Tänään Trump vahvisti Twitterissä, että hänen nykyinen ulkoministerinsä Mike Pompeo – aikaisempi CIA johtaja – tapasi Pohjois-Korean diktaattorin salaa jo viimeviikolla. Tapaamisen tarkoitus oli alustaa myöhempiä suoria neuvotteluita presidentti Trumpin ja Kim Jong-unin välillä, joiden pitäisi tällä näkymin toteutua kesäkuun alussa. Trumpin tänään lähettämän tviitin mukaan edessä saattaa olla pian historiallinen sopimus, joka johtaa Pohjois-Korean ydinaseiden riisuntaan. Monet Trumpin tukijat, jotka muutama päivä sitten olivat raivossaan Syyrian pommituksista, naureskelivat ajatukselle siitä että sen tarkoitus oli lähettää viesti Pohjois-Korealle eikä niinkään Syyrialle tai Venäjälle. Tämä kuitenkin kertoo ihmisten heikosta geopolitiikan ymmärtämisestä. Pohjois-Korealla ja Syyrialla on ollut läheinen liittolaisuus jo 60 -luvulta lähtien. Pohjois-Korean joukot ovat taistelleet myös Syyrian sisällissodassa Bashar al-Assadin tukena. Lännen media vaahtoaa jatkuvasti Venäjän tuesta Assadin regiimille, mutta hallintoa tukee yhtälailla myös Iran, Kiina ja Pohjois-Korea. Minkälaisen viestin USA olisi lähettänyt Pohjois-Korealle jos se ei olisi vastannut välittömästi Douman kaupungin kemialliseen iskuun? Että USA on ulkopoliittisesti impotentti jolla ei ole rohkeutta ottaa riskialttiita toimia roistovaltioiden agression pysäyttämiseksi.
Asian pointti ei ole siinä oliko kaasuiskun takana Assad vai kapinalliset? (vai oliko koko isku Britannian lavastama) USA ei voi odottaa kuukausia ennenkuin sen tiedustelu on perillä siitä kuka oli todella iskun takana. Trump, joka on sanonut kapinallisten olevan yhtä pahoja kuin Assad, oli luultavasti täysin tietoinen siitä että iskun on voinut suorittaa yhtä hyvin myös Assadin vastapuoli. Tällöin hän syyllistyi ehkä valehteluun tai ennenaikaiseen tuomioon, mutta samalla hän antoi selvän viestin USA:n vihollisille, että hän on valmis vastaamaan sotilaallisesti mihin tahansa agressioon tuli se sitten Syyrialta, Iranilta tai Pohjois-Korealta. On ehkä riskialtista ärsyttää Venäjää, mutta yhtä lailla on riskialtista uhkailla ”tulella ja raivolla” Pohjois-Korean arvaamatonta ”rakettimiestä”. Ulkopolitiikka vaatii usein riskien ottamista rauhan saavuttamiseksi. Hampaaton ”tyynnyttely” johtaa ajan kuluessa vain tilanteen pahentumiseen. Historia osoittaa, ettei tyynnyttelypolitiikka ole tuonut koskaan rauhaa maanpäälle (kuten alapuolinen video todistaa). Hitlerin tyynnyttely – mitä Iso-Britannian poliittinen eliitti tuki kuningasperheen johdolla – johti toiseen maailmansotaan. Bill Clintonin käynnistämä Pohjois-Korean tyynnyttely johti sen nykyiseen sapelikalisteluun ja ohjuskokeisiin. Barack Obaman käynnistämä Iranin tyynnyttely ei lopettanut sen agressiivista uhittelua tai terrorismin tukemista.
