Pyrin yleensä välttämään tällaisia blogijulkaisuja missä kerron vain kuningasperheeseen liittyvistä viimeisimmästä juoruista. En halua, että blogini nähdään jonkinlaisena ”eskatologian Seiska-lehtenä”. Viimeaikoina ei ole ollut kuitenkaan juuri uutisen arvoista juttua Charlesiin tai kuningasperheeseen liittyen, joten silmiini osui Peter Dyken raportti brittiläisessä Daily Star-lehdessä. Sen mukaan Dianan pitkäaikainen uskottu Paul Burrel kertoi lehdelle seuraavaa: ”Anna kun kerron salaisuuden. Hän [Diana] kertoi minulle että sinä yönä jolloin Harry syntyi, Charles tuli vierailulle [sairaalaan]. Hän ei ollut paikalla synnytyksessä. Diana sanoi, ’oletko tyytyväinen?’ Hän sanoi, ’Olen iloinen. Nyt minulla on perillinen ja varaosa.’ Diana sanoi, ’No, tuo on kovin outo asia sanoa. Miksi olet pukeutunut?’ Hän sanoi, ’Työni on tehty ja menen nyt teatteriin Camillan kanssa.’ Diana sanoi, ’Itkin itseni uneen – tietäen että avioliittoni oli ohitse.'” Samassa uutisessa kerrottiin kuinka Burrel oli kuullut Dianan sanoneen usein, että Charles aikoisi tappaa hänet.
Tämä uutinen tukee Britannian kliinisten psykologien kärkinimiin kuuluvan Oliver Jamesin lausuntoa Keith Allennin vuoden 2011 dokumentissa Unlawful killing: ”Kuningasperhe on paljon kiinnostuneempi eläimistä kuin ihmisistä. He eivät ole tunteellista sakkia ja kohtelevat vaimojaan kuin maanviljelijät karjaa. He eivät ole kiinnostuneita romantiikasta vaan rodunjalostuksesta.” Prinssi Harry ja hänen kihlattunsa Meghan Markle on ollut viimekuukaudet kuninkaallisten uutisten keskipisteessä ja heidät vihitään avioliittoon globaalin TV-yleisön edessä 19. toukokuuta. Vaikka Donald Trumpin äiti oli Britannian kuninkaallisten pauloissa ja Trump myös itse kunnioittaa Kuningatarta, kuningasperhe päätti kutsua häihin hänen sijastaan Yhdysvaltain entisen presidentin Barack Obaman, jonka kanssa etenkin Prinssi Harry on muodostanut viimeaikoina läheisen ystävyyden. He ovatkin hyvää seuraa toisilleen, kun kuningasperhe ja Barack Obama oli suorassa vastuussa myös ISIS:in synnystä (katso ja tämä ja tämä).
Kuningasperhe ei ole itseasiassa pyrkinyt laisinkaan peittelemään inhoaan Donald Trumpia kohtaan. Pian hänen valintansa jälkeen Prinssi Charles vertasi häntä epäsuorasti Adolf Hitleriin ja Euroopan oikeistopopulistisia liikkeitä 30 -luvun natseihin. Meghan Marke – entinen Hollywood näyttelijä – on taas kutsunut häntä ”jakavaksi naistenvihaajaksi” ja sanoi vuonna 2016, että muuttaisi Kanadaan mikäli Trump voittaisi vaalit. Monien muiden liberaalien itkupillien tapaan hän ei tietenkään toteuttanut tätä lupaustaan vaikka Saarimaasta tullut prinssi uljas saapuikin valkoisella ratsullaan ja pelasti hänet örkkien ja pimeyden täyttämästä varjon valtakunnasta, jota hallitsee paha velho nimeltä Donald Trump (ja pian hän pukee ylleen myös sormuksen ellei Klonkku sitten vaani sitä Windsorin linnan varjoissa).
Tarinan toisen version mukaan Charlesin reaktio Harryn syntymään oli syyttää Dianaa heidän poikansa punaisista hiuksista. Dianan mukaan hänen aviomiehensä ensimmäinen kommentti lapsensa näkemiseen oli, ”Voi ei, se on poika ja kaiken lisäksi sillä on punaiset hiukset.” Dianan mukaan jokin sulkeutui hänen sisällään näiden sanojen myötä. Tämä herättää kysymyksen siitä kuinka paljon Charles todella rakastaa hänen lapsiaan – jos ollenkaan. Onko hän valmis uhraamaan heidät oman etunsa tähden aivan kuin hän uhrasi Dianan omien itsekkäiden päämääriensä tähden. Vuoden 2015 alussa Britanniassa esitettiin dokumentti, jonka mukaan Charles käytti Dianan kuoleman jälkeen lapsiaan häikäilemättömästi hyväksi kiillottaakseen omaa PR-kuvaansa mediassa.
Charlesin mediastrategisti oli tuohon aikaan pahamaineinen Mark Bolland, joka oli vastuussa myös Dianan nimen lokaamisesta. Charles on siis valmis hyvin alhaisiinkin temppuihin – jopa omien perheenjäsentensä kustannuksella – oman julkisuuskuvansa kiillottamiseksi mediassa. Hän on kiinnostunut vain oman itsensä korottamisesta, kuten Raamatun profetiat kertovat Antikristuksesta (Dan. 11:36, 2. Tess. 2:4). Arvostettu brittiläinen journalisti Damian Thompson kirjoittaa: ”Kuningatar on todellinen kristitty johtaja. Mutta entäpä Prinssi Charles, joka näyttää olevan kiinnostunut enemmän itsensä palvomisesta?”
