Minulla ei ole tapana käyttää aikaani riitelemällä eskatologisista tulkinnoistani sosiaalisessa mediassa tai netin erilaisilla keskustelufoorumeilla. Tällainen olisi ajan täyttä hukkaan heittämistä. Olen esittänyt väitteilleni perinpohjaiset perusteet jo kahdessa kirjassani. En lähde väittelemään ihmisten kanssa, joilla ei ole vähäisintäkään käsitystä perusteideni laajuudesta ja syvyydestä. Jeesus sanoi: ”Älkää antako pyhää koirille, älkääkä heittäkö helmiänne sikojen eteen, etteivät ne tallaisi niitä jalkoihinsa ja kääntyisi ja repisi teitä.” (Matt. 7:6) Tämä tarkoittaa sitä, että jos Herra itse on kutsunut sinut palvelustyöhönsä ja on uskonut käyttöösi jotain kallisarvoista ja pyhää, niin sinun tulisi olla varovainen siinä keiden eteen levität nämä kalliit helmesi. Sinun ei tule mennä rienaajien luokse tai omaa egoaan pönkittävien kristittyjen kanssapalvelijoiden, jotka eivät ole kiinnostuneita siitä mitä Herra on puhunut juuri sinun sydämellesi tai uskonut juuri sinun haltuusi.
Tämä ei ole ylimielisyyttä. Tämän on sen lahjan arvostamista, jonka Pyhä Henki on uskonut juuri sinun käyttöösi. Omalla kohdallani tuo lahja tai sen hedelmä oli joulukuussa 2014 valmistunut 700 -sivuinen ja 271 744 sanainen esikoistyöni Muhammad, Kaarle Suuri ja Antikristus, joka syntyi eskatologisten tutkimusteni huipentumana ja jonka kirjoittaminen vei minulta kaksi ja puolivuotta. Jos olisin jakanut tuon ensimmäisenä Suomi24 -keskustelufoorumilla tai muissa saman tapaisissa pilkkaajien ja trollien lastentarhoissa, on mahdollista etten kirjoittaisi tänään blogiani, jonka käynnistin tammikuussa 2015 käsikirjoitukseni levittämiseksi ja tutkimusteni edistämiseksi. Ei siksi, että trollien palautteilla olisi jotain älyllistä painoarvoa, mikä olisi saanut minut harkitsemaan johtopäätöksiäni uudelleen. Mutta tämä palaute olisi voinut provosoida minut harkitsemattomaan ja tunnepitoiseen vastahyökkäykseen, jonka myötä olisin onnistunut tahraamaan vain oman nimeni. Toki rienaajien sanalliset nuolet olisivat voineet lannistaa minut siihen pisteeseen, että olisin jättänyt kutsumustyöni kesken ja poistanut kirjani verkosta.
Olen tänään henkisesti paljon vahvempi. Nauran nyt itse niille, jotka pilkkaavat vailla parempaa ymmärrystä. Meidän ei tulisi pelätä ihmisten pilkkaa. Paavali sanoi: ”Sentähden myös Jeesus, pyhittääkseen omalla verellänsä kansan, kärsi portin ulkopuolella. Niin menkäämme siis hänen tykönsä ’ulkopuolelle leirin’, hänen pilkkaansa kantaen” (Heb. 13:12-13). Olen kirjoittanut blogissani ja kahdessa kirjassani yli miljoona sanaa. Tavanomaisen kirjan sivuille printattuna se vastaa noin 4000 sivua. Joku kuuluisa kirjailija on sanonut, että ensimmäiset miljoona sanaa olisi vasta alkulämmittelyä, jonka jälkeen voit kääntää sille kaikelle selkäsi ja aloittaa varsinaisen kirjoittamisen. Mikä helpotus! Selvisin lämmittelyvaiheen yli. Aloittelevan kirjailijan tulikaste suoritettu. Odotan jo innolla, koska voin aloittaa tämän lupaavasti alkaneen kirjailijan urani. Lasken tietysti leikkiä. Minulla ei ollut koskaan erityistä aikomusta ryhtyä kirjailijaksi. En voi luvata, että tulisin julkaisemaan muita kirjoja ensimmäisen painetun ja julkaistun kirjani Joka ei ollut saapa kuninkaan arvoa – Antikristus paljastettu? (2019) jälkeen.
Alkuperäisenä tavoitteenani oli kirjoittaa tutkimusteni pohjalta lyhyehkö – korkeintaan 50 sivun mittainen – kirje saarnaaja Leo Mellerille (s. 1942), Patmos -lähetyssäätiön ja kustannusyhtiö Kuvan ja Sanan entiselle toiminnanjohtajalle. Aloin työstää tällaista kirjettä jo vuoden 2007 aikoihin. Olin tuolloin juuri omilleni muuttanut 19 -vuotias miehen alku, jonka takana oli epäonnistunut kouluhistoria (suoritin kymppiluokan arvosanojeni koroittamiseksi, mutta tyrin senkin kun en onnistunut tulemaan tunneille ajoissa ja pidin ”sairaspäiviä” aivan liikaa) ja sen seurauksena yhä pahentuva sosiaalinen ja yhteiskunnallinen syrjäytyminen. Omaa kirjaa aloin suunnitella vasta vuoden 2011 aikoihin ja vuotta myöhemmin sain sen lopulta alkuun. Joskus ihmettelen itsekseni, että miksi Jumala kutsuu usein työhönsä sellaisia henkilöitä kuin itse olen, mahdollisuutensa missanneita ja elämänsä hukkaan heittäneitä säälittäviä surkimuksia. Ehkä se kertoo vain Jumalan armosta ja hyvyydestä langenneita, epäonnistuneita ja syntisiä kohtaan. Ehkä Hän haluaa antaa minulle tätä kautta vielä toisen mahdollisuuden.
Joku kirjoitti minusta äsken Suomi24 -foorumilla ilmeisen sarkastiseen sävyyn otsikolla ”Prinssi Charles on väkevä kilpailija suomalaiselle antikristukselle!”
Varteenotettavia kilpailijoita on siis paljastettu kaikkein oikeimpien uskovien taholta, kuten yhtenä esimerkkinä seuraavanlainen ehdokas, sillä ilman vakuuttavia todisteita ei voitaisi esittää edes epäilyitä prinsi Charlesin antkristuksellisuudesta! Onhan Samuel Tuominen jo pelkästään raamatullisen etunimensäkin perusteella Herran siunaama, vilpitön perimmäisen totuuden julistaja. Kiitos Herralle Samuel Tuomisesta ja kaikista muista hänen kaltaisistaan. Ilolla olemme laittaneet merkille heitä olevan vähintäin riittävästi myös tällä palstalla.
Ivastaan huolimatta kiitän kirjoittajaa siitä, että hän on pannut linkin yhteen pisimmistä blogiartikkeleistani, josta julkaisin myös englanninksi käännetyn version toukokuussa 2018 (27 itsenäistä syytä siihen miksi uskon Prinssi Charlesin olevan Raamatun Antikristus.). Joku vitsiniekka oli lisännyt: ”Tuomiselta unohtui mainita Prinssi Charlesin olevan Egyptin Prinssin läheistä sukua, ellei peräti tuo Egyptin Prinssi itse! Muuten mitä erinomaisimman uskottavin paljastus!” Asian perimmäinen pointti on nyt siinä, että rienaajilta ei tule odottaakaan, että he kykenisivät käsittämään jotain Raamatun profeetallisista salaisuuksista, jotka on uskottu vain ajan pimeydessä valvovia pyhiä varten. Se olisi yhtä turhaa kuin yrittäisi selittää Einsteinin suhteellisuusteoriaa simpansille. Siksi Danielille kerrottiin hänen kirjansa viimeisessä luvussa:
Ja monet maan tomussa makaavista heräjävät, toiset iankaikkiseen elämään, toiset häpeään ja iankaikkiseen kauhistukseen. Ja taidolliset loistavat, niinkuin taivaanvahvuus loistaa, ja ne, jotka monta vanhurskauteen saattavat, niinkuin tähdet, aina ja iankaikkisesti. Mutta sinä, Daniel, lukitse nämä sanat ja sinetöi tämä kirja lopun aikaan asti. Monet sitä tutkivat, ja ymmärrys lisääntyy… Niin hän sanoi: ”Mene, Daniel, sillä ne sanat pysyvät lukittuina ja sinetöityinä lopun aikaan asti. Monet puhdistetaan, kirkastetaan ja koetellaan, mutta jumalattomat pysyvät jumalattomina, eikä yksikään jumalaton ymmärrä tätä, mutta taidolliset ymmärtävät.”
Taidollisten velvollisuutena ei ole lopun aikoja ja Antikristusta koskevien profetioiden avaaminen vain Kristuksen morsiusseurakuntaa varten, jotta tämä osaisi valmistautua Yljän tulemusta varten, mutta myös jumalattomia varten. Sillä vaikka jumalattomat eivät käsittäisikään profetioita vielä tällä hetkellä, on varmaa etteivät he voisi sivuuttaa niitä tulevaisuudessa yhtä helposti, jos taidolliset osaavat ennustaa niistä tulevat asiat ennen niiden toteutumista.