaikanani (kurkkumätä, jäykkäkouristus, tuhkarokko, vihurirokko, vesirokko, maksatulehdus, aivokalvontulehdus, tuberkuloosi), haluan myös lisätä flunssan ja keuhkokuumeen, en ole nähnyt koskaan rokotetta joka pakottaa minut käyttämään maskia ja säilyttämään sosiaalisen etäisyyden jopa silloinkin kun sinulla on täysi rokotesuoja. En ole kuullut koskaan rokotteesta, joka levittää virusta yhä rokotteen ottamisen jälkeen. En ole kuullut koskaan palkinnoista, alennuksista ja kannustimista rokotteen ottamiseksi. En ole nähnyt koskaan syrjintää niitä vastaan, jotka eivät ottaneet sitä.

Jos et ole ollut rokotettu, kukaan ei ole yrittänyt saada sinua tuntemaan itseäsi pahaksi ihmiseksi. En ole nähnyt koskaan rokotetta, joka uhkaisi ihmissuhteita perheenjäsenten, kollegoiden ja ystävien kesken. En ole nähnyt koskaan rokotetta, jota käytettäisiin uhkaamaan toimeentuloa, työtä tai koulua. En ole nähnyt koskaan rokotetta, joka sallisi 12 -vuotiaan ohittaa vanhempiensa suostumus. Kaikista rokotteista, jotka listasin yläpuolella, en ole nähnyt koskaan tämän kaltaista rokotetta, joka syrjii, jakaa ja tuomitsee yhteiskuntaa kuten se on tehnyt. Ja kun yhteiskunnan rakenne kiristyy… se on voimakas rokote! Se saa aikaan kaiken tuon paitsi immuniteetin.

Henkilökohtaisena ilmoituksena voin sanoa, että itse sairastin koronan lievänä heinäkuussa ja samoin sairastivat myös riskiryhmään kuuluvat yli 70 -vuotiaan vanhempani, joilta virus tarttui myös itseeni. Minä eikä vanhempanikaan ole ottaneet ensimmäistäkään koronarokotetta. Itselläni tauti ilmeni lähinnä voimakkaana kurkkukipuna eikä sitä ollut todellakaan kiva sairastaa sillä hengityskanavien tukkeutuminen vei minulta yöunet. Tarkoitukseni ei ole tietenkään vähätellä tautia, jossa miljoonat saivat surmansa. Mutta hallitusten toimenpiteet viruksen taltuttamiseksi olivat joko täysin hyödyttömiä, tai pahensivat asiaa vain entisestään (ei ottanut huomioon esim. sulkutilojen aiheuttamaa vanhinkoa monien mielenterveydelle, kansakunnan taloudelle, maskien käytön vahinkoa lasten verbaaliselle kehitykselle ja tunnelämälle, rokotteiden lukuisia raportoituja haittavaikutuksia, jopa kuolemia, jotka seurasivat rokotteiden ottamista niiden keskuudessa, joiden riski koronan vakavaan sairaalahoitoa vaativaan tautimuotoon oli hyvin alhainen). Politisoitunut ja suuren rahan kontrolloima valtamedia oli syyllinen paljolti siihen, ettei toimivia ja tieteellisesti testattuja lääkkeitä kuten hydroksiklorokiinia tai iverkmektiiniä otettu laajempaan käyttöön, jolla virus oltaisiin voitu tappaa lukuisten sairastuneiden kohdalla ennen heidän joutumistaan sairaalahoidon piiriin.

Kaiken taustalla on paljon laajempi ongelma. Globaalien kriisien aikana, ja 24/7 pauhaavien joukkotiedostusvälineiden aikakaudella jotka rikastuvat pelkoa lietsovalla uutisoinnillaan, mediaa ja valtaapitäviä kritiikittömästi seuraavat kansanjoukot ovat valmiita hyväksymään toimenpiteet joita he eivät olisi hyväksyneet koskaan aikaisemmin. Tämä nähtiin jo Syyskuun 11. terrori-iskuja seuranneen kansalaisten joukkovalvonnan myötä. Pandemia avasi eliitille uuden tekosyyn vapauksiamme rajoittavien toimenpiteiden käyttöönottoon. Kun maailmassa on suhteellisen rauhallista ja kansoilla menee taloudellisesti hyvin, ihmisiä on vaikeampi kontrolloida. Tästä syystä myös Donald Trumpista tuli päästä eroon. Pandemia, ydinsodan uhka, energiakriisi, ruokapula, tai mikä tahansa kansanjoukkojen pelkoa ja tyytymättömyyttä lietsova asia palvelee viimekädessä maailmaa hallitsevan globaalin eliitin tarkoitusperiä. Kun vihastuneet kansanjoukot alkavat mellakoimaan, he voivat vaatia sen verukkeella suurempaa kontrollia ja vapauksiemme riistoa “järjestyksen palauttamiseksi”. Samalla tapaa natsit tarvitsivat Reichstagin paloa vaatiakseen sen verukkeella diktatuurisia valtuuksia Adolf Hitlerille.

Aivosirut, mikrosirut ja neljäs teollinen vallankumous

Mm. Johns Hopkins Bloomberg School of Public Health:issa opiskellut Facebook ystäväni Mikko Paunio, yleisesti ottaen rokotemyönteisenä tunnettu terveydenhuollon erikoislääkäri ja epidemiologi, tunnetaan hänen kärkevistä vihreän politiikan, wokeismin ja globalismin vastaisista teksteistään. Paunio on jakanut Facebook-seinällään joskus myös omia videoitani tai kirjoituksiani missä olen identifioinut Charlesin Ilmestyskirjan pedoksi. Paunio itse on agnostikko, mutta on sanonut olevansa samaa mieltä kanssani Charlesista sekulaarin agnostikon näkövinkkelistä. Tuohan on jo sinänsä aika erikoista, että eskatologina minun on joskus helpompi löytää Raamattuun uskomattomia agnostikkoja tukemaan ajatuksiani kuin Raamattuun uskovia kristittyjä kollegoitani. Mutta joskus Jumala pistää “kivet huutamaan” kun kristityt itse eivät puhu. Paunio, joka on paljastanut mm. natsien yhteyden vihreään aatteeseen ja globalistieliitin puuhailun okkultismin parissa, julkaisi äskettäin blogitekstin nimeltä Maailman Talousfoorumin WEF:n Nuoret johtajat ohjelma ja Klaus Schwabin pähkähullu globaalipolitiikkojen ohjailu. Tuossa tekstissään Paunio mm. kirjoittaa:

No niin nyt pöytä on katettu päiväkohtaisemmalle keskustelulle, mutta sitä ennen vielä kurkistamme vielä vuoteen 2016, jolloin Klaus Schwab teki emämunauksen. Hän esiintyi Sveitsin ranskankielisen yleisradion RTS Suisse haastattelussa tammikuussa 2016, jossa hän paljastaa avoimesti pähkähullun esoteerisen okkultisminsa. Kuka tahansa voi katsoa tuon Klaus Schwabin haastattelun, koska se on julkaistu satojen toimijoiden toimesta mm. YouTubessa. Siinä Klaus Schwab kertoo, kuinka kymmenessä vuodessa aloitetaan ihmiskunnan mikrosiruttaminen.

Haastattelun alussa Schwab kertoo, että niitä sijoitetaan ensin ihmisten vaatteisiin, sitten ihon alle ja aivoihin ja lopulta saadaan aivoihin istutettujen mikrosirujen avulla ihmiset yhdistettyä digitaaliseen maailmaan eli internettiin. Tämän myötä syntyy Schwabin mukaan fyysisen, digitaalisen ja biologisen maailman fuusio. Haastattelija kysyy ymmärtääkseen Schwabin ajatuksia, että ”olemme ilman tuntemuksia luonnollisesti yhdistettynä näin digitaaliseen maailmaan?” 

Schwab vastaa: ”Kyllä, sinä puhut ja sanot: Minä haluan olla kaikkiin yhteydessä nyt.” Hän jatkoi: ”Ensiksi meillä on personoidut botit ja näin herra Zuckerbergin ennakoivan, että meillä on jo tämän vuoden lopussa tällainen robotti, joka palvelee häntä hovimestarina.” Haastattelija: ”Niinkuin ’Downtown Abbeyssä’ meillä on tulevaisuudessa henkilökohtaiset hovimestarit ja palvelijat tai orjat?” Schwab: ”Kyllä, mutta siinä on ero. Tämä tekoälyllä varustettu palvelija oppii ja on siten intellektuaalinen partnerisi fyysisen avunannon lisäksi.”

Sitten Paunio kuitenkin toteaa: Kaikki mitä Schwab Sveitsin TV:ssä vuonna 2016 puhui, on epäeettistä tiedefiktiota. Mitään tuollaista teknologiaa ei ole olemassa, eikä tule koskaan olemaankaan. Se on vain tärähtäneen vanhan miehen tärähtänyttä sisäavaruuslentoihin ja okkultistisiin menoihin pohjautuvaa utopiaa.” Myöhemmin hän selittää sillä myös ihmisten rokotevastaisuutta:

En yhtään ihmettele sitä, että kymmenet ellei jopa sadat miljoonat ihmiset uskovat nyt eliitin suunnittelevan jotain heidän päänmenokseen ja ovat esimerkiksi ”järki”syistä kieltäytyneet koronarokotuksista. Ihmetellä täytyy myös, että tällaiset holtittomuudet purevat tehokkaasti valtamediaan ja vallassa oleviin poliitikkoihin.

Vaikka onkin ehkä totta, että osa koronarokotteen vastaisista ihmisistä saa polttoaineitta somessa leviävistä salaliittoteorioista, joiden mukaan koronapiikit sisältävät aivojamme kontrolloivia mikrosiruja tai persoonaamme muuttavaa grafeiinia tai joiden mukaan 5G verkko kutistaa aivojamme, niin usein käy niin että järkiperäisemmät ihmiset heittävät lapsen pesuveden mukana pois. Itse en esimerkiksi ole uponnut koskaan niin syvälle jänikseen koloon, että olisin alkanut edistää edellä mainitun kaltaisia salaliittoväitteitä. Totta puhuen en ole ottanut useinkaan kantaa rokotekeskusteluun, koska minulla ei ole ollut intoa paneutua asiaan niin syvällisesti. Mutta kuten miljoonilla muilla kaltaisillani, epäluuloni herää kaikkea sellaista kohtaan, mikä tulee pakottaa ihmisten kurkuista alas, missä vaihtoehtoiset mielipiteet ja tutkimustulokset sensuroidaan sosiaalisessa mediassa, missä rokotehaitoista ei saa puhua ääneen vaikka niitä kuulee lähes kaikkialla ympärillään ei vain sosiaalisessa mediassa vaan myös tosimaailmassa, ja missä suuri raha ja pelko työpaikan tai maineen menettämisestä hallitsee lääketieteellistä konsensusta.

Olen myös hieman eri mieltä Paunion kanssa siitä, etteikö Klaus Schwabin, Yuval Noval Hararin ja kumppaneiden julkisuudessa propagoimaa mikrosiru, ym. teknologiaa olisi lainkaan olemassa. Ihonalle injektiopiikillä asennettavia mikrosirujahan on ollut olemassa jo yli 20 vuotta. Tämä on varsin julkista tietoa mistä on uutisoitu aina välillä valtavirran mediassakin. Ruotsissa jo tuhannet ihmiset ovat ottaneet tuollaisen sirun ihonsa alle maksaakseen sillä bussimatkansa tai käyttääkseen sitä vaihtoehtoisena todistuksena Covid-passille. Ruotsissa moni on siis ottanut kehonsa sisään jo tietoisesti mikrosirun todistuksena siitä, että heidät on rokotettu koronaa vastaan. Tämä on juuri se siru mistä kristityt eskatologit ovat varoittaneet jo yli kahden vuosikymmenen ajan sanoen sen olevan Raamatussa ennustetun pedon merkin täyttymys. Nyt Schwabin ja Hararin kaltaiset vaikutusvaltaiset transhumanistit (Harari on israelilainen homoseksuaali ateistihistorioitsija, jonka kirja Homo Deus on julkaistu 38 kielellä) puolustavat avoimesti hallitusten pääsyä ihomme alle tai aivoihin ihmisen ja tietokoneen yhdistävillä mikrosiruilla.

Myös globalistieliitin vastainen Elon Musk, jota on parjattu joskus transhumanistiksi, kehittää aivosirua Neuralink -yhtiönsä välityksellä ja esitteli äsken humanoidirobotin nimeltä Optimus, joka olisi itseohjautuvien autojen kahdella jalalla kulkeva versio. En siis ihan ymmärrä mistä Paunio puhuu kun hän sanoo, että tällaista “teknologiaa ei ole olemassa, eikä tule koskaan olemaankaan” ja että sellaista olisi olemassa vain esoteerikkojen ja “transhumanistien märissä päiväunissa.” Esimerkiksi esineiden internetistä (Internet of Things, IoT) on puhuttu jo vuosia ja sitä on ajettu maailman voimakkaimpien yritysjohtajien taholta. Esineiden internet missä kaikki kodinkoneet ja jopa vaatteemme olisivat yhdistetty internettiin, on osa Maailman talousfoorumin ja Klaus Schwabin kannattamaa neljättä teollista vallankumousta eli teollisen vallankumouksen neljättä historiallista vaihetta höyrykoneen, puhelimen ja tietokoneen keksimisen jälkeen.

Tähän neljänteen teknologisen evoluution murrokseen liittyy viimeaikaiset läpimurrot mm. tekoälyn saralla, jonka Schwab toivoisi valjastavan eliitin ja hallitusten hyödyksi massojen kontrollointiin (sen sijaan, että nämä teknologiat voisivat vapauttaa köyhät heitä hallitsevan eliitin otteesta kuten internet ja sosiaalinen media sai pitkälti aikaan ennen kuin eliitti havahtui siihen ja alkoi vaatia sen kontrollointia ja “vaarallisten” mielipiteiden sensurointia). Vladimir Putin on sanonut, että “se joka hallitsee tekoälyä, hallitsee koko maailmaa.” Jos Paunio tarkoitti, ettei ole olemassa vielä mieltämme ohjailevia tai sielumme kaappaavia mikrosiruja, sitten olen hänen kanssaan samaa mieltä. Yhdyn myös siihen, ettei sellaista teknologiaa luultavasti koskaan tule olemaankaan, sillä transhumanistien utopia (tai paremminkin dystopia) tulevaisuudesta missä lataamme aivomme internettiin ja siirrämme sen Marsissa työskentelevään kyborgiin voidaksemme elää ikuisesti, perustuu materialistiseen käsitykseen ihmismielestä mitä viimeisin aivotutkimus ei edes tue. Aivosiruilla voidaan kyllä saavuttaa ehkä jonkin asteinen sähkökemiallinen liitos aivojen ja tietokoneiden välille, mutta ajatus koko ihmismielen siirtämisestä bittiavaruuteen on pelkkää tieteisfiktiota.

Yleisesti ottaen en ole ollut koskaan teknologian vastainen “luddiitti” enkä vastusta lähtökohtaisesti edes ajatusta “kyborgeista”, ihmisen ja tietokoneen yhdistymisestä, niin kauan kuin ihminen pysyy teknologian herrana eikä toisin päin. Jo ensimmäisen kirveen keksimisestä teknologia on ollut pelkkä työkalu, jota ihminen on voinut käyttää sekä hyvään että pahaan. Monessa mielessä olemme jo nyt kyborgeja, sillä ihminen ja tietokone ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään ja moni kantaa puhelintaan – taskutietokonetta – mukanaan lähes kaikkialla minne menevätkin ja jopa nukkuvat sen vieressä. Jos olemme johdonmukaisia, niin hylkäämme joko kaiken modernin teknologian ja ryhdymme amisheiksi tai sitten näemme teknologian olevan pelkkä työkalu ja apuväline, oli se sitten kehossamme tai kehomme ulkopuolella (esim. sydämentahdistin tulisi nähdä saatanallisena keksintönä jos kaikki ihmisen kehossa oleva teknologia on automaattisesti pahaa). En siis näe vaaran piilevän teknologiassa itsessäään vaan siinä mihin tarkoitusperiin sitä lopulta käytetään.

Charles III, kyborgit ja NPC

Edellinen kappale onkin sopiva aasinsilta siihen minkä itse tajusin jo ennen pandemian puhkemista vuonna 2019. Ihmisen sielun Helvettiin hukuttavassa Pedon merkissä ei ole kyse siirtymästä johonkin uuteen kätevään teknologiaan, joka tekee ostamisesta ja myymisestä entistä helpompaa ja nopeampaa. Jumala ei vihaa uutta teknologiaa. Kyse on siirtymästä maailmanlaajuiseen taloussysteemiin missä sinulta evätään oikeus ostamiseen ja myymiseen ellet palvo petoa ja tämän kuvaa. Tämä tehdään varsin selväksi Ilm. 20:4:ssä:

Ja minä näin valtaistuimia, ja he istuivat niille, ja heille annettiin tuomiovalta; ja minä näin niiden sielut, jotka olivat teloitetut Jeesuksen todistuksen ja Jumalan sanan tähden, ja niiden, jotka eivät olleet kumartaneet petoa eikä sen kuvaa eivätkä ottaneet sen merkkiä otsaansa eikä käteensä; ja he virkosivat eloon ja hallitsivat Kristuksen kanssa tuhannen vuotta.

Nämä kaikki mainitaan yhdessä, koska et voi ottaa merkkiä palvomatta myös petoa ja sen kuvaa etkä voi palvoa petoa sen kuvaa ottamatta myös merkkiä. Tästä syystä kukaan ei voi ottaa tuota merkkiä vahingossa. Se on tietoinen valinta millä he kääntävät selkänsä lopullisesti Karitsalle, joka antoi henkensä heidän syntiensä sovittamiseksi. Se on tietoinen valinta millä he hyväksyvät pelastajakseen väärän Kristuksen, Antikristuksen. Ennenkuin jotain uutta teknologiaa tai maksutapaa voidaan siis kutsua perustellusti Ilmestyskirjan pedon merkiksi, niin kaikkien seuraavien neljän ehdon tulee täyttyä samanaikaisesti:

  • Maailmassa yksi mies pitää absoluuttista valtaa kaikista kansoista ja kielistä.
  • Hän onnistuu luomaan massamedian avulla henkilökultin missä “kaikki maan päällä asuvaiset kumartavat sitä, jokainen, jonka nimi ei ole kirjoitettu teurastetun Karitsan elämänkirjaan, hamasta maailman perustamisesta.”
  • Massat palvovat tälle hallitsijalle tehtyä, tai häntä edustavaa, elävää kuvaa, niin että “kuva puhuisikin ja saisi aikaan, että ketkä vain eivät kumartaneet pedon kuvaa, ne tapettaisiin.”
  • Kaikkien, pienten ja suurten, rikkaiden että köyhien, vapaiden että orjien, on otettava merkki oikeaan käteen tai otsaan, voidakseen ostaa tai myydä.

Kaikkien näiden ehtojen tai Antikristusta koskevien kriteereiden potentiaalinen täyttyminen Charles III:ssa on ollut nähtävillä jo vuosia, ja joista jokaista olen käsitellyt erikseen jo kirjoissani. Mutta käsitelläkseni vain tätä viimeistä, niin Charlesilla on ollut ainutlaatuinen yhteys pedon merkkiin jo vuosikymmeniä. Kerroin siitä äskettäin myös Mikko Pauniolle. Esimerkiksi vuonna 1995 The Washington Post lehti väitti, että Prinssi Charles olisi määrännyt poikansa Williamin ja Harryn sirutettaviksi ihonalaisilla mikrosiruilla kidnappaustilanteiden varalta. En ole löytänyt itse alkuperäistä uutisartikkelia, mutta väite on kiertänyt vuosia useilla verkkosivuilla, ja myös Tim Cohen mainitse asian kirjassaan The Antichrist and a Cup of Tea (Prophecy House, 1998). Tämä oli siis kolme vuotta ennen kuin Kevin Warwick oli oletetusti ensimmäinen tällaisen sirun ihonsa alle ottanut henkilö. Warwickia on kutsuttu tämän johdosta usein “maailman ensimmäiseksi kyborgiksi”, mutta jos Postin väite piti paikkansa niin sitten prinssit William ja Harry – ja kenties Charles itse – ansaitsevat paljon enemmän tämän kyseenalaisen tittelin. Jos ihmettelet joskus kuinka robottimaisesti nämä kuninkaalliset esiintyvät ja puhuvat, niin ehkäpä siinä selitys.

Roboteista puheenollen, sosiaalisen median meemit nousevat usein merkittäviksi ääniksi vallitsevan kulttuurin järjettömyyttä vastaan. Videopeleistä tunnetut NPC-hahmot [non-playable character] eli persoonottomat ja robottimaiset automatisoidut sivuhahmot, ovat olleet suosittu internetin konservatiivisen vastakulttuurin vertauskuva valtamediaa, auktoriteetteja, ja kutakin milloinkin hallitsevaa uutisnarratiivia (“I support the current thing” -meemi) kritiikittömästi ja robottimaisesti seuraavista massoista. Sillä pilkataan usein ihmisiä, jotka eivät ajattele itsenäisesti omilla aivoillansa vaan uskovat joka sanan, minkä he kuulevat mediasta ja median tukemien “asiantuntijoiden” suusta. Tällaisia helposti manipuloitavissa olevia massoja ohjelmoidaan juuri Antikristuksen seuraajiksi, sillä jos heidät on saatu jo uskomaan että sukupuolia on enemmän kuin kaksi, ei ole mitään syytä miksi he eivät tulisi uskomaan muitakin irrationaalisia järjettömyyksiä – kuten sitä että Antikristus on Jumala.

Britannian uusi pääministeri ja tuleva globaali digitaalinen valuutta

Olemme saapuneet nyt aikaan missä pedon merkki mainitaan avoimesti vaikutusvaltaisten somevaikuttajien taholta. Kerroin toukokuussa 2019 kuinka presidentti Trump tviittaisi mm. Alex Jonesin alaisuudessa työskennelleen somevaikuttaja Paul Joseph Watsonin videon missä hän varoitti konservatiivien sananvapauden riistosta sosiaalisen median jättiläisten taholta ja kytki valtaapitävien ajaman politiikan Ilmestyskirjan pedon merkkiin. Watson ei ole edes itse kristitty, mutta hän on viitannut usein siihen kuinka globalisten eliitin tavoitteet ovat tuomassa Ilmestyskirjaa kirjaimellisesti toteen. Jos nimittäin suuret internetfimat voivat karkottaa alustoiltansa “äärioikeistolaisiksi” valheellisesti leimatut ihmiset, niin myös pankit – hallitusten yllytyksestä – voivat tehdä saman median mustamaalaamille yksilöille tai ihmisryhmille. Olemme nähneet tästä viimevuosina jo useita esimerkkejä. Kanadan pääministeri Justin Trudeaun hallitus esimerkiksi jäädytti Freedom Convoy rekkaprotestiin osallistuneiden kanadalaisten pankkitilejä heidän protestoidessaan Kanadan hallituksen drakonisia Covid-pakkotoimenpiteitä vastaan.

Tämä kaikki on vasta esivalmistelua siihen mitä hallitukset ympäri maailmaa suunnittelevat kaikkien niiden kohdalle, jotka nousevat tyranniaa ja valheita vastaan. Lopulta sinulta kielletään oikeus ostamiseen ja myymiseen ellet palvoa petoa ja tämän kuvaa. Tämä dystopinen tulevaisuus voi olla hyvinkin lähellä edessämme. Britannian uuden pääministeri Rishi Sunakin nousu virkaan on tästä myös varottava enne. Hänen edeltäjänsä Liz Truss ehti olla virassa vain 50 päivää tehden hänestä Britannian historian lyhimmän aikaa palvelleen pääministerin. Hän oli myös pääministeri, jonka aikana 70 vuotta valtaistuimella istunut Elisabet II menehtyi ja hänen poikansa Charles III peri valtaistuimen. Rishi Sunak on ensimmäinen pääministeri, joka hyväksyi nimityksenä uudelta monarkilta, ja ensimmäinen aasialaistaustainen (intialainen) pääministeri ja ensimmäinen hindu virassa. Ei-kristittynä Sunak tuleekin varmasti edistämään Charlesin toiveita moniuskonnolliseen kruunajaisvalaan ensivuonna.

Hän on myös Britannian historian rikkain pääministeri, jolla on läheiset yhteydet monikansalliseen invenstointipankki Goldman Sachsiin. Hän omistaa 730 miljoonaa puntaa tai 830 miljoonaa euroa tehden hänestä rikkaamman kuin monarkki itse, joka omistaa henkilökohtaisina varoinaan noin 500 miljoonaa euroa. Talouslehti Forbes kuitenkin kertoi, että monarkkina Charles valvoo nyt “edesmenneen hallitsijan 42 miljardin dollarin omaisuussalkkua, joka on valtakunnalle uskottuna, mukaan lukien miljardien sijoituksia – ja muita ylellisiä palatseja, kimaltelevia jalokiviä ja korvaamatonta taidetta, joita hän ei koskaan tule tosiasiassa omistamaan.” Ottaen huomioon, että Charles kontrolloi pohjimmiltaan 300 maailman rikkaimman monikansallisen yrityksen, ja pankkien varallisuutta, hänen käsissään on nyt biljoonien eurojen varallisuus, tehden hänestä – ei Elon Muskista – maailman tämän hetken rikkaimman henkilön. Tästä syystä hän saattoi myös kehottaa COP26 kokouksessa Skotlannissa viimevuonna:

Joten hyvät naiset ja herrat, vetoomukseni on tänään, että maat kokoontuisivat yhteen luomaan ympäristön, joka mahdollistaa jokaisen teollisuudenalan ryhtymisen tarvittaviin toimiin. Tiedämme, että tämä vaatii biljoonia dollareita, ei miljardeja dollareita. Tiedämme myös, että mailla, joita rasittaa kasvava velka, ei yksinkertaisesti ole varaa “siirtyä vihreäksi”. Tähän tarvitsemme valtavan sotilaallistyylisen kampanjan maailmanlaajuisen yksityisen sektorin vahvuuden hallitsemiseksi.

Jaoin Twitterissä äskettäin Maajid Nawazin paljastuksen Joe Roganin podcastissa. Joe Rogan on konservatiivien, libertaaarien ja poliittisesti sitoutumattomien parissa suositun maailman kuunnelluimman podcastin vetäjä ja Maajid Nawaz on islamismia usein kritisoiva maltillinen brittimuslimi. Nawaz kertoi kuinka silloin valtionvarainministerinä toiminut Rishi Sunak tuki maailmanlaajuista siirtymää digitaaliin valuuttaan, jonka myötä hallitukset voisivat evätä oikeutesi tuon “digitaalisen lompakon” sisältöön jos sanot jotain jonka hallitus tai työnantajasi katsoo sopimattomaksi. Tämä olisi Netflixin suositun Black Mirror -scifisarjan tosielämän sovellus, joka on voimassa jo monelta osin kommunistisessa Kiinassa ja sen sosiaalisen pisteytyksen järjestelmässä, joka kieltää hallitukselle liian kriittisiltä kansalaisiltaan perustavanlaatuiset oikeudet julkisten kulkuvälineiden käyttöön tai muuhun julkiseen elinkeinoelämään ja kaupankäyntiin. Tämä ei ole enää scifiä vaan totisinta totta ja globalistit yrittävät tuoda sen myös länteen missä vuosisatojen taisteluiden myötä saavutetuista vapauksista on paljon vaikeampi päästä eroon kuin muualla maailmassa. Mutta sen jälkeen kun nuo vapautemme on tuhottu, niitä on hyvin vaikea saada enää takaisinkaan, ellei kansanjoukot ala herätä siihen mitä on tapahtumassa.

Johtopäätös

Nigel Farage, Britannian ainoa todellinen globalistien vastainen konservatiivijohtaja, on sanonut Liz Trussin eron takana olleen globalistien vallankaappaus, koska Truss oli leikkaamassa veroja pienyrittäjiltä ja edistämässä maan talouden kasvua, mikä ei sovi Charlesin ja Sunekin kaltaisten globalistien suunnitelmiin “rakentaa takaisin paremmaksi”, eli tuhota koko vanha systeemi jotta sen tilalle voitaisiin rakentaa heidän parempana pitämänsä uusi maailmanjärjestys. Globalistit eivät halua paluuta vanhaan pandemiaa edeltäneeseen maailmanaikaan ja talouteen. He ovat sanoneet jo useaan kertaan, että pandemia tarjosi heille ainutlaatuisen ikkunan fasististen suunnitelmiensa toteuttamiseksi, oli se sitten edeltä käsin suunniteltu tai ei. Donald Trump onnistui nostamaan Amerikan talouden nopeaan nousuun “Amerikka ensin” talouspolitiikallaan, ja Brexit tarjosi vastaavia näkymiä Britannialle, mutta tämä ei ollut heidän mieleensä.

He haluavat nähdä koko vanhan maailman liekeissä nostaakseen sen tuhkasta heidän uuden uljaan dystopisen maailmansa, joka muistuttaa enemmän klassisten scifi-filmien ahdistavia tulevaisuudennäkymiä kuin toisen maailmansodan jälkeistä markkinaliberalismin ja talouksien nousun aikaansaamaa riehakasta konsumerismin aikakautta. He eivät halua tehdä “Amerikkaa jälleen suureksi”. He haluavat tehdä Kiinasta mallin mitä koko muun maailman tulisi seurata. Mutta heidän hankkeensa ja valtansa tuhotaan kun Kuningasten Kuningas ja Herrojen Herra palaa taivaasta valkoisiin puettujen sotajoukkojensa kanssa ja tuhoaa Antikristuksen armeijoineen suunsa henkeyksellä ja toimittaa hänet elävänä helvetin tuleen. Toivon, että seisoit silloin Voittajan puolella, jotta voisit periä sen valtakunnan, jonka hän omisti omillensa maailman perustamisesta lähtien.

Kuinka Yhdysvaltain perustuslaki mahdollistaa Trumpin laillisen paluun presidentiksi ennen Bidenin ensimmäisen virkakauden loppua?

USA:n marraskuiset välivaalit ovat kolmen viikon päässä. Olen jo kahden vuoden ajan pysynyt järkkymättömänä uskossani, että Trump oli vuoden 2020 presidentinvaalien todellinen voittaja ja että hän tulisi palaamaan vielä presidentiksi. Varmuuteni tästä on perustunut mm. lukuisiin kristittyjen saamiin profetioihin Trumpin jatkokaudesta, joista moni asia on jo tullut toteen. Olen siteerannut mm. Kevin Zadain profetiaa marraskuulta 2020 missä hän ennusti Trumpia vastaan nostetun toisen virkarikossyytteen 70 päivää edellä. Tai saman miehen elokuussa 2020 antamaa profetiaa siitä, että Roe v. Wade tultaisiin kumoamaan USA:n korkeimmassa oikeudessa. Olen viitannut myös Kim Clementin, Mark Taylorin ym. Trump-profetioihin missä he ennustivat tulevaisuutta oikein usein vuosia edellä. Mutta valehtelisin jos sanoisin, etteikö myös oma uskoni näihin Trump-profetioihin olisi ollut koskaan koetuksella. Totta puhuen uskoni niihin alkaa hiipua päivä päivältä. Kirjoitin esimerkiksi keväällä Manuel Johnson -nimisen kristityn profetiasta tai väitetystä tulevaisuusmatkasta/visiosta vuoteen 2022 (johon hänet siirrettiin ennen vaaleja vuonna 2020). Visiossaan Johnson väitti Trumpin olleen presidenttinä vuonna 2022. Vuodenaikaa Johnson ei kertonut, mutta tätä vuotta on jäljellä enää vajaat kaksi ja puoli kuukautta ja Joe Biden on yhä presidenttinä. Pidän silti presidentti Trumpin paluuta valtaan edelleen mahdollisena. Selitän alla miksi.

Haluan myös tähdentää, että kun puhun Trumpin paluusta valtaan, en nyt viittaa hänen mahdolliseen ehdokkuuteensa vuoden 2024 presidentinvaaleissa tai uudelleenvalintaansa presidentiksi vuonna 2024. En nimittäin pitäisi sellaista näkymää lainkaan ihmeellisenä tai epätodennäköisenä. Samaa mieltä ovat olleet herjaajani, jotka ovat pilkanneet minua uskostani Trumpin paluuseen kesken Bidenin kauden. Mutta ihmettä juuri odotankin, että voisin selittää sen Jumalan työksi niille, jotka eivät Jumalaamme usko. Olen viitannut usein vaalien desertifiointiin. Tarkoitan sillä Joe Bidenille ja Kamala Harrisille sertifioitujen eli vahvistettujen osavaltioiden valitsijamiesäänten hylkäämistä. Nämä äänet sertifioitiin Bidenille joulukuun 14. 2020 ja tammikuun 6. päivä 2021 ne avattiin ja laskettiin virallisesti Yhdysvaltain kongressissa missä senaatin presidentti, eli varapresidentti Mike Pence, hyväksyi ne ja julisti Bidenin Yhdysvaltain laillisesti valituksi presidentiksi. Juuri nämä tapahtumat johtivat osan Yhdysvaltain pääkaupunkiin alkuunsa rauhanomaiseen protestiin kokoontuneista mielenosoittajista murtautumaan Capitoliin vihaisena siitä, että Mike Pence oli pettänyt heidän luottamuksensa eikä hylännyt vilpillisesti sertifioituja ääniä.


Sisältö

  1. Perustuslain 2. lisäys
  2. Vuoden 1887 valitsijamieslaki
  3. Marraskuun välivaalien merkitys
  4. Johtopäätös

Perustuslain 2. lisäys

Tuohon aikaan liikkui myös paljon spekulointia siitä kuinka Trump julistaisi maahan sotatilan tai USA:n armeija tulisi presidentin avuksi ja estäisi Bidenin valtaannousun. Tällaiset ajatukset liikkuivat lähinnä ns. QAnon liikkeen kannattajien keskuudessa, jonka ajatuksia en ole koskaan tukenut ja joka on alkanut tehtailla vuosien aikana yhä villimpiä salaliittonarratiiveja ja valeuutisia ilman päätä ja häntää. Tällaiset toimenpiteet olisivat rikkoneet tietysti USA:n pitkää demokraattista perinnettä ja tehneet presidentti Trumpista kirjaimellisesti diktaattorin ja vallananastajan siinäkin tapauksessa, että sellaiset toimet olisivat nähty oikeutettuna väliintulona kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi demokraattien suorittamalta (ja USA:n vihollisvaltojen tukemalta) vallankaappaukselta. Moni Trumpille kriittinen valtavirran uutiskanava aina CNN:ää myöten puhui kuitenkin siitä, että presidentti Trumpilla olisi perustuslaillinen väylä pysyä vallassa senkin jälkeen kun hän olisi “hävinnyt” vaalit. Esimerkiksi CNN:n Fareed Zakaria kertoi syyskuussa 2020 kuinka Yhdysvaltain perustuslaki mahdollisti tilanteen missä kongressi valitsee presidentin valitsijamieskokouksen sijasta (tavallisesti 538 valitsijamiestä antaa äänensä presidentille sen perusteella kuka on voittanut enemmistöäänet kussakin osavaltiossa).

Tällä Zakaria viittasi esimerkiksi Yhdysvaltain perustuslain 12. lisäykseen, joka kertoo että presidentinvaalien kiistatapauksissa asia voidaan siirtää edustajanhuoneen ratkaistavaksi ja tällöin yksi edustaja jokaisesta 50 osavaltiosta antaa yhden äänen suosimalleen kandidaatille. Yhdysvaltain vaalisysteemihän ei ole mikään puhdas demokratia siinä mielessä, että presidentti ja varapresidentti valittaisiin enemmistöäänten perusteella. Yhdysvallat on tasavalta eikä demokratia. Jokaisessa osavaltiossa eniten ääniä saanut presidenttikandidaatti voittaa kyllä sen osavaltion vaalit, mutta liittovaltion laajuisesti vähemmän ääniä saanut kandidaatti saattaa tulla valituksi presidentiksi kuten kävi jo esimerkiksi George W. Bushin valinnassa vuonna 2000 ja Donald Trumpin valinnassa vuonna 2016. Demokraateilla on ollut tapana valittaa tästä, mutta systeemi on todellisuudessa hyvin järkevä koska se mahdollistaa sen, etteivät suuret osavaltiot – joihin jakautuu enemmistö maan väestöstä – hallitse vaaliprosessia ja että kaikilla osavaltioilla olisi tasapuolinen mahdollisuus vaikuttaa vaaleissa.

Jos Yhdysvallat olisi puhdas demokratia, vaalisysteemi suosisi (nykyään) enemmän demokraatteja ja suuria osavaltioita, koska demokraattiäänestäjät tuppaavat kasautumaan rannikkoseutujen suuriin väestökeskittymiin ja metropoleihin, kun taas Keski-Amerikan vähemmän tiheästi asutut maaseutualueet ovat olleet yleensä republikaanien vaikutusaluetta. Ei olisi reilua maaseutualueiden pieniä osavaltioita kohtaan jos miljoonakaupunkien asukkaiden äänet olisivat yliedustettuina vaaleissa. Samalla se pyrkii rohkaisemaan presidenttikandidaatteja kampanjoimaan kaikkien osavaltioiden asukkaiden etujen eteen eikä vaan suurten osavaltioiden. Presidentinvaaleissa 270 tai enemmän valitsijamiesääniä saanut kandidaatti voittaa vaalit ja valitaan presidentiksi (kunkin osavaltion valitsijamiesäänimäärä määräytyy sen asukasmäärän perusteella). Mutta jos voittaja jää joissakin osavaltioissa epäselväksi tai jos molemmat kandidaatit saavat yhtä paljon valitsijamiesääniä, eli tulos päätyy tasapeliin, niin pattitilanne voidaan ratkaista lopulta kongressissa. Vaikka demokraateilla olisi enemmistö edustajainhuoneen 435 edustajasta, niin tässä tapauksessa jokaisesta 50 osavaltiosta valitaan vain yksi edustaja antamaan yksi ääni. Zakaria kertoi:

Jos nykyiset luvut säilyvät, on 27 osavaltion valtuuskuntaa jotka ovat republikaaneja ja 23 demokraattia, joten lopputulos tulee olemaan Donald Trumpin uudelleenvalinta.

Kyseinen perustuslain kohta sanoo:

Senaatin presidentti avaa senaatin ja edustajainhuoneen läsnäollessa kaikki todistukset ja äänet lasketaan; se henkilö, joka on saanut eniten ääniä presidentiksi, tulee olemaan presidentti, jos tämä määrä on enemmistö valittujen valitsijoiden kokonaismäärästä; ja jos jollakin ei ole tällaista enemmistöä, edustajainhuone valitsee presidentin välittömästi äänestyksellä… Mutta presidenttiä valittaessa äänet valitsevat osavaltiot, kunkin osavaltion edustuksella yksi ääni… valintaan tarvitaan kaikkien osavaltioiden enemmistö. Mikäli edustajainhuone ei valitse presidenttiä, kun heillä on valintaoikeus, ennen seuraavan maaliskuun neljättä päivää, varapresidentti toimii presidenttinä, kuten presidentin kuoleman tai vammautumisen tapauksessa. [vahvistukset minun]

Vuoden 1887 valitsijamieslaki

Tämän pykälän kieli antaa siis ymmärtää, että kaikki mahdolliset kiistakysymykset presidentinvaalien valitsijamiesäänten osalta olisivat pitänyt ratkaista maaliskuun 4:een mennessä vuonna 2021 mikäli niitä voitaisiin käsitellä yhä USA:n kongressissa. On kuitenkin eräs toinenkin kongressin asettama perustuslain laajennus, joka voisi mahdollistaa yhä Trumpin paluun presidentiksi laillisin keinoin – kaksi vuotta hänen oletetun vaalitappionsa jälkeen. Se on myös pykälä, joka on kirjoitettu lakiin nimenomaan vaalipetosten varalta toisin kuin perustuslain 12. lisäys, joka koskee enemmän valitsijamieslaskennan pattitilanteita tai liian tasaväkisiä vaaleja kuin vaalivilppiä ja sen korjaamista. Vuoden 1887 valitsijamieslaskenta laki puhuttelee juuri tilanteita missä osavaltiot kiistävät vaalivilpin tähden kuvernöörin allekirjoittaman jo sertifioidun vaalituloksen. Wikipedia kertoo siitä:

Kongressi hyväksyi lain vuonna 1887, kymmenen vuotta kiistanalaisen vuoden 1876 presidentinvaalien jälkeen, joissa useat osavaltiot esittivät kilpailevia valitsijamiesääniä ja jakautunut kongressi ei kyennyt ratkaisemaan umpikujaa viikkoihin. Seuranneet tasaväkiset vaalit vuosina 1880 ja 1884 nostivat jälleen esiin mahdollisuuden, että ilman muodollisesti vahvistettua laskentamenettelyä kongressin puolueet saattavat käyttää laskentaprosessia pakottaakseen halutun tuloksen. Laki pyrkii minimoimaan kongressin osuutta vaalikiistoissa, asettaen sen sijaan ensisijaisen vastuun riitojen ratkaisemisesta osavaltioille.

Laki määrittää menettelyt ja määräajat, joita osavaltioiden on noudatettava riitojen ratkaisemisessa, tulosten varmentamisessa ja niiden lähettämisessä kongressille. Jos osavaltio noudattaa näitä “turvasatama” -standardeja ja osavaltion kuvernööri antaa asianmukaisesti yhden joukon valitsijamiesten ääniä, laissa todetaan, että tämä “lopullinen” päätös “pysyy voimassa”. Kuitenkin, menettelyn “minkä tahansa valheellisen kirjoituksen tai asiakirjan” täytäntöönpano on rikos, josta tuomitaan 5 vuoden vankeusrangaistukseen 18 U.S. Code 1001:n luvun 47 petokset ja väärät lausunnot mukaisesti.

Laki siis siirtää kongressin ratkaisemaan vain suppean luokan kiistoja, kuten jos kuvernööri on sertifioinut kaksi eri valitsijamiesäänijoukkoa tai jos osavaltio ei pysty vahvistamaan tuloksiaan lain menettelyjen mukaisesti. Lain alla kongressi voi myös hylätä äänet muiden erityisvirheiden, kuten ministerivirheen, vuoksi, jos valitsija tai ehdokas ei ole kelvollinen virkaan tai jos valitsijamiesääniä ei “annettu säännöllisesti”. .. Perustuslain 12 lisäyksen alla, varapresidentti (senaatin puheenjohtajana) avaa sertifioidut äänet. Laki selventää varapresidentin rajoitettua roolia laskennassa. Kongressin molemmat kamarit voivat kumota varapresidentin päätöksen äänien sisällyttämisestä tai poisjättämisestä, ja lain mukaan tasatilanteen rikkoo kuvernöörin todistus, ei varapresidentin, vaikka kamarit olisivat eri mieltä. [vahvistukset minun]

Mitä tämä kaikki merkitsee käytännössä? Wikipedian artikkeli paljastaa siitä jotain hyvin mielenkiintoista:

Pykälän 4 (3 U.S.C. § 15) mukaan senaatin presidentin tulee kysyä onko vastalauseita, kun hän on lukenut sertifiointitodistuksen. Jokainen vastalause on esitettävä kirjallisesti, ja on “selvitettävä selkeästi ja ytimekkäästi ja argumentoimatta” vastalauseen peruste. Vähintään yhden senaattorin ja yhden edustajainhuoneen jäsenen on allekirjoitettava se, ennen kuin vastalause voidaan vastaanottaa. Kun kaikki osavaltion äänestystä tai sertifiointia koskevat vastalauseet on vastaanotettu ja luettu, senaatti vetäytyy ja kaksi kamaria käsittelevät vastalauseita erikseen.

Tällaisia ​​vastalauseita tarkasteltaessa pykälä 4 kuitenkin edellyttää, – olettaen, että yksi palautus [osavaltiolta] on vastaanotettu” – ettei valitsijamiesääniä, joiden nimittäminen on “laillisesti sertifioitu” varmistusmenettelyssä (katso yläpuolinen), voi hylätä. Molemmat huoneet voivat hylätä äänestyksen tai äänet vain, jos molemmat kamarit ovat yhtä mieltä siitä, että sellaiset äänet tai äänestäjät eivät ole olleet “säännönmukaisesti annetut”. Lain mukaan kongressi voi hylätä yhä osavaltion valitsijamiesäänet, jos molemmat kamarit niin päättävät, mutta vain silloin, kun ne päättävät että kuvernööri ei ole “laillisesti vahvistanut” valitsijoiden nimittämistä tai että äänet itsessään eivät olleet “säännönmukaisesti annetut”.

Ilmaisu “säännönmukaisesti annetut” ymmärretään yleensä viittaavan valitsijamiehen todelliseen ääneen eikä siihen, onko valitsija asianmukaisesti nimitetty. Se voi sisältää esimerkiksi tilanteet, joissa valitsija antoi tietyn äänen johtuen lahjonnasta tai korruptiosta: tai virheestä tai petoksesta. Se voi sisältää myös tilanteet, joissa valitsija ei äänestänyt sovellettavien perustuslaillisten ja lakisääteisten vaatimusten mukaisesti.

Erityisesti tämä osa 4:ttä pykälää koskee kaikkia tapauksia, joissa vastaanotetaan yksittäinen palautus, riippumatta siitä, sovelletaanko luvun 2 (3 U.S.C. § 5) mukaista takaraja -periaatetta vai ei. Koska takarajaan mennessä vahvistettujen päätösten oletetaan olevan ratkaisevia, kahden pykälän välillä on jännitteitä, koska pykälä 4 sallii edelleen kongressin hylätä osavaltion äänet. Eräs kommentoija pitää ristiriitaa “enemmän näennäisenä kuin todellisena” ja väittää, että pykälä 4 sallii takarajan jälkeisten valitsijamiesäänten hylkäämisen tapauksissa, joissa on kyse “valitsijoiden varmistuksen jälkeisestä toiminnasta” ja “perustuslaillisista ongelmista asemassaan valitsijamiehinä tai äänissä, jotka he antoivat. [vahvistukset]

Eli vuoden 1887 valitsijamieslaki koskee nimenomaan sellaisia tapauksia missä osavaltioiden valitsijamiesäänet on sertifioitu kuvernöörin taholta tietylle presidentille ja varapresidentille “johtuen lahjonnasta tai korruptiosta, virheestä tai petoksesta” mitä Trump ja hänen äänestäjänsä ovat väittäneet tapahtuneen vuoden 2020 vaaleissa. Se varaa kongressille sitten vallan kumota näin sertifioidut valitsijasmiesäänet jos jokaisesta kiistellystä osavaltiosta yksi edustajainhuoneen jäsen + yksi senaaattori allekirjoittaa vetoomuksen ja molemmat kamarit – edustajainhuone ja senaatti – äänestävät enemmistöäänillä kiisteltyjen osavaltojen valitsijamiesäänten hylkäämisestä. Esimerkiksi vuoden 2020 vaaleissa Joe Biden voitti Donald Trumpin valitsijamiesäänillä 306-232. Jos molemmat kamarit olisivat äänestäneet Arizonan (11 valitsijamiesääntä), Pennsylvanian (20 valitsijamiesääntä) ja Wisconsinin (10 valitsijamiesääntä) äänten hylkäämisestä, Bidenin äänet olisivat pudonneet 265:een eli alle voittoon vaadittuun 270:een valitsijamiesääneen.

Jos nuo samat äänet olisivat vahvistettu taas Trumpille, Trumpin äänet olisivat nousseet 273:een. Näin ollen Trump olisi jatkanut virassaan Yhdysvaltain laillisen presidenttinä. Wikipedia kertoo, että tätä lakia sovellettiin jo vuoden 2020 vaalien jälkipuinnissa ja se oli vasta kolmas kerta USA:n historiassa vuosien 1968 ja 2004 presidentinvaalien jälkeen. Takaraja, jolloin osavaltioiden tuli sertifioida äänet joko Trumpille tai Bidenille oli 8. joulukuuta 2020. Liberaali media ilkkui tuolloin, että Trumpin olisi enää turha pillittää tämän jälkeen, sillä kongressin olisi pakko hyväksyä tuon takarajan jälkeen Bidenille sertifioidut äänet. Näin ei kuitenkaan ole, sillä vuoden 1887 laki olisi antanut kongressille yhä vallan hylätä tuon takarajan jälkeen sertifioidut äänet jos molemmat kamarit olisivat äänestäneet sen puolesta. Wikipedia kertoo:

Kongressin sertifiointiin johtaneiden Yhdysvaltojen 2020 presidentinvaalien kumoamisyritysten jälkeen edustaja Paul Gosar ja senaattori Ted Cruz esittivät vastalauseen Arizonan valitsijamiesäänten vahvistamisesta. Molemmat kamarit vetäytyivät keskustelemaan vastalauseesta, mutta istuntoon osallistuneet evakuoitiin Trumpia tukeneiden mielenosoittajien rynnätessä Capitoliin. Kun mielenosoittajajoukko karkotettiin ja Capitol oli turvattu, kysymys otettiin uudelleen esille ja senaatti hylkäsi sen äänin 6–93 ja edustajainhuone hylkäsi sen äänin 121–303. Edustaja Scott Perry ja senaattori Josh Hawley jättivät myöhemmin vastalauseen Pennsylvanian valitsijaäänestyksille, mutta vastalause hylättiin senaatissa äänin 7–92 ja edustajainhuoneessa 138–282.

Myös neljän muun osavaltion Georgian, Michiganin, Nevadan ja Wisconsinin, sertifioinnista esitettiin vastalause edustajainhuoneessa, mutta niitä ei otettu käsittelyyn, koska niistä puuttui laissa vaadittu senaattorin + edustajainhuoneen jäsenen allekirjoitus. Vaikka vuoden 1887 laki on tarkoitettu epäilemättä presidentinvaaleja seuraavan kongressin istunnon ratkaistavaksi, eikä kuukausia tai vuosia myöhempään ajankohtaan, mikään kohta laista ei ymmärtääkseni sulje pois sitä, etteikö sitä voisi ratkaista vielä paria vuotta jälkeenpäin valitsijamiesäänten sertifioinnista. Wikipedia nimenomaisesti selvitti, että lain pykälä 4 “koskee kaikkia tapauksia, joissa vastaanotetaan yksittäinen palautus, riippumatta siitä, sovelletaanko luvun 2 (3 U.S.C. § 5) mukaista takaraja -periaatetta vai ei.” Tämän lisäksi voitaisiin väittää, että tammikuun 6. päivän istunnon äänestys koskien Arizonan ja Pennsylvanian valitsijamiesäänten hylkäämistä ei ollut laillinen, koska se oli poliittisen terrorismin (Capitolin rynnäkön) vaikuttama ja pelottelema. On nimittäin selvää, että tuon väkivaltaisen välikohtauksen jälkeen vain harva edustaja uskalsi puolustaa Trumpin vaalipetosväitteitä eikä vastalauseita otettu huomioon siten objektiivisesti ja lainmukaisesti todisteiden valossa. Tammikuun 6. päivän rynnäkän aiheuttama keskeytys kongressin kokoontumiseen vastalauseiden kuulemiseksi rikkoo myös lain pykälää 7:

Pykälässä 7 (nyt 3 U.S.C. § 16) todetaan, että yhteisistuntoa ei voida purkaa “ennen kuin valitsijamiesäänten laskeminen on saatettu päätökseen ja tulos on julistettu.”

Marraskuun välivaalien merkitys

Tämä saattaa olla toki toiveajattelua, mutta perustuslaillinen mekanismi vuoden 2020 vaalituloksen kumoamiseksi on yhä olemassa. Ratkaisevaa onkin siis nyt juuri marraskuun välivaalit missä valitaan kongressin alahuoneen eli edustajainhuoneen kaikki 435 edustajaa sekä kolmannes senaattoreista kongressin ylähuoneeseen eli senaattiin. Lisäksi siinä valitaan joukko osavaltio- ja paikallistason päättäjiä kuten osavaltioiden kuvernöörejä. Demokraateilla on tällä hetkellä enemmistö kongressin molemmissa huoneissa, edustajainhuoneessa (220-212) ja senaatissa (51-50). Sen lisäksi heillä on myös Valkoinen Talo. Yksi syy siihen miksi Trumpia tukeneiden republikaanien on ollut niin vaikea saada Bidenin vaalivoiton mitätöimistä, desertifiointia tai viraltapanoa eteenpäin on ollut siinä, että sekä monet paikalliset päättäjät että päättäjät Washingtonissa ovat olleet demokraattien ja rinojen (anti-Trump republikaanien) pinteessä, jotka ovat tehneet kaikkensa Trumpin MAGA-agendan ja uudelleenvalinnan torpedoimiseksi.

On huomioitava, että jos republikaanit onnistuvat saamaan marraskuussa toivomansa “punaisen hyökyaallon”, ja nousevat enemmistöön kongressin molemmissa huoneissa, se ei ole tammikuun 6. anti-Trump komitaa johtaneen Liz Cheneyn kaltaisten rinojen voitto. Eikä se ole myöskään Lindsey Grahamin kaltaisten uuskonservatiivien ja sotaintoilijoiden voitto. Se on Trumpin tukemien MAGA-kandidaattien voitto ja näin ollen osoitus Trumpin itsensä johtavasta roolista USA:n republikaanipuolueessa. BBC raportoi 15. syyskuuta:

Donald Trump on osoittanut suurta ylpeyttä valitessaan republikaanien seuraavan tähtijoukon aallon. Ollessaan vielä Valkoisessa Talossa hän kirjoitti Twitterissä: “Niin kauan kuin kampanjoin ja/tai tuen senaatin ja edustajainhuoneen ehdokkaita (järjen rajoissa), he voittavat!”…

Useiden viime kuukausien aikana Trumpin tukemat ehdokkaat ovat voittaneet kaikkialla maassa ja voittaneet 92% esivaaleissa.

Kotoaan Palm Beachissä Floridassa itsensä “kuninkaaksi” julistanut presidentti on osallistunut lähes 200 kilpailuun tukemalla republikaaniehdokkaita, jotka ovat ehdolla Yhdysvaltain senaattiin, edustajainhuoneeseen tai osavaltion kuvernööriksi 39:ssä osavaltiossa 50:stä. Se on epätavallisen suuri luku – vuoden 2018 välivaalien aikana hän kannatti alle 90 ehdokasta samoihin tehtäviin Ballotpedian mukaan. Samana vuonna entinen presidentti Barack Obama hyväksyi 94 ehdokasta.

Vaaleissa äänestäjät päättävät, kuka saa istua kongressissa, sekä kotivaltionsa avaintehtävissä. Ja marraskuussa, nämä Trumpin valitsemat edustajat tulevat edustamaan republikaanipuoluetta äänestyksissä kaikkialla Yhdysvalloissa.

“Se on poikkeuksellista, koska useimmat ex-presidentit vetäytyvät politiikan ulkopuolelle”, sanoi Charles Coughlin, republikaanipuolueen edustaja. “Se ei ole sitä, mitä hän tekee.”…

ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Trump tukisi voittajia…

“Trumpin tukemien kandidaattien menestys tekee hänestä kaikkein merkittävimmän hahmon republikaanipuolueessa,” hän lisäsi. “Ja se lisää hänen vaikutusvaltaansa, kun republikaanit kerjäävät yhtenään hänen hyväksyntäänsä…

Uskollisuus oli avainasemassa kannatuksen saamiseksi. Suurin osa ehdokkaista edisti jollain tavalla Trumpin perusteetonta väitettä, että hän voitti vuoden 2020 presidentinvaalit. Monet Trumpin tukemat vakiintuneet edustajat (42 %), jotka toimivat kongressissa tammikuussa 2021, äänestivät vaalitulosten kumoamisen puolesta. Toiset, kuten Kari Lake, entinen uutisankkuri ja Arizonan republikaanien kuvernööriehdokas, on tehnyt Trumpin valheellisista vaaliväitteistä keskeisen osan hänen kampanjaansa.

“Se on lakmuskoe, joka sinun on läpäistävä. Sinun täytyy puolustaa ajatusta, että viime vaaleissa esiintyi petosta”, herra Coughlin sanoi…

Vaikka esivaalit ovat enimmäkseen puolueen sisäistä taistelua sitoutuneimpien puolueen jäsenten kesken, marraskuun vaaleissa on mukana täysi kirjo äänestäjiä – demokraatteja, republikaaneja ja päättämättömiä…

Herra Trumpille, joka on tehnyt yhä selvemmin selväksi, että hän haluaa asettua uudelleen presidentiksi vuonna 2024, hänen ehdokkaidensa menestyminen tänä syksynä voi antaa suuntaviitan siitä kuinka todennäköistä on hänen paluunsa Valkoiseen Taloon.

Johtopäätös

Marraskuun lähestyvät välivaalit ovat todellakin testi Trumpin tulevaisuudesta USA:n republikaanipuolueessa. Se on myös osoitin siitä, että onko maa kulkemassa yhä suurempaan pimeyteen ja tyranniaan demokraattien ja korruptoituneiden oikeuselinten johdolla vai onko Jumala antanut Amerikalle ja maailmalle vielä armonaikaa. Ainakin oma uskoni Amerikan demokratiaan ja oikeuslaitoksiin on jo katoamassa. Jos republikaanit nimittäin häviävät välivaaleissa, seuraava tapahtuma tulee olemaan todennäköisesti Trumpin vangitseminen ja hänen kannattajiensa – ja kaikkien kristittyjen konservatiivien – joutuminen yhä suurempaan ahdinkoon. Myös 3. maailmansota saattaa olla hyvin todennäköinen skenaario ellei seniiliä Joe Bidenia kammeta pian vallankahvasta. Bidenin Oikeusmnisteriö on jo ehdottanut 6 kuukauden vankeutuomiota Trumpin entiselle erikoisstrategistille ja radiojuontaja Steve Bannonille, koska hän on osoittanut halveksuntaa tammikuun 6. komitean “noitaoikeutta” vastaan. Alla vielä Tim Poolin, itsenäisen poliittisen kommentoijan, video siitä kuinka republikaanit tulisivat viimeisimpien tilastokyselyiden valossa saamaan todennäköisimmin murskavoiton.

Ennustaako Danielin 11. luku pian alkavan sodan Britannian ja Turkin välillä? Entä miehittävätkö britit uudestaan Egyptin, Israelin ja Lähi-Idän?

Olen tutkinut teoriaa prinssi ja nyt kuningas Charles III:sta Raamatun mahdollisena Antikristuksena vuodesta 2003 lähtien. Luin Tim Cohenin aihetta käsitelleen kirjan vuonna 2008. Samoihin aikoihin löysin Kirjoituksista erään hyvin mielenkiintoisen johtolangan mitä Cohen itse ei ollut löytänyt tai painottanut omissa eskatologisissa teksteissään. Danielin kirjan 11. luvun Antikristus-näky nimittäin mainitsi nimenomaisesti, että tuon henkilön tulisi nousta kuningaskunnasta, periä valtakunta hänen isiltänsä jotka hallitsivat sitä ennen häntä, ja jatkaa isiensä kolonialistista ryöstöpolitiikkaa. Sen lisäksi, että tuo näky sanoo hänen olevan omassa maassansa ylenkatsottu kruununperillinen, jolle “he eivät anna kuningaskunnan kunniaa” (Kuningas Jaakon käännös), se sanoo myös, että kuninkaaksi noustuaan hän hyökkäisi “maakunnan lihavimpiin seutuihin ja tekee, mitä eivät hänen isänsä eivätkä hänen isiensä isät olleet tehneet: ryöstösaalista ja tavaraa hän jakelee omilleen; ja linnoituksia vastaan hän hankitsee juoniansa, säädettyyn aikaan asti.”

Miksi tämä sitten viittaisi juuri Iso-Britanniaan? Koska jakeet 8-20 sanovat tuon kuninkaan edeltäjien olleen sodassa Egyptiä vastaan ja miehittäneen myös Palestiinan lyhyeksi aikaa. Näyssä Palestiinaa tai Israelin maata kutsutaan nimellä Ihana maa. Tarkimpana englanninkielisenä raamatunkäännöksenä pidetty New American Standard Bible (NASB) käyttää tästä alueesta jakeessa 20 nimeä “kuningaskunnan jalokivi.” Tämä on melkoisen mielenkiintoinen ilmaus, sillä Brittiläisessä imperiumissa Intiaa tavattiin kutsua “jalokiveksi kruunussa”, millä viitattiin Intian asemaan imperiumin taloudellisesti tuottavimpana ja arvokkaimpana merentakaisena dominiona. Jumalan maailmassa ja profeetallisessa terminologiassa se oli kuitenkin Israelin maa, joka oli Britannian todellinen jalkokivi kruunussa. Ei siksi, että tuo karu erämaa olisi ollut mitenkään taloudellisesti tuottava, vaan koska se oli Jumalan omaisuuskansan perintöosa, jolle Jumala oli luvannut tuon maan ikuisiksi ajoiksi polvesta polveen.

Britannia oli kuitenkin havitellut Palestiinan hallintaa jo 1800 -luvulla, koska alueen hallitseminen tarjosi kuningaskunnalle strategisen väylän Intian ja sinne johtavien kauppareittien turvaamiseen Saksan, Ranskan tai Venäjän kaltaisilta vihollisvalloilta, jotka tiesivät että ainoa keino brittien ylivallan päihittämiseksi olisi katkaista heidän kauppareittinsä Intiaan. Juuri Intiaan johtavien kauppareittien turvaaminen oli todennäköinen syy myös siihen miksi britit päättivät miehittää Egyptin vuonna 1882. He olivat yrittäneet tätä ensimmäistä kertaa jo Napoleonin sotien aikana vuonna 1807, mutta Egyptin silloinen kuvernööri ja modernin Egyptin ensimmäinen suvereeni hallitsija Muhammad Ali karkoitti britit Egyptistä Ottomaanien puolesta, jotka hallitsivat Egyptiä nimellisesti vuoteen 1914 saakka. Koska Britannia on modernin historian ainoa suurvalta, joka on ollut sodassa sekä Egyptiä vastaan että miehittänyt myös Palestiinan, tuo oli yksi syy siihen miksi identifioin Brittiläisen imperiumin Danielin 11. luvun Pohjan kuninkaaksi.

Tämä saattaa hämmentää niitä, jotka ovat tottuneet määrittämään Pohjan ja Etelän kuninkaan kansallisen identiteetin Israelin maasta katsoen. Kuinka Israelista katsoen äärimmäisenä luoteessa sijaitseva Britannia voisi täyttää näyn kriteerin Pohjan kuninkaasta? Oma vastaukseni tähän oli se, että jos lähdemme sovittamaan tuota näkyä koko kristikunnan historiaan (kuten olen tehnyt kirjani kuvussa 13), niin ei ole järkevää tulkita näkyä maantieteellisesti Israelista käsin, koska Israel ei ollut olemassa kansakuntana tuona aikana ja juutalaiset elivät diasporassa ympäri pakanakansoja. Tästä syystä lähdin paikantamaan näyn Etelän ja Pohjan kuningasta näyssä annettujen lukuisten historiallisten vihjeiden ja johtolankojen perusteella.

Perustelin esimerkiksi miksi näyn historiallinen narratiivi ja maantieteellinen fokus siirtyisi Lähi-Idästä Ranskaan jakeessa 6, jossa Pohjan kuningas mainitaan ensimmäistä kertaa. Näin ollen Ranskasta katsoen Pohjan kuningas olisi Iso-Britannia. Etelän kuninkaaksi taas identifioin sekä arabivallan 600 – 1300 -luvuilla, että sen perilliseksi nousseen turkkilaisvallan (Ottomaanien valtakunnan) 1300 – 1900 -luvuilla. Myös tuossa kohtaa käytin kriteerinä enemminkin näyn historiallista narratiivia kuin Israel-keskeistä maantieteellistä kriteeriä. Olen nimittäin demonstroinut miksi Danielin 11. luvun näky ennustaisi sen toisessa täyttymysvaiheessaan Lähi-Idän historian kaikki merkittävimmät tapahtumat 600 -luvun alusta tähän päivään.


Sisältö

  1. Etelän ja Pohjan kuningas nykyajassa
  2. Öljy arabien aseena länttä vastaan
  3. Jom Kippur sota ja Riemuvuosi
  4. Maailmanjohtajien suuri peli maailman hallinnasta
  5. Tuleva sota Turkin, Kreikan ja Britannian välillä?
  6. Turkin viimeinen Sulttaani
  7. Johtopäätös

Etelän ja Pohjan kuningas nykyajassa

Mutta tämä jättää myös erään kysymyksen avoimeksi. Miten Etelän ja Pohjan kuningas tulisi identifioida tänäpäivänä, kun Israel on olemassa kansakuntana ja merkittävä osa valitusta kansasta on jo palannut diasporasta? Olen huomauttanut usein, että vaikka jakeessa 21 Antikristuksen sanotaan nousevan siitä kuningaskunnasta, jota näky kutsuu Pohjan kuninkaaksi, hänen valtakuntaansa ei ole kutsuttu Pohjan kuninkaaksi jakeissa 21-39. Vasta jakeesta 40 eteenpäin näky mainitsee: “Mutta lopun ajalla Etelän kuningas iskee yhteen hänen kanssansa. Ja Pohjan kuningas käy tämän kimppuun vaunuilla ja ratsuilla ja monilla laivoilla, hyökkää hänen maihinsa, tulvana leviten niiden ylitse.” Kuka on “tämä”? Se voi olla yhtä hyvin Etelän kuningas kuin Antikristus itse, jota vastaan hyökkäisivät sekä armeijat pohjoisesta että etelästä. Oli kyse sitten kummasta tahansa, Pohjan kuninkaan ei tarvitse olla tässsä jakeessa sama toimija kuin Antikristus. Joko Pohjan kuningas on Antikristus itse tai sitten tämän vihollinen/liittolainen, joka hyökkää joko hänen kimppuunsa tai Etelän kuninkaan kimppuun. Jakeen ilmaisumuoto mahdollistaa kaikki nuo kolme vaihtoehtoa. Jos näyn maantieteellinen fokus palaa lopun aikana taas Israelin maahan, niin silloin voisimme ajatella Pohjan kuninkaan jakeessa 40 viittaavan johonkin toiseen valtaan kuin Antikristuksen valtakuntaan.

Tämän jälkeen myös Kiina, Iran ja ehkä Venäjä ja/tai Turkki hyökkäävät hänen kimppuunsa, sillä “sanomat idästä ja pohjoisesta säikähdyttävät häntä, ja hän lähtee täynnä kiukkua hävittämään monia ja vihkimään heitä tuhon omiksi.” Jakeet 41-43 kertovat hänen valloitussodistaan Lähi-Idässä, joka edeltää tätä Kiina-Iran-Venäjä akselin vastahyökkäystä:

Hän hyökkää myös Ihanaan maahan [Israeliin], ja monta kaatuu. Mutta hänen kädestänsä pelastuvat nämä: Edom ja Mooab ja ammonilaisten pääosa [vastaa nykyistä Jordaniaa ja Palestiinaa]. Ja hän ojentaa kätensä maita kohti; Egyptin maa ei ole säästyvä. Hän valtaa kulta- ja hopea-aarteet ja kaikki Egyptin kalleudet, ja liibyalaiset [vastaa nykyistä Libyaa] ja etiopialaiset [vastaa nykyistä Sudania] liittyvät häntä seuraamaan.

Pane merkille, että nämä maat jotka Antikristus valloittaisi jakeiden 41-43 mukaan ovat samoja maita, jotka Britannia miehitti 1800-1900 -luvuilla. Näky nimenomaisesti mainitsee jakeissa 8-20, että Antikristuksen isät olisivat miehittäneet nämä maat ja jakeessa 24 todetaan, että tämä viimeinen kuningas “hyökkää maakunnan lihavimpiin seutuihin ja tekee, mitä eivät hänen isänsä eivätkä hänen isiensä isät olleet tehneet: ryöstösaalista ja tavaraa hän jakelee omilleen; ja linnoituksia vastaan hän hankitsee juoniansa, säädettyyn aikaan asti.” Hän siis jatkaa isiensä imperialistista ryöstöpolitiikkaa, mutta samalla hän vie sen röyhkeydessään heitäkin pidemmälle. “Maakunnan lihavimmat seudut” viittaa todennäköisesti öljystä rikkaisiin Lähi-Idän maihin, tarkemmin sanoen OPEC-maihin. OPEC (Organization of the Petroleum Exporting Countries) eli ‘öljynviejämaiden järjestö’ on maailman öljymarkkinoita kontrolloiva hallituskartelli, joka koostuu 14 jäsenmaasta joista suuri osa sijaitsee Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa: Algeriasta, Angolasta, Ecuadorista, Gabonista, Irakista, Iranista, Kongosta, Kuwaitita, Libyasta, Nigeriasta, Päiväntasaajan Guineasta, Saudi-Arabiasta, Venezuelasta ja Yhdistyneestä arabiemiirikunnasta.

Öljy arabien aseena länttä vastaan

OAPEC-jäsenmaat vihreällä ja mahdolliset tulevat jäsenmaat vaaleanvihreällä.

Vastaava järjestö OAPEC koostuu lähinnä islaminuskoisista arabimaista ja sisältää myös Egyptin ja Syyrian. Kaikki nuo maat, joihin Antikristus hyökkäisi profetian mukaan Israelin ohella, ovat myös OPEC tai OAPEC -maita. Koska moni OPEC/OAPEC maa sijaitsee Israelista katsoen etelässä, voisimme ajatella Etelän kuninkaan viittaavan tänään juuri näihin öljynviejämaihin. Vaikka Saudi-Arabiaa pidetään lännen liittolaisena, Britannian ja Amerikan johtama läntinen liittouma on ollut sodassa jo monia “etelän maita” vastaan. Vuoden 1956 Suezin kriisissä Yhdistyneestä Kuningaskunnasta, Israelista ja Ranskasta koostunyt sotilasliittouma kävi sotaa Gamal Nasserin Egyptiä vastaan, kun tämä päätti kansallistaa brittien kontrolloiman Suezin kanavan. Britannia ei hallinnut Intiaa enää vuonna 1956, joten kanava oli menettänyt sen aiemman arvonsa helppona kauppareittinä Intiaan ja Intian siirtomaan hallinnan turvaamiseksi. Lähi-Idästä löydetty “musta kulta” ja lännen teollisuumaiden riippuvuus siitä nosti kanavan hallinnan kuitenkin uuteen strategiseen tärkeyteen 1900 -luvulla. Öljykaupan historioitsija Daniel Yergin kertoo:

Vuonna 1948, kanava menetti yhtäkkisesti sen olemassaolonsa perinteisen perussyyn … [Britannian] hallintaa kanavasta ei voinut enää oikeuttaa sillä perusteella, että se oli ratkaiseva joko Intian tai kuolemassa olleen imperiumin puolustamiseen. Ja silti juuri samaan aikaan kanava saavutti uuden roolin – ei imperiumin vaan öljyn valtatienä. Vuoteen 1955 mennessä öljy käsitti puolet kanavan kauppaliikenteestä, ja siten kaksi kolmasosaa Euroopan öljystä kulki sen kautta.

OPEC/OAPEC-maat käyttivät öljyä aseena länttä vastaan jälleen vuoden 1973 Jom Kippur sodan aikaan. Vuoden 1973 öljykriisi oli maailmanlaajuinen energiakriisi, joka sai alkunsa siitä kun OAPEC-maat päättivät leikata öljjyntuotantoa ja korottaa hintoja kiristääkseen sillä öljystä riippuvaisia länsimaita lopettamaan tukensa Israelille. Öljyn markkinahinta nousi niin nopeasti, että vuoden 1973 lopussa raakaöljy maksoi jo viisi kertaa enemmän kuin saman vuoden syyskuussa. Tämä johti monissa teollisuusmaissa kiihtyvään inflaatioon ja talouden taantumaan, joka pakotti länsimaat etsimään vaihtoehtoisia öljylähteitä ja energiamuotoja mm. ydinvoimasta, maakaasusta ja kivihiilestä. Ehkä jokseenkin tragikoomista, että Euroopan nykyistä energiakriisiä ei aiheuttanut arabimaat vaan Eurooppa itse vuosikymmeniä kestäneellä sodallaan näitä energiamuotoja vastaan, mikä on johtanut Euroopan energiaomavaraisuuden katoamiseen ja epävakaan tuuli- ja aurinkovoiman käyttöönottoon niiden tilalle. Vihreän ideologian nimissä käyty sota energiaa vastaan sai alkunsa paljolti Jom Kippur sodan ja siitä seuranneen öljykriisin jälkeen vaikka vielä 70 -luvulla oli paljon yleisempää puhua globaalista kylmenemisestä kuin globaalista lämpenemisestä.

Yle uutisoi 30. syyskuuta, että vaikka äskettäin valmistunut Olkiluodon uusi OL3-ydinvoimala tuottaa sähköä 1600 megawatin teholla, ja kattaa noin 19 prosenttia maamme sähköntarpeesta, se ei ole näkynyt juuri hinnoissa tuulivoiman epävakauden tähden:

Kovaa pörssihintaa selittääkin tuulivoima… Tänään on ollut aika tuuleton päivä eli tuulivoimaa on kertynyt vähän, Paananen kertoo. Suomen tuulivoimaloiden nimellisteho on noin 4400 megawattia eli enemmän kuin Olkiluodon kolmen voimalan yhteisteho. Mutta tyynen sään vuoksi tuulisähköä on syntynyt tänään vain noin 30 megawatin teholla eli hyvin vähän. Johtaja Pekka Salomaa energiateollisuudesta kertoo, että tuulivoima heiluttaa sähkön pörssihintoja nykyisin jo todella paljon. Tuulisena päivänä tuulisähköä syntyy paljon ja hinta painuu. Tyynellä kallistuu.

OPEC/OAPEC maista länsiliittouma kävi sotaa myöhemmin myös Irakia, Libyaa ja Syyriaa vastaan. Vuonna 2003 George W. Bushin Yhdysvallat ja Tony Blairin Britannia johti maailmanlaajuista sotilaskoalitiota, joka syrjäytti Saddam Husseinin vallan Irakissa. Vuonna 2011 he sekaantuivat Arabikevään myötä puhjenneeseen Libyan sisällisotaan Muammar Gaddafin vallan kukistamiseksi. Tämä jälkimmäinen sotilasoperaatio oli lähinnä Britannian johtama, kun taas aikaisemmin mainittu oli enemmän USA:n johtama. Samoin länsiliittouma sekaantui USA:n johdolla myös Syyrian sisällisotaan vuonna 2014 vaikka eivät onnistuneet syrjäyttämään Syyrian diktaattori Bashar al-Assadia johtuen mm. Venäjän sotilaallisesta tuesta Assadin armeijalle. Tämän historian valossa ei ole niin vaikea kuvitella, että Britannian johtama länsiliittouma voisi hyökätä lähitulevaisuudessa Egyptiin, Israeliin ja “maakunnan lihavimpiin seutuihin” Daniel 11:41-45:n mukaisesti.

On huomioitava, että Yhdistyneen Kuningaskunnan monarkkina, Charles III on myös Britannian armeijan ylipäällikkö samaan tapaan kuin Yhdysvaltain presidentti on USA:n armeijan ylipäällikkö. Wikipedian mukaan “valtuutus antaa käskyjä ja komentoja sotilashenkilöstölle on delegoitu hallitsijalta pääministerille ja puolustusministerille, jotka puolestaan delegoivat toimivaltansa sotilasupseereille.” Ennen armeijaan liittymistä kaikkien Britannian asevoimiin värvättyjen sotilaiden on vannottava seuraava vala:

Minä… vannon Kaikkivaltiaan Jumalan kautta… että tulen olemaan uskollinen ja kantamaan todellista uskollisuutta Hänen Majesteetilleen kuningas Charles III:lle, Hänen perillisilleen ja seuraajilleen ja puolustan uskollisesti ja kunniallisesti, kuten vala vaatii, hänen majesteettiaan, hänen perillisiään ja seuraajiaan, henkilökohtaisesti, kruunua ja arvokkuutta kaikkia vihollisia vastaan ja noudatan ja tottelen kaikkia Hänen Majesteettinsa, Hänen perillistensä ja seuraajiensa ja kenraaliupseerien minulle antamia käskyjä.

Tämä on kaukana siitä, että monarkki olisi vain kansakunnan nimellinen ja seremoniallinen pää ilman poliittista päätös- ja vaikutusvaltaa. Yhdistyneessä Kuningaskunnassa vain monarkki voi julistaa sodan toista kansaa vastaan. Heinäkuussa 2014 Daily Mail paljasti, että se oli George V, joka yllytti hänen hallitustaan aloittamaan sodan Saksaa vastaan vuonna 1914, mikä käynnisti ensimmäisen maailmansodan. Julkisuuteen vuotaneessa kirjeessä hän oli yllyttänyt ulkoministeriään Sir Edward Greytä “löytämään syyn” sodan julistukselle Saksaa vastaan vain päiviä ennen kuin hallitus julisti sodan Saksaa vastaan. Jo kymmenen vuotta ennen kuninkaaksi nousuaan kuningatar oli myöntänyt Charlesille korkeimman sotilasarvon Britannian asevoimien kaikissa kolmessa haarassa ja nimitti hänet laivaston amiraaliksi, kenttämarsalkkaksi ja kuninkaallisten ilmavoimien marsalkkaksi. Eli missä tahansa Britannian sotavoimien tulevassa operaatiossa vieraan kansan maaperällä, se on Charles III – ei pääministeri -, joka on tuon operaation varsinainen komentaja ja alkuunpanija. Britanniahan on myös ydinasevalta, joten periaatteessa päätös ydinaseiden käytöstä kuuluu nyt Charlesille, miehelle, joka on julkisesti kehottanut vähentämään maailman ihmisväestöä.

Tämän pitäisi huolestuttaa jokaista, sillä uuden paljastuskirjan mukaan kyseessä on hyvin impulssiivinen kuumapää, joka saattaa kiihtyä nollasta sataan hetkessä ja heitellä tavaroita ympäriinsä hermostuessaan. Näin hänen monet entiset palvelijat ovat todistaneet Charlesin temperamentista. Kyseessä ei ole ehkä naurun asia, mutta jopa Hitlerin kaltainen raivopää menetti malttinsa Charlesin lyhyen pinnan johdosta, kuten voit nähdä tästä Hitler-parodiavideostani.

Jom Kippur sota ja Riemuvuosi

Voisin odottaa Lähi-Idän olevan pian taas Arabikevään kaltaisen historiallisen murroksen keskusnäyttämönä. Olen painottanut usein kuinka profeetallisesti merkitykselliset tapahtumat historiassa esiintyvät usein 70 vuoden tai 49 (7 x 7) vuoden sykleissä. Esimerkiksi kun Elisabet II nousi valtaistuimelle vuonna 1952, se oli 70 vuotta siitä kun Britannia miehitti Egyptin vuonna 1882. Egyptin miehityksestä käynnistyi myös historian vaihe nimeltä Afrikan jako tai uusi imperialismi, jonka aikana mm. koko Afrikan manner päätyi eurooppalaisten siirtomaavaltojen omistukseen. Tämän historian vaiheen voidaan katsoa päättyneen vuonna 1952, kun Egytin vallankumous karkotti britit Egyptistä ja nosti Gamal Abdel Nasserin valtaan. Nasserin valtaannoususta käynnistyi pitkälti Lähi-Idän ja Afrikan moderni historia, jonka aikana Euroopan kolonisoimat siirtomaat Lähi-Idässä ja Afrikassa itsenäistyivät. Tästä edellisestä murroksesta tuli tänävuonna täyteen 70 vuotta. Saman ajan myös Elisabet II istui valtaistuimella. Viimeviikon torstaina 6. lokakuuta myös Jom Kippur sodan alkamisesta tuli täyteen 49 eli 7 x 7 vuotta. Raamatullisessa ajanlaskussa syyskuun 25. päivä alkanut heprealainen vuosi 5783 käynnisti siis vuoden 1973 Jom Kippur sodasta laskien riemuvuoden. 3. Moos. 25:8-13 sanoo:

Ja laske seitsemän vuosiviikkoa: seitsemän kertaa seitsemän vuotta, niin että seitsemän vuosiviikon aika on neljäkymmentä yhdeksän vuotta. Ja seitsemännessä kuussa, kuukauden kymmenentenä päivänä [= Jom Kippur] anna pasunan raikuen soida; sovituspäivänä antakaa pasunan soida koko maassanne. Ja pyhittäkää viideskymmenes vuosi ja julistakaa vapautus maassa kaikille sen asukkaille. Se olkoon teille riemuvuosi; jokainen teistä saa silloin palata perintömaallensa ja sukunsa luo. Riemuvuosi olkoon teille viideskymmenes vuosi; älkää silloin kylväkö älkääkä jälkikasvua leikatko, älkääkä poimiko, mitä leikkaamattomissa viinipuissa on kasvanut. Sillä se on riemuvuosi, se olkoon teille pyhä; pellolta syökää sen sato. Riemuvuotena saa jokainen teistä palata perintömaallensa.

Jom Kippur oli tänävuonna 4.-5. lokakuuta, joten sen päättymistä seuraavana päivänä tuli täyteen myös 49 vuotta Jom Kippur sodan alkamisesta, joka päättyi saman vuoden lokakuun 25. päivä. Raamatullisen kalenterin valossa edellisestä Jom Kippurista käynnistyi siis heprealainen riemuvuosi, joka päättyy ensivuoden syyskuussa. Tuona ajanjaksona voimme odottaa esiintyvän monia profeetallisesti merkittäviä tapahtumia. Yksi niistä on epäilemättä Charlesin kruunaaminen kuninkaaksi ensikesänä tasan 70 vuotta hänen äitinsä kruunaamisen jälkeen. Lähi-Idässä saattaa tapahtua pian jotain sellaista, joka antaa Charles III:n johtamalle länsiliittoumalle tekosyyn sotilaalliseen väliintuloon samaan tapaan kuin Libyan sisällissota antoi sille tekosyyn pommittaa Libyaa vuonna 2011.

Maailmanjohtajien suuri peli maailman hallinnasta

Charlesin nuorempi veli Prinssi Andrew on muuten myöntänyt Wikileaksin vuotamissa sähköposteissa, että länsi on sotinut Lähi-Idässä lähinnä öljyn, mineraalien ja strategisten merialueiden hallinnasta osana niin sanotua “uutta suurta peliä”, mikä viittaa 1800 -luvulla Britannian ja Venäjän välillä käydyn imperialistisen suuren pelin uudelleen lämpenemiseen. Tatiana Gfoeller, Washingtonin suurlähettiläs Kirgisiaan, kuvaili Andrew’ta, joka toimi alueella Britannian kauppaintressien erikoisedustajana, töykeäksi ja ylimieliseksi. Sitten hän kertoi eräästä keskustelustaan Andrew’n kanssa:

Puhutellen suurlähettiläälle suoraan, Prinssi Andrew kääntyi sitten alueelliseen politiikkaan. Hän sanoi rohkeasti, että ”Yhdistynyt Kuningaskunta, läntinen Eurooppa (ja jatkeella te amerikkalaiset myös)” ovat nyt palanneet pelaamaan suurta peliä. Paljon eloisampana kuin koskaan, hän lausui ylimielisesti: “Ja tällä kertaa me aiomme voittaa!”

Näinkö myös Charles III ajattelee? Että Yhdistyneen Kuningaskunnan ja sen liittolaisten tulisi voittaa uusimperialistinen “suuri peli” Lähi-Idän, Keski-ja Etelä-Aasian ja Pohjois-Afrikan hallinnasta? Senkin riskillä, että tällainen uhkarohkea peli saattaisi johtaa kaiken elämän maanpäältä hävittävään ydinsotaan. Tämänkö tähden Antikristus hyökkää “maakunnan lihavimpiin seutuihin” saaden kahden ydinasevallan, Kiinan ja Venäjän, armeijat hänen kimppuunsa Harmageddonin sodassa, joka hävittää kolmanneksen maanpäällä asuvista ihmisistä (Ilm. 9:15, 16:14-16)? Charles vertasi kerran Putinia Hitleriin ja luonnehti Kiinan kommunistijohtajia “kauhistuttaviksi vanhoiksi vahanukeiksi.” Jos suurvaltojen väliset suhteet horjuvat siis jo tällä hetkellä kolmannen maailmansodan partaalla (ellei se ole jo alkanut), niin Charles III:n nousu valtaistuimelle auttaa tuskin yhtään asiaa pitkällä juoksulla vaikka hän onnistuisikin luomaan jonkin väliaikaisen globaalin maailmanyhteisön.

Tuleva sota Turkin, Kreikan ja Britannian välillä?

Edellä käsitellyn skenaarion mukaan Antikristuksen armeijaa vastaan sotisivat sekä islamilaisista arabimaista koostuvat etelän kuninkaat, Kiinan, Pohjois-Korean ja Iranin kaltaiset “idän kuninkaat” ja Venäjän ja Turkin kaltaiset pohjoisen kuninkaat. Tämä kattaa siten koko itäisen pallonpuoliskon, jättäen lännen ainoaksi paikaksi josta Antikristus nostaisi omat sotavoimansa. Mutta seuraavaksi esitän perusteeni siihen miksi Etelän kuningas voisi tarkoittaa arabimaiden ohella myös Turkkia. Jos olet lukenut suomeksi tai englanniksi kirjoitetun eskatologisen kirjani, tiedät että identifioin siinä Ottomaanien Turkin näyn Etelän kuninkaaksi keskiaikaisen arabivallan ohella. Eli sidoin tulkinnassani koko islamilaisen maailmanvallan historian osaksi yhtä “kuningasta” tai valtakuntaa, sillä Ottomaanien valtakunta oli lopultakin toinen toistaan seuranneiden islamilaisten kalifaattien jatkumoa, jotka seurasivat profeetta Muhammadin valtaa Arabian niemimaalla.

Kerroin myös kuinka näky erotti turkkilaisvallan sitä edeltäneestä arabivallasta kutsumalla tätä jakeessa 8 myös ilmaisulla “Etelän kuninkaan tytär”. Raamatussa kansoja kuvaillaan usein tyttäriksi ja myös tänäpäivänä useita kansakuntia on personoitu naisten hahmoissa. Järkeilin myös, että jos näyn toisessa täyttymysvaiheessa Etelän kuninkaalla viitataan valtakuntaan ennemmin kuin johonkin yksittäiseen hallitsijaan (mikä on raamatullisesti täysin oikeutettua), niin silloin Etelän kuninkaan tyttären on pakostakin oltava kokonaisen kansakunnan tytär. Turkkilaisvalta oli juuri arabivallan tytär, koska se nousi sen perilliseksi ja jatkajaksi. Sitten kuljetin lukijaa näyn yksityiskohtien läpi jakeissa 5-19 osoittaakseni kuinka tuo näky ennusti Ottomaanien vallan nousun ja tuhon. Osoitin mm. jakeiden 10 – 19 sopivan tarkasti ensimmäisen maailmansodan tapahtumiin, kuten Gallipolin taisteluun ja kohta sitä seuranneeseen sulttaanikunnan romahtamiseen, jonka myötä Palestiinan hallinta päätyi Britannian valtaan. Näky jopa ennusti nykyisen Turkin tasavallan perustajan ja sen ensimmäisen presidentin, marsalkka Mustafa Kemal Atatürkin nousun:

Sitten hän [Pohjan kuningas] kääntyy rantamaita vastaan ja ottaa valtaansa monet. Mutta eräs sotapäällikkö tekee hänen herjauksistaan lopun ja kostaa hänelle hänen herjauksensa.

Tässä jakeessa mainittu sotapäällikkö viittasi juuri Mustafa Kemal Atatürkiin, joka johti Turkin itsenäisyyssotaa Kreikkaa ja Yhdistynyttä Kuningaskuntaa vastaan ensimmäisen maailmansodan päätyttyä. Britannia aikoi käyttää liittolaistaan Kreikkaa ottaakseen Turkin rantamaat haltuunsa ja jakaakseen Anatolian Euroopan kristittyjen kansojen kesken, mutta marsalkka Atatürk kävi heitä vastaan sitkeää vastarintaa ja sai heidät perääntymään ja suostumaan Lausannen rauhansopimuksen ehtoihin sitä edeltäneen Sèvresin rauhansopimuksen sijasta. Tämä johti Ottomaanien valtakunnan lakkauttamiseen ja nykyisen Turkin tasavallan perustamiseen vuonna 1923. Etelän kuningasta ei mainita tämän jälkeen ennen jakeita 25-27, jotka ajoittuvat jo Antikristuksen valta-aikaan:

Ja hän panee liikkeelle voimansa ja rohkeutensa Etelän kuningasta vastaan, hyökäten suurella sotajoukolla. Mutta Etelän kuningas varustautuu sotaan suurella ja ylen väkevällä sotajoukolla. Hän ei kuitenkaan kestä, sillä häntä vastaan hankitaan juonia. Ja ne, jotka syövät hänen pöydästään, tuhoavat hänet, ja hänen sotajoukkonsa huuhdotaan pois, ja on paljon kaatuneita ja haavoitettuja. Ja kumpaisellakin kuninkaalla on paha mielessä toistansa vastaan. Samassa pöydässä he puhuvat valhetta; mutta se ei onnistu; sillä säädetty aika ei ole vielä lopussa.

Jos vaadimme näyn tulkinnalta suurempaa historiallisen narratiivin yhtenäisyytttä, niin silloin Etelän kuninkaan jakeissa 25-27 tulisi viitata edelleen Turkkiin, Ottomaanien perilliseen. Lisäksi, ilmaisu “kumpaisellakin kuninkaalla on paha mielessä toistansa vastaan. Samassa pöydässä he puhuvat valhetta” antaisi ymmärtää, että tässä kohtaa näky ei viittaa vain valtakuntiin tai valtioliittoihin vaan kahteen kirjaimelliseen hallitsijaan, jotka kokoontuvat neuvottelemaan kasvokkain mutta valehtelevat toisillensa päin naamaa. Toisin sanoen, tämä edellyttäisi Turkin ja Yhdistyneen Kuningaskunnan hallitsijan olevan toistensa vihamiehiä ja ajautuvan sotaan toisiaan vastaan samalla tavoin kuin nuo maat sotivat toisiaan vastaan ensimmäisessä maailmansodassa. Onkin siis mielenkiintoista, että tällainen sota saattaa olla nyt edessäpäin vaikka Turkin ja Britannian välillä on säilynyt jo 100 vuotta kestänyt rauha ja NATO-maana Turkkia pidetään yhä lännen liittolaisena.

Turkin ja Yhdistyneen Kuningaskunnan välinen sota alkaisi todennäköisimmin ensin Turkin ja Kreikan välisenä sotana mihin Iso-Britannia sitten sekaantuisi Kreikan avuksi Turkkia vastaan. Britannian ja Kreikan välinen läheinen suhde palaa jo Kreikan itsenäisyysodan vuosiin 1820 -luvulle, jolloin Britannian laivasto sekaantui taisteluihin Kreikan separatistien puolesta Navarinon taistelussa lokakuussa 1827. Kreikan viimeinen kuningas Konstantin II (1964 – 73) oli myös kuningatar Viktorian lapsenlapsenlapsenlapsi. Tämä on kuitenkin ensimmäinen kerta kun Yhdistyneen Kuningaskunnan valtaistuimella istuu myös Kreikan kuningashuoneen perillinen. Charles III on nimittäin Kreikan toisen kuninkaan George I:n (1863 – 1913) lapsenlapsenlapsi. Charlesin isä prinssi Philip syntyi Kreikassa Kreikan kuningasperheeseen vuonna 1921. Kreikan parlementin poliittisten suhteiden neuvonantaja tohtori Ioannes P. Chountis kirjoittaa:

“Kuningatar on kuollut, kauan eläköön kuningas.” Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneellä Kuningaskunnalla on uusi kuningas, jonka nimi on Charles III. Kuningas Charles, 73, seurasi virallisesti äitiään, Hänen Majesteettinsa edesmennettä kuningatarta, kun tämä kuoli 96-vuotiaana. Kuningatar Elisabet II:n perinnöstä voidaan sanoa ja kirjoittaa paljon, ja uudesta Karolin aikakaudesta voidaan tehdä ennusteita uuden kuninkaan alaisuudessa. Yksi uuden kuninkaan läsnäolon monista mielenkiintoisista piirteistä hänen vilpittömän ja vuosikymmeniä kestäneen ympäristönsuojelunsa ja klassisen arkkitehtuurin tukemisen lisäksi ovat hänen kreikkalaiset juurensa.

Kuningas Charles III on Kreikan kuninkaan George I:n, Kreikan Glucksburgin huoneen ensimmäisen hallitsijan, pojanpojanpoika. Charlesin isä, edesmennyt prinssi Philip, puolestaan ​​oli puolikreikkalainen, ja hänen isänsä oli Kreikan prinssi Andrew. Kuningatar Elisabet ja Edinburghin herttua eivät vierailleet koskaan Kreikassa hänen noustuaan valtaistuimelle. Mutta kuningas Charles on vieraillut Kreikassa monta kertaa, sekä kuninkaallisessa ominaisuudessaan Walesin prinssinä että yksityisillä vierailuilla. Voimme muistaa helposti hänen vuoden 2018 virallisen vierailunsa maahan ja hänen osallistumisensa Kreikan itsenäisyyssodan 200-vuotisjuhliin viimevuonna. Tai se, että silloisen Walesin prinssin hyväntekeväisyysjärjestöt lähettivät apua ja rahaa Kreikkaan Evian tuhoisten tulipalojen jälkeen.

Usein väitetään, että “pehmeä diplomatia” on ulkosuhteiden keskeinen osa. Nykyisissä olosuhteissa Kreikan ja Yhdistyneen kuningaskunnan kahdenväliset suhteet voivat vahvistua entisestään, jos Kreikka päättää rakentaa sen uuden kuninkaan kreikkalaisiin sukujuuriin. Kreikan ulkoministeri Nikos Dendiasin ja Britannian uuden pääministeri Liz Trussin välillä on jo työsuhde. Nyt avautuu toinen ikkuna uuden kuninkaan kanssa. Esimerkiksi se nostaisi suuresti maan arvostusta kansainvälisellä näyttämöllä, jos yksi uuden hallitsijan ensimmäisistä ulkomaanmatkoista voisi tapahtua Kreikassa. On turvallista olettaa, että jos brittiläinen suvereeni vierailee joskus Ateenassa, kuningas Charles olisi todennäköisimmin hyväksynyt tällaisen kutsun. Lisäksi on jo jonkin verran vauhtia, joka perustuu siihen, että Kreikan pääministeri Kyriakos Mitsotakis on tavannut kuningas Charlesin jo kahdesti, ensin Ateenassa ja sitten aiemmin tänä vuonna Dumfries Housessa Skotlannissa. Uuden kuninkaan laajat intressit ja ympäristönsuojelun puolestapuhuminen on myös alue, jolla maiden välille voidaan laatia konkreettisempaa politiikkaa. Lopuksi, on ehdoton edellytys, että Kreikka on edustettuna korkealla tasolla sekä Hänen Majesteettinsa edesmenneen kuningattaren hautajaisissa että uuden kuninkaan valtaistuimelle asettamisen virallisessa seremoniassa.

Kaiken kaikkiaan on erittäin tärkeää ja mahdollisesti edullista, että on olemassa brittiläinen hallitsija, jolla on hieman kreikkalaista verta. Vaikka kuningas ei voi suoraan vaikuttaa poliittisiin päätöksiin, Kreikan vierailun kaltaiset liikkeet osoittavat, kuinka arvostettuja ja strategisia maiden väliset suhteet ovat. Tässä Ranskan entinen presidentti Francois Mitterrand oli oikeassa: “Politiikkaa harjoitetaan aina symbolismin tasolla.” Tätä ei pidä unohtaa, eikä ulkomaan diplomatia saa koskaan aliarvioida tai jättää huomiotta symboleja.

Charles III:n kreikkalaisilla juurilla on muuten myös se mielenkiintoinen profeetallinen ulottuvuus, että Danielin 8. luvun näky antaa nimenomaisesti ymmärtää, että Antikristuksen juuret palaavat Kreikkaan:

Ja kauris on Jaavanin [Kreikan] kuningas, ja suuri sarvi, joka sillä oli keskellä otsaa, on ensimmäinen kuningas. Ja että se särkyi ja neljä nousi sen sijalle, se on: neljä valtakuntaa nousee siitä kansasta [siis Kreikasta], ei kuitenkaan niin väkevää kuin hän. Ja heidän valtansa lopulla, kun luopiot ovat täyttäneet syntiensä mitan, nousee kuningas [Kreikasta tai kuningas, jonka juuret ovat Kreikassa], kasvoilta röyhkeä ja juonissa taitava

Turkin viimeinen Sulttaani

Turkin nykyinen presidentti Recep Tayyip Erdoğan tunnetaan autoritäärisenä johtajana, joka on vienyt maataan yhä islamistisempaan suuntaan. Hänen ulkopolitiikkaansa on luonnehdittu usein neo-Ottomanismiksi, sillä hän haaveilee palauttavansa Turkille muinaisen Ottomaanien vallan rajat, jotka ulottuivat Balkanilta Persianlahdelle ja Pohjois-Afrikkaan. Hänellä on nähtävästi jotain suuruudenhulluja suunnitelmia mielessä vuodelle 2023 jolloin Turkin tasavalta täyttää 100 vuotta. Siinä kun Turkin tasavallan perustaja Mustafa Kemal Atatürk halusi loitontaa maansa sen islamistisesta historiasta ja perustaa eurooppalaisemman sekulaarin yhteiskunnan, Erdoğan on vienyt maataan vastakkaiseen suuntaan ja romantisoi sen islamistista menneisyyttä Ottomaanien dynastian alaisuudessa.

Tämä näkyi mm. hänen toukokuisessa provokativisessa valo-showssaan Hagia Sofian ympärillä, joka juhli Konstantinopolin ja Bysantin valtakunnan kaatumista vuonna 1453 ja missä hän vannoi kukistavan esi-isiensä jalanjäljissä “uus-bysanttilaiset”, millä viitattiin tietysti Kreikkaan ja länsivaltaan. Kesällä Erdoğan oli antanut seuraavan varoituksen Kreikalle:

Saaret joita hallitsette eivät pidättele meitä, teemme sen mikä on välttämätöntä kun aika koittaa. Kuten sanomme, voimme tulla yhtäkkisesti yhtenä yönä.

Turkin, Balkanin ja Lähi-Idän historian asiatuntija professori Ryan Gingeras kirjoittaa:

Kuten kesäkuussa väitin, konflikti Kreikan ja Turkin välillä ei vaikuta pelkästään mahdolliselta vaan myös todennäköiseltä. Turkin viranomaisten viimeaikaisten lausuntojen tarkka lukeminen sekä viime kuukausien tapahtumat ovat vain lisänneet riskiä. Vakavat seuraukset odottavat todennäköisesti sekä Turkkia että Kreikkaa, jos valtiot ajautuvat yhteentörmäykseen. Silti Erdoganin retoriikka sekä hänen etunsa ja ideologiansa viittaavat siihen, että Ankara saattaa olla valmis uskaltautua ottamaan nämä riskit.

Johtopäätös

Jos Erdoğan päättää siis hyökätä Kreikkaan, tämä johtaisi välittömästi Euroopan Unionin ja länsiliittouman tuomioon ja Turkin karkoitukseen NATO:n jäsenmaista. Samalla Yhdistynyt Kuningaskunta, jonka hallitsijana ja armeijan ylipäällikkönä on nyt Kreikan kuninkaan jälkeläinen, tulisi todennäköisesti Kreikan avuksi Turkkia vastaan. Tämä johtaisi ensimmäiseen anglo-turkkilaiseen sotaan sitten ensimmäisen maailmansodan. Kuningas Charles III toimisi tässä sodassa myös jonkinlaisena diplomaattina ja neuvottelijana, sillä “samassa pöydässä he puhuvat valhetta; mutta se ei onnistu; sillä säädetty aika ei ole vielä lopussa” (Dan. 11:27). Koska jakeiden 6-8 tapahtumat liittyivät Napoleonin sotien aikaisiin tapahtumiin, jakeet 10-19 ensimmäisen maailmansodan aikaisiin tapahtumiin, ja jae 20 toisen maailmansodan aikaisiin tapahtumiin, niin luultavasti myös jakeissa 25-28 mainittu sota olisi osa jotain laajempaa maailmanlaajuista konfkliktia.

Puhumme siis mahdollisesti jo kolmannen maailmansodan tapahtumista ja sen Lähi-Idän sotanäyttämöstä. Helmikuussa alkanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan saattoi olla jo kolmannen maailmansodan lähtölaukaus, joka tulee laajenemaan eri puolille maailmaa lukuisiin erilaisiin sotarintamiin. Tämä on hyvin vakavaa aikaa sillä Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky oli kehottanut länttä tekemään ennaltaehkäisevän ydiniskun Venäjään ennen kuin Venäjä ehtisi iskemään ensin. Politicon mukaan Zelenskyn edustaja tosin korjasi tämän väärinymmärryksen ja väitti presidentin tarkoittaneen tällä taloudellisia sanktioita eikä ydinaseiden käyttöä. Niin tai näin, väärinymmärrys ehti jo tapahtua ja Venäjällä nostettiin jo ydinaseiden käytön valmiustilaa. Vaikka ydinaseuhkaa on käytetty tähän asti lähinnä pelotteena ulkopolitiikassa, en yllättyisi jos jokin väärinymmärrys johtaa pian todelliseen ydinholokaustiin ellei jännitteitä saada pian purettua. Jopa Elon Musk, joka tähän asti on seisonut vahvasti Ukrainan puolella ja avustanut sitä Starlink -satelliiteillaan, on kehottanut Ukrainaa neuvottelemaan rauhasta ydinsodan välttämiseksi. Muskin kehotukset saivat kuitenkin raivoisan vastaanoton Ukrainan valtionjohdossa.

Rukoilkaamme rauhaa ja Jumalan tahdon toteutumista. Tämän hukkuvan maailman ainoa toivo on Rauhan Ruhtinaamme Jeesus Kristus, Jeshua Hamashiah.

Oliko Bidenin hallinto Nord Stream 2 kaasuputken sabotaasin takana?

Osoitin maaliskuussa julkaisemassani videokoosteessa, että Suomenlahden läpi kulkeva Nord Stream 2 kaasuputki saattoi näytellä avainroolia Ukrainan sodan syttymisestä. Kannattaa katsoa senaattori Ted Cruzin tähän liittyvä puhe Foxilla viimevuoden joulukuulta missä hän kytki Bidenin energiapolitiikan Venäjän Ukraina-politiikkaan. Puhe löytyy videoni kohdasta 18:55-22:10. Sen perään kannattaa katsoa Fox-uutisten Tucker Carlsonin suomeksitekstitetty selonteko siitä kuinka Biden itse ja hänen hallintonsa viranomaiset olivat uhkailleet Nord Streamin sabotoinnilla tai tuhoamiselle ennen Ukrainan sotaa kostona Venäjälle jos se päättäisi hyökätä Ukrainaan. Nord Streamin tuhoutuminenhan hyödyttää nyt kaikkein vähiten Venäjää, koska se on tarjonnut sille ylilyöntiaseman ja kiristyskeinon Euroopan energiamarkkinoista. Putin sahaisi sitä oksaa millä hän istuu jos hän menisi räjäyttämään Nord Stream 2 kaasuputken.

Suomeksitekstitetty Tucker Carlson klippi löytyy täältä: https://rapsodia.info/tucker-carlson-epailee-bidenin-hallintoa-nord-stream-sabotaasista-2/