President Trump’s foreign policy versus Biden’s foreign policy
-
Olen seuraillut mielenkiinnolla tapahtumia Syyriassa, kun Syyrian 13 vuotta jatkunut sisällissota, jonka Damaskoksen diktaattori Bashar al-Assad näytti jo voittaneen Venäjän avustuksella, päättyi Assadin yksinvallan nopeaan luhistumiseen Syyrian opposition ottaessa Damaskoksen haltuunsa 8. joulukuuta, jonka jälkeen Assad pakeni Venäjälle. Olen kirjoittanut Syyrian sisällissodasta usein blogissani ja liittänyt sen laajempaan historialliseen kontekstiin ja geopoliittiseen valtaintressien yhteentörmäykseen idän
-
Lukuaika: 10 minuuttia Teen nopean blogipäivityksen koskien presidentti Bidenin päätöstä vetää pois USA:n asetuki Israelille pääministeri Netanjahun hyökätessä Hamasin viimeistä tukikohtaa vastaan Etelä-Gazan Rafahissa. Vaikka tällä toimella ei sitten olisikaan suurta vaikutusta Israelin sotilaalliseen etenemiseen saavuttaakseen tavoitteensa Hamasin tuhoamisesta ja panttivankien vapauttamisesta, se antaa vahvan signaalin Hamasille siitä, ettei maailman voimakkain sotilasmahti seiso enää Israelin
-
Tarkista, että videon kuvanlaatu on paras mahdollinen (1080p) ja valitse suomenkielinen tekstitys videon asetuksista (mutteri) jos se ei tule näkyviin automaattisesti.
-
Joe Bidenin Afganistanin fiasko on saanut hänen tukijansa nolostumaan nyt pahemman kerran ja jopa hänen liittolaisena mediassa ovat kääntymässä häntä vastaan. Bidenin selitykset katastrofin jälkeen eivät ole parantaneet paljoakaan hänen mainettaan ja viimeisimmän mielipidemittauksen valossa Trump voittaisi Bidenin jos vaalit pidettäisiin tänään. Ensin Biden syytti edeltäjäänsä ja Afganistanin armeijaa Kabulin romahtamisesta ja nyt hän esiintyi
-
Afganistanin lähes 20 vuotta kestänyt sota päättyi katastrofiin, kun Talibanin joukot valtasivat maan tärkeimmät kaupungit aina Kabulia myöten ja USA:n sotajoukot pakenivat paikalta häntä koipien välissä. Sydäntäsärkevät uutiskuvat näyttivät kuinka afgaanit yrittivät paeta hädissään Talebaneja kiipeämällä Amerikan sotilaslentokoneiden kylkiin ja tippuivat sieltä kuolemaansa koneiden noustua ilmaan. Samalla Amerikan sotilasvarustoa, kuten helikoptereita, aseita ja drooneja on
-
Juhannusaattona Donald Trump oli vain minuuttien päässä kostoiskusta Iranin sotilaskohteita vastaan sen jälkeen kun Iran oli ampunut alas USA:n miehittämättömän sotilaslennokin kansainvälisellä ilmatilalla (Iranin mukaan lennokki olisi lentänyt Iranin ilmatilassa). Joidenkin raporttien mukaan USA:n hävittäjät olivat jo kirjaimellisesti ilmassa, kun presidentti antoi niille käskyn palata takaisin lähtöpaikalleen. USA:n poliittinen kenttä myös oikeiston kesken on hyvin
-
Peace through Strength – ulkopolitiikan dogmi mitä Reagan seurasi ja Trump jatkaa. Sitä ei pidä sekoittaa uuskonservatiivien, kuten George W. Bushin ja John McCainin interventionismiin, mikä pyrki käyttämään sotavoimaa ei vain USA:n vihollisten pelotteeksi, vaan myös hallitusten kaatamiseen. “Peace through Strength” ei tähtää hallitusten syrjäyttämiseen vaan rauhan säilyttämiseen sodan uhan avulla. Jos sinulla on tarpeeksi
-
Tein kesäkuussa lyhyen analyysin Pohjois-Korean diktaattorin Kim Jong-unin ja Donald Trumpin historiallisesta kohtaamisesta artikkelissani Kylmä sota ei päättynyt joulukuussa 1991 vaan kesällä 2018. Reilu kuukausi myöhemmin Trump kohtasi toisen Yhdysvaltain vihollisen Vladimir Putinin Sauli Niinistön isännöimässä huippukokouksessa Helsingissä. Jos idän ja lännen välinen kylmä sota lämpeni uudestaan vuoden 2008 Georgian sodasta tai Krimin miehityksestä vuonna 2014, niin
Author & blogger Samuel Tuominen’s archives 