Prinssi Harry ja Meghan Markle paljastavat brittihovin rasismin paljon kohutussa Oprah-haastattelussa.

Prinssi Harry ja Meghan Markle eivät ole olleet kuningashuoneen suosituimpia jäseniä Britannian Tabloid-lehdistössä tai maan konservatiivien parissa. He ovat tunnettu progressivismia edistävinä ”woke-kuninkaallisina”. Viimevuonna julkaistussa videossa he epäsuorasti kannustivat amerikkalaisia äänestämään Joe Bidenia. Konservatiiveja on ottanut päähän pariskunnan tekopyhät saarnat ilmastonmuutoksesta ja uhriutuminen median kritiikin edessä. Tästä syystä he eivät ole saaneet liiemmin sympatiaa heidän sunnuntaisesta Oprah-haastattelustaan missä he selittivät päätöstään Megxitin takana ja hyökkäsivät aika suoraan ”Firmaa” eli kuningashuonetta vastaan. Vaikka en olekaan Harryn ja Meghanin suurimpia faneja, niin Oprah-haastattelussa he paljastivat jotain minkä olen tiennyt Windsoreista jo useita vuosia. Konservatiivit sivuuttavat yleensä kuninkaallisen pariskunnan valitukset rasismista, koska Prinssi Harry ja Meghan näyttävät omaksuneen äärivasemmistolaisen ja identiteetti-ideologiaan pohjautuvan ”wokeismin”, joka puhuu ”valkoisesta etuoikeudesta” ja ”tiedostamattomasta rasismista”. Syy Harryn yliherkkyyteen rasismille saattaa olla kuitenkin se, että hän on kasvanut hyvin rasistisessa ympäristössä. Harry ja Meghan paljastivat Oprah:lle esimerkkejä klassisesta rasismista kuningashuoneen sisällä. 

Itseäni nämä paljastukset eivät shokeeranneet lainkaan sillä olen kirjoittanut tästä jo useita vuosia. Jo Harryn ja Meghanin avioitumisen aikaan kirjoitin artikkelin, jonka otsikossa ihmettelin: Juuri vihitty kuninkaallinen pari Harry ja Meghan ovat Donald Trumpia vihaavia ”progressiiveja”. Miksi puoliksi musta nainen avioituu perheeseen, joka on kuuluisa sen vuosisataisesta rasismistaan? Alla suora transkriptio eräästä kohtaa haastattelua:

Oprah: Sinulla oli varmastikin keskusteluja Harryn kanssa siitä ja omat epäilyksesi miksi he eivät halunneet tehdä Archiesta [Harryn ja Meghanin lapsi] prinssiä. Mitkä ovat . . .  mitkä ovat ajatuksesi siitä? Mistä luulet sen johtuneen? Luuletko sen johtuneen hänen rodustaan?

Meghan: (huokaus)

Oprah: Tiedän, että se on ladattu kysymys . . .

Meghan: Mutta voin antaa sinulle rehellisen vastauksen. Noina kuukausina kun olin raskaana, koko tuon saman ajan . . .  joten käymme tätä keskustelua siitä ’ettei hänelle anneta turvaa, ettei hänelle anneta titteliä’, myös huolta ja keskusteluita siitä kuinka tumma hänen ihonsa saattaa olla kun hän on syntynyt.

Oprah jää katsomaan Meghania suu ammollaan ja kysyy: ”Mitä? Kuka… kuka kävi tätä keskustelua sinun kanssasi? Mitä?” Meghan ei suostu paljastamaan tuon kuningasperheen jäsenen nimeä, mutta korjaa, että se oli Harry, joka kävi tuota keskustelua ja että siitä oli ”useita keskusteluita”. Myöhemmin Oprah kysyy tätä suoraan Harrylta, johon hän vastaa: ”Tämä on keskustelu, jota en tule koskaan jakamaan, mutta tuona aikana… tuona aikana, se oli kiusallista. Olin hieman järkyttynyt.” Oprah tivasi edelleen, ”Voitko… voitko kertoa meillle mikä tuo kysymys oli?”, johon Harry vastasi: ”Ei, en voi. En ole valmis jakamaan sitä.” Tässä on nyt esimerkki klassisesta rasismista, sillä vanhemmat eivät voi mitään lastensa ihon värille eikä sen pitäisi olla mikään ongelma oli vauva kuinka tumma tahansa. Mutta miksi tämän tulisi yllättää ketään, sillä kuningasperhe johti vuosisatojen ajan afrikkalaisten orjakauppaa. Wikipedia kertoo:

Royal African Company (RAC) oli englantilainen kaupallinen yhtiö, joka perustettiin vuonna 1660 kuninkaallisen Stuart perheen ja Lontoo City:n kauppiaiden taholta tehdäkseen kauppaa Afrikan länsirannikolla. Se oli Yorkin herttuan johtama, joka oli Kaarle II:n veli  ja nousi myöhemmin valtaistuimelle Jaakko II:na. Se toimitti enemmän afrikkalaisia orjia Amerikkoihin kuin yksikään toinen instituutio Atlanttisen orjakaupan aikana…

1680 -luvulla yhtiö kuljetti noin 5000 orjuutettua ihmistä vuodessa markkinoille pääosin Karibiaan Atlantin halki. Monet polttomerkattiin kirjaimilla ”DY”, sen kuvernooria Yorkin herttuaa (Duke of York) varten, joka seurasi hänen veljeään valtaistuimelle vuonna 1685, tullen kuningas Jaakko II:ksi. Muut orjat merkattiin yhtiön alkukirjaimilla RAC, heidän rintaansa. Historioitsija William Pettigrew on sanonut, että yhtiö ”kuljettu enemmän orjuutettuja afrikkalaisia naisia, miehiä ja lapsia Amerikkoihin kuin mikään muu yksittäinen instituutio koko transatlanttisen orjakaupan aikana,” ja investoijat yhtiössä olivat täysin tietoisia sen aktiviteeteista ja aikoivat hyötyä tästä hyväksikäytöstä.

Vielä 1800 -luvun alussa Englannin kuningasperheen germaanista syntyperää olevat jäsenet puolustivat aktiivisesti orjakauppaa. Vilhelm IV (1830 – 1837) – Elisabet II:n isoisoisoisoisoisän Yrjö III:n lapsi – käytti kaiken aikansa Ylähuoneessa hyökkäämällä evankelista orjuuden vastustajaa William Wilberforcea vastaan. Hän sanoi kerran: ”Orjuuden lakkauttamisen kannattajat ovat joko fanaatikkoja tai tekopyhiä ja yhteen näistä luokista äänestän herra Wilberforcen.” Orjuuden lakkauttamisen jälkeen Englannin kuningasperheen jäsenet tukivat aktiivisesti eugeniikkaa tai ns. tieteellistä rasismia. Vuonna 1909 Edwart VII, Elisabet II:n isoisoisä, aateloi eugeniikan pahamaineisen perustajan, Charles Darwinin serkun Francis Galtonin, joka uskoi rotujen eriarvoisuuteen ja afrikkalaisten, Australian aborginaalien, juutalaisten ja itäeurooppalaisten alemmuuteen suhteessa valkoisiin anglosakseihin ja germaaneihin. Robert Zubrin kirjoittaa kirjassaan Merchants of Despair:

Galton meni paljon pidemmälle kuin olisi tuominnut vain ihmisten tasa-arvoisuuden. Hänen mukaansa eugeniikan kannattajien tuli hylätä myös mikä tahansa huomio synnynnäisistä ihmisoikeuksista. Päinvastoin, hän lausui hyytävän profeetallisilla termeillä, että valtion valvollisuuden edessä edistää rodun kehitystä, alemmilla roduilla ei ollut oikeuksia ja ”jos nämä jatkaisivat lasten tekoa, jotka ovat moraalisilta, älyllisiltä ja ulkoisilta ominaisuuksiltaan alempia, on helppo uskoa että tulisi aika, jolloin tällaisia henkilöitä pidettäisiin valtion vihollisina, jotka menettävät kaikki vaatimukset kiltteyteen.”

Tällainen aika koitti hyvinkin pian, sillä natsien opit perustuivat merkittäviltä osin Francis Galtonin rotuhygieniaan. Toisen maailmansodan aikana Windsorin herttua, kruunusta luopunut Edvard VIII, Elisabet II:n ”suosikkisetä”, vehkeili aktiivisesti natsien kanssa ja vieraili jopa natsien keskitysleireillä valtionvierailullaan Natsi-Saksassa vuonna 1937 (tämä asia on paljastettu jopa populaarissa Netflixin The Crown -sarjassa). Hänen julkisuuteen vuotaneiden kirjeidensä perusteella Windsorin herttua oli häpeilemätön rasisti, jolla oli tapana kutsua imperiumin saarivaltioiden värillisiä alkuperäisväestöjä ”vastenmielisiksi”. Hänen vaimonsa Wallis Simpson kutsui heitä ”laiskoiksi, kasvavaksi neekeriväestöksi”.

Kuningattaren sisko Margaret (1930 – 2002) oli myös pahamaineinen rasisti. Kitty Kelleyn kirja Kuningasperhe (Otava, 1997), jota varten kirjailija kertoo haastatelleen yli tuhatta ihmistä neljän vuoden ajan ja joista suurin osa oli palatsin entisiä työntekijöitä, alkaa dramaattisella kuvauksella Prinsessa Margaretin antisemiittisellä reaktiolla Steven Spielbergin palkittuun elokuvaan Schindlerin lista (1993). Hän lähti raivon vallassa elokuvateatterista pois havahtuessaan siihen, että elokuva käsitteli juutalaisia ja heidän kärsimyksiään sympaattisessa valossa. Kelley kirjoittaa:

Kuitenkin prinsessa esitti hanakasti mielipiteitään, jotka kuulostivat pöyristyttävän tietämättömiltä tullakseen ihmisen suusta, joka luki niin paljon kuin väitti lukevansa. Vaikka Margaret Rose osallistui julkisiin taidetapahtumiin ja rakasti balettia ja teatteria, hän säilyi ahdasmielisenä sen maailman suhteen, joka oli hänen etuoikeutettujen käsitystensä ulkopuolella. Hän ei edes pyydellyt anteeksi ennakkoluulojaan. Intiassa hän sanoi keskustelun lomassa vihaavansa ”noita pieniä ruskeita ihmisiä.” Kun IRA murhasi hänen serkkunsa Lordi Louis Mountbattenin, hän hän sanoi irlantilaisista: ”Täysiä sikoja – sikoja kaikki tyynni.” Tämän hän sanoi Chicagon irlanninamerikkalaiselle pormestarille vieraillessaan kaupungissa.

Kun Prinsessa esiteltiin arvostetulle kolumnistille Ann Landersille, hän katsoi tätä tutkivasti .”Oletteko juutalainen?” hän kysyi. ”Oletko juutalainen?” Kolumnistin vastattua myöntävästi prinsessa ei ollut enää kiinnostunut ja siirtyi eteenpäin. Hän torjui Guayanan presidentin Cheddi Jaganin vastenmielisenä. ”Hän on kaikkea sitä, mitä minä inhoan”, hän sanoi. ”Hän on musta; naimisissa juutalaisen kanssa ja lisäksi vaimo on amerikkalainen.” Poistuttuaan Schindlerin listan esityksestä, jota hän kuvaili ”tylsäksi elokuvaksi juutalaisista,” Margaret neuvoi hovimestariaan olemaan tuhlaamatta rahojaan tähän Oscarilla palkittuun elokuvaan. ”Schindlerin listan tapainen elokuva herättää vain sairasta uteliaisuutta,” prinsessa sanoi hovimestarin tarjoillessa hänelle seuraavan aamuna aamiaista. ”En voinut sietää sitä. Se oli kerta kaikkiaan niin epämiellyttävä ja inhottava, että minun oli pakko nousta ja lähteä pois.”

Hovimestari kuunteli kärsivällisesti, kuten aina. Sitten hän siirtyi kumartaen tarjoiluvälikköön. Myöhemmin hän toisti keskustelun amerikkalaiselle, joka kysyi, eivätkö prinsessan huomautukset loukanneet häntä. Hovimestari tuntui hämmästyvän kysymystä. ”Eivät toki. Te ette ymmärrä. Prinsessa on kuninkaallinen. Kuninkaallinen!” hän sanoi lausuen sanan hartaan kunnioittavasti. ”Prinsessa kuuluu Windsorin kuningashuoneeseen – maailman tärkeimpään monarkiaan. Hän on kuninkaan tytär ja kuningattaren sisar. Se on niin ylhäistä kuin tässä maailmassa ikinä voi olla.” ”Eikö siis kuninkaallinen eikä etenkään Englannin kuninkaallinen voi tehdä mitään väärää? Onko hän arvostelun yläpuolella vain siksi, että hän on prinsessa?” ”Hän on kuninkaallinen,” hovimestari toisti. ”Eikö häntä sen takia voi arvostella?” ”Kuninkaallinen on kuninkaallinen. Se kaiken perusta.”

Samassa kirjassa Kelley paljastaa kuinka Elisabet II:n äiti Elizabeth Bowes-Lyon (1900 – 2002), jota Hitler kutsui kuuluisasti ”Euroopan vaarallisimmaksi naiseksi”, tuki Rhodesian rasistista apartheid-systeemiä maan mustaihoista enemmistöä vastaan, joita hänellä oli tapana kutsua ”murjaaneiksi ja mutakuonoiksi” (Kuningasperhe, s. 52). Elisabet II:n vanhemmat vastustivat myös juutalaisten maahanmuuttoa Palestiinaan holokaustin aikana ja kohta sen jälkeen. Hän loi itsestään myytin lempeänä ihmisenä, mutta uskoutui kerran ystävälleen: ”Minua pidetään miellyttävänä ihmisenä, mutta todellisuudessa en ole miellyttävä” (Kelley, s. 56). Daily Mail kertoi 29. maaliskuuta 2017:

”Prinssi Charlesille, Kuningataräiti oli paljon enemmän kuin vain isoäiti. Hänen varhaisimmista vuosistaan, kuningataräiti oli jatkuva opastava voima hänen elämässään. Hän toimi neuvonantajana, luotettuna ja mentorina, neuvoen häntä yksityisissä ja valtionasioissa. Prinssi, 68, on puhunut avoimesti hänen kiintymyksestään hänen maagiseen isoäitiinsä, jonka kanssa hän sanoi kerran nauttivan lähintä perhesuhdetta.”

Kelley kertoo kuinka miehensä Yrjö VI:n poismenon murtamana kuningataräiti kääntyi spiritismin puoleen  ja uppoutui seurustelussaan ”kuolleiden” (demoneiden) kanssa niin syvälle, että jopa Winston Churchill huolestui hänen henkisestä tasapainostaan ja haki hänet ihmisten ilmoille Sandringhamin kartanosta (Kuningasperhe, luku 6). Luultavasti se oli juuri hän, joka opetti Prinssi Charlesille myös spiritismin salat, sillä Charlesin elämäkerturi Catherine Mayer kertoo: ”Hän oli niin tuskainen hänen mentorinsa Jaarli Mountbattenin menetyksestä IRA:n pommi-iskussa vuonna 1979, että se ”sai hänet haluamaan myös itse kuolemaa”  ja ”lankesi epätoivoon” hänen isoäitinsä Kuningatar Elisabetin kuoltua 2002. Huolimatta hänen uskostaan kuolemanjälkeiseen elämään, ’Charles ei päässyt koskaan eroon surustaan’, Mayer sanoo. ’Hän täyttää suurtilansa pyhäköillä ja muistomerkeillä; hän ei mene hänen puutarhaansa puhumaan kasveille vaan edesmenneille.’ Näin tehdessään, hän toivoo pitävänsä Kuningataräidin, Mountbattenin ja ’joukon toisia erkaantuneita henkiä elossa hänen sydämessään.’” Brittilehti Express julkaisi äsken myös seuraavan uutisen:

Kruununperillinen on jo kauan kampanjoinut vaihtoehtolääketieteen puolesta ja nyt hän näyttää pääsevän lähemmäksi henkimaailmaa.  Dumfries House:n virallinen Facebook sivu julkaisi mainoksen New Cumnock spiritualistiryhmälle. Mainos sanoi: ”Tunnetko olevasi eksyksissä tai yksin; kaipaatko henkilöä joka on nyt edesmennyt; löydätkö elämäsi vaikeaksi ilman rakkaitasi? Silloin me olemme täällä sinua varten. Tulemalla mukaan voit saada viestin rakkaaltasi.” Kruununperijän hyväntekeväisyysjärjestö The Prince’s Foundation, auttoi kunnostamaan spiritualistiryhmän uuden kodin – New Cumnock Town Hall:in. New Cumnock spiritualistiryhmän perustaja Louise Finlay sanoi: ”Kommunikoin enkelien ja henkioppaiden kanssa tuodakseni luotettavat viestit rakkailtasi kuolemanjälkeisestä elämästä ja työskentelen myös läheisesti Ylösnousseiden mestareiden kanssa (Jeesuksen & Franciscus Assisilaisen), jotka auttavat parannustyötäni.”

Prinssi Harryn mediasota isäänsä vastaan?

Oprah kertoi CBS:n haastattelussa, että Prinssi Harry olisi antanut hänelle luvan vahvistaa, ettei Kuningatar tai Prinssi Philip olleet hänen ja Meghanin lasta koskevien rasististen kommenttien takana. Yksi syy miksi Harry oli mahdollisesti vastahakoinen nimeämään tuota henkilöä on se, että se tuli hänen isänsä ja tulevan kuninkaan suusta. Samalla kun Harry kuvaili hyviä suhteitaan isoäitiinsä ja kunnioitusta, jota hän sanoi kokevan kuningatarta kohtaan, hänen sanansa isästään olivat vähemmän myönteisiä: Harry: ”On paljon työstämistä tässä, tiedäthän? Tunnen olevani hyvin pettynyt, koska hän on kokenut jotain samankaltaista. Hän tietää mitä kipu on ja tämä on…  ja Archie on hänen pojanpoikansa. Ja…  mutta samaan aikaan, teidäthän, tulen aina… tulen aina rakastamaan häntä, mutta on paljon vahinkoa tapahtunut. Ja… tulen jatkamaan…  tehdäkseni yhdeksi prioriteetiksi yrittää ja parantaa tuon suhteen. Mutta he tietävät vain mitä tietävät, ja se on asia. Olen yrittänyt…”

Prinssi Charles on tunnettu jo ennestään tökeröistä kommenteistaan. Esim. Harryn itsensä syntyessä hän sanoi paheksuen Dianalle: ”Voi ei, se on poika ja kaiken lisäksi sillä on punaiset hiukset.” Kun Diana kysyi mieheltään´, oletko nyt tyytyväinen, hän vastasi: ”Olen iloinen. Nyt minulla on perillinen ja varaosa.” Diana sanoi, ”No, tuo on kovin outo asia sanoa. Miksi olet pukeutunut?” Hän sanoi, ”Työni on tehty ja menen nyt teatteriin Camillan kanssa.” Diana sanoi itkeneen itsensä uneen tietäen, että hänen avioliittonsa oli ohitse. Toinen merkki Harryn avoimesta hyökkäyksestä isäänsä kohtaan, tuli kohdasta missä Oprah viittasi Netflixin The Crown -sarjan neljänteen kauteen. Kuten kerroin blogissani joulukuussa, sarjan neloskausi esittää Charlesin konnan roolissa, tunteettomana, Dianan suosiolle kateellisena ja ylimielisenä kuninkaallisena, joka ei arvosta vaimonsa rakkaudenosoituksia ja joka raivoaa hänelle siitä, että tämä on loukannut rakastajattarensa Camillan tunteita. Sarja esitti Charlesin niin negatiivisessa valossa, että Charles ja Camilla joutuivat sulkemaan Twitter-tilinsä kommenttikentän vihaisten trollien hyökättyä heidän kimppuunsa. Harry näytti lietsoneen bensaa tulenarkaan tilanteeseen vihjailemalla, että sarjan kuvaus hänen vanhempiensa suhteesta oli oikea:

Oprah: Joten kerro minulle tämä: Sanoit hetki sitten, että se sattuu ettei perheesi ole tunnustanut roolia, jota rasismi on näytellyt tässä. Uskotko, että hänet vastaanotettiin hyvin alkuunsa?

Harry: Kyllä. Paljon paremmin kuin odotin. (naurua) Mutta tiedäthän, isoäitini on ollut mahtava kauttaaltaan. Isäni, veljeni, Kate ja muut perheestä, he toivottivat hänet kaikki tervetulleeksi. Mutta se todella muuttui Australian vierailumme jälkeen, Meidän Etelän-Tyynenmeren vierailumme.

Meghan: Se oli tuo aika, kun julistimme, että odotan Archieta. Tämä oli meidän ensimmäinen ulkomaanvierailumme.

Harry: Mutta se oli myös…  se oli myös ensimmäinen kerta, kun perhe sai nähdä kuinka uskomaton hän oli työssään. Ja tämä toi mieleen muistoja.

Oprah: Pohdin tätä, koska katson The Crown -sarjaa. OK? Katson The Crown -sarjaa. Katsotteko te The Crown -sarjaa?

Meghan: (naurua)

Harry: Olen katsonut jotain siitä. Oletko sinä katsonut jotain siitä?

Meghan: Olen katsonut jotain siitä.

Oprah: Mutta siinä on tämä…  Luulen, että se oli neljännessä kaudessa missä on Australian matka. Joten onko tuo se mistä nyt puhut? Se toi muistoja mieleen tästä? Australian kiertue.

Harry: Kyllä.

Oprah: Minne isäsi ja äitisi menivät ja äitisi oli häikäisevä. Joten, yritätkö sanoa, että perheessä oli vihjeitä mustasukkaisuudesta?

Harry: Katsos, toivon vain että me kaikki voisimme oppia menneisyydestä. Mutta sen näkeminen… sen näkeminen kuinka vaivatonta se oli Meghanille päästä perheeseen sisään niin nopeasti Australiassa ja ympäri Uutta-Seelantia, Fijia ja Tongaa ja kuinka hän kykeni löytämään yhteyden ihmisiin sellaisessa…

Pieni selvennys niille, jotka eivät ole sarjaa seuranneet. Sarjan neloskaudessa kuvataan kuinka Charlesin ja Dianan Australian vierailun jälkeen, Charles alkaa tulla Dianaa kohtaan kasvavassa määrin kaunaiseksi ja katkeraksi tämän kansansuosion tähden. Vaikka Harry ei ollutkaan elossa vielä Charlesin ja Dianan vuoden 1983 Australian vierailun aikoihin, niin hän on ollut todistamassa omin silmin vanhempiensa riitoja ja nähnyt isänsä kaunaisuuden Dianaa kohtaan. Samalla kun Charlesin hännystelijät ja PR-agentit yrittävät tehdä nyt kaikkensa tuhotakseen The Crown -sarjan uskottavuuden, hänen poikansa puhuu Amerikan menestyneimmälle Talk shown juontajalle ja antaa sarjalle historiallisen legitimiteetin. Charlesin täytyy olla nyt raivon vallassa. Harry paljasti Oprah:lle myös sen, että Englannin monarkia voi säilyä vain positiivisen mediakuvan turvin ja siksi maan lehdistön ja ”firman” välillä on salainen sopimus:

Harry: Kyllä, mutta se on… on olemassa tämä näkymätön… mihin on viitattu ’näkymättömänä sopimuksena suljettujen ovien takana instituution ja Yhdistyneen Kuningaskunnan tabloid-lehtien välillä.

Oprah: Kuinka niin?

Harry: No, se on… yksinkertaistaakseni sitä… se on tapaus jos sinä… jos sinä perheenjäsenenä olet halukas illallistamaan ja antamaan täyden pääsyn näille reporttereille, sitten saat paremman lehdistökuvauksen.

Oprah: Mitä välitätte paremmasta lehdistökuvauksesta jos olet kuninkaallinen?

Harry: Mielestäni jokaisella tulisi olla hieman myötätuntoa… heille tässä tilanteessa, eikö vain? On pelon hallitsema ilmipiiri, joka on vallinnut sukupolvien ajan. Tarkoitan sukupolvia.

Oprah: Mutta kuka hallitsee ketä? Se on instituutio. Meidän näkökannaltamme, vain julkinen. Se on…

Harry: Niin, mutta instituutio selviää sen perustalla, tuon havainnon. Joten itseasiasiassa, jos et…

Oprah: Yrität siis sanoa, että on tämä suhde josta Meghan puhui… se on kuin  symbioottinen. Yksi elää ja kukoistaa koska toinen on olemassa.

Meghan: Mmm.

Oprah: Onko tämä se mitä olet sanomassa?

Harry: Tämä on… tämä on ajatus.

Toisin sanoen, sen sijaan että lehdistö Britanniassa olisi vallan vahtikoira, se on sen nuoleskelija voidakseen illallistaa Buckinghamin palatsissa kuninkaallisten seurassa. Tästä syystä ne eivät tee juuri koskaan tutkivaa journalismia kuninkaallisten laittomista ja rikollisista touhuista. Vaikka Harry ja Meghan sanoivat Megxitin tapahtuneen osittain heidän saamien panettelevien, valheellisten ja rasistisesten lehtiotsikoiden tähden, niin toinen syy Harryn ja Meghanin mukaan oli ”tuen puute instituution sisältä”. Eräässä kohtaa Harry myös vihjaili Oprah:lle, että osa heitä panettelevista valheellisista lehtitarinoista olisi tullut palatsin sisältä, kuten väite siitä, että he yllättivät kuningattaren päätöksellään lähteä ”firmasta” ilman ennakkovaroitusta. Kirjoitin kirjani Joka ei ollut saapa kuninkaan arvoa – Antikristus paljastettu? sivulla 89 seuraavaa:

Eli vaikka kansa ei halua häntä kuninkaakseen, hän onnistuu saamaan kuninkuuden vehkeilemällä kaikessa hiljaisuudessa kulissien takana. Mieti kuinka tarkasti tämä sopii Prinssi Charlesiin, joka on Britannian historian yksi halveksituimpia kruununperillisiä, mutta joka on vehkeillyt kulissien takana päästäkseen eroon hänen vallanperimyksensä vihollisista – mukaan lukien omasta vaimostaan – ja käyttänyt sittemmin häikäilemättömiä pr-guruja kuten Mark Bollandia oman julkisuuskuvansa maineenpalauttamiseksi Dianan kuoleman jälkeen.

Herra Bolland tunnettiin Prinssin julkisuuskuvaa manipuloivana pimeyden prinssinä, joka järjesti ja vääristi mediakohuja Prinssi Harryn kannabiksen käytöstä esittääkseen sitten Charlesin vastuuntuntoisena isänä, joka määräsi poikansa huumeiden vieroitushoitoon. BBC kertoi näistä tapauksista vuoden 2015 televisiodokumentissa Reinventing the Royals. ”Prinssi Charles ’myi’ Williamin ja Harryn Tabloid-lehdille”, otsikoi Daily Beast tätä ohjelmaa koskeneessa arvostelussa. Prinssi Charles on siis valmis heittämään kuraa hänen omien lähisukulaistensa niskaan yrityksessä kiillottaa hänen omaa pr-kuvaansa.

Tuohon aikaan Buckinghamin Palatsi syytti Charlesin omaa ”likaisten temppujen osastoa” mediassa esiintyneestä lokauskampanjasta Kuningatarta ja Dianan muistoa vastaan. Kuningatar leimattiin kylmäksi ja Diana-vastaiseksi, samalla kun Diana leimattiin neuroottiseksi paranoiaksi. Dianan leimaaminen paranoiaksi palveli hyvin Charlesin päämääriä, ettei kukaan alkaisi epäillä häntä osallisuudesta Dianan kuolemaan, kun hänen kirjeensä ja pelkonsa paljastuivat lopulta maailmalle.

Johtopäätös

Harryn ja Meghanin Oprah-haastattelu toi väkisinkin mieleen Prinsessa Dianan kuuluisan BBC:n Panoroma-haastattelun vuodelta 1995, jossa hän hyökkäsi myös julkisesti kuningasperhettä ja aviomiestään vastaan ja sanoi, että he näkivät hänet ”jonkinlaisena uhkana.” Julkinen hyökkäys kuningasperheen jäseniä vastaan teki Dianasta jo uhan monarkialle sillä tasavaltaa puoltavat ihmiset käyttävät mitä tahansa brittihovia koskevaa skandaalia hyväkseen vaatimuksissaan monarkian lakkauttamisesta. Ei siis ihme, että Charlesin ystävät ovat kuvanneet Dianalle sympaattista ja Charlesille vihamielistä The Crown -sarjaa ”hienostuneeksi propagandaksi”, joka käyttää ”kepeää viihdettä edistääkseen hyvin peittelemättömästi tasavaltaa kannattavien agendaa eivätkä ihmiset näe sitä.” Prinssi Harry näyttäisi nyt seuraavan äitinsä jalanjäljissä. On selvää, ettemme voi odottaa Harrylta ja Meghanilta suorempaa hyökkäystä monarkiaa vastaan tai järisyttävimpiä paljastuksia, sillä takana saattaa paljon pelkoa ja uhkailua. Tiedämme jo, että tuona aikana kun Diana antoi Martin Bashirille hänen Panorama-haastatatelun, hän pelkäsi samaan aikaan, että hänen aviomiehensä suunnitteli hänelle lavastettua auto-onnettomuutta.

Tuo haastattelu julkaistiin marraskuussa 1995. Diana oli lähestynyt lakimiestään Victor Mishconia näistä peloistaan jo kuukautta aiemmin ja kirjoitti niistä ystävälleen Paul Burrelille jo lokakuussa 1993. Miksi Diana ei kertonut peloistaan TV-lähetyksessä, joka lähetettiin miljoonille katsojille ympäri maailmaa? Ehkä pelko siitä, että hänet leimattaisiin vainoharhaiseksi tai mielenvikaiseksi, on suuri motiivi pitää tuollaiset asiat julkisuudelta salassa. Tiedämme kuitenkin, että vuoden 1997 alussa Diana palkkasi BBC:n kameramiehen nauhoittamaan seitsemän videokasettia, joissa hän kertoi järisyttäviä paljastuksia kuningasperheen ja etenkin hänen miehensä laittomista touhuista. Nuo kasetit eivät nähneet koskaan päivänvaloa ja ne haudattiin raporttien mukaan salaiseen pankkiholviin Amerikassa (kerroin tästä jo kirjani luvussa 3). Mutta jos Diana joutui pitämään omana tietonaan pelot siitä, että hänen henkensä oli uhattuna, ja jos sama asia toistuisi nyt Harryn ja Meghanin kohdalla, niin emme voi odottaa heidänkään kuuluttavan sitä nyt koko maailmalle. Kameroiden ja parrasvalojen ulkopuolella tapahtuu paljon sellaisia asioita, joista julkisuudella ei ole mitään tietoa.

Meghan ei avautunut Oprah:lle vain itsetuhoisista ajatuksistaan, joita hän kävi mielessään ollessaan instituution sisällä (aivan kuin Diana yritti itsemurhaa monta kertaa), mutta lisäksi he puhuivat tappouhkauksista, joita hän ja Harry saivat:

Meghan: No katsos, luulen siihen olevan syy, että nämä tabloid-lehdet pitävät lomajuhlia palatsissa. Ne ovat palatsin isännöimiä, tabloidit ovat. Tiedäthän, pelissä on rakennelma. Ja koska suhteemme alusta, ne olivat niin hyökkääviä ja yllyttivät niin paljon rasismia, todellakin, se muutti meidän… riskitason, koska se meni… se ei ollut vain ilkeää juoruntaa. Se toi ulos osan ihmisistä, jotka olivat rasistisia. Ja tämä muutti uhan. Tämä muutti tappouhkausten tason. Tämä muutti kaiken.

Oprah: Minä vain . . . palaan tavallaan takaisin tähän. Joten sitten olette Kanadassa, koska olitte astuneet taaksepäin. Firmanne sanoo, ettei teillä ole enää suojelusta. Joten pyysitkö sitä? Koska halusitko sitä…  yrititkö saada molemmat? Näyttää siltä, että halusit astua ulos, mutta pitää jalkasi myös kuninkaallisessa liiketoiminnassa.

Harry: On mielenkiintoista, että puhut siitä tyyliin ”saada molemmat” … koskien turvallisuuselementtiä. En koskaan ajatellut, että turvallisuuteni poistettaisiin, koska olen syntynyt tähän asemaan. Perin riskin sen mukana. Joten se oli järkytys minulle. Tämä oli se mikä kokonaan muutti suunnitelman.

Oprah: Joten sinulta kuin Prinssi Harrylta poistettaisiin suojeluksenne.

Meghan: Niin. Ja jopa… kirjoitin jopa kirjeen… hänen perheelleen sanoen, ‘Pyydän, on hyvin selvää, ettei minun tai Archien suojelus oli prioriteetti. Hyväksyn sen. Se on okei. Pyydän, että pidätte mieheni turvassa. Näen tappouhkaukset. Näen rasistisen propagandan. Pyydän, pitäkää hänet turvassa. Älkää poistako häneltä suojelusta ja julistako sitä maailmalle, kun hän ja me olemme kaikkein  haavoittuvimpia. Ja he sanoivat, ettei se ole mahdollista.

Tämä voidaan ymmärtää kahdella tapaa. Joko Meghan ja Harry ovat hieman vainoharhaisia woke-kuninkaallisia, jotka näkevät murhanhimoisia rasisteja kaikkialla, tai sitten uhka oli todellinen eikä kuningasperhe halunnut maksaa heidän suojeluksestaan. Entä jos uhka tulikin firman itsensä sisältä? Diana pelkäsi juuri sitä, että hänen miehensä omat salapoliisit salakuuntelivat häntä ja uhkasivat hänen henkeään. Prinssi Harry sanoi eräässä kohtaa: ”Suurin huoleni oli se, että historia toistaisi itseään… Ja kun puhun historian toistumisesta, puhun… äidistäni.” Alapuolisessa videossa vielä hyvä demonstraatio siitä kuinka uskottavia valtamediassa esiintyvät ns. ”kuninkaalliset asiantuntijat” ovat. Kaksi nuorta tubettajaa kutsuivat nämä arvovaltaiset asiantuntijat heidän feikkikanavaansa arvioimaan Harryn ja Meghanin haastattelua ennen kuin kukaan oli vielä nähnyt sitä. He valehtelevat silmät päästään ja esiintyvät kuin olisivat jo nähneet tuon haastattelun.

Oprah-haastattelun koko transkriptio täällä englanniksi.