Katolisen kirkon konservatiivit varoittavat kirkon historian suurimmasta luopumuksesta, kun Paavi Franciskus on viemässä Rooman kirkkoa kohti uuspakanuutta ja panteismia. Onko Franciskus Ilmestyskirjan toinen peto, joka saa maailman palvomaan ensimmäistä petoa eli Prinssi Charlesia?

Olen kirjoittanut blogissani ajoittain Paavi Franciskuksesta Ilmestyskirjan toisen pedon eli väärän profeetan mahdollisena ruumiillistumana. Ajatus siitä, että Rooman paavi olisi Ilmestyskirjan toinen peto on hyvin vanha idea, jota monet protestantit ovat kannattaneet jo vuosikymmeniä (tosin 1900 -lukua edeltäneet protestantit pitivät paavia ensimmäisenä petona eli antikristuksena profetioiden historisistisen tulkinnan mukaisesti). Paavi Johannes Paavali II ja Paavi Benedictus XVI olivat hyvin suosittuja paaveja niin katolisen kirkon konservatiivien kuin joidenkin evenkelisten protestanttienkin keskuudessa. Tuohon aikaan ajatus paavista Ilmestyskirjan toisena petona ei ollut suuressa suosiossa kristillisessä oikeistossa. Tämä on kuitenkin muuttunut Paavi Franciskuksen aikana, joka ei ole saanut erityisen lämmintä vastaanottoa kristillisen oikeiston taholta. Nyt jopa jotkin katoliset teologit kuten tohtori Kelly Bowring opettaa Franciskuksen olevan Johanneksen näyn toinen peto, joka johtaa maailman palvomaan ensimmäistä petoa. 

prince_charles_statute

Amazonin kylien asukkaiden valmistama patsas Prinssi Charlesille vuodelta 2002 missä hänet esitetään taivaasta maanpäälle laskeutuvana jumalallisena ”maailman pelastajana”. Patsas kunnioittaa prinssin vuosikymmeniä kestänyttä kampanjaa Amazonin sademetsien pelastamiseksi. Amazon on ollut viimeviikot otsikoissa sen väitettyjen metsäpalojen johdosta. Lokakuussa Amazon on näyttämö myös Vatikaanin järjestämässä Amazonin Synodissa. Kuinka nämä kaikki liittyvät toisiinsa?

Tohtori Bowring kirjoitti verkkosivullaan syyskuussa 2015: ”Paavi Franciskuksen sanat ja toimet vahvistavat johdonmukaisesti, että hän on ainakin kandidaatti väärän profeetan virkaan. Aina siitä lähtien kun hän tuli paaviksi, olen sanonut että hän voi olla, kuten profetia osoittaa tähän suuntaan. Tosiasiassa, profetian vankka ja seikkaperäinen analyysi ei jätä minulle muuta vaihtoehtoa kuin päätyä tähän mahdollisuuteen. Äskeiset tapahtumat ovat onnistuneet vain vahvistamaan tätä. Tänään enemmän kuin koskaan, voin vain vahvistaa jälleen, että hän on kaikkein todennäköisemmin väärä profeetta.” Bowring on traditionalistinen katolinen, joka kirjoittaa sivuillaan myös näin: ”Me emme voi tukea Martin Lutherin ja protestantismin perustamisen 500 -vuotisjuhlaa… Emme voi toimia siten kuin kaikki uskonnot ja tunnustuskunnat olisivat tasa-arvoisia, mitä jotkut näyttävät tukevan. Paavi Leo XIII varoittaa: ’Kaikkien uskontojen yhtäläinen suvaitseminen on samaa kuin ateismi.’ Samalla kun tuemme protestanttisten veljiemme ja siskojemme saavuttamista pätevässä ja aidossa ekumeenisessä pyrkimyksessä, meidän tulee olla selviä siitä, että Luther perusti harhaopin, joka on katolista uskoa ja paaviutta vastaan ja olemme huolissamme katolisista jotka juhlivat tätä viisisataavuotistapahtumaa.”

Vaikka Bowring onkin väärässä Lutherin suhteen, hän on oikeassa siinä, että kristityt eivät saa tukea vääränlaista antikristillista ekumeniaa, missä ei pyritä löytämään yhteistä säveltä vain toisistaan eronneiden kristillisten kirkkokuntien välille, mutta luomaan myös eräänlaista synkretististä maailmanuskontoa missä kaikki uskonnot nähdään tasavertaisina yrityksinä etsiä yhtä Jumalaa. Viettäessään viimeistä iltaansa opetuslastensa kanssa Jeesus rukoili: ”Mutta en minä rukoile ainoastaan näiden edestä, vaan myös niiden edestä, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun, että he kaikki olisivat yhtä, niinkuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa, että hekin meissä olisivat, niin että maailma uskoisi, että sinä olet minut lähettänyt. Ja sen kirkkauden, jonka sinä minulle annoit, minä olen antanut heille, että he olisivat yhtä, niinkuin me olemme yhtä minä heissä, ja sinä minussa – että he olisivat täydellisesti yhtä, niin että maailma ymmärtäisi, että sinä olet minut lähettänyt ja rakastanut heitä, niinkuin sinä olet minua rakastanut.” (Joh. 17:20-23)

Jumalan tahto on se, että kaikki ne kristityt, jotka uskovat Jumalan Pojan tulleen ihmiseksi Jeesuksessa Kristuksessa, sovittaneen meidän syntimme Golgatan ristillä ja nousseen kuolleista kolmantena päivänä, voisivat olla yhtä niin kuin Isä ja Poika ovat yhtä. Tässä määritelmässä sana ”kristitty” käsittää yhtälailla katoliset, ortodoksit kuin protestantitkin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että jokainen katolinen, ortodoksi tai protestantti olisi uudestisyntynyt kristitty, joka on vastaanottanut Kristuksen hänen henkilökohtaiseksi Pelastajakseen ja Herrakseen. Kristillinen pelastusoppi edellyttää aina henkilökohtaista kääntymystä, parannusta ja syntien tunnustamista. Vaikka pidän katolista oppia vanhurskauttamisesta hyvin epäraamatullista, en näe silti syytä siihen miksi Kristuksen ristintyö ei riittäisi sovittamaan myös vilpittömien katolisten syntejä.  Ihmistä ei pelasta tai kadota mitkään uskonnolliset rituaalit, mutta sydämen uskon puhtaus ja vilpittömyys. En ole ollut koskaan yhdenkään paavin fani. En edes Johannes Paavali II:n, joka vieraili esimerkiksi Moskeijassa suutelemassa Koraania, kirjaa joka kieltää Jeesuksen Kristuksen. Pidän paavinvirkaa jo itsessään hyvin antikristillisenä instituutiona. Itseasiassa tämä instituutio on Danielin kirjan 7. luvun antikristussarven esitäyttymys, kuten olen perustellut tämän perinpohjaisesti kirjani Joka ei ollut saapa kuninkaan arvoa – Antikristus paljastettu? luvussa 12.

Nykyinen ekumenia on pitkälti antikristillinen projekti yhden maailmankirkon ja maailmanuskonnon perustamiseksi. Rooman paavi on näytellyt tässä jo kauan keskeistä roolia, vaikka Paavi Fransicus on vienyt sen edeltäjiäänkin pidemmälle. Toukuussa 2016 jaoin blogissani Vatikaanin julkaiseman videon missä Franciskus esiintyi yhdessä juutalaisten, muslimien ja buddhalaisten kanssa ja saarnasi: ”Monet ajattelevat eri tavalla, tuntevat eri tavoin, etsivät Jumalaa tai kohtaavat Jumalan eri tavoilla. Tässä joukossa, tässä uskontojen ryhmässä, on vain yksi varmuus joka meillä on kaikille: olemme kaikki Jumalan lapsia.” Sitten videossa buddhalainen nainen, juutalainen rabbi, islamilainen imaami ja katolinen pappi sanoivat yhdessä, ”Uskon rakkauteen”, ilman ainoatakaan viittausta Jeesukseen Kristukseen. Jeesus sanoi: ”Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani. ” (Joh. 14:6) Paavalin mukaan pakanoiden jumalat ovat riivaajia (1. Kor. 10:20) ja apostoli Johannes sanoo, ”Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme hänen kauttansa.” (1. Joh. 4:9) Raamattu ei opeta myöskään, että kaikkien uskontojen seuraajat olisivat Jumalan lapsia. Gal. 3:26 sanoo: ”Sillä te olette kaikki uskon kautta Jumalan lapsia Kristuksessa Jeesuksessa.”



Amazonin kirkolliskokous

Lokakuussa Amazonin sademetsän alueella pidetään Vatikaanin koollekutsuma Amazonin synodi eli kirkolliskokous, johon osallistuu piispoja yhdeksästä Amazonin alueen etelä-amerikkalaisesta kansakunnasta. Katolisen kirkon konservatiivit, kuten kardinaali Raymond Burke on jo varoittanut, että synodissa luonnostellut muutokset kirkon liturgiaan ja oppiin tulisi johtamaan Rooman kirkon luopumukseen ja harhaoppiin. Marxilaisen vapautuksen teologian perulainen asiantuntija Julio Loredo kertoi kesäkuussa life site -sivustolle:

Sen takana on vaiettu tarina, joka ei ole saanut tarpeeksi huomiota läntisessä mediassa. Kardinaali Pedro Barreto, REPAM:in (Pan-Amazonian Ecclesial Network) varapresidentti sanoi hyvin selvästi viimepäivinä, että suunnitelma jonka he aikovat viedä eteenpäin synodissa on eräs jonka parissa he ovat työskennelleet lähes 50 vuotta. Joten synodin takana on kokonainen suunnitelma, kokonainen salahanke, mikä sisältää niin kutsutun alkuperäisväestöllisen vapautuksen teologian esittelyn, jota on kehitelty yli viimeiset 40 tai 50 vuotta. Nyt olisi aika esittää se koko kirkolle. Eurooppalainen media on keskittynyt papilliseen selibaattiin ja mahdolliseen diakoniseen pappivihkimykseen naisille, ja aivan oikeutetusti. Nämä ovat hyvin tärkeitä näkökohtia suunnitelmassa, mutta sen takana on kokonainen tarina. He haluavat muuttaa koko kirkon vapautuksen teologian kaikkein radikaaleimpien versioiden mukaiseksi — niin kutsuttuun nativistiseen ja ekologiseen teologiaan.

Vapautuksen teologia on ”kristillistä marxismia” mitä kannatti mm. Venezuelan edesmennyt diktaattori Hugo Chávez. Chávez oli liberaali katolinen, joka ei uskonut kuolemanjälkeiseen elämään ja jonka mukaan kristittyjen tuli rakentaa Jumalan valtakunta maanpäälle sosialismin keinoin. Hän oli hyvin avoin hänen antisionistisista ja antisemiittisistä näkemyksistään ja kutsui George W. Bushia kerran YK:ssa ”paholaiseksi”. Hänen seuraajansa Nicolás Maduron alla sähkökatkoista ja nälästä kärsivä sorrettu Venezuelan kansa on hyvä esimerkki siitä mihin kaikki yritykset  Jumalan valtakunnan rakentamiseksi maanpäälle ilman Jeesusta Kristusta tulee johtamaan maailman. (ks. Prinssi Charles suutelee Karibian kommunistidiktaattoreiden sormuksia samalla kun Venezuelan kansa näkee nälkää Nicolás Maduron tyrannian alla.) Paavi Franciskus on nyt tämän saman vapautuksen teologian kannattaja mitä myös Nicolás Maduro seuraa. Tästä syystä hän saarnaa yhtenään ”sosiaalisen oikeudenmukaisuuden” puolesta ja parjaa kapitalistista talousjärjestelmää.

Johannes Paavali II muistetaan voimakkaana antikommunistina, jolla uskotaan olleen merkittävä rooli myös Neuvostoliiton romahtamisessa. Hän tuomitsi Latinalaisessa Amerikassa vaikuttaneen vapautuksen teologian vuonna 1984. Kardinaali Ratzinger (myöhempi Paavi Benediktus XVI) esitti siinä keskeistä osaa Uskonopin kongregaation päänä (instituutio tunnettiin aikaisempina vuosisatoina Rooman inkvisitiona, joka oli vastuussa miljoonien ”harhaoppisten” tappamisesta). Vapautuksen teologian yksi merkittävin kannattaja Leonardo Boff on kuvattu nykyisen paavin kanssa samassa valokuvassa vuodelta 1972. Lifesitenews kertoo: ”Tämä tapaus viittaa siihen, että Paavi Franciskuksella ja Leonardo Boffilla on ollut ystävälliset välit jo kauan ennen kuin  Bergoglio tuli paaviksi vuonna 2013. Tosiasiassa, Boff väitti vuonna 2016 – haastattelussa Kölner Stadt-Anzeigrin kanssa –, että Paavi Franciskus on ’yksi meistä. Hän on muuttanut vapautuksen teologian kirkon yhteiseksi omaisuudeksi ja hän on laajentanut sitä.'” Toukokuussa 2015 brittiläinen The Guardian -lehti raportoi paavin kutsuneen vapauksen teologian perustajan Gustavo Gutiérrezin Vatikaaniin. Mutta kyse ei ole pelkästään marxilaisuuden soluttautumisesta kirkon hierarkiaan, vaan myös uuspakanuuden. Kuten Julio Loredo kertoo Life Site -sivuston artikkelissa:

Asian toisena näkökohtana on mainittava, että paavillinen kiertokirje Laudato sì on Synodin opillinen perusta. Tämän kiertokirje on saanut osittain vaikutteita ekologisesta vapautuksen teologiasta tai eko-teologiasta ja osittain perustettu YK:n dokumentteihin, kuten Agenda 21:een ja and biodiversiteetin sopimukseen. Nämä ovat sitovia sopimuksia kaikille kansoille, jotka allekirjoitettiin Maan huippukokoksessa Rio de Janierossa vuonna 1992. Näitä dokumentteja tutkittiin ja ehdotettiin sosialistisen internationaalin taholta, jotka yrittivät tutkia tapoja joilla edistettäisiin jälki-sosialismia tai jälki-kommunismia. Käsitteet kuten ”kestävä kehitys” ja ”negatiivinen kasvu” käynnistettiin näissä dokumenteissa. Joten emme puhu vain kirkosta Amazonissa.

Eräs asia mikä hätkähdyttää minua kiertokirje Laudato Sì:ssa ja Pan-Amazon Synodissa on se laajuus missä Vatikaani on omaksumassa uuspakanallisen agendan mitä Yhdistyneet Kansakunnat ehdottivat konferensseissa kuten vuoden 1992 Rio Summit ja vuoden 2012 Rio+20 Summit. Osallistuin journalistina vuoden 1992 konferenssiin ja opiskelin näitä asioita perinpohjin…

Luulen eurooppalaisten ja yleisesti läntisten ihmisten löytävän sen melko shokeeraavana, että Synodi esittää amazonilaiset heimot uuden ilmestyksen kantajana meidän aikakaudellemme, mikä tulee panemaan uuteen uskoon koko kirkon ja katolisuuden vision.  He kutsuvat Amazonia ”ilmestyksen paikkana,” ”jumalallisen ilmestystiedon lähteeksi” (Instrumentum Laboris, n. 18, 19). He  tarkoittavat tällä uutta intialaista tai nativistista ilmestystietoa 21. vuosisadalle. Se on hyvin huolestuttavaa.

Toinen asia, mikä saattaa järkyttää ihmisiä on tosiasia, että he omaksuvat ”kestävän kehityksen” radikaalin tulkinnan. Se sanoo, että kulutuksen taso tänään on paljon sen ylitse mitä maan kantokyky kestää ruoan ja raaka-aineiden tuottamiseksi. Joten meidän tulee vähentää rajusti kulutuksemme tasoa ottamalla käyttöön paljon karummat ja köyhemmät mallit.  Ja tämä on se missä heimomalli astuu kuvaan; he sanovat että intiaanit voivat opettaa meitä kuinka olla köyhiä ja onnellisia. He ehdottavat buen vivir —”hyvän elämän” oppia (Instrumentum laboris n. 12,13) — mikä ei ole elämää yltäkylläisyydessä mutta köyhyydessä täydellisessä yhteydessä luonnon kanssa. Ja tämä on ”hyvää elämää” mitä he ehdottavat. He ovat teollisuutta vastaan, he eivät ole vain konsumerismia vastaan, mutta kulutusta itseään vastaan. He sanovat, että meidän tulee madaltaa kulutustasoamme, koska Maa ei voi kestää sitä. Tämä on myös hyvin huolestuttavaa, koska se tarkoittaa että he haluavat meidän pääsevän eroon sarjasta etuja mitä teollinen sivilisaatio on tuonut…

Tietenkin kristittyinä meitä kutsutaan elämään nöyrästi ja vaatimattomasti ja pitämään huolta luomakunnan lahjasta, joka on uskottu meidän käyttöömme taivaallisen Isämme taholta. Mutta tulkittuna suoraviivaisella tavalla ja otettuna sen lopulliseen seuraamukseen, tämän tyyppinen ajattelu tarkoittaa, että meidän tulisi luopua monista modernin yhteiskunnan eduista. Ajattele vain luopuvatko ihmiset autoista, sähköstä tai ilmastoinnista!…

Molemmat Alustava Dokumentti ja Instrumentum laboris, kuin myös Synodissa mukana olleiden ihmisten lausunnot, ovat täynnä negatiivista kielenkäyttöä teollistumisesta tai mitä Paavi Franciskus kutsuu ”uuttamiseksi”, so. materiaalien poistaminen maasta; ne ovat täynnä negatiivista kielenkäyttöä vapaata markkinataloutta ja yksityistä omistajuutta vastaan. Mutta heillä ei ole mitään negatiivista sanottavaa Amazonin heimoista, joista jotkin harjoittavat kannibalismia, lapsenmurhaa ja noituutta. Intiaaniheimot esitetään idyllisenä. Todelliset intiaaniheimot ovat hyvin erilaisia.

Paavi Franciskus tarkoittaa juuri tätä, kun hän sanoi äsken: ”Nyt on aika luopua meidän riippuvuudestamme fossiilisiin polttoaineisiin ja liikkua nopeasti ja päättäväisesti kohti puhtaamman energian muotoja ja kestävää kehäekonomiaa. Oppikaamme kuuntelemaan myös alkuperäiskansoja, joiden aikaa vanha viisaus voi opettaa meille kuinka elää paremmassa suhteessa ympäristön kanssa.” Eli kristillisen kirkon tulisi nousta kehittynyttä sivilisaatiota vastaan ja ottaa mallia panteismia ja animismia harjoittavista luonnonkansoista. Prinssi Philip sanoi Washingtonissa vuonna 1990: ”On tullut nyt ilmeiseksi, että niin kutsuttujen pakanauskontojen ekologinen pragmatismi, sellainen kuin Amerikan intiaanien, polynesialaisten ja Australian aborginaalien, oli paljon realistisempaa luonnonsuojelun etiikan ehdoin, kuin paljon intellektuellimpien monoteististen ilmestysuskontojen.” Philip jättää kertomatta, että tällaisissa luontoa palvovissa pakanauskonnoissa harjoitettiin usein ihmisuhreja yrityksissä lepyttää vihaisia luonnonjumalia. Philip vaatii nyt tämän pakanallisen käytännön jatkamista, kun hän toivoo jälleensyntyvänsä tappavaksi virukseksi maailman ”liikaväestön” vähentämiseksi.

Jeanne Smith raportoi 20. elokuuta: ”Niille, jotka haluavat todella ymmärtää mitä on todella meneillään kun lokakuun synodi häämöttää horisontissa, alkuperäisväestöön kuuluvan brasilialaisen papin Justino Sarmento Rezenden sanat ja ’unelmat’  – käyttääkseni hänen ilmaisuaan – ovat kaikkein paljastavimpia. Justinoa on pidetty keskeisenä elementtinä niiden keskuudessa jotka valmistelivat synodin: hän oli jo sen ryhmän jäsen, joka valmisteli alustavan dokumentin (sen panteistisella pohjavireellä) vuonna 2018. Brasilain media on mainostanut häntä ’alkuperäisheimojen neuvonantajaksi Paavi Franciskukselle’ ja hän on toistuvasti pyytänyt kirkkoa ’muuttumaan’ yrityksessä saavuttaa ’alkuperäisheimojen kasvot’ hänen omassa maassaan. Äskeisessä haastattelussaan liberaaliin latinalaisamerikkalaiseen sivustoon Religion Digital, Sarmento laajensi hänen visiotaan katolisesta kirkosta, joka omaksuisi monien erilaisten Amazonin alkuperäisheimojen perinnön, auttaen heitä saamaan takaisin heidän esi-isiensä kulttuurin ja rituaalit.”

Sarmento kutsuu kirkkoon, mikä on ”vuorovaikutuksessa muiden kansojen kanssa, ei-inhimillisten realiteettien, veden maailman, metsän maailman ja merenalaisen maailman kanssa, joka on eksistentiaalinen, ja tämä esiintyy paljon alkuperäisheimojen rituaaleissa ja seremonioissa, jotka osoittavat meille että emme ole yksin maailmassa, vaan vuorovaiktuksessa ylhäällä olevien olentojen kanssa, tähdistön, jotka ovat meidän veljiämme, ukkosten, vedenalaisen maailman ja eliöiden jotka elävät siellä.” Smith tähdentää: ”Yläpuolinen ei ole mitään muuta kuin selvä ja yksinkertainen ilmaisu pakanallisesta panteismista.”

Paavi ja Amazonin metsäpalot

Viimekuussa lännen valtamedioissa lietsottiin ennennäkemätöntä eko-hysteriaa Amazonin metsäpaloista. Presidentit, poliitikot ja julkkikset jakoivat sosiaalisessa mediassa vuosia vanhoja kuvia ja liittyivät yhdessä äänessä kauhistelemaan kuinka ”maailman keuhkot ovat tulessa” ja syyttivät tästä ”Tropiikin Trumpina” tunnetun kansallimielisen ja oikeistolaisen presidentti Jair Bolsonaron politiikkaa. Itseäni tämä Bolsonaroa vastaan suunnattu lokauskampanja Amazonin sademetsistä ei yllättänyt lainkaan. Ennustin tätä jo viimevuotisessa artikkelissani Brasilian Jair Bolsonaro jatkaa Donald Trumpin jalanjäljissä. ”Brasilian Trump” uhkaa globalistien valtaa maailman sademetsien hallinnasta. Myös Paavi Franciskus liittyi samaan kuoroon Emmanuel Macronin, Madonnan ja Leonardo DiCaprion kanssa. Hän toisti yleistä mielikuvaa Amazonista ”planeetan keuhkoina”: ”Yhdessä valtamerien kanssa (Amazon) vaikuttaa ratkaisevasti planeetan eloonjäämiseen. Suurin osa hapesta jota hengitämme tulee sieltä. Tästä syystä sademetsien hakkuu merkitsee ihmiskunnan tappamista”, paavi sanoi viimekuussa italialaisen La Stampa -lehden haastattelussa.

Samassa haastettelussa hän parjasi myös nationalismia sanoen sen muistuttvan häntä natsismin noususta 1930 -luvulla. Hän rinnasti EU- ja maahanmuuttovastaiset oikeistopopulistiset puolueet natseihin ja sanoi kansallisen suvereenisuuden johtavan sotaan. Mutta kuten jokainen asioista perillä oleva saattaa odottaa, pelonlietsonta Amazonin metsäpaloista ei perustu tosiasioihin. Ensinnäkin, Amazon ei ole ”planeetan keuhkot” eikä suurin osa hengittämästämme hapesta tule sieltä, kuten Amazonia 20 vuoden ajan tutkinut amerikkalainen ekologi Daniel Nepstad, kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n äskeisen raportin johtava avustaja, vahvistaa:

Se ei ole maailman keuhkot. Se luultavasti polttaa enemmän happea kuin tuottaa. Jopa ilman massiivista metsäpaloa, populaari käsitys Amazonista suurena happitehtaana koko planeetalle on harhaanjohtava. Jos se jätetään rauhaan, metsät tuottavat valtavan määrän happea fotosynteesin kautta, mutta se kuluttaa suurimman osan siitä itse orgaanisen aineen hajoamisessa.

Suurin osa planeettamme hapesta (50 – 80%) tulee valtamerien levistä ja siten ”maailman keuhkot” eivät sijaitse sademetsissä vaan valtamerissä. Toiseksi, metsäpalot ovat jokavuotinen normaali ilmiö ympäri maailmaa, mukaan lukien Amazonin sademetsissä. NASA:n satelliittien keräämä data paljastaa Amazonin metsäpalojen seuranneen jo 18 vuoden ajan lähes identtistä rytmiä ja pahentuneen aina loppukesästä syksyyn, jolloin maanviljelijät aloittavat maissin ja soijapavun istuttamisen. The New York Times kertoi: ”Suurin osa paloista olivat todennäköisesti maanviljelijöiden käynnistämiä, jotka valmistelivat maan seuraavan vuoden istutuksia varten, mikä on yleinen käytäntö maanviljelyssä, tiedemiehet Marylandin Yliopistosta sanoivat.” Times näyttää viimekuun palojen tapahtuneen samoilla alueilla kuin aikaisempien vuosien palot samassa kuussa ja olleen keskimäärin 35% pahempia kuin edeltävän kahdeksan vuoden aikana (vaikka kartasta itsessään tätä on hyvin vaikea päätellä). Times näyttää myös metsänhakkuun Brasilian sademetsissä olleen tänävuonna selvästi alhaisempaa kuin se oli 1990 -luvulla ja 2000 -luvun ensimmäisellä puoliskolla.

Brasiliassa eivät siis pala sademetsät – jotka muutenkaan eivät pala kovin helposti niiden kosteuden johdosta -, vaan maatalousmaaksi raivatut entiset sademetsät (ks. kaskiviljely). Michael Shellenberger on ollut elinikäinen ympäristönsuojelija, joka voitti Time -aikauslehden vuoden 2008 tittelin ”ympäristön sankareista”. Vihren liikkeen valtavirran mukana hän vastusti alkujaan ydinvoimaa, mutta kuuluu nykyään niin sanottuihin ekopragmatisteihin tai ekomodernisteihin, jotka näkevät ydinvoiman ainoana realistisena ratkaisuna fossiiliseen energiatalouden korvaajaksi. Hän on kritisoinut mm. Yhdysvaltain 29 -vuotiaan edustajainhuoneen jäsenen Alexandria Ocasio-Cortezin luonnostelemaa Green New Dealia, joka jättää ydinvoiman pois ylioptimistisesta suunnitelmastaan luoda Yhdysvaltoihin 100% hiilivapaa ei-fossiilinen energiateollisuus vuoteen 2030 mennessä. Elokuun 26. päivä Shellenberger kritisoi Forbes -lehdessä myös valtamedian pelonlietsontaa Amazonin metsäpaloista artikkelissaan Miksi kaikki mitä he sanovat Amazonista, mukaan lukien että se on ’maailman keuhkot’, on väärin?  

Mutta ”keuhkot” myytti on vain jäävuoren huippu. Pidä mielessä, että CNN julkaisi pitkän kappaleen otsikolla, ”Tulet palavat ennätystahtiin Amazonin sademetsässä” samalla kun johtava ilmastotoimittaja väitti, ”Nykyiset palot ovat ilman ennakkotapausta viimeisen 20 000 vuoden aikana.” Vaikka palojen määrä vuonna 2019 on todellakin 80% korkeampi kuin vuonna 2018, se on vain 7% korkeampi kuin keskimäärin yli kymmenen vuotta sitten, Nepstad sanoi… Ja vaikka palot Brasiliassa ovat lisääntyneet, ei ole todisteita siitä, että metsäpalot olisivat. ”Mikä satuttaa minua kaikkein eniten on ajatus miljoonista Notre-Dameista, maanpäällisen biodiversiteetin korkeista katedraaleista palamassa maantasalle,” brasilialainen journalisti kirjoitti New York Timesille.

Mutta Amazonin korkeat katedraalit eivät tätä tee. ”Näin valokuvan jonka Macron ja Di Caprio tviittasi,” sanoi Nepstad, ”mutta et näe metsän palavan tällä tavoin Amazonissa.” Amazonin metsäpalot ovat puustoston kätkemiä ja lisääntyy vain kuivien vuosien aikana. ”Me emme tiedä onko tänävuonna yhtään enempää metsäpaloja kuin edellisvuosina, mikä kertoo minulle ettei niitä todennäköisesrti ole,” Nepstad sanoi. ”Olen tutkinut näitä paloja jo 25 vuoden ajan ja meidän [maantasolla oleva] verkostomme on jäljttämässä tätä.” Mikä lisääntyi 7% vuonna 2019 ovat pääasiassa kuivan puuston palot, jotka on leikattu karjan laiduntamista varten strategiana hankkia maan omistajuus. Vastoin maalattua kuvaa katoamisen kynnyksellä olevasta Amazonista, täydet 80% seisoo yhä pystyssä. Puolet Amazonista on suojeltu hakkuulta liittovaltion lain alla… Metsän hakkuu putosi mahtavat 70% vuodesta 2004 vuoteen 2012. Se on noussut vaatimattomasti siitä lähtien, mutta on yhä neljänneksen pienempi sen vuoden 2004 huipusta. Vain 3% Amazonista on sopivaa soijaviljelylle.



Tiheän kasvillisuuden täyttämä valtaosin yhä tutkimaton Amazonin sademetsä on itseasiassa hyvin kiehtova paikka maanpäällä. Ei vain sen tähden, että se tullut globalistien ja nationalistien välisen valtataistelun näyttämöksi. Siellä asuvat alkuperäiskansat kuin myös sademetsän läntiset tutkijat, kuten brittiläinen tutkimusmatkailija Percy Fawcett, ovat väittäneet nähneensä sen korkeiden puiden kätkössä yhä eläviä dinosauruksia tai löytäneet alueelta tuoreita dinosauruksen jälkiä. Fawcett raportoi näistä tutkimusretkueensa löydöistä 1900 -luvun alussa hieman ennen hänen katoamistaan Amazonin sademetsään. Facettin ystävä Sir Arthur Conan kirjoitti näiden raporttien pohjalta fiktiivisen scifi-romaaninsa The Lost World (1912). Tämä kirja käynnisti Hollywoodin kiinnostuksen dinosaurusaiheisia tieteiselokuvia kohtaan, joista tunnetuimpia ovat tietysti Steven Spielbergin Jurassic Park -filmit. Amazon ei ole ainoa paikka missä useat ihmiset ovat väittäneet nähneensä yhä eläviä dinoja. Esimerkiksi tällä sivustolla löydät lukuisia esimerkkejä näistä havainnoista Pohjois-Amerikassa. Darvinistisen maailmankuvan valossa jo pelkkä ajatus elävistä dinoista kuulostaa tietysti täysin naurettavalta, mutta Raamattu opettaa dinosaurusten kävelleen maanpäällä vain reilu 4000 vuotta sitten.

Monet raamatulliset ja historialliset todisteet viittaavat siihen, että Nooa olisi ottanut arkkiinsa myös dinosauruksen munia ja siten nämä mahtavat liskoeläimet eivät hävinneet täysin maanpäältä vielä vedenpaisumuksen jälkeenkään. Amerikan sisällissodan aikana ammutusta lentoliskosta löytyy jopa seepiavalokuva nimeltä Ptp, jonka kaksi tiedemiestä totesivat aidoksi tammikuussa 2017. Monien silminnäköiden mukaan nämä olennot pyydystävät vain yöaikaan (niitä on kuvailtu joskus ”haudanryöstäjiksi”, jotka syövät kompostoitua ihmislihaa) ja ovat bioluminesoivia eli ne loistavat yötaivaalla. Tämä olisi yhdenmukainen lohikäärmeistä annettujen historiallisten silminnäkijäkuvausten kanssa ja selittäisi myös sen miksi elävistä lentoliskoista tehdään niin harvoja havaintoja. Jos Amazonin sademetsissä asuu siis eläviä dinoja, niin ehkä niiden hakkuu kannattaa jättää todellakin rauhaan – ei niinkään ”planeetan keuhkojen” pelastamiseksi, mutta Jurassic Parkissa kuvatun kauhuskenaarion välttämiseksi. Olisihan se ehkä jännittävä kokemus päästä todelliseen Jurassic puistoon, mutta jättäisin T-Rexin mieluummin luonnonvaraiseksi (ks. Puhuuko Raamattu ja kirjoitettu historia hirmuliskoista? Voisiko dinosaurukset olla yhä elossa planeettamme tutkimattomilla seuduilla?).

Johtopäätös

Ilmestyskirja sanoo toisesta pedosta eli väärästä profeetasta seuraavaa: ”Ja minä näin toisen pedon nousevan maasta, ja sillä oli kaksi sarvea niinkuin karitsan sarvet, ja se puhui niinkuin lohikäärme. Ja se käyttää kaikkea ensimmäisen pedon valtaa sen nähden ja saattaa maan ja siinä asuvaiset kumartamaan ensimmäistä petoa, sitä, jonka kuolinhaava parani.” (Ilm. 13:11-12) Lohikäärme ei nyt viittaa tässä yhteydessä lentoliskoon, vaan Saatanaan itseensä (Ilm. 12:9), joka antaa ensimmäiselle pedolle (Antikristukselle) ”voimansa ja valtaistuimensa ja suuren vallan.” (Ilm. 13:2) Koko maa tulee palvomaan petoa ja kumartamaan ”lohikäärmettä, koska se oli antanut sellaisen vallan pedolle” (j. 4). Väärä profeetta tulee siis puhumaan samalla tavoin kuin peto itse, mutta näyttämään kaksisarviselta karisalta. Tämä viittaa tämän henkilön lempeään ulkomuotoon ja olemukseen (Franciskus näyttää hyvin lempeältä isoisältä toisin kuin edeltäjänsä Benediktus, jonka ulkoinen olemus muistuttaa enemmän Saatanaa). Se viittaa myös hänen asemaansa kristillisen seurakunnan ylipappina, koska seitsensarvinen karitsa on Johanneksen näyssä seitsemää seurakuntaa hallitsevan Jeesuksen Kristuksen, ylimmäisen papin, symboli (Ilm. 5:6). Karitsan kaksi sarvea voi viitata tämän henkilön maalliseen ja uskonnolliseen auktoriteettiin.

Paavi Franciskus puhuu käytännössä täysin samalla tavoin kuin Prinssi Charles. Molemmat ovat omaksuneet Äiti Maan suojelun, ilmastonmuutoksen vastaisen pelonlietsonnan, anti-kapitalismin, anti-konsumerismin, avointen rajojen globalismin ja uskontojen välisen sillanrakentamisen ensisijaiseksi poliittiseksi agendakseen. Franciskus ei voisi olla täydellisempi liittolainen Charlesin maailmanvalloituspyrkimyksille. Johannes näki kuinka pedon ”valtaan annettiin kaikki sukukunnat ja kansat ja kielet ja kansanheimot.” Juuri tähän Charles ja Franciskus pyrkii. Kuten Juan Antonio Montes kirjoittaa:

”Maineikas professori [Luiz Carlos Molion] päätteli, että se on hyvin huolestuttavaa, kun paavi kutsuu kiertokirjeessään maailmanhallitukseen päästöjen kontrolloimiseksi [Franciskus siteeraa Laudato si kiertokirjeessään mm. edeltäjänsä Benediktuksen vaatimusta ”todellisen poliittisen maailmanauktoriteetin” perustamiseksi vastauksena pahentuviin globaaleihin kriiseihin]. Tämä julistusten ja oikeudellisten määräysten kokonaisuus kaivostoimintaa vastaan, ’ympäristölakien’ moninkertaistamista ja alkuperäiskansojen köyhyyden romantisointi johtaa meidät päättelemään, että he tukevat ihanteellista ilmastoa julkiselle mielipiteelle vihreään puettujen kommunismin ideoiden hyväksymiseksi. He ovat muuttamassa vanhan sananparren, ’Proletaarit kautta maailman, yhdistykää,’ muotoon ’Intiaanit, eläimet ja puut kautta maailman, yhdistykää.’ Yhdistykää, ketä vastaan? Eilen se oli porvaristoa; tänään se on ihmiskuntaa vastaan, joka tavoittelee edistystä. Mitä he haluavat määrätä? Eilen se oli valtionsosialismi. Tänään se on valtion loppu ja köyhän, egelitaarisen elämäntavan määrääminen entiseen kapitalistiseen yhteiskuntaan. Lyhyesti, se on kommunismin voitto vihreässä asussa.”

 


 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: