Kirjoitin äsken Presidentti Trumpin toisesta matkasta Yhdistyneeseen Kuningaskuntaan ja hänen ensimmäisestä tapaamisestaan Walesin Prinssin kanssa. Tuossa artikkelissa kerroin todisteiden viittaavan vahvasti siihen, että Hänen Majesteettinsa Elisabet II:n hallitus ja sen vakoilu- ja tiedustelupalvelut olivat jo vuodesta 2015 alkaen mukana salaliitossa Donald Trumpin valinnan estämiseksi ja tässä epäonnistuttuaan he yrittivät saattaa hänet virkasyytteeseen tekaistuilla venäjäyhteyksillä (mihin Robert Muellerin alaisuudessa toiminut FBI-agentti Peter Strzok viittasi ”vakuutuspolitiikkana”). Johdin nämä brittihallituksen takana olevat salaiset voimat samoihin henkilöihin, jotka olivat mukana myös salaliitossa Walesin Prinsessa Dianan murhaamiseksi (paljastin uudessa kirjassani Dianan salamurhan motiivit). Vaikka Trump kertoi toukokuussa Britannian hallituksen olleen mukana hänen presidenttikampanjansa vakoilemisessa, hän ylisti nyt Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian välistä erityissuhdetta ”suurimmaksi liittolaisuudeksi, jonka maailma on koskaan tuntenut”. Puheessaan valtion juhlaillallisilla Buckinhamin palatsissa hän kutsui Kuningatarta ”mahtavaksi, mahtavaksi naiseksi”.
Illalliskutsujen mahtipontisten muodollisuuksien ja samppanjalasien kilistelyn jälkeen, Donald Trump siirtyi yksityistapaamiseen Prinssi Charlesin kanssa ja 15 minuutiksi tarkoitettu tapaaminen venyi puoleentoistatuntiin, jossa Charles ”hoiti suurimman osan puhumisesta”, kuten presidentti Trump kertoi Piers Morganin haastattelussa Britannian aamutelevisiossa. Keskustelun puheenaiheet vaihtelivat ilmastonmuutoksesta arkkitehtuuriin. Trump jatkoi, ”Hän on todella syvästi kiinnostunut ilmastonmuutoksesta. Minä haluan sitä, minä pidän siitä. Minä todella kuuntelin häntä.” Trump vetäytyi vuonna 2017 Pariisin ilmastosopimuksesta ja joukkokokouksissaan hän on tehnyt usein pilkkaa ilmastonmuutosta koskevalla pelonlietsonnalla. Kun Morgan kysyi saiko kruununperijä liikutettua häntä hieman tämän ilmastoskeptisyydessä, niin Trump vastasi:
Mikä liikutti minua oli hänen intohimonsa tulevia sukupolvia kohtaan. Hän ei todella tee tätä itseään varten. Hän tekee tätä tulevia sukupolvia varten. Tämä on todellista, hän uskoo siihen. Hän haluaa maailman, joka on hyvä tulevia sukupolvia varten (ja minä haluan myös). Hän on Prinssi Charles. Hänen ei tarvitse olla huolissaan tulevista sukupolvista teoriassa – ellei hän ole erittäin hyvä ihminen, joka välittää ihmisistä. Tämä teki minuun suurimman vaikutuksen. Hänen rakkautensa tätä maailmaa kohtaan.
On melko ironista, että Amerikan historian ilmastoskeptisin presidentti ylistää maailman innokkainta ilmastonmuutoksen saarnaajaa (Charlesin intohimo luonnonsuojeluun palaa jo 1970 -luvulle) tämän ”rakkaudesta maailmaa kohtaan”. Huolimatta siitä oliko heidän tapaamisellaan mitään vaikutusta Trumpin politiikkaan, tämä kertoo kruununperijän voimakkaasta karismasta. Poliittisessa kielenkäytössä karisma viittaa yksilön viehätysvoimaan, jolla hän kykenee tekemään vaikutuksen yksilöihin tai massoihin. Jos Charles kykenee tekemään vaikutuksen maailmanjohtajaan, joka ei todella yhdy hänen poliittisiin näkemyksiinsä, niin kuinka paljon suuremman vaikutuksen voimme odottaa hänen tekevän niihin, jotka pitävät ilmastonmuutosta ihmiskunnan suurimpana huolenaiheena?
Presidentti Trump on joutunut tietämättään Pimeyden Prinssin lumouksen alle. Magnetismillaan hän on saanut tämän uskomaan, että hän on hyvä ihminen, joka välittää aidosti ihmiskunnan tulevaisuudesta. Tai ehkä Charles uskoo tähän itsekin. Mutta myös Adolf Hitler ajatteli olevansa hyvä ihminen, joka välitti aidosti Saksan tulevaisuudesta. Messiaskompleksia sairastavat ihmiset eivät ajattele, että he olisivat rikiltä haisevia paholaisia. He uskovat omiin harhoihinsa ja kuvittelevat, että taivas olisi lähettänyt heidät maanpäälle pelastamaan ihmiskunnan tulevalta perikadolta. Se että Charles todella uskoo tähän, on selvää hänen seuraavista lausunnoistaan:
- Voin ainoastaan jotenkin kuvitella, että löydän itseni syntyneenä tähän asemaan tarkoitusta varten. En halua lastenlasteni tai teidän tulevan luokseni ja sanovan minulle, ”Miksi helvetissä et tullut ja tehnyt jotain tämän asian eteen. Sinä tiesit mikä ongelma oli.” Tämä on se mikä motivoi minua. (katkelma Harmony-filmin trailerista).
- Koko syyni tämän kirjan kirjoittamiseen oli se, että tunsin epäonnistuvani velvollisuudessani tulevia sukupolvia kohtaan ja Maata itseään kohtaan jos en yrittäisi tähdentää tätä ja osoittaa mahdollisia teitä joilla voimme parantaa maailman. (Harmony: A New Way of Looking At Our World, sivu 27)
- Kun olen kasvanut vanhemmaksi olen asteittain alkanut tajuta, että koko elämääni on motivoinut tähän asti halu parantaa – parantaa… jakaumat… ruumiin, mielen ja sielun välillä, niin että ihmisyytemme temppeli voisi olla jälleen pyhän liekin valaisemaa…. ja, ennen kaikkea, parantaa kuolettavasti haavoittunut sielu, joka yksinään voi varoittaa meitä Jumalan leikkimisen typeryydestä ja uskosta, että tieto itsessään on viisauden korvike. (Charlesin puhe vuodelta 2003, jota David Lorimer siteeraa kirjassaan Radical Prince, sivulla 235)
Charles ei siis vain usko, että hänen tulisi antaa oma panoksensa ihmiskunnan yhteisissä ponnisteluissa etsiä ratkaisuja ilmastonmuutoksen kaltaisiin globaaleihin kriiseihin. Vaikka itse en pidä ilmastonmuutosta todellisena ongelmana (ks. Epämiellyttävä totuus ilmastonmuutoksesta), niin uskon kuitenkin että meidän tulisi etsiä vaihtoehtoisia ratkaisuja luontoa saastuttavaan ja luonnon kannalta ei-kestävään nykyiseen energiatalouteemme. Arvostan esimerkiksi Michael Shellenbergerin, Stewart Brandin ja muiden ekologisten modernistien (tai ekopragmatistien) työtä, jotka ovat uskaltaneet astua ympäristöliikkeen taaksepäin katsovasta kuplasta ulos ja näkevät modernin teknologian – mukaan lukien GMO:n ja ydinvoiman – osana ratkaisua paremmin kuin osana ongelmaa mitä tulee kansojen rajat ylittäviin ympäristöongelmiimme. Mutta Prinssi Charles – tunnettu teknopessimisti ja modernismin vihaaja – menee näissä lausunnoissaan paljon pidemmälle. Hän uskoo, että hänen syntymällään oli ennaltamäärätty tarkoitus: parantaa maailma ja vapauttaa tulevat sukupolvet kurjuudesta. Hän jopa uskoo, että hänen tulisi valaista pyhällä liekillä meidän kuolettavasti haavoittunut sielumme.
Ei siis ihme, että Charlesin Harmony-filmin paneelikeskustelussa filmin ohjaaja Stuart Sender sanoo: ”Luulimme ensin, että olimme tekemässä jotain ympäristöfilmiä, mutta kyseessä olikin isommat asia.” Mikä voisi olla enää isompi asia kuin maailman pelastaminen ympäristötuholta? Stuart jatkaa: ”Tämä tapa katsoa maailmaa ja siihen liittyvät asiat. Siinä on kyse sydäntemme muuttumisesta. Se on hyvin hengellistä. Hän on hyvin hengellinen.” Charles ei siis halua pelastaa vain planeettaa, hän haluaa lunastaa myös sielumme. Time -lehden haastettelussa (lokakuu 2013) hän sanoi Catherine Mayerille, että ”hän pyrkii olemaan ihmisten sydänten kuningas.” Mayerin kirjan Born to Be King esittelyssä sanotaan: ”Hän säilyy sitoutuneena tuomaan sosiaalisen ja poliittisen muutoksen, mutta päämäärällään tulla sydänten kuninkaaksi, hän saa aikaan usein päänsärkyä itselleen ja muille.” Max Hasting kirjoitti Daily Mailissa joulukuussa 2010:
Prinssin kirja Harmony on todellakin hämmästyttävä työ. Hän aloittaa sen kirjoittamalla: ”Tämä on kutsu vallakumoukseen. Vallankumous on vahva sana ja käytän sitä harkitusti. Sillä yli 30 vuoden ajan olen työskennellyt tunnistaakseni parhaita ratkaisuja sarjaan syvään juurtuneita ongelmia, joita me kohtaamme. Pohtiessani näitä kysymyksiä pitkään ja hartaasti, minun näkemykseni on, että ajattelutapamme länsimaistuneessa maailmassa on tullut liian lujasti kehystetyksi mekaanisella lähentymisellä tieteeseen.” Hän jatkaa: ”Tämä lähestyminen on perustettu kokonaan tulosten kokoamiseen, jotka tulee alistamalla fyysinen ilmiö tieteelliselle kokeilulle.” Vaikka Prinssi sanoo, ettei hän hylkää kaikkea tiedettä hölynpölynä, hänen kirjansa on kutsu aseisiin ”teollistumisen suurta kaiken tuhoavaa voimaa” vastaan, mitä hän pahoittelee. Jotkin hänen fraaseistaan ovat messiaanisia: ”Laiminlöisin velvollisuuttani tulevia sukupolvia ja maata itseään kohtaan jos en yrittäisi kiinnittää tähän huomiota ja osoittaa mahdollisia keinoja, joilla voimme parantaa maailman.” Pakkomielteisesti vakuuttunut hänen omasta oikeellisuudestaan, hän näkee kriitiikkonsa varhaisen kristityn marttyyrin väsyneellä alistuneisuudella: ”On kenties väistämätöntä, että jos haastat tavanomaisen ajattelun traditiot, löydät itsesi syytettynä naiviudesta.” Nyt saatat sanoa sen olevan hieno asia, että meillä on kruununperillinen joka välittää intohimoisesti planeetasta ja on määrätietoinen tekemään jotain sen hyväksi. Mutta entä jos hänen lääkemääräyksensä ovat vääriä?… Hallitus on sitoutunut testaamaan geneettisesti muunneltuja satoja, minkä monet maanviljelijät uskovat voivan tarjota parhaan toivon maailman ihmisten ruokkimisessa. Mutta Prinssi toistuvasti tuomitsee geenimanipulaation paholaisen työnä – aivan kuin hän vastustaa ydinvoimaa ja modernia arkkitehtuuria. Perustuslaillisesti se on yhdentekevää ovatko hänen näkemyksensä oikeita vai vääriä: rämpimällä korkean profiilin kiistoihin ja käyttämällä asemaansa hallituksen päätösten vaikuttamiseen, hän saattaa miellyttää vihreitä intoilijoita, mutta hän tekee myös monia vihollisia – jotkin heistä paljon älykkäämpiä ihmisiä kuin hän itse – , jotka hylkäävät hänen ideansa siitä kuinka parantaa ihmiskuntaa.
Edellinen vuosisata osoitti meille jo kuinka vaarallista on seurata päältä päin katsoen hyvää tarkoittavien aatejohtajien maailmanparannusta ja kuinka suurta tuhoa se on saanut aikaan. Vaikka Charles ei olisikaan tämä rikinkatkuinen paholainen, jollaisena hänet esitän, vaan hyvää tarkoittava herrasmies, niin hänen ideologiansa itsessään voi olla hyvin vaarallista. Hän haluaa parantaa maailman, mutta kuten Hasting kysyi, ”entä jos hänen lääkemääräyksensä ovat vääriä?” Kuuluisa sanonta kuuluu, ”Tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla.” Oliko Mao ja Pol Pot todella pahoja ihmisiä, vai ainoastaan heidän oman aatteensa sokaisemia? Itse tietenkin uskon heidän olleen pahoja ihmisiä, mutta hyvyys ja pahuus eivät ole niin yksioikoisia käsitteitä. Maailmassa ei ole hyviä ja pahoja ihmisiä. Meistä jokainen kykenee hyvään sekä pahaan ja oikeissa olosuhteissa kuka tahansa meistä olisi voinut olla Pol Potin vankileirien tai Auschwitzin vartija määräämässä viattomia teloitettaviksi. Adamin syntiinlankeemuksessa tapahtuneen perisynnin myötä kukaan meistä ei ole pyhän Jumalan edessä täysin viaton, sillä Paavali sanoi, ”kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla” (Room. 3:23). Raamatun ilosanoman mukaan Jeesus Kristus lunasti meidät perisynnin kiroukselta kuolemalla Golgatan ristinpuulla ja sovittamalla vihollisuutemme Jumalan edessä. Tästä syystä Jeesus sanoi, ”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.” (Joh. 3:16). Hän myös sanoi,
Minä olen ovi; jos joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu, ja hän on käyvä sisälle ja käyvä ulos ja löytävä laitumen. Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyyden. Minä olen se hyvä paimen. Hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä. Mutta palkkalainen, joka ei ole paimen ja jonka omia lampaat eivät ole, kun hän näkee suden tulevan, niin hän jättää lampaat ja pakenee; ja susi ryöstää ja hajottaa ne. Hän pakenee, sillä hän on palkattu eikä välitä lampaista. Minä olen se hyvä paimen, ja minä tunnen omani, ja minun omani tuntevat minut, niinkuin Isä tuntee minut ja minä tunnen Isän; ja minä annan henkeni lammasten edestä. (Joh. 10:9-15)
Kaikki itsensä pelastajiksi koroittavat valhemessiaat ovat vertauskuvan varkaita, palkkalaisia ja susia. Hitlerillä oli tapana käyttää itsestään lempinimeä ”Wolf” eli ”Susi” (tästä juontuu Führerin toisen maailmansodan aikaisen päämajan Sudenpesä nimitys). Catherine Mayerin mukaan Prinssi Charlesin palvelijat käyttävät hänen Clarence House päämajastaan nimeä ”Susihalli” viittauksena Hilary Mantelin fiktiivisessä romaanissa kuvattuun Henrik VIII:n petollisiin hovipiireihin.
Johtopäätös
Blogini lukijat tietävät, että olen kirjoittanut Donald Trumpista myönteisesti aina vuoden 2016 alusta lähtien. Viittasin vuoden 2016 aikana myös monien kristittyjen saamiin profetioihin, joiden mukaan Jumala tulisi nostamaan Trumpin presidentiksi ja käyttämään häntä Jumalan vihollisten juonien paljastamiseen ja lopun ajan herätyksen välikappaleena. Monessa suhteessa voin sanoa hänen lunastaneen näiden kristittyjen profeetalliset odotukset hänestä. Hänen presidenttikautensa on ollut hyvin merkittävä etenkin Israelia koskevien Raamatun lupausten toteutumisessa (ks. Kuinka Jerusalemin tunnustaminen Israelin pääkaupungiksi Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin taholta täytti juuri juutalaisen Rabbin 800 vuotta vanhan ennustuksen? Miksi julistus annettiin Suomen itsenäisyyden satavuotispäivänä? Entä mitä Jerusalemissa tapahtuu seuraavan puolen vuoden sisällä?). Mutta olen sanonut alusta alkaen myös sitä, että on hyvin vaarallista panna liian suurta luottamusta ja toivoa yhteenkään ihmiseen, sen sijaan että seuraisimme yksin Jumalaa ja panisimme toivomme yksin Häneen. Trump on pelkkä välikappale Jumalan suunnitelmissa, mutta hän ei ole mikään voideltu profeetta. En ole lainkaan varma siitä, että hän olisi henkilökohtaisesti uudestisyntynyt kristitty?
Toukokuun viimeinen päivä hän kirjoitti Twitterissä: ”Kun me juhlimme LGBT [lesbo-homo-bi-trans] Pride-kuukautta ja tunnustamme huomattavat myötävaikutukset, joita LGBT ihmiset ovat antaneet kansallemme, seisokaamme myös solidaarisuudessa monien LGBT ihmisten kanssa useissa maissa maailmanlaajuisesti, jotka rankaisevat, vangitsevat tai jopa teloittavat yksilöitä heidän seksuaalisen suuntautumisensa perustalla. Hallitukseni on käynnistänyt globaalin kampanjan homoseksuaalisuuden kriminalisaation poistamiseksi ja kutsuu kaikkia kansoja yhtymään meidän kanssamme tähän pyrkimykseen!” Vaikka tällaisten tviittien myötä on huvittavaa nähdä kuinka Amerikan LGBT -yhteisö ja äärivasemmisto protestoi kaduilla vastustamassa Trumpin ja Pencen ”islamo- ja homofoobista” hallintoa (Amerikan LGBT -yhteisön vähemmistö on Trumpia tukevia konservatiiveja), niin raamatullisesta näkökulmasta kukaan kristitty ei voi juhlia LGBT-yhteisön synnillistä elämäntapaa. Raamattu on hyvin selkeä sen suhteen, että homoseksuaalinen elämäntapa on pyhän Jumalan edessä vakava synti ja kauhistus (3. Moos. 18:22, 5. Moos. 22:5, Room. 1:24-27, 1. Kor. 6:9).
Paavali sanoi, että että ”ne, jotka senkaltaisia tekevät, ovat kuoleman ansainneet.” (Room. 1:32). Kuolemaa käytetään Raamatussa tosin myös vertauskuvana hengellisestä kuolemasta, joten tästä yhdestä jakeesta ei voi vetää suoraa johtopäätöstä sen puoleen, että Uusi Testamentti tukisi homoseksuaalien teloitusta maallisen esivallan taholta. Jeesus vihasi syntiä, mutta rakasti syntisiä. Meidän kristittyjen tulisi seurata Hänen jalanjälkiään myös tässäkin asiassa. Jeesus ei kivittänyt avionrikkojia ja homoseksuaaleja, vaan esti fariseuksia kivittämästä aviorikokseen syyllistynyttä naista sanomalla, ”Joka teistä on synnitön, se heittäköön häntä ensimmäisenä kivellä.” (Joh. 8:7) Tuon ajan uskonnollinen papisto kritisoi Jeesusta siitä, että Hän seurusteli syömärien ja viininjuojien, publikaanien ja syntisten kanssa (Matt. 9:11, 11:19). En usko, että paras tapa osoittaa syntisille rakkautta olisi vaatia hallituksia vainoamaan, vangitsemaan ja teloittamaan heitä. Tästä syystä en pidä kauhean epäkristillisenä Trumpin kutsua poistaa homoseksuaalisuus kansojen rikoslistalta maailmanlaajuisesti. Mutta presidentti sanoi myös, että Amerikan tulisi juhlia kansakuntana LGBT -kuukautta, mikä tekee tästä tviitistä hyvin kiusallisen. Jos hän on todella kristitty, niin miksi hän antaa tukensa synnillisellä elämäntavalle? Paavali tuomitsi nekin, jotka ”osoittavat hyväksymistä niille, jotka niitä tekevät” (viitaten homoseksuaalisiin suhteisiin).
Trumpin juutalainen vävy Jared Kushner (merkittävä hahmo Trumpin Lähi-Idän rauhansuunnitelman takana) ja hänen ulkoministerinsä Mike Pompeo osallistuivat äsken globalistien huippusalaiseen Bilderberg-kokoukseen. Vaikka yksi osallistuminen tämän ryhmän kokouksiin ei tarkoita sitä, että siihen kutsutut henkilöt olisivat osa uuden maailmanjärjestyksen salaliittoa, niin se on kuitenkin varoittava merkki siittä, että globalistit voivat vaikuttaa kulissien takana myös Amerikan nykyhallinnon päätöksiin ja johdattaa Trumpin muutoin kansallismielistä politiikkaa harhaan. Lisäksi kun huomioimme Trumpin ylistyksen Kuningattarelle ja Prinssi Charlesille, tämä ei anna kovin hyvää ennettä siitä kuinka hänen hallintonsa – päättyy se sitten vuonna 2021 tai 2025 – loppukausi tulisi etenemään. Valta voi turmella kenet tahansa ja siksi en löisi päätäni pantiksi siitä, etteikö myös Trumpin hallinto syyllistyisi lopulta yhtä suuriin laittomuksiin kuin Obaman hallinto. Tähän asti olen ollut hänen suhteensa hyvin optimistinen, mutta kuka tietää mitä tapahtuu tästä eteenpäin. Tuleeko hän lopulta edistämään vai vastustamaan Antikristuksen valtaannousua?
