Kirjoitan blogissani harvoin itsestäni, koska elämästäni on vaikea löytää mitään erityislaatuista kerrottavaa. Minulla ei ole jaettavaksi tapahtumarikkaita tarinoita väkivaltaisesta menneisyydestä, värikkäistä matkoistani tai mielenkiintoisista ihmisistä joita olisin tavannut eri tilanteissa. Tylsä elämäntarinani pähkinänkuoressa on tämä: Synnyin kristilliseen kotiin, töpeksin peruskoulun, syrjäydyin yhteiskunnasta, ja aloitin 15 vuotta kestäneen “karanteenin” – sosiaalisen eristäytymisen -, joka jatkuu vielä tänäkin päivänä. Punastuttavan surkea ja nolo elämäntarina. Sosiaalisen eristäytymisen on todettu lisäävän ihmisten mielenterveysongelmia. Traumapsykologi Soija Poijulan mukaan “Sosiaalinen eristäytyminen tai karanteeni ei ole varsinkaan pitkittyessään helppo tilanne. Poijula toteaa, että tutkimusten mukaan kymmenen päivän karanteeni kestetään hyvin, mutta mitä pitempi karanteeni, sitä vaikeampaa siitä tulee.” On yleensä ihme, että olen säilyttänyt järkeni 10-15 vuotta jatkuneen sosiaalisen eristäytymisen jälkeen. Tiedän, että moni voi olla siitä toista mieltä.
Kerroin tammikuussa kuinka eräs kommentoi Facebookissa eskatologisia tutkimuksiani tähän tapaan, ”Nyt on lääkitys pettänyt pahasti. Samuel täytyisi saada äkkiä johonkin hoitoon. Koska hän on keskuudessamme.” Voin tunnustaa ihan avoimesti, että minulle on myönnetty KELA:n kuntoutustuki osittain näiden “psykoottisten”, “todellisuudentajusta hämärtyneiden” ajatusteni vuoksi. Tiedän, että parjaajani voivat käyttää näitä sanoja minua vastaan, mutta en yksinkertaisesti välitä. Raamattu nimittäin sanoo, “Kuulkaa minua, te jotka vanhurskauden tunnette, kansa, jonka sydämessä on minun lakini: älkää peljätkö ihmisten pilkkaa älkääkä kauhistuko heidän herjauksiansa.” (Jes. 51:7) On totta, ettei moni tulisi tällaisella aiheella julkisuuteen. Olen sanonut ennenkin ja sanon taas, että minua ei loukkaa se jos joku pitää tutkimuksiani hölynpölynä tai omaa toisenlaisen käsityksen eskatologiasta. Minua loukkaa se jos joku ei osaa arvostaa sitä riskiä, jonka olen ottanut tullessani tällaisen aiheen kanssa julkisuuteen. Minua loukkaa ihmiset jotka suhtautuvat 15 vuoden tutkimuksiini täydellä ylenkatseella vaikkeivat he sitten ymmärtäisi niistä yhtään mitään. Vain tyhmä pitää pilkkanaan asiaa mistä hänellä ei ole minkäänlaista ymmärryskykyä. Sananlaskut sanoo, “Hullukin käy viisaasta, jos vaiti on; joka huulensa sulkee, on ymmärtäväinen.” (San. 17:28)
Paavali sanoi, “Mutta joka niille, jotka ovat kutsutut, olkootpa juutalaisia tai kreikkalaisia, on Kristus, Jumalan voima ja Jumalan viisaus. Sillä Jumalan hulluus on viisaampi kuin ihmiset, ja Jumalan heikkous on väkevämpi kuin ihmiset… vaan sen, mikä on hulluutta maailmalle, sen Jumala valitsi saattaaksensa viisaat häpeään, ja sen, mikä on heikkoa maailmassa, sen Jumala valitsi saattaaksensa sen, mikä väkevää on, häpeään, ja sen, mikä maailmassa on halpasukuista ja halveksittua, sen Jumala valitsi, sen, joka ei mitään ole, tehdäksensä mitättömäksi sen, joka jotakin on.” (1. Kor. 1:24-25, 27-28) Golgatan ristin pelastava evankeliumi ja Raamatun profetiat Jeesuksen toisesta tulemuksesta ovat tälle maailmalle pelkkää hulluuttu. Sillä kuten Paavali kertoo korintolaiskirjeissä, “Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti.” (1. Kor. 2:14) Mutta Jeesus opasti kaikkia epäuskoisia etsimään totuutta, kun Hän sanoi Ilmestyskirjassa Laodikean seurakunnalle: “Minä neuvon sinua ostamaan minulta kultaa, tulessa puhdistettua, että rikastuisit, ja valkeat vaatteet, että niihin pukeutuisit eikä alastomuutesi häpeä näkyisi, ja silmävoidetta voidellaksesi silmäsi, että näkisit.” (Ilm. 3:18)
Kristityn elämä ei ole aina helppoa. Itse jouduin koulukiusatuksi uskoni vuoksi 11- vuotiaana. Tämä käynnisti elämäni alamaen ja tien kohti syrjäytymistä. Em. Poijula kirjoitti karanteenin tai sosiaalisen eristäytymisen haittavaikutuksista näin:
Poijula neuvoo ihmisiä pysymään aktiivisina ja pitämään kiinni rutiineista. Arjen teot luovat ennustettavuutta ja vähentävät avuttomuuden tunnetta. Tarvitsemme hallinnan tunnetta. Lisäksi täytyy säännöllisesti pitää huolta syömisestä, levosta, liikkumisesta ja hygieniasta. Rutiineista syntyy rakenne ja järjestys päiviin. Työ on iso osa aikuisen elämää, sen merkitys on paljon enemmän kuin vain toimeentulon hankkiminen. Nykyinen poikkeustilanne vie ihmisiltä työyhteisön.
Tästä minun on helppoa löytää itseni, sillä vuosien työttömyys ja syrjäytyminen ovat johtaneet juuri ylläkuvatun kaltaisiin ongelmiin, arjen rutiinien ja järjestyksen ja elämänhallinnan katoamiseen. Poijulan mainitsema avuttomuuden tunne johtaa yhä pahenevaan noidankehään, josta on hyvin vaikea irtaantua mitä pidemmälle sen päästää menemään. Näin on käynyt myös oman elämäni kohdalla. Olen puhunut jo aiemmin sosiaalista eristäytymistä pahentaneista mielenterveysongelmistani, kuten lääkärin diagnosoimasta OCD:stäni. Mutta joskus tuntuu, että OCD on ongelmistani väheisimpiä ja sen haittaavuutta arkeeni pystyn säätelemään itsekin. Joskus tuntuu, että suurin ongelmani on vain jonkinlainen elämänhalun tai motivaation puute. En halua silti valittaa, koska on monia joilla menee minua paljon huonommin. Kristitty veljeni sairaistui tänäkesänä vakavaan masennukseen (uskon, että voin jakaa asian jo näin julkisestikin, koska se on mennyt jo monien ihmisten rukousaiheeksi). Silti hän jaksaa muistaa yhä minuakin ja lupasi avustaa ja siunata työtäni kuukausilahjoituksella. Saakoon Herra johdattaa myös veljeäni, että hän löytäisi oman kutsumustyönsä ja paikkansa palvella Herraa Kristuksen seurakunnan rakkaana jäsenenä. Veljeni on minulle hyvin rakas ja siksi olen itkenyt hänen rinnallaan tässä vaikeassa elämänvaiheessa. Olen jopa rukoillut, että Jumala siirtäisi tuon ahdistuksen vuoren häneltä minun päälleni, koska olen ansainnut sen luultavasti häntä enemmän.
Kristityn elämä ei ole pelkkää karkelointia ja pilvilinnoilla tanssimista. Myös kristitty voi kokea ahdistusta ja masennusta ja murehtia hukkuvan maailman johdosta. Mutta Raamattu kehottaa meitä panemaan toivomme Kristukseen, iloitsemaan Hänessä ja turvaamaan yksin Häneen, joka on jo ottanut kaikki ahdistuksemme, kipumme ja syntimme ja kantanut ne Golgatan ristillä. Siksi Raamattu sanoo, “Olkaa toivossa iloiset, ahdistuksessa kärsivälliset, rukouksessa kestävät.” (Room. 12:12) Kirjoitustyöni ei ole taloudellisesti lainkaan kannattavaa. En saa rahallista korvausta myöskään tekemistäni videoista, joiden editoimiseen käytän aikaa useita päiviä. Tammikuussa 2019 julkaistu 354 -sivuinen kirjani on myynyt vasta noin 60 kappaletta ja kirjatulot reilun puolentoistavuoden ajalta ovat noin 300 euroa. Joskus tämä bloggaaminen tuntuu tietysti hieman turhalta puuhastelulta ja haluaisin laajentaa työkuvaani johonkin tuottavampaan hommaan, joka tuntuisi enemmän oikealta työltä. Mutta haluan jakaa erään rohkaisevan profetian, jonka eräs veli lähetti minulle sähköpostitse 10. heinäkuuta:
Olen rukoillut veljesi puolesta. Sain rukouksessa sanoman Herralta sinulle: ”Ennenkuin sinä äidistä synnyit, minä valitsin sinut, kutsuin ja erotin sinut, niinkuin kutsuin ja erotin Jeremian (Jer.1:5, Gal.1:15) Sillä minä näin jo silloin nöyrän sydämesi, edeltäkäsin näin aran tuntosi sanani edessä. Olen antanut sinulle taidollisuuden pukea sanoiksi Raamatun profetioita, ihmisille ymmärrettävään muotoon. Se on sinun lahjasi, minulta saatu. Niinkuin sanoin Jeremialle, niin sanon sinullekin; sinä olet nähnyt oikein (Jer.1:12) Pian on antikristus ilmestyvä koko maailman näyttämölle, sinulle minä olen hänet paljastanut, ja tulen edelleenkin paljastamaan suuria, salattuja asioita (Jer.33:3) Ole edelleen äänelleni kuuliainen, niin minä siunaan sinua, siunaan palvelustyösi, niinkuin olen tähänkin asti siunannut. Näillä sanoilla minä haluan sinua vahvistaa. Sinä olet rakas minulle, tiedä se, hyvin rakas. Minussa sinä saat elää yltäkylläistä elämää, (Joh.10:10) minä annan sinulle tulevaisuuden ja toivon (Jer.29:11) Minun Henkeni on sinulla apuna kirjoitustyössäsi, puhun sydämellesi ajatuksiani. Älä murehdi mistään maallisista, toimeentulosta tai muusta. Vaan etsi ensin minun valtakuntaani, niin kaikki muukin sinulle annetaan sen ohessa. Minä olen sinun osasi (Valit.vir.3:24)” ”Herran sanat ovat selkeitä sanoja, hopeata, joka kirkkaana valuu sulattimesta maahan, seitsenkertaisesti puhdistettua.” Ps.12:7
Author & blogger Samuel Tuominen’s archives 
Leave a comment