Charles III:n aikakausi: Mikä hetki yöstä lopun ajan aikataulussa?

Nekin, jotka eivät yhdy eskatologisiin tulkintoihini Charlesin roolista Ilmestyskirjan petona, voivat allekirjoittaa sen että 8. syyskuuta 2022 oli hyvin historiallinen hetki. Vaikka Englannin historialla ei olisi välitöntä vaikutusta meihin suomalaisiin, jopa suomalaiset tuntevat käsitteet kuten Viktoriaaninen aikakausi sillä kokonaisia historian aikakausia määritellään usein Englannin monarkkien hallintokausien mukaisesti. Viktoriaaninen aikakausi käsittää vuodet 1837 – 1901, jolloin kuningatar Viktoria hallitsi Englantia. Tätä seurasi Edvardiaaninen aika kuningas Edvard VII:n hallintokauden mukaan (1901-1910). Emme nimeä historiallisia epookkeja presidenttien tai pääministereiden hallintokausien mukaisesti, mutta Englannin monarkkien nimet määrittävät myös ”aikoja ja hetkiä”. Daniel 2:21 sanoo: ”Hän [Jumala] muuttaa ajat ja hetket, hän syöksee kuninkaat vallasta ja korottaa kuninkaat valtaan, hän antaa viisaille viisauden ja taidollisille ymmärryksen.” Uuden monarkin valtaanastuessa muuttuvat myös ”ajat ja hetket”.

Charles II:n hallintokaudella (1660 – 1685) Lontoo paloi vuonna 1666.

Elisabetilainen aikakausi viittaa brittiläisessä historiankirjoituksessa yleensä Elisabet I:n aikakauteen vuosiin 1558–1603. Elisabet II:n 70-vuotista hallintokautta ei ole nimetty vielä omaksi epookikseen, mutta on selvää että tulevat kronikoitsijat tulevat kunnioittamaan Elisabet II:n – Englannin historian pisimpään hallinneen monarkin – aikaa valtaistuimella nimeämällä tämän 70 vuotta kestäneen ajanjakson hänen nimensä kunniaksi. Todistimme siis juuri yhden aikakauden päättymistä – Elisabet II:n aikakauden – ja uuden alkamista – Charles III:n aikakauden. Vanhan perinteen mukaisesti Charles III:tta tulisi kutsua suomenkielessä Kaarle III:ksi, mutta tästä perinteestä on jo luovuttu ja Englannin hallitsijoita kutsutaan heidän englantilaisen nimensä mukaisesti. Charlesin ei olisi ollut pakko valita hallitsijanimekseen Charlesia. Hän olisi voinut valita myös jonkun hänen kolmesta muusta nimestään, Philipin, Arthurin tai Georgen.

Mutta nimivalinta oli sinänsä järkeenkäypä, koska tällä nimellä hänet on tunnettu jo kohta 74 vuotta elämästään. Hallitsijanimellä Charles on kuitenkin huono maine Englannin historiassa ja siksi monarkia on vältellyt sitä jo viimeiset 340 vuotta. Kun edellinen monarkki käytti tätä hallitsijanimeä, Englanti ei ollut silloin perustuslailinen monarkia. Eli kuningas ei ollut vain symbolinen valtionpää, joka ei sekaannu parlamentin päätöksiin, vaan kuningas hallitsi maataan absoluuttikuninkaana samaan tapaan kuin nykypäivän Saudi-Arabiassa. Juuri sisällissodan päätteeksi mestatun Charles I:n ja hänen kahden seuraajansa Charles II:n ja Jaakko II:n hallintokausi 1600 -luvun Englannissa sai aikaan parlamentaarisen monarkian synnyn Englannin Mainiossa vallankumouksessa vuonna 1689. Kansa nimittäin sai lopulta tarpeekseen monarkian vuosisataisesta hirmuvallasta.

Hirttäminen, repiminen ja paloittelu, yksi historian julmimpia teloistemenetelmiä, oli Englannin monarkian käytössä vuosatojen ajan.

Magna Cartan pohjalle syntyneen Englannin Mainion vallankumoukset periaatteet ja ihmisoikeusjulistukset toimivat inspiraationa myös Amerikan Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistukselle ja myöhemmille ihmisoikeusdokumenteille. Saudi-Arabia ei ole allekirjoittanut vielä tänäkään päivänä YK:n ihmisoikeusjulistuksen yleismaailmallisia periaatteita sillä islamilainen sharia laki ja absoluuttimonarkia on jo synnynnäisessä ristiriidassa näiden periaatteiden kanssa. Englannin monarkian julmuutta Charles I:n ja II:n aikakaudella kuvastaa hyvin teloitusmenetelmä nimeltä hirttäminen, repiminen ja paloittelu. Tässä raakalaismaisessa kuolemantuomiossa tuomittu raahattiin hevosen vetämänä hirttopaikalle, jonka jälkeen uhri ripustettiin hirttoköyteen, mutta pidettiin siellä vain siihen asti kunnes hänen tajunsa oli lähtenyt. Sitten kun uhri oli yhä elossa, hänen vatsansa avattiin, sisälmykset poistettiin ja poltettiin yksi kerrallaan uhrin haistaessa oman palaneen lihansa käryn. Lopuksi hänet mestattiin ja ruumis paloiteltiin neljään osaan. Kaikki tuo tapahtui julkisena näytöksenä pelotteeksi kansalle, ettei kukaan olisi uskaltanut edes ajatella kapinaa hallitsevan kuninkaan absoluuttista valtaa vastaan. Tämä surkea kohtalo kohtasi nimittäin jokaista kuningasta vastaan noussutta ”maanpetturia”.

Jos Britannia olisi yhä absoluuttimonarkia, tasavaltaa julkisesti kannattavia saattaisi odottaa tänään sama kaamea kohtalo. Moni kristittykin saattaa elää nyt siinä sinisilmäisessä harhaluulossa, että Englannin monarkia on kristillinen instituutio ja elämme nyt aivan toisenlaista aikakautta, joten pelko siitä että Charles seuraisi keskiaikaisten edeltäjiensä jalanjäljissä on aivan turha. Charles on kuitenkin itse julkisesti ilmaissut sympatiaansa ja samaistumista sellaisia brutaaleja Englannin hallitsijoita kuin Henrik VIII:tta kohtaan, joka mestautti kaksi kuudesta vaimostaan ja teloitutti kymmeniä tuhansia alamaisiaan, jotka eivät hyväksyneet hänen hallintatapaansa. Monet heistä saattoivat kohdata hyvin julman ja surkean kuoleman. Tuohon aikaan mestaaminen oli niitä teloituskeinoista inhimillisimpiä. History.uk.com verkkosivu kertoo:

Olivat nämä epäonniset sitten kerran ihailtuja kuninkaallisia vaimoja, läheisiä ystäviä, kunnioitettuja neuvonantajia tai yksinkertaisesti valtionvihollisia, he kaikki myötävaikuttivat kuolinlukuihin, jotka tekevät Henrik VIII:sta kaikkein tuottoisimman sarjamurhaajan, jonka Englanti on koskaan tuntenut…

Kuten kuninkaallinen kirjailija Clive Irving sanoi uutiskanava Sky News Australian haastattelussa: ”Charles III:n näkymä on melkoisen pelottava, hän ei ole tähän hetkeen kuuluva hahmo… hänessä on joitakin ennakoivia piirteitä tyrannikuninkaasta. Hän haluaa ympäröidä itsensä mielistelijöillä. Hän haluaisi rakentaa itselleen linnan, kaikukammion vahvistaakseen omia näkemyksiään ja sulkeakseen pois kaikki vastakkaiset näkemykset. Se on myös autokraattinen taipumus, joka on mielestäni täysin yhteensopimaton meidän aikamme kanssa.” Vaikka teoria Charlesista Raamatun Antikristuksena on tunnettu englantia puhuvassa maailmassa jo yhtä kauan kuin internet on ollut olemassa (ja internetin ansiosta se on myös levinnyt maailmanlaajuiseen tietoisuuteen vaikka vain harva näyttää olevan aiheesta kiinnostunut), ajatus Charles -nimisestä Walesin Prinssistä ja kuninkaasta Raamatun Antikristuksena palaa jo yli 300 vuoden taakse historiaan. Kerroin kirjassani To whom the Majesty of Kingship has not been conferred – The Antichrist revealed? sivulla 41:

Jopa Isaac Newtonin päivinä, 1600-luvulla, oli millenaristisia saarnaajia, jotka uskoivat, että Englannin Charles I – teloitettiin Englannin sisällissodan jälkeen vuonna 1649 – oli Antikristus tai hänen arkkityyppinsä ja edeltäjänsä. Kirjailija John Watkins valaisee:

”Historioitsijat ovat väittäneet vakuuttavasti, että apokalyptinen usko edisti kotimaista radikalismia. Englannissa saarnaajat ja pamflettien kirjoittajat käänsivät pian saman retoriikan, jota he käyttivät katolista kirkkoa vastaan, anglikaanista hallintoa ja jopa Englannin monarkiaa vastaan. 17. vuosisadan puoliväliin mennessä parlamentaarikot tarttuivat aseisiin kuningas Charles I:tä vastaan ​​bannereiden alla, joissa luki ’Antikristus täytyy kukistaa’.

Pian Charlesin teloituksen jälkeen John Owen tulkitsi sen apokalyptistä merkitystä alahuoneessa julistetussa saarnassa: ’Herra Jeesus Kristus, mahtavalla voimallaan, näinä myöhempinä aikoina antikristillisen tyrannian lähestyessä loppuaan, tulee ravistamaan ja käntämään kansojen poliittisia korkeuksia, hallituksia ja vahvuutta, mikä palvelee päämäärää hänen oman rauhanomaisen valtakuntansa tuomiseksi maanpäälle.’ Owenin mukaan Charlesin vallan kukistumisen oli tarkoitus olla ensimmäinen asia useista poikkeuksellisista tapahtumista, jotka johdattivat historiaa Kristuksen valtakunnan esiin tuloa kohden, mukaan lukien paavinvallan tuhoutuminen, Ottomaanien valtakunnan kukistuminen ja juutalaisten kääntyminen.”

Vaikka George III (1760 – 1820) saattoi olla Yhdysvaltojen perustajaisille jonkinlainen Antikristus-hahmo, jonka alamaisuudesta he pyrkivät irtaantumaan USA:n vapaussodassa, on mielenkiintoista havaita että ainoastaan nämä Charles-nimiset hallitsijat ovat tunnettu Britannian historiassa Antikristus-tyyppeinä tai hänen esikuvinaan heidän omien Brittein saarilla asuneiden alamaistensa taholta. Itse olen uskonut aina, että historian ymmärtäminen on tärkeää koska se tarjoaa meille kirkkaamman ikkunan myös nykypäivään ja Raamatussa ennustettuihin lopun ajan tapahtumiin. Amerikan perustajaisien vapausihanteet nousivat alkujaan juuri monarkiaa ja hallitusvallan tyranniaa vastaan ja niin myös Englannin mainio vallankumous teki vuonna 1689. Ellemme ymmärrä, että hallitukset ja hallitsijat hallitsevat ainoastaan hallittavien suostumuksesta (politiikan periaate mikä nousi 1600 -luvulla Charles I:n ja II:n kannattamaa kuninkaiden ”jumalisia valtaoikeuksia” vastaan), ja peitämme silmämme näiltä historian opetuksilta, niin vaarana on että hyväksymme uudestaan keskiajan hallitsijoiden feudaalisen tyrannian.

Se täyttääkö Charles III Antikristuksen kriteereitä myös jatkossa riippuu pitkälti siitä miten hän tulee hallitsemaan äitinsä valtaistuimella yli tuhatvuotista monarkiaa. Jos hän hallitsee kuten äitinsä eikä herätä poliittisia kiistoja puheillaan ilmastonmuutoksesta ja sekaannu parlamentin toimintaan ns. mustan hämähäkin kirjeillänsä, asioilla mitä hänellä oli tapana harrastaa Walesin Prinssinä, niin sitten olen erehtynyt kyseisen miehen identiteetistä. Charles on jo luvannut, ettei hän jatkaisi politikointiaan ja puheitaan ilmastonmuutoksesta nyt uudessa roolissaan. Se olisi nimittäin Englannin perustulakia vastaan, joka rajoittaa monarkin tehtävän pelkäksi kansakunnan symboliseksi pääksi ilman oikeutta poliittisiin kannanottoihin tai poliittiseen sekaantumiseen. Daily Mail uutisoi 11. syyskuuta: Kuningas Charles vannoo lopettavansa pitkäaikaisen kampanjansa ympäristön ja ilmastonmuutoksen torjunnan puolesta – mutta Anthony Albanese [Australian nykyinen pääministeri] kehottaa häntä jatkamaan sitä.

Brittiläisen Sky Newsin (saman nimisen kanavan Australialaisen version täysi vastakohta) Charlesille myönteisessä dokumentissa King Charles III: A Modern Monarch, katsojia yritettiin jo totutella ajatukseen ”vihreästä aktivistikuninkaasta”, koska hänen kerran kahjoina pidetyt ajatuksensa ympäristöstä ovat nyt valtavirtaa ja mukamas puoluepolitiikan yläpuolella olevia asioita. Kahjoja ne ovat edelleenkin sillä huhtikuussa hän esimerkiksi oli suositellut kasvomaskeja lehmille estämään niiden tuottamat metaanipäästöt. Vielä 80 -luvulla Charlesia pilkattiin laajasti kommenteistaan missä hän myönsi juttelevan kasviensa kanssa. Asia ei ole nimittäin niin, että Charles olisi ollut aikaansa edellä, suuri filosofi joka sai epäoikeutetusti hullun maineen – kuten mediassa väitetään tänään – vaan koko maailma tuli hulluksi yhdessä hänen kanssaan ja siksi hänen hulluja ajatuksiaan pidetään nyt niin suuressa arvossa ja maailmanjohtajat kokoontuvat yhteen kuuntelemaan hänen puheitaan suurella hartaudella ja kunnioituksella.

Kuningas, joka muuttaa ajat ja lain

Se että Britannian perustuslaki estää häntä toimimasta siinä poliittisessa roolissaan jossa hänen tulisi toimia täyttääkseen Antikristuksen viran, ei ole mikään este sille etteikö hän voisi olla tuo profetioissa mainittu synkkä hahmo. Danielin kirja nimittäin nimenomaisesti mainitsee, että hän on kuningas, joka ”pyrkii muuttamaan ajat ja lain, ja ne annetaan hänen käteensä ajaksi ja kahdeksi ajaksi ja puoleksi ajaksi.” (Dan. 7:25). Danielin kirjan luku 11, jae 36 sanoo, että ”kuningas tekee, mitä hän tahtoo” ja Paavali kutsui häntä ”laittomuuden ihmiseksi” 2. Tess. 2:3:ssa. Tämä kaikki viittaa siihen, ettei hän välitä ihmisten tai Jumalan säätämistä laeista vaan toimii sen sijaan täysin oman päänsä mukaisesti. Tom Bower totesi vuonna 2018 julkaisemansa kirjan Rebel Prince (kapinallinen prinssi) esipuheessa:

Yllykkeenä [tutkimukseeni] oli epäilyni, että Charles, kuten kaikki vallantavoittelijat, on käyttänyt hyväkseen kavaluutta hänen jälkiensä kätkemiseksi… Charles tietysti oli syntynyt maailman huipulle ja vaikka hän ei ole tarkalleen ottaen falsifioinut hänen elämän tarinaansa, hän on kätkenyt monia totuuksia. Määrätietoinen olemaan merkittävä hahmo, pitkään kestävä vaikutus on merkki suuruudesta, hän on käyttänyt asemaansa sitten varhaisesta 80 -luvusta vaikuttaakseen kuinka Britanniaa on hallittu, ja 1990 -luvun puolivälin jälkeen käyttänyt valtaansa kuninkaallisena muuttaakseen mediaa yrityksessä varmistaa hänen ja Camillan selviytyminen.

Minun tutkimusmatkani oli löytää kuinka hän manipuloi noita vallan vipuja. Yllätyksekseni huomasin, että Charlesin toimenpiteet ovat luoneet merkittävän määrän uhreja, joista monet ovat murheellisia siitä, kuinka hän toimi, sekä yleisesti ottaen että heitä kohtaan… Kuin jokin feodaalinen maaherra hän hallitsee tuomioistuimen keskellä missä ei ole sijaa demokratialle tai poikkeaville mielipiteille. Toisin kuin kuningatar, hengellään millä hän kykenee yhdistämään kansakunnan, etenkin vaikeina aikoina, Charles jakaa hänen maamiehiään… Hänen suosionsa, kun kirjoitan tätä varhain vuonna 2018, säilyy hämmentävän alhaalla…

Tällä hetkellä niin Charles kuin kukaan toinenkaan ei voi ennustaa kuinka kansakunta reagoi kuningattaren kuolemaan. Tuleeko Britannia sallimaan hänen vallanperimyksensä sujuvasti, ja katsomaan kun Camilla voidellaan kuningattareksi? Vai tuleeko kansa paheksumaan Charlesia ja hänen lopullista valtaannousuaan? Hän epäilemättä on tulossa kuninkaaksi, mutta olosuhteet ovat epävarmoja. Keskeinen kysymys on se, että minkälainen monarkki Charles tulee olemaan ottaen huomioon, että hän on yksi epäsuosituin kruununperillinen moneen sukupolveen… Tämän kirjan lopetettuani olen vakuuttunut siitä, että hän on päättänyt saada merkkinsä Britannian historiaan, eikä tule valitsemaan puolueetonta hiljaisuutta väistämättömän lyhyen valtansa aikana. Hän säilyy historioitsijana, kirjoittajana ja poliittisena aktivistina ja haluaa vahvistaa Charles III:n ihmisten muistoihin vuosisatojen ajaksi…

Roomalaisten prinssi, 666 ja Suuri nollaus

Aikaisemmissa kirjoituksissani saatoin antaa liikaa paino-arvoa Charlesin asemaan ja titteliin Walesin Prinssinä. Tällä tittelillään hän kyllä täytti Antikristus-profetian Daniel 9:26-27:ssä, joka identifioi tämän henkilön ”roomalaisten prinssiksi” (tarkemmat perusteet tähän löydät kirjastani) ja Englannin kruununperillisen vuosisatoja käyttämä titteli Walesin Prinssi merkitsee kirjaimellisesti ”roomalaisten prinssiä” sanojen alkuperää tutkivassa tieteessä eli etymologiassa. Kerroin myös, että Wales oli viimeisiä paikkoja Länsi-Roomassa, joka säilyi roomalaisten linnoituksina germaaniheimojen hyökättyä Länsi-Eurooppaan 400 -luvulla jKr. Juuri tästä syystä sana ”Wales” on johdettu ”roomalaisista” germaanisissa kielissä. Tällä tittelillään Charlesin nimestä voitiin myös laskea luku 666 sekä englanniksi että hepreaksi ja Walesin Prinssinä hänen kuninkaallinen vaakunansa sisälsi myös paljon Ilmestyskirjan peto-symboliikkaa kuten Saatanaa Ilmestyskirjassa esittävän punaisen lohikäärmeen (nykyisen Walesin tunnus). Vaikka on olemassa vähäinen mahdollisuus sille, että Charles joutuisi luopumaan kruunustaan kuten edeltäjänsä Edvard VIII ja Walesin Prinssin asema ja titteli palautuisi hänelle uudestaan, itse olen sitä mieltä ettei Charles tarvitse enää tuota titteliä tai asemaa täyttääkseen Raamatun Antikristuksen viran.

Esimerkiksi Ilmestyskirjan 13. luvun kehoitus pedon nimen lukuarvon laskemiseksi ei ollut tarkoitettu vihan ajalla eläville uskoville ensinnäkään. Vihan ajalla kaikki profetioita tarkkaavat ja niihin uskovat ihmiset tietävät jo sen kuka tämä henkilö on. Tuohon aikaan kenelläkään ei ole tarvetta enää spekuloida asialla ja esittää siitä erilaisia teorioita. Maailmaa nimittäin hallitsee tuolloin rautaisella otteellaan vain yksi henkilö, joka voidaan identifioida Raamatun Antikristukseksi, sillä pedon ”valtaan annettiin kaikki sukukunnat ja kansat ja kielet ja kansanheimot. Ja kaikki maan päällä asuvaiset kumartavat sitä, jokainen, jonka nimi ei ole kirjoitettu teurastetun Karitsan elämänkirjaan, hamasta maailman perustamisesta.” (Ilm. 13:7-8). Samaa voidaan sanoa Charlesin antikristillisestä vaakunasymboliikasta, jota hän kantoi Walesin Prinssinä ollessaan. Ne olivat ainoastaan edeltäkäsin annettuja merkkejä, joista seurakunta saattoi tunnistaa Antikristuksen henkilöllisyyden ennen kuin tämä nousi globaaliin valtaan ja auktoriteettiin. Tästä syystä se oli myös tärkeää, että sekä Tim Cohen, minä ja muutamat muut julkaisivat kirjansa Charlesista Raamatun Antikristuksena ennen kuin tämä nousi valtakuntansa kuninkaaksi.

Charlesin puhe Davosissa tammikuussa 2020 käynnisti antikristillisen ja totalitaarisen The Great Reset hankkeen.

On toki mahdollista, että myös Charlesin uusi vakuuna Englannin monarkkina tulisi sisältämään Helvetistä nousevia petoja ja 666-lukuarvo ja symboliikka tulisi näkymään edelleen hänen titteleissään ja kuninkaallisissa tunnuksissaan. Mutta mielestäni on täysin turhaa edes lähteä laskemaan hänen uuden tittelinsä lukuarvoja ja tiedän jo ettei Charles III laske lukua 666 toisin kuin Charles, Prince of Wales (titteli ”Walesin Prinssi” on nyt hänen pojallaan Williamilla). Kerroin blogissani tammikuussa 2020 kuinka hän piti puheen Davosissa, Maailman talousfoorumin 50. vuotisjuhlissa, valtavan 666-symboliikan alla, joka oli tyylitelty versio Walesin Prinssin -vaakunan kolmen sulan tunnuksesta. Tämä symboliikka koostui 18 eri värisestä langasta siten, että jokaisessa kolmessa ”sulassa” oli kuusi lankaa ja siten 6-6-6. Juuri tällä puheellansa Charles itseasiassa käynnisti koko nyttemmin pahamaineisen The Great Reset agendan, josta kerroin blogissani jo toukokuussa 2020. Charles ilmoitti verkkosivullansa ja Twitter-tilillään 3. kesäkuuta 2020:

Tänään virtuaalisen pyöreän pöydän yhteydessä käynnistetty Great Reset pyrkii rakentamaan, suunnittelemaan uudelleen, elvyttämään ja tasapainottamaan maailmaamme. Se on suunniteltu varmistamaan sen, että yritykset ja yhteisöt ”rakentavat takaisin paremmaksi” [build back better] asettamalla kestävät liiketoimintakäytännöt toimintansa ytimeen, kun ne alkavat toipua koronaviruspandemiasta.

Tätä samaa ”build back better fraasia” presidenttikandidaatti Joe Biden alkoi käyttää kampanjasloganinaan vain muutamaa viikkoa myöhemmin heinäkuussa 2020 vastakohtana Trumpin Amerikka ensin -agendalle. Tämä on selvin todiste siitä, että Joe Biden on pelkkä globalistien sätkynukke ja että Charles vaikuttaa kulissien takana myös USA:n hallituksen politiikkaan. Alapuolisessa videossa kerrotaan oikein, että prinssi Charles oli tämän globalistisfasistisen totalitaarisen The Great Reset agendan todellinen alkuunpanija eikä Maailman talousfoorumin perustaja Klaus Schwab, joka on saanut hankkeessa paljon suurempaa huomiota. Samassa videossa kerrotaan myös kuinka globalistit ovat aiheuttamassa globaalia nälänhätää mm. sodallaan Hollannin maanviljelijöitä vastaan, jotka ovat nousseet maassa laajoihin protesteihin vaikka näistä asioista ei pidetä juuri ääntä globalisteille ja vihreälle agendalle myönteisessä valtavirran mediassa. Hollanti on maailman toiseksi suurin ruoan maastaviejä ja Euroopan suurin lihan tuottajamaa, joten kehitys näyttää hyvin vakavalta (neuvoisin hankkimaan nyt hyvin säilyvää ruokaa vähitellen varastoon ennen kuin energiakriisi ja ruokapula iskee pahemmin Eurooppaan globalistien vihreän politiikan ansiosta).

Röyhkeän kuninkaan esiinnousu

Vaikka Daniel 9:26-27 kutsuisi Antikristusta nimellä prinssi (käännetty suomalaisissa Raamatuissa yleensä ruhtinaaksi), niin suurin osa Danielin kirjan profetioista identifioi hänet kuitenkin kuninkaaksi. Listaan alle kolme pääesimerkkiä:

  •  Hän vastasi näin: ”Neljäs peto on neljäs valtakunta, joka syntyy maan päälle, erilainen kuin kaikki muut valtakunnat. Se syö kaiken maan ja tallaa ja murskaa sen. Ja ne kymmenen sarvea ovat kymmenen kuningasta, jotka nousevat siitä valtakunnasta. Ja heidän jälkeensä nousee eräs muu [sarvi/kuningas], ja hän on erilainen kuin edelliset, ja hän kukistaa kolme kuningasta. Hän puhuu sanoja Korkeinta vastaan ja hävittää Korkeimman pyhiä. Hän pyrkii muuttamaan ajat ja lain, ja ne annetaan hänen käteensä ajaksi ja kahdeksi ajaksi ja puoleksi ajaksi.” – Daniel 7:23-25
  • Ja kauris on Jaavanin [Kreikan] kuningas, ja suuri sarvi, joka sillä oli keskellä otsaa, on ensimmäinen kuningas. Ja että se särkyi ja neljä nousi sen sijalle, se on: neljä valtakuntaa nousee siitä kansasta, ei kuitenkaan niin väkevää kuin hän. Ja heidän valtansa lopulla, kun luopiot ovat täyttäneet syntiensä mitan, nousee kuningas, kasvoilta röyhkeä ja juonissa taitava. Ja väkevä on hänen voimansa, vaikka ei tosin hänen omasta voimastaan, ja ihmeellisen paljon hän saa aikaan hävitystä; ja hän menestyy siinä, mitä hän tekee, ja hän tuottaa turmion väkeville ja pyhien kansalle. – Daniel 8:21-24
  • Ja hänen sijaansa nousee kelvoton, joka ei ollut saapa kuninkaan arvoa. Hän tulee keskellä rauhaa ja anastaa juonilla kuninkuuden… Keskellä rauhaa hän hyökkää maakunnan lihavimpiin seutuihin ja tekee, mitä eivät hänen isänsä eivätkä hänen isiensä isät olleet tehneet: ryöstösaalista ja tavaraa hän jakelee omilleen; ja linnoituksia vastaan hän hankitsee juoniansa, säädettyyn aikaan asti…. Hänen lähettämänsä sotajoukot nousevat ja häväisevät pyhäkön linnoituksineen, poistavat jokapäiväisen uhrin ja asettavat sinne hävityksen kauhistuksen… Ja kuningas tekee, mitä hän tahtoo, ja korottaa itsensä ja uhittelee jokaista jumalaa, itse jumalien Jumalaa vastaan hän puhuu kauheita. Ja hän menestyy, kunnes vihan aika on lopussa; sillä mikä on säädetty, se tapahtuu. – Daniel 11:21, 24, 31, 36

Jos suhtautuisimme Raamatun profeetalliseen sanaan leväperäisemmin, niin voisimme toki tulkita nämä kohdat geneerisemmin tarkoittamaan mitä tahansa hallitsijaa valtiomuodosta riippumatta eikä kirjaimellista monarkkia. Tähän johtopäätökseen voisimme toki päätyä pelkästään Danielin kirjan 7. ja 8. luvun näyn varassa, mutta Danielin 11. luku tekee sen selväksi, että tämä henkilö nousee kirjaimellisesti kuningaskunnasta, perinnöllisestä monarkiasta, ja perii isien valtaistuimen. Daniel 11:21, 24 ei sanoisi muutoin, että hän nousee kuninkaaksi edellisten hallitsijoiden ”sijalle” ja ”tekee, mitä eivät hänen isänsä eivätkä hänen isiensä isät olleet tehneet”. Jakeet 31 ja 36 tekevät myös selväksi, että kyse on nimenomaan Antikristuksesta eikä jostain muusta lopun ajan hallitsijasta. Tästä syystä Jeesus sanoi Matteus 24:15:ssä:

Kun te siis näette hävityksen kauhistuksen, josta on puhuttu profeetta Danielin kautta, seisovan pyhässä paikassa – joka tämän lukee, se tarkatkoon – silloin ne, jotka Juudeassa ovat, paetkoot vuorille… Sillä silloin on oleva suuri ahdistus, jonka kaltaista ei ole ollut maailman alusta hamaan tähän asti eikä milloinkaan tule.

Lisäksi jos luet Danielin kirjan 11. luvun näkyä sen kontekstissaan (jakeet 16-20), huomaat että nämä Antikristusta edeltävät kuninkaat hallitsivat Israelin maata, jota näkyy kutsuu ihanaksi maaksi. Brittiläinen imperiumi hallitsi Palestiinaa vuosina 1917-1948 Charlesin isoisän George VI:n ja isoisoisän George V:n aikana. Itse olen perustellut kirjassani kuinka jakeet 16-20 sopivat tarkasti näihin historian tapahtumiin ja kuinka koko näky sopii Lähi-Idän historiaan viimeisen 1500 vuoden ajalta (tarkoitan nyt sen toista täyttymysvaihetta).

Pienen sarven puhkeaminen

Kun eskatologisista ajatuksistani nousi muutama vuosi sitten kiivasta keskustelua Facebookissa, eräs arvossa pidetty ”kilpaileva eskatologi” väitti, että en tuntisi Raamattua, koska Danielin kirja edellyttää Antikristuksen nousevan valtaan vasta näiden kymmenen muun sarven jälkeeen. Myönnän toki, etten tunne pyhiä Kirjoituksia kokonaisuudessaan niin hyvin kuin pitäisi, mutta Danielin ja Ilmestyskirjan tekstejä olen lukenut jo pienestä penikasta lähtien, joten muistan ne jo melkein ulkomuistista läpi. En usko kyseisen eskatologin olleen lainkaan tietoinen esim. siitä kuinka itse olin tulkinnut Danielin kirjan neljän pedon ja kymmenen sarven näkyä jo koko kristikunnan historian tapahtumien valossa enkä vain viimeisen ahdistuksen ajan tapahtumien. Jos sivuutamme nyt kokonaan nämä historialliset ulottuvuudet ja keskitymme ainoastaan näyn lopun ajan ulottuvuuteen, niin silloinkaan tulkintani ei ole millään tapaa ristiriidassa profeetallisten tekstien kanssa.

Daniel 7:24 sanoo tämän pienen sarven eli aluksi vähäpätöisen kuninkaan nousevan esiin vasta näiden kymmenen muun jälkeen. Mutta minulla on syytä uskoa, että nämä kymmenen muuta sarvea olisivat nousseet esiin jo vuonna 2018 Ranskan presidentti Emmanuel Macronin perustamassa Euroopan 10-valtiosta koostuvasssa sotilasliitossa. Politico -lehti uutisoi toukokuun 2. 2018:

PARIISI. Kärsimättömänä Saksan vitkasteluun puolustuksessa, Ranskan Presidentti Emmanuel Macron tuo ensikuussa yhteen 10 kansan halukkaiden koalition, joka on suunniteltu valmistelemaan Euroopan sotavoimat toimintaan hätätilanteissa, ja sitomaan Britannia sotilaalliseen yhteistyöhön kun se jättää EU:n. Ranskan, Britannian, Saksan, Italian, Espanjan, Alankomaiden, Belgian, Portugalin, Tanskan, j a Viron puolustusministerit allekirjoittavat sopimuksen kesäkuussa Pariisissa, viranomaiset kertoivat minulle, luvaten kehittää yhteistä strategista kulttuuria, jakaa analyyseja ja kaukokatseellisuutta ongelmapesäkkeissä, jotka saattavat vaatia väliintuloa ja heidän sotavoimiensa koordinointia tulevien operaatioiden varalta.

Nämä kymmenen valtiota nousivat esiin Euroopan Unionin maista (Yhdistynyt Kuningaskunta ei ollut jättänyt EU:ta virallisesti vielä 2018) ja moni profetian tutkija on opettanut jo vuosikymmeniä, että EU olisi Danielin kirjassa ennustettu neljäs peto tai sen lopun ajan vastine. Näin siis tapahtumien kronologia sopisi täysin yhteen Danielin näyn kanssa: ”Neljäs peto on neljäs valtakunta, joka syntyy maan päälle… Ja ne kymmenen sarvea ovat kymmenen kuningasta, jotka nousevat siitä valtakunnasta. Ja heidän jälkeensä nousee eräs muu.” Neljäs peto syntyi joko vuoden 1957 Rooman sopimuksella tai vuoden 1992 Maastrichtin sopimuksella, kymmenen sarvea nousivat siitä esiin vuonna 2018 Macronin 10-valtion halukkaiden koalitiossa ja pieni sarvi puhkesi esiin 8. syyskuuta 2022, kun Charles astui kuninkaaksi Yhdistyneen Kuningaskunnan johtoon. Koska näky sanoo, että sarvi on alkuunsa pieni ja vähäpätöinen, Charles III:sta ei tarvitse tulla välittömästi EU:n ylintä auktoriteettia, jonka valtaan annetaan lopulta ”kaikki sukukunnat ja kansat ja kielet ja kansanheimot” (Ilm. 13:7). Kahdeksannen luvun rinnakkaisnäyssä tästä sarvesta/kuninkaasta sanotaan:

Ja yhdestä niistä puhkesi esiin sarvi, alussa vähäpätöinen. Se kasvoi suuresti etelään päin ja itään päin ja Ihanaan maahan päin. Ja se kasvoi taivaan sotajoukkoon asti ja pudotti maahan osan siitä sotajoukosta ja tähdistä ja tallasi niitä. Hän ylpeili sotajoukon ruhtinastakin vastaan, ja tältä otettiin pois jokapäiväinen uhri, ja hänen pyhäkkönsä paikka kukistettiin. Myös sotajoukko jokapäiväisen uhrin lisäksi annettiin rikollisesti alttiiksi tuholle. Se sarvi heitti totuuden maahan, ja mitä se teki, siinä se menestyi.

Ilmaisu ”se kasvoi suuresti etelään päin ja itään päin ja Ihanaan maahan päin” on vahva viite siihen, että hänen alkuperämaansa sijaitsee Israelista katsoen luoteessa, koska Israelin maa sijaitsee tämän sarven alkuperämaasta etelässä ja idässä eli kaakossa (Raamatussa ei tunneta termejä väli-ilmansuunnille, joten tällaista ilmaisua käytettäisiin merkitsemään kaakkoa). Brittein saarethan ovat Israelista katsoen suoraan luoteessa. Samalla tuo ilmaisu näyttää viittaavan siihen, että Charlesin auktoriteetti tulisi kasvamaan suuresti Euroopan Unionin alueella ja Lähi-Idässä. Ottaen huomioon Britannian historiallisen roolin Palestiinassa ja juutalaisvaltion synnyssä ensimmäisen maailmansodan jälkeen, on hyvin uskottavaa ja järkeenkäypää että juuri tästä kuningaskunnasta nouseva henkilö saavuttaisi merkittävän aseman myös Israelissa. Tämän puolesta puhuu myös Charlesin henkilökohtainen kiinnostus Lähi-Idän konfliktiin ja rauhanprosessiin, jossa hän on näytellyt avainosaa jo vuosikymmenien ajan, kuten Tim Cohen dokumentoi kirjassaan The Antichrist and a Cup of Tea (Prophecy House, 1998) The Times of Israel julkaisi seuraavan otsikon Charlesin valtaanastumisen jälkeen: ”Kuningas Charles III: Britannian juutalaisten ystävä erityisillä ja historiallisilla yhteyksillään Israeliin.”

Johtopäätös

Ajattelin aikaisemmin, että pienen sarven puhkeaminen Danielin kirjan 8. luvussa olisi viitannut näyn lopun ajan täyttymyksessään Charlesin esiinnousuun Britanniasta Walesin Prinssinä vuonna 1969. Nyt kuitenkin kallistun siihen tulkintaan, että tuon sarven täytyy viitata kirjaimelliseen kuninkaaseen, koska sarvi merkitsee profetioissa kuningasta (voi merkitä myös kansaa/valtakuntaa) ja Danielin 7. luvun näyssä tuo sarvi ilmestyy vasta näiden 10 muun jälkeen. Sarven nousun ajoitus on myös mielenkiintoinen. Kuten kerroin edellisessä blogijulkaisussani: Charles nousi valtaistuimelle ja piti ensimmäisen puheensa kuninkaana 9. syyskuuta 2022, 77 vuotta ja 7 päivää toisen maailmansodan päättymisen jälkeen. Hän on tuo kuningas, joka tuo 7-vuotisen ahdistuksen ajan maanpäälle. Ennen kuin nuo ajat koittavat, toivon että olet niiden joukossa jotka turvaavat Herraan ja joiden ainoa Kuningas on Jeesus Kristus.

Charles III:n pikkumainen ja kiukutteleva käytös tuli esiin tässä videoklipissä missä hän nurisi vuotaneen kynän johdosta. ”Vihaan tätä” hän sanoi selvästi turhautuneella äänensävyllä ja rähjäsi, ”En voi sietää tätä kirottua asiaa.” Vitsailin äsken Facebookissa: Hyvä alku uudelle kuninkaalle. Charles odotti tätä ”työtä” 70 vuotta ja vihaa sitä jo ekana päivänään. Allekirjoittaessaan virallisia papereita hän nurisi ääneen: vihaan tätä.

6 vastausta artikkeliin “Charles III:n aikakausi: Mikä hetki yöstä lopun ajan aikataulussa?

  1. Erinomainen kirjoitus jälleen kerran. Pieni typo eksynyt alkuun. Wikipedian mukaan, Viktoriaaninen aikakausi oli 1837 (ei 1897)-1901. Yt. Olavi

    Liked by 1 henkilö

    1. Kiitoksia Olavi. Joo siinä oli muutama muukin typo mukana, jotka jo korjasin. Paha tapa julkaista ensin kirjoitukseni ja käydä vasta sen jälkeen läpi kirjoitusvirheiden varalta.

      Tykkää

      1. Joo. Minusta noista huomauttelu on vähän ”lällyä” ja tarpeetonta, mutta toisaalta joku historiaa vähemmän tunteva saattaa mennä lankaan. Huomasin kirjassakin merkityksettömän, mutta hauskan päivämäärä virheen, kun suomen itsenäisyyspäivä (ja Trumpin Jerusalemin tunnustaminen) oli merkattu 6.11.2017! :D:D Jääkön nyt tähän tämä typoista huomauttelu, tiedätpähän ainakin että joku lukee sun blogia 🙂 yt. Olavi

        Tykkää

  2. Ups… taisi siellä olla pari muutakin noloa vuosilukuvirhettä ja kirjan lopussa kun puhuin imperiumien hallitsemista maa-alueista taisin unohtaa pistää miljoonat mukaan, joten kutistuivat aika mitättömiksi nuo ”imperiumit” omissa määritelmissäni. No, sellaista sattuu… kun on liikaa asiaa mielessä ja eskatologiset teoriat liian monimutkaisia ja moniulotteisia, niin aivot ei pysty prosessoimaan kaikkea.

    Tykkää

  3. Saisitkohan tästä mitään uutta irti tai vahvistaisiko se omia selvityksiäsi?
    What Happens After the Queen of England Dies | Dr. Gene Kim

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s