Olin viimeistelemässä uutta puolituntista videotani nimeltä Bidenin sota Amerikkaa vastaan. Jakautuneiden valtojen presidentti, kun sain tiedon Facebook -ystävältäni, että Englannin historian pisimpään vallassa ollut hallitsija Elisabet II on nyt menehtynyt. Julkaisen huomenna vajaan parin minuutin mittaisen trailerin tuosta uudesta Biden-videostani ja sunnuntaihin mennessä pyrin julkaisemaan tuon pidemmän videon. Totta puhuen Elisabetin siirtyminen rajan toiselle puolen tuli pienenä yllätyksenä itsellenikin. Ei siksi, etteikö hänellä ollut jo ikää vaan koska hänen terveytensä vaikutti olevan suhteellisen hyvä vielä muutama kuukausi aiemmin (Elisabetin oma äiti eli 101 -vuotiaaksi). Profeetalliselta kannalta odotin kyllä jotain merkittävää tapahtumaa tälle vuodelle, joka oli Elisabetin 70. vuosi valtaistuimella ja Raamatusta voimme löytää että Jumalan profeetallisessa aikataulussa monet merkittävät tapahtumat noudattavat “seitsemien lakia” ja esiintyvät seitsemän vuoden, 49 vuoden tai 70 vuoden väliajoin.
Jos olet blogini pidempiaikainen lukija, tiedät että ennustin tälle vuodelle jotain merkittävää murrosta, joka koskisi Englannin kuningashuonetta ja sen monarkiaa. Esimerkiksi joulukuussa 2019 kirjoitin näin: “Vuonna 2022 hänen äitinsä juhlisi (jos yhä elossa) 70. vuottaan valtaistuimella ja vuonna 2023 hänen kruunauksestaan tulisi täyteen 70 vuotta. Raamatun profeetallisella aikajanalla moni tapahtuma seuraa toinen toistaan usein 70 vuoden sykleissä. Tästä syystä seuraavat 2 – 3 vuotta ovat hyvin mielenkiintoista aikaa.” Elisabet nousi valtaistuimelle 6. helmikuuta 1952, joten hänen hallintakautensa kesti lähes päivälleen 70 vuotta ja 7 kuukautta. Pari päivää sitten eräs blogini pidempiaikainen seuraaja lähetti minulle videon Julie Green -nimiseltä naiselta. Hän on yksi lukuisista kristityistä, joka profetoi Trumpin paluuta toiselle presidenttikaudellensa.
Olen paria videota tältä naiselta katsonut, todennut profetoiden olevan mielenkiintoisia, ottamatta silti sen enempää kantaa niihin. En ole seurannut tämän naisen profetioita sen aktiivisemmin, että voisin sanoa ovatko hänen profetiansa tulleet aiemmin toteen tai onko hän ennustanut jotain sellaista mikä ei olisi tullut toteen (tällaisilla ennustuksilla tarkoitin ennustuksia missä väitetään jotain nimeltä mainittua tapahtuvan sinä ja tuona ajankohtana ilman, että mitään kuitenkaan tapahtuisi). Kirjoitusten ulkopuolisten profetioiden suhteen pyrin seuraamaan yleensä Paavalin periaatetta: “Profetoimista älkää halveksuko, mutta koetelkaa kaikki, pitäkää se, mikä hyvää on” (1. Tess. 5:20-21). Tässä blogini seuraajan lähettämässä Julie Greenin videossa, jonka hän julkaisi pari päivää sitten, hän ennusti että Elisabet II tulisi kuolemaan ja että Charles olisi hänen äitinsä kuoleman takana vaikka se pidettäisiin julkisuudelta pimennossa. Kun katsoin tuon videon, suhtauduin tähän profetiaan melkoisen skeptisesti. Mutta nyt kun Elisabet II kuolee vain pari päivää myöhemmin Greenin profetiasta, suhtaudun siihen paljon vakavammin. Lainaan Greenin profetiaa alla:
Prinssi Charles, Herra ilmoitti minulle juuri tänään tämän asian Big Benistä kuinka se on tulossa alas ja se on merkki prinssi Charlesile että hän samoin on tulossa alas, koska hän on osa globalististeja ja hän haluaa tuon kruunun, hän haluaa tuon vallan, elitistit haluavat hänen saavan sen vallan ja hän haluaa sen. Hän on kyllästynyt odottamaan, he ovat väsyneitä odottamaan, koska saadaakseen heidän yhden maailmanhallituksensa, he tarvitsevat kaikki linjaan. Kuningatar ei ole linjassa elitistien suunnitelmien kanssa sillä tavoin kuin hän on. Kuningatar ei ole myötäilijä samalla tavoin kuin hänen poikansa. Herra näytti minulle, että hän tulisi murhaamaan äitinsä, koska hän yrittää saada tuon kruunun nopeammin.
Greenin vieras toteaa hieman myöhemmin, “Pidin profetiaa mielenkiintoisena, koska pohjimmiltaan profetiassasi sanotaan, että kuningatar kuolee ja että Charles tulisi olemaan osallisena hänen murhaansa… On todella uskomatonta, että tiedämme tapahtumat etukäteen koska Jumala ilmoittaa ne meille ennen varsinaisia uutisia.” Jos Charles oli todella äitinsä kuoleman takana, niin se ei yllättäisi minua pätkääkään. Olen kirjoittanut blogisssani jo vuosia siitä kuinka Charles oli todellisuudessa vaimonsa auto-onnettomuudeksi lavastetun kuoleman takana. Diana kertoi useille ystävillensä, että hän pelkäsi henkensä puolesta ja tiesi aviomiehensä suunnittelevan hänelle lavastettua auto-onnettomuutta. Myöskään se, että kruununperijä päättää hankkiutua monarkista eroon kruununperimyksen jouduttamiseksi, ei olisi lainkaan poikkeuksellista edes Britannian kuningashuoneen lähihistoriaa ajatellen. Nykyään se on myönnetty aina Britannian valtalehdistöä myöten, että natsien kanssa vehkeillyt Edvard VIII, Elisabet II:n setä, käski Yrjö V:n lääkäriä murhaamaan isänsä ennen tämän luonnollista kuolemaa. The Guardian raportoi maaliskuussa 2017:
Professori Bryant ei ole tutkinut riittävästi kuningas George V:n kuoleman vivahteita (Kirjeet, 20. maaliskuuta). On harhaanjohtavaa väittää, että kuninkaallinen perhe ei tuolloin tiennyt hänen kuolemansa luonteesta. Asia mikä todella tapahtui, on se että kuningatar Mary ja hänen poikansa, pian valtaan astuva Edward VIII, sanoivat nimenomaisesti kuninkaan lääkärille Lord Dawsonille, etteivät he halunneet pidentää kuningas Georgen elämää tarpeettomasti, jos hänen tilansa olisi kohtalokas. Ei ollut nimenomaista käskyä tappaa, mutta Dawsonille vihjattiin, että hän ”tekisi oikean asian” ja hän ymmärsi vihjeen selvästi. Hän itse asiassa soitti vaimolleen tuntia ennen Georgen tappamista saadakseen tämän käskemään Timesia pidättelemään etusivun virallista ilmoitusta kuninkaan poislähdöstä. Se oli ennalta harkittua.
Nykyajan lukijoiden on vaikea ymmärtää näitä olosuhteita. Ehkä analoginen tilanne Lordi Dawsonin kanssa on se klassinen aristokraattinen klise, jossa hänet jätetään yksin kirjastoon viskilasin ja helmikahvaisen revolverin kanssa. On hyvin vaikea uskoa, että kukaan murhaisi hallitsevan monarkin ilman tämän monarkin seuraajan suostumusta. Tuo seuraaja Edward VIII vihasi isäänsä – ja tunne oli molemminpuolinen. Tämä oli aikakausi, jolloin maanpetoksesta rangaistiin vielä teloituksella. Keinot, motiivi, mahdollisuus – edellytykset olivat olemassa. Dawsonin muistiinpanot ovat allekirjoitettu tunnustus, joka panee sinetin koko asialle. Eutanasiaa ei ole laissa vielä tänäkään päivänä, ja se, mitä Dawson teki, oli kiistatta murha.
Palaan vielä hetkeksi Julie Greenin profetioihin. Sama nainen antoi Charlesista toisenkin profetian aiemmin tänävuonna. Siinä Green ennusti seuraavaa:
Lisää paljastuksia koskien kuninkaallista perhettä. Jakautuminen, kyllä on jokin sivutotuus siinä, mutta heidän keskellään on valehtelijoita. Linja on piirretty ja totuus on paljastettu. Heidän keskuudessaan on petturi ja Charles on hänen nimensä. Charles, suuri kaatuminen on kohtaamassa sinua, skandaali. Kyllä, olet suorittanut rikoksia tätä maailmaa, omaa maatasi ja omaa perhettäsi vastaan. He ovat saaneet tarpeekseen.
Julie Greenin profetiat näyttävät identifioivan Charlesin oikein avainpeluriksi globalistieliitin uuden maailmanjärjestyksen hankkeissa. Ne puhuvat myös Charlesin rikoksista maailmaa, omaa maataan ja perhettään kohtaan, joista itse olen kirjoittanut ja tarjonnut todisteita jo vuosia. Mutta rehellisyyden nimissä on sanottava, ettei Green nimeä niissä Charlesia Raamatun Antikristukseksi. Sen sijaan hän näyttää uskovan, että Barack Obama olisi tuo henkilö. Tuossa parin päivän takaisessa videossaan missä hän ennusti oikein kuningattaren kuoleman, hän myös toteaa: “Barack Obama ja Michelle aikovat suojella häntä [Bidenia] kaikesta huolimatta, ja meidän on ymmärrettävä tämä koska hän [Obama] on Antikristus – tarkoitan, että niin minusta on tuntunut monta vuotta, että Jumala laittoi tämän henkeeni, kun näin hänen kävelevän näyttämöllä hyväksymässä hänen presidentin virkavalansa. Tuohon aikaan en oikeastaan tiennyt kuka hän oli ennen. En pitänyt hänestä, en pitänyt siitä mitä hän sanoi, koska pystyin kertomaan, että hän oli valehtelija.”
Green käyttää tässä kohdin ilmaisua “the Antichrist” tarkoittaen, että hän uskoo Obaman olevan se lopullinen antikristus eikä vain yksi monista. Green tuntuu esittävän tämän asian paremminkin omana subjektiivisena tuntemuksenaan ja mielipiteenään kuin ehdottomana “näin sanoo, Herra” -profetiana. Tehtäväni ei ole arvostella sitä onko jonkin kristityn saama profeetallinen ilmoitus aito vai ei jos se ei sovi minun eskatologisten tulkintojen raameihin. Profetoimisen armolahja on oma virkansa seurakunnassa siinä missä opettajan virka ja molempien armolahja on vajavaista ja altista inhimillisille erheille. Vaikka jokainen profetia tulisi koetella aina Jumalan Sanan valossa, on muistettava että myös Jumala Sanaa voidaan tulkita usein väärin. Tästä syystä, Raamattu sanoo, “Sillä tietomme on vajavaista, ja profetoimisemme on vajavaista” (1 Kor. 13:9) ja “monessa kohden me kaikki hairahdumme. Jos joku ei hairahdu puheessa, niin hän on täydellinen mies ja kykenee hillitsemään myös koko ruumiinsa.” (Jaak. 3:2).
Toivoisin voivani sanoa elävän niin lähellä Herraa, että saisin Häneltä henkeeni henkilökohtaisia sanomia kuten Julie Green väittää saavan. En ole saanut koskaan mitään henkilökohtaisia ilmoituksia Pyhältä Hengeltä, jotka olisivat vakuuttaneet minulle että prinssi Charles – tai nyt kai kuningas Charles – olisi tuo lopullinen Antikristus. Itseasiassa neuvoisin kiertämään kaukaa jokaisen opettajan, joka väittää jotain tällaista oli heidän Antikristus-kandidaattinsa sitten kuka tahansa. Olen saanut kyllä muiden kristittyjen lähettämiä vahvistavia ja rohkaisevia sanomia Pyhältä Hengeltä (ainakin sanomien mukaan Häneltä) siitä, että olen tunnistanut oikean henkilön Laittomuuden ja synnin ihmiseksi.
Lähtökohtani Antikristuksen identifiointiin ei ole ollut koskaan missään subjektiivisissa “mutu -tuntemuksissa” – “näin olen tuntenut”, “Pyhä Henki on ilmoittanut”, “tunnen hengessäni”, tai muuta vastaavaa. Lähtökohtani on perustunut aina hyvin syvälliseen ja systemaattiseen profetian tutkimukseen, jossa olen ottanut huomioon eri aikakausien kristittyjen opetukset ja pyrkinyt harmonisoimaan toistensa kanssa riitelevät eskatologiset koulukunnat keskenään. Kaikenlainen muu lähtökohta on minusta pelkkää ylimielisyyttä, koska se sivuuttaa täysin eskatologian tutkimuksen pitkän perinteen ja kuvittelee että jokin sekunnin kestävä ahaa -elämys tekisi tyhjäksi historian etevimpien sananopettajien Raamatun selitysoppaat, joiden eteen he tekivät töitä koko elämänsä. Perinteiden ei tulisi rajoittaa koskaan sitä mitä uutta Pyhä Henki haluaa paljastaa Sanastaan tälle sukupolvelle, mutta emme saisi unohtaa myöskään, että Pyhä Henki on opastanut seurakuntaa kautta seurakunnan historian.
Kuka tahansa voi nimittäin sanoa, että “Pyhä Henki on ilmoittanut minulle, että Jeesus oli nainen”. Mutta tarvitaan vain pinnallista Raamatun ymmärrystä tietääksemme, ettei evankeliumeista löydy naispuolista Jeesusta. Samoin kuka tahansa voi väittää, että “Pyhä Henki on ilmoittanut, että Barack Obama on Antikristus.” Mutta pinnallisenkin profetian tutkimuksen valossa tiedämme, että tämän henkilön tulisi nousta entisen Rooman valtakunnan alueelta ja kantaa prinssin tai kuninkaan titteliä (Daniel 7:24, 9:27, 8:23, 11:21, 36). Vaikka eri kristittyjen profetian tulkinnoissa saattaa olla usein hyvinkin paljon eroa ja eskatologiasta on hyvin vaikea löytää kenenkään kanssa täyttä yksimielisyyttä, niin on myös “universaaleja totuuksia”, joista useimmat kristityt ovat olleet yksimielisiä aina seurakunnan alkuajoista lähtien aivan kuin he ovat yksimielisiä siitä, ettei Jeesus ollut nainen.
Onko Antikristus prinssi vai kuningas?
Täytyy sanoa, että sain julkaistua sekä 354 -sivuisen suomalaisen kirjani sekä samasta aiheesta kertovan 424 -sivuisen englanninkielisen kirjani juuri oikealla ajalla, koska molempien kirjojen nimi olisi ollut hieman huono valinta aikana, jolloin Charles on jo kuningas kruununprinssin sijasta. Kirjani suomenkielinen nimi – Joka ei ollut saapa kuninkaan arvoa – voi olla myös hieman harhaanjohtava, koska joku voisi päätellä siitä, ettei Charlesin olisi pitänyt periä koskaan äitinsä valtaistuinta. Näin en ole kuitenkaan koskaan itse väittänyt. Seuraava katkelma tulee suomenkielisen kirjani sivuilta 86-89:
Daniel 11:21, kertoo hänestä seuraavaa:
Ja hänen sijaansa nousee kelvoton, joka ei ollut saapa kuninkaan arvoa. Hän tulee keskellä rauhaa ja anastaa juonilla kuninkuuden.
Tämä jae on yksi tärkeimpiä Antikristus-profetioita koko Raamatussa, vaikka tulen käsittelemään niitä hyvin laajasti tässä kirjassa. Tästä syystä tätä jaetta on tarkasteltava yksityiskohdilla sen alkukielisessä sekä englanninkielisessä käännöksessä. Jakeen alku, ”Ja hänen sijaansa nousee” viittaa perinnölliseen monarkiaan, sillä näyn esitäyttymyksellisessä kontekstissa se puhuu syyrialaismakedonialaisen Seleukidi valtakunnan hallitsijoita, joista viimeisenä nousi Antiokhos Epifanes, sadistinen tyranni, joka vainosi juutalaista kansaa toisella vuosisadalla eKr. ja häpäisi heidän temppelinsä Jerusalemissa…
”Kelvoton, joka ei ollut saapa kuninkaan arvoa.” Tämä antaisi ymmärtää, että Antikristus ei ole joko oikeutettu saamaan kuninkaan arvoa tai sitten häntä ei haluta kuninkaaksi. Suomalaisen kirkkoraamatun vuoden 1992 käännös puhuisi ensimmäisen puolesta, ”Ja hänen sijaansa on nouseva halveksittu mies, jolle kuninkuus ei kuulu. Hän tulee odottamatta ja ottaa kavalasti haltuunsa kuninkuuden.” Englanninkielinen King James käännös taas puhuu jälkimmäisen puolesta, “And in his estate shall stand up a vile person, to whom they shall not give the honour of the kingdom: but he shall come in peaceably, and obtain the kingdom by flatteries.” Eli “häpeällinen henkilö, jolle he eivät anna kuningaskunnan kunniaa.” Tämä viittaa siihen kansaan, josta Antikristus nousee valtakuntansa kuninkaaksi. ”Kuningaskunnan kunnia” tarkoittaa tietenkin kuninkuutta itsessään, maan korkeinta valta asemaa ja auktoriteettia.
Tämän henkilön luonnehdinta ”häpeällisenä” antaa ymmärtää, että hänen epäsuosionsa syynä olisi skandaalit, mitkä ovat riepotelleet tätä kruununperillistä. Vuoden 1992 suomalainen käännös on tässä kuitenkin tarkin, koska sanan heprealainen muoto on bazah , בָּזָּה , mikä tarkoittaa kirjaimellisesti halveksittua henkilöä. Eli jos lähestymme Raamatun profetioita kaikkein kirjaimellisimmin, niin meidän tulisi odottaa Antikristuksen olevan omassa maassaan halveksittu kruununperillinen, jota hänen oma kansansa ei halua heidän kuninkaakseen. ”Hän tulee keskellä rauhaa ja anastaa juonilla kuninkuuden.” Keskellä rauhaa, jonka Kuningas Jaakko kääntää, ”rauhanomaisesti” on hepreaksi shalvah, שַׁלְוָּה joka voidaan kääntää, omahyväisyydellä ”, hiljaisuudessa ” tai ”rauhan ajalla”. Sana juonille on taas chalaqlaqqoth , חֲלַׁקְלַׁקָּה joka tarkoittaa tekopyhyyttä, vehkeilyä tai lipevyyttä. Jälkimmäisen huomioiden, paras käännös olisi ehkä, ”Hän tulee hiljaisuudessa ja anastaa kuninkuuden vehkeilyllään.”
Eli vaikka kansa ei halua häntä kuninkaakseen, hän onnistuu saamaan kuninkuuden vehkeilemällä kaikessa hiljaisuudessa kulissien takana. Mieti kuinka tarkasti tämä sopii Prinssi Charlesiin, joka on Britannian historian yksi halveksituimpia kruununperillisiä, mutta joka on vehkeillyt kulissien takana päästäkseen eroon hänen vallanperimyksensä vihollisista mukaan lukien omasta vaimostaan ja käyttänyt sittemmin häikäilemättömiä pr-guruja kuten Mark Bollandia oman julkisuuskuvansa maineenpalauttamiseksi Dianan kuoleman jälkeen .
Daniel 11:21 – josta sekä kirjani suomenkielinen että englanninkielinen otsikko on johdettu – ei siis ennusta sitä, etteikö Antikristus tulisi saamaan koskaan kuninkuuden majesteettia vaan, että hänen oma kansansa ei halua luovuttaa hänelle kuninkuuden kunniaa, mutta joka siitä huolimatta onnistuu saamaan kruunun päähänsä juonillaan ja vehkeilyllään. Profetian myöhempi osuus jakeessa 36 luonnehtii tätä henkilöä nimenomaisesti kuninkaaksi eikä prinssiksi. Samoin Daniel 8:23 ennustaa Antikristuksesta: “Ja heidän valtansa lopulla, kun luopiot ovat täyttäneet syntiensä mitan, nousee kuningas, kasvoilta röyhkeä ja juonissa taitava.” Pari profetiaa tosin luonnehtii häntä myös prinssiksi. Hesekiel 21:25 kutsuu häntä “Israelin ruhtinaaksi (prinssiksi)” ja Daniel 9:27 taas luonnehtii häntä roomalaisten prinssiksi (ei suoranaisesti, mutta tämä voidaan päätellä profetian asiayhteydestä). Kuten kerroin jo kirjassani, Englannin kruununperillisen titteli Walesin Prinssi merkitsee juuri roomalaisten prinssiä sen etymologisessa merkityksessään, sanojen alkuperää tutkivassa tieteessä.
Joten raamatullinen vastaus kysymykseen siitä onko Antikristus prinssi vai kuningas, on että “kumpaakin”. Olen aiemmin tosin ajatellut ja teorisoinut, että Charles astuisi kuninkaaksi vasta varsinaisella seitsenvuotisessa vihan ja ahdistuksen ajalla. Tämän ajatuksen perustin lähinnä siihen, että kun Antikristus solmii seitsenvuotisen liiton Israelin kanssa Daniel 9:27:n mukaisesti, hän olisi tuossa vaiheessa yhä prinssi eikä kuningas, koska häntä luonnehditaan jakeessa “roomalaisten prinssiksi” (eli Walesin Prinssiksi, titteli jonka hän menettää kun hänestä tulee kuningas). Toisaalta, Daniel 11:21 antaisi ymmärtää, että tämä henkilö nousee isiensä valtaistuimelle (osoitin kirjassani myös kuinka Daniel 11:10-5 ennusti Brittiläisen imperiumin nousun ja tuhon ja Charlesin “isien” George VI:n ja George V:n valtakauden) aikana, joka edeltää sitä kun monet liittoutuvat hänen kanssaan (jae 23), mikä näyttäisi viittaavan hänen seitsenvuotiseen liittoonsa Israelin kansan kanssa. Ja toisaalta – kuten jo kerroin englanninkielisessä kirjassanikin – Charles teki ensimmäisen valtionvierailunsa Israeliin tammikuussa 2020, kun hän oli yhä prinssi. Juuri tuon matkan aikana hän lupasi tulla rauhantekijäksi Lähi-Idässä, kuten esim. The Times of Israel uutisoi otsikossaan. Timesin uutinen kertoi:
Haastattelussaan Charles ilmaisi myös toiveensa rauhaan Israelin ja palestiinalaisten välille. ”Olen viettänyt suurimman osan elämästäni yrittämällä tuoda ihmiset yhteen,” hän sanoi. Kysymykseen siitä pitääkö hän itseään rauhantekijänä, hän vastasi: ”Minä yritän. Olisin mieluummin rauhantekijä. Mielestäni kaikkein tärkein asia [alueella] on oikeudenmukainen ja kestävä rauha,” hänen lainattiin sanoneen. Kyllä, minä rukoilen. Rukoilen hyvin hartaasti kaiken aikaa.” The Times sanoi hänen päättäneen haastattelun arabian sanalla ”inshallah” (Jumalan tahdosta).
Lisäksi, kuten Tim Cohen dokumentoi jo yli 20 vuoden takaisessa kirjassaan, Charlesin kulissien takainen avainrooli Lähi-Idän rauhanprosessi käynnistyi jo vuonna 1987 hänen ensimmäisen Persianlahdenmaiden vierailunsa jälkeen. Walesin Prinssi, roomalaisten prinssi, on siis ollut vehkeilemässä Daniel 9:27:n ennustamaa rauhansopimusta jo 35 vuoden ajan. Tarvitseeko hänen olla tällöin prinssi juuri sinä aikana, kun tuo liitto pannaan voimaan? Tim Cohen on opettanut ainakin aiemmin, ettei Charlesista tulisi koskaan kuningasta. Itse olen kiistänyt tämän väitteen mm. em. raamatunkohtien valossa. Cohenin ajatusten takana on ollut etupäässä se, että kuninkaana Charles menettää myös tittelinsä Charles, Prince of Wales, joka laskee 666 sekä englanniksi että hepreaksi käyttämällä raamatullista kreikkalaisheprealaista gematriaa, johon Ilmestyskirja 13:16-18 viittaa sen alkuperäisessä kontekstissaan. Samoin hänen raamatullista petosymboliikkaa täynnä oleva vaakunansa muuttuisi kuninkaana ollessaan.
Mutta tarvitseeko Charles välttämättä tätä lukua tai vaakunasymboliikkaa enää vihan ajalla jos hän täytti nämä Antikristus-kriteerit jo hänen prinssi-kautenaan? Sama kysymys voitaisiin esittää myös tällä tavoin: onko Ilmestyskirjan 13. luvun kehotus tunnistaa peto hänen nimensä lukuarvosta tarkoitettu vihan ajalla eläville kristityille vai seurakunnan ajan kristityille, että voisimme tunnistaa tämän henkilön etukäteen ja varoittaa hänestä maailmaa ennen aikojaan? Eikö tämä ole juuri profetioiden tarkoitus: saada tietoa asioista jotka eivät ole vielä toteutuneet, jotta voisimme varoittaa niistä maailmaa ennen niiden toteutumista. Vihan ajalla elävät kristityt tietävät jo kuka on Antikristus. Ei heillä ole tarvetta enää spekuloida sillä ja etsiä numerologisia merkityksiä maailmanjohtajien nimistä. Tuolloin maailmaa hallitsee rautaisella otteellaan vain yksi johtaja ylitse muiden, jonka jokainen hengellisesti valveutunut kristitty tietää olevan Antikristus.
Toisaalta tulevien päivien ja kuukausien kehitys on yhä usvan peitossa eikä ole täysin varmaa, että Charles perisi lopulta äitinsä valtaistuimen. Entä jos epäsuositun kruununperillisen vallanperimys johtaakin perustuslailliseen kriisiin? Mitä jos kansa vaatii järjestämään kansanäänestyksen Elisabet II:n seuraajasta? Entä jos William astuukin kuninkaaksi isänsä sijasta? Kaappaako Charles silloin “kuninkuuden kunnian” juonillansa ja vehkeilyllään, kuten hän näytti jo nyt tehneen jos hän oli todella äitinsä kuoleman takana kuten Julie Greenin profetiassa annettiin ymmärtää. Kuinka monta perheenjäsentä hän aikoo päästää vielä päiviltään hänen pohjattomassa vallanhimossaan? Mikä on tuo suuri skandaali, joka tulisi ravisuttamaan Charlesia lähiaikoina kuten Julie Green profetoi?
Voit tilata suomenkielisen kirjani Joka ei ollut saapa kuninkaan arvoa – Antikristus paljastettu? täältä:
https://www.suomalainen.com/products/joka-ei-ollut-saapa-kuninkaan-arvoa
Tai tänävuonna julkaisemani englanninkielisen kirjan To whom the Majesty of Kingship has not been Conferred – The Antichrist revealed? (jokainen luku kirjoitettu uusiksi) täältä:
https://www.suomalainen.com/products/to-whom-the-majesty-of-kingship-has-not-been-conferred
Or if you read this from abroad, you can order my book To whom the Majesty of Kingship has not been Conferred – The Antichrist revealed? from Amazon.com here:
Author & blogger Samuel Tuominen’s archives 
Leave a reply to Jukka Hupli Cancel reply