Kylmä sota ei päättynyt joulukuussa 1991 vaan kesällä 2018.

Vaikka blogini ei ole mikään uutissivusto, teen silti lyhyen päivityksen koska tänään kirjoitettiin juuri historiaa. Jokainen tietää, että olen melkoinen historiafriikki, joten minua kiinnostaa jokaiset tapahtumat joilla on suurta historiallista painoarvoa. Pari päivää sitten näyttelijä Robert De Niro osoitti jälleen suurta ”rohkeutta”, kun hän sadatteli Trumpia hurraavan Hollywood -kerman keskellä. Hollywood tekee suuren budjetin eeppisiä historiallisia filmejä, mutta ei näe sitä kun historiaa kirjoitetaan meidän aikanamme. Tänään Donald Trump tapasi Pohjois-Korean diktaattorin Kim Jong-unin, joka allekirjoitti dokumentin missä hän lupaa riisua maansa kokonaan ydinaseista ja avata sen suhteet ulkomaailmalle. Jos Kim Jong-un pitää sanansa eikä tilanne  kärjisty uudestaan, tämä voi merkitä USA:n ja Pohjois-Korean välillä jo kohta 70 vuotta kestäneen kylmän sodan päättymistä.

11-trump-kim-handshake.w710.h473
Kuva ei ole ”photoshopattu”. Yhdysvaltain presidentti ja Pohjois-Korean diktaattori kättelevät ensimmäistä kertaa maiden 70 vuotta kestäneiden vihollisuuksien jälkeen.

Pohjois-Korean stalinistinen kommunistivaltio on Neuvostoliiton ja USA:n välillä viime vuosituhannen puolella käydyn kylmän sodan viimeinen jäänne. Monet ajattelevat, että kylmä sota päättyi vuonna 1989, kun vallankumoukset pyyhkäisivät yli Itä- ja Keski-Euroopan, mikä huipentui marraskuussa Berliinin muurin romahtamiseen ja sitä myötä Neuvostoliiton hajoamiseen joulukuussa 1991. Tämä historiantulkinta ei ota huomioon sitä, että Pohjois-Korea – joka oli kylmän sodan aikana Neuvostoliiton satelliittivaltio – on kommunismin viimeinen valtalinnake, joka säilyi pystyssä vuosien 1989 – 1991 vallankumouksilta. Kiina on myös yhä kommunistinen valtio, mutta käytännössä maa siirtyi kapitalistiseen taloussysteemiin jo 70 -luvun lopulla. Pohjois-Korea muistuttaa sen sijaan paljon enemmän kylmän sodan aikaisen Itä-Euroopan länneltä sulkeutuneita ja rutiköyhiä kommunistivaltioita. Öinen satelliittikuva osoittaa hyvin kapitalistisen Etelä-Korean eron kommunistiseen Pohjois-Koreaan nähden mitä tulee sen kansalaisten elintasoon ja aineelliseen hyvinvointiin.

Korean sota (1950 – 1953) oli ensimmäisiä tapahtumia missä 40 -luvun lopulla Berliinin saarrosta alkanut kylmä sota laajeni Euroopasta globaaliksi konfliktiksi. Kylmä sota päättyi Euroopassa 80 -luvun lopulla, mutta jatkui vielä vuosikymmeniä USA:n ja Pohjois-Korean välillä. Viimevuonna se kärjistyi pahimmaksi maiden historiassa, kun Pohjois-Korea uhkasi iskeä pitkänkantaman ydinohjuksilla Japaniin, Guamiin ja aina Pohjois-Amerikan maaperälle asti. Trump puolestaan uhkasi vastata mihin tahansa Pohjois-Korean provokaatioon ”tulella ja raivolla, jollaista maailma ei ole vielä koskaan nähnyt”. Viime vuoden syyskuussa hän sanoi YK:n yleiskokouksessa, että Yhdysvallat olisi pakotettu pommittamaan Pohjois-Korea maan tasalle mikäli ”rakettimies” jatkaisi maailmanrauhaa uhkaavaa käyttäytymistään. Vielä vuoden alussa koko maailma puri kynsiään, kun Trump tviittasi, että hänen työpöydällään on paljon isompi ”punainen nappi” kuin Kim Jong-unilla ja että hänen nappinsa olisi toimiva.

Koko maailma kauhisteli, kun Trump uhkaili käynnistää ydinsodan Twitterissä. Vuoden alussa maailman johtavien atomitietelijöiden vuosittainen ”tuomionpäivän kello” siirrettiin kohtaan kahta minuuttia vaille keskiyön. Näin lähellä maailma ei ollut ydinsotaa sitten vuoden 1953, kun USA ja Neuvostoliitto testailivat ensimmäisiä vetypommejaan. Vuosi 1953 oli myös Korean sodan päättymisvuosi (tai alkamisvuosi). Mutta sen sijaan, että tämä sapelinkalistelu olisi johtanut ydinsotaan, Trumpin kova retoriikka sai Kim Jong-unin lopulta järkiinsä. Tämä olisi ollut tuskin mahdollista Hillary Clintonin johdolla, joka olisi jatkanut todennäköisesti Obaman ”stratagisen kärsivällisyyden” politiikkaa tai tehnyt jonkin tyhmän sopimuksen, joka olisi muistuttanut Britannian pääministeri Neville Chamberlainin surullisenkuuluisaa Münchenin sopimusta toisen maailmansodan edellä. Münchenin sopimuksessa Britannia päätti ”lepytellä” Natsi-Saksaa suostumalla Hitlerin vaatimuksiin anastaa Tšekkoslovakian sudeettialueet Saksalle. Vajaa vuosi myöhemmin Hitler hyökkäsi Puolaan käynnistäen toisen maailmansodan.

51+B8cqHZ8L._SX322_BO1,204,203,200_
Donald Trump: Sopimuksenteon taito

En usko, että tämän päivän sopimusta olis oikein verrata Münchenin sopimukseen, koska Trumpin kylmäpäinen retoriikka pakotti Pohjois-Korean diktaattorin seinää vasten sanoen, että ellei sopimusta synny Yhdysvallat tuhoaisi maan perin pohjaisesti. Tämän sopimuksen ehdoin Pohjois-Korea on sitoutunut luopumaan kokonaan ydinaseistaan ja Trump aikoo neuvottella myöhemmin myös Pohjois-Korean kristittyjen olosuhteiden parantamisesta (Trump sanoi keskustelleensa tästä jo pitkään Kim Jong-unin kanssa vaikka neuvotteluiden keskipisteessä olikin ydinohjelman purkaminen). The Art of the Dealin kirjoittaja oli tässä se joka laati rauhanehdot, ei pieni ”rakettimies”. On tietenkin mahdollista, että ”rakettimies” pyrkii voittamaan tällä sopimuksella vain lisää aikaa ja jatkaisi salassa ydinohjelmansa kehittämistä, kun maailman katseet ovat muualla. Mutta on otettava sekin huomioon, että Kim Jong-un olisi tällä kertaa tosissaan. Jos tämä on tuon sopimuksen historiallinen lopputulos, niin historiankirjoissa tämä muistetaan päivänä jolloin kylmä sota päättyi lopullisesti – noin 70 vuotta myöhemmin sen alkamisesta. Tämä tapahtuu vajaa kuukausi sen jälkeen, kun Yhdysvallat siirsi Israelin suurlähetystönsä Jerusalemiin. Jumala ennusti Aabrahamille, Israelin kantaisälle:

Niin minä teen sinusta suuren kansan, siunaan sinut ja teen sinun nimesi suureksi, ja sinä olet tuleva siunaukseksi. Ja minä siunaan niitä, jotka sinua siunaavat, ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat, ja sinussa tulevat siunatuiksi kaikki sukukunnat maan päällä. – 1. Moos. 12:2-3

Kirjoituksista on muuten mielenkiintoista huomata, että Aabaraham syntyi vuonna 1948 AM. (jälkeen luomisen), kun Israelin valtio syntyi 1948 jKr. Nykyisillä maailmantapahtumilla on ilmeistä vastaavuutta presidentti Ronald Reaganin aikakauteen 80 -luvulla. Reagan oli Donald Trumpin tapaan kristittyjen ja konservatiivien suosiossa ollut presidentti, jota pelättiin ja parjattiin suuresti lännen vasemmiston keskuudessa. Myös hänen vaalikampanjansa slogan oli ”Let’s Make America Great Again”. Reaganin suoraselkäisen ja neuvostovastaisen ulkopolitiikan pelättiin vievän maailman ydinsotaan aivan kuin vasemmisto uskoi Trumpin johtavan maailman jo ensimmäisenä hallitusvuotenaan Harmageddoniin.

Mutta ydinsodan sijasta Reaganin presidenttikausi johti kylmän sodan päättymiseen ja Neuvostoliiton romahtamiseen. Vaikka on kiistelty siitä kuinka suuri rooli Reaganilla oli näihin tapahtumiin, niin hänen historialliset sanansa Berliinissä 12. kesäkuuta 1987, ”Herra Gorbatšov, avatkaa tämä portti. Herra Gorbatšov, purkakaa tämä muuri!”, laukaisi liikkeelle lumipalloefektin, mikä johti kommunismin romahtamiseen Itä-Euroopassa ja Berliinin muurin kaatumiseen marraskuussa 1989. Nyt tasan 31 vuotta myöhemmin Donald Trump saattaa päätökseen sen minkä Reagan aloitti vuonna 1987 repimällä alas kommunismin viimeistä linnaketta ja vapaata länsimaailmaa erottavan muurin. On kuitenkin muistettava, että Pohjois-Korea on edelleen yksi maailman julmimmista roistovaltioista, joka kohtelee kansalaisiaan ja poliittisia toisinajattelijoitaan pahemmin kuin ehkä yksikään toinen valtio. YK:n mukaan maan ihmisoikeusrikkomukset ovat maailman kärkiluokkaa. Sen pahinta keskitysleiri Yodokia eloonjääneet ovat kuvailleet ”pahemmaksi kuin Auschwitz”. Alapuolisessa videossa eloonjääneet ovat piirtäneet paperille sen mitä he kokivat ja näkivät leirillä.



Voimme vain rukoilla ja toivoa, että tämä paha hallitussysteemi kaatuu samalla tavoin kuin Neuvostoliiton entisen alusvallat kaatuivat Itä-Euroopassa. Jos näin käy, niin tästä on kiittäminen Presidentti Trumpia ja etenkin Jumalaa, joka käyttää häntä samalla tavoin kuin Hän käytti Ronald Reagania Neuvostoliiton hajottamiseen.


  Trump puhui profeetallisesti Pohjois-Korean uhasta jo vuonna 1999




Trump näytti tämän Hollywood-tyylisen videon Kim Jong-unille tapaamisessa. Video on osoitus suostuttelemisen taidosta sillä se esittää kaksi polkua, jotka Pohjois-Korean johtaja voisi valita: tuhon ja eristyksen tien tai kirkkaan tulevaisuuden missä Pohjois-Korean pääsee samaan elintasoon naapureidensa kanssa ja voi kehittää sivilisaatiota yhdessä muun maailman kanssa.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s