Kun opetuslapset kysyivät Jeesukselta Öljymäellä mikä olisi Hänen tulemuksensa ja aikakauden lopun merkki, Hän sanoi ensimmäisenä: ”Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä. Sillä monta tulee minun nimessäni sanoen: ’Minä olen Kristus’, ja he eksyttävät monta… Ja monta väärää profeettaa nousee, ja he eksyttävät monta.” (Matt. 24:4-5, 11). Tämä varoitus on hyvin ajankohtainen etenkin tänä päivänä, kun kuulemme yhä useammasta uskonnollisesta kultista, jotka ovat tuhonneet monien ihmisten elämän. En ole yleensä kiinnostunut seulomaan vääriä profeettoja seurakunnan keskuudesta, koska tälläkin alueella saatetaan mennä helposti harhaan ja tuomita ennenaikaisesti myös todelliset Jumalan miehet ja naiset, jos fokuksena on vain virheiden ja harhaoppien etsiminen. On muistettava, että Raamatun mukaan kukaan ei ole täydellinen ja ”monessa kohden me kaikki hairahdumme” (Jaak. 3:2). Tunsin yli vuoden erään nimeltä mainitsemattoman kaverin, joka näki harhaoppeja ja valheapostoleja kaikissa muissa paitsi itsessään ja lopulta hän tuomitsi minutkin – aiemmasta ystävyyssuhteestamme huolimatta – sanoilla ”Sinä olet nykyajan sokea fariseus saatanan synagoogasta, ulkokullattu surkimus”.
Valheopettajan tunnistaa usein helpoiten siitä, että he tekevät itsestään erehtymättömiä, nostavat itsensä fariseusten tapaan syntisten yläpuolelle, koroittavat itseään Jumalan sijasta, painottavat ulkopuolisen maailman pahuutta luoden oman ”paratiisimaisen” utopistisen yhteisönsä johtajan oppien alle ja suhtautuvat hyvin vihamielisesti niihin, jotka kyseenalaistavat heidän oppinsa tai johtajan auktoriteetin. Päätin 354-sivuisen kirjani seuraavaan lopputoteamukseen: ”Mutta vain Jumala yksin tietää. Toki voin olla myös erehtynyt, sillä kukaan meistä ei ole erehtymätön. Ei edes paavi.” Tällä halusin korostaa sitä, että kaikista raamatullisista ja historiallisista perusteistani huolimatta, joiden kirjani lukijat ovat todenneet olleen hyvin vakuuttavia, en väitä olevani oikeassa siksi, että minulla olisi jokin erityinen voitelu taivaasta. Kristuksen ruumiissa hyvin moni uskoo, että juuri heillä on oikea tulkinta Raamatun profetioista ja että Pyhä Henki olisi avannut juuri heille totuuden milloin mistäkin asiasta. Olisi hyvin ylimielistä väittää, että minulla olisi sen puhtaampi linja taivaaseen kuin kaikilla muilla. Olisi röyhkeää väittää, että minulla olisi jokin erityinen voitelu ja profeetallinen kutsumus, mikä nostaa minut kaikkien muiden opettajien yläpuolelle.
Kirjani omistuskirjoituksena on uskonpuhdistajien suosima latinankielinen fraasi Soli Deo Gloria eli Jumalalle yksin kunnia (barokin ajan säveltäjät kuten Johann Sebastian Bach ja George Frideric Handel käyttivät sitä usein teoksissaan). Tämä tarkoittaa, että jos eskatologiset tulkintani tulisivat joskus toteen, niin kunnia siitä kuuluu yksin Jumalalle, ei viestintuojalle. Se ei tee minusta kaikkitietävää profeettaa, jolla olisi vastaus kaikkiin muihinkin elämän mysteereihin. Entisen kirjeystäväni yläpuolisesta syytöksestä vain viimeinen sana pitää paikkansa. Olen kyllä surkimus, mutta en ulkokullattu surkimus. En ole koskaan väittänyt, että olisin muita kristittyjä tai edes jumalattomia sen parempi tai pyhempi. Olen sitä vastoin ollut hyvin avoin ongelmistani, riippuvuuksistani ja muista puutteistani. En ole pyrkinyt näyttelemään jotain muuta mitä olen. Jumalan armolahjat eivät perustu kuitenkaan ansioihin vaan armoon. Jos Jumala on sitten antanut minulle ilmestyksen ja tiedon sanojen kutsumuksen Raamatun profetioiden selittämiseen, niin sillä ei ole mitään tekemistä minun omien ansioideni kanssa.
Herbert W. Armstrong
Katsoin eilen Netflixistä järkyttävän dokumentin sarjassa Outoja kokemuksia (toinen kausi, jakso 3, ”Cult of Torture”). Monilla voi olla epäilyksiä sen suhteen perustuuko sarja, jossa eri ihmiset kertovat läheisilleen paranormaaleja, demonisia tai muuten järkyttäviä tapahtumia elämässään, todella tositapahtumiin. Tämän kyseisen jakson tapahtumien todenperäisyys on kuitenkin vahvistettu jo täällä. Jakso kertoi miehestä nimeltä James Swift joka kasvoi puhevikaisen veljensä kanssa Louisiannassa, Winnsborossa, pikkukaupungissa nimeltä Jigger. Veljekset elivät normaalia lapsuutta, kunnes heidän äitinsä päätti liittyä telesaarnaaja Herbert W. Armstrongin perustamaan Worldwide Church of God -kirkkoon. Armstrongin opin mukaan oli vain yksi ainoa todellinen kirkko ja kaikki muut tulisivat kuolemaan apokalypsissa. Seurakuntakokousten saarnat keskittyivät vain demoneihin ja tulevaan tuomiopäivään. Seurakunnan jäsenien lapsilta kiellettiin VT:ssa kiellettyjen ruokien syöminen (sianlihan ja äyriäistän syöminen saattoi johtaa kuulemma demoniseen riivaustilaan), kirjastoissa käyminen, sarjakuvien lukeminen ja television katselu ellei sieltä tullut sitten Armstrongin omia lähetyksiä.
Seurakunnan tilaisuuksissa papit ajoivat jäsenistään milloin mitäkin demonia ulos – valehtelun demonia, ylipainon demonia. Kristitty saattoi joutua demonin riivaamaksi jos hän avasi mielensä demoneille. Tarinaa kertonut mies todisti olleen kauhuissaan, kun hän seisoi viisivuotiaana ventovieraiden seurassa näissä kokouksissa missä papit karkottivat demoneita agressiivisesti ulos. Jos jonkun pinna lopulta paloi kyseiseen touhuun, se nähtiin merkkinä demonisten räyhähenkien ulostulosta ja vanhimmat pahoinpitelivät kapinoitsijan seurakunnan nähden ja ajoivat hänestä entistä vimmatummin demoneita ulos. James oli noin viisivuotias, kun seurakunnan pappi oli huomannut hänen naisellisen käytöksensä ja alkoi karkottamaan hänestä ”homouden demonia”. James oli kauhuissaan eikä edes tiennyt mitä homous merkitsi. Jamesin äiti oli täysin seurakunnan opissa mukana ja manasi pastorin rinnalla: ”Meidän pitää saada demoni hellittämään otteensa Jamesin sielusta, koska se vetää Jamesin helvettiin kuin myös hänen veljensä.”
Koska ”demoni” ei suostunut lähtemään Jamesin sielusta, hänet eristettiin huoneeseen, josta hän sai lähteä vain vessaan viikoksi kerrallaan. Hän ei saanut ruokaa eikä vettä 24- 36 tuntiin. James oli 15 -vuotias, kun hänen äitinsä tuli kerran huoneeseen ja alkoi koskettelemaan tätä intiimiltä alueelta. Jamesin äiti toivoi, että naisen kosketus saisi hänet vapautumaan ”homouden demonista”. Vaikka James käy tämän tapauksen johdosta terapiassa yhä tänäänkin, tämä merkitsi vasta hänen koettelemustensa alkua. Hänet passitettiin pian tämän jälkeen leirille. Hän oli aluksi innoissaan luulleessaan pääsevän talvella kesäleirille, kunnes hänet päähänsä pantiin huppu ja vietiin pakettiautossa salaiseen paikkaan missä häntä kidutettiin seuraavat 17 viikkoa. Paikka oli maanalainen tyrmä missä haisi uloste ja virtsa, samalla kun taustalla soivat virret ja Armstrongin saarnat. Ruoaksi Jamesille tarjottiin kuivaa koiranruokaa ja vettä tai makeaa naudan rehua. Vartijat hakkasivat vankeja kovakantisilla raamatuilla niin kovaa, että he alkoivat vuotaa verta. Jos he yrittivät taistella vastaan, heille huudettiin: ”Älä vastusta, demoni”. James ripustettiin roikkumaan sellinsä kahleisiin moniksi tunneiksi kerralla. Hän riippui siellä kylmällä betonilattialla joulukuussa ilman sukkia ja kenkiä kirjaimellisesti omissa jätöksissään.
Juuri kun James ajatteli, ettei se voisi mennä enää tämän pahemmaksi, häntä alettiin kiduttaa sähköshokeilla. Kerran James kahlittiin pöytää vasten ja vartijat alkoivat puhua kielillä ja karkottivat hänestä homouden demonia ulos Jeesuksen Kristuksen nimessä. Samaan aikaan James tunsi kuinka joku miehistä raiskasi hänet takaa päin. Hän kertoi kivun tuntuneen siltä kuin hän olisi revennyt kahtia. Raiskauksena aikana James todisti nähneensä edessään todellisen demonin, jonka näkeminen tuntui siltä kuin hän ”olisi katsonut suoraan helvettiin”. Kotiin palattuaan Jamesin isä ja äiti hylkäsivät tämän ja kielsivät tunnustamasta häntä enää pojakseen. Tämän jälkeen James muutti veljensä kanssa tätinsä luokse asumaan. Myöhemmin hän ihastui luokallaan kiharapäiseen uuteen poikaan, joka veti hänet lähelleen ja suuteli tätä. Jamesin mukaan se oli täydellisin hetki hänen koko elämässään ja silloin hän tiesi, että hän pitää pojista. Tietenkään mitään homouden demonia ei ole olemassakaan eikä se ole riivannut Jamesia jo pikkupojasta lähtien. On todennäköisempää, että Jamesin traumaattiset kokemukset ja äidin sekä ”pyhien miesten” hyväksikäyttö vääristi hänen seksuaali-identiteettinsä jo hyvin nuoresta iästä lähtien.
Vaikka on oikein, että kristityt taistelevat yhteiskuntamme lisääntyvää syntiä ja moraalittomuutta vastaan ja puolustavat raamatullista seksuaalietiikkaa, niin Jamesin tarina on hyvä muistutus myös siitä, että suurin pahuus ei pesiydy aina julkijumalattomien pariin, vaan sellaisiin yhteisöihin jotka ulkoisesti esiintyvät pyhinä ja puhtaina tämän maailman turmeluksesta. Tällaiset uskonnolliset kultit ja lahkot ovat fariseusten tapaan ”valkeiksi kalkittujen hautojen kaltaisia: ulkoa ne kyllä näyttävät kauniilta, mutta ovat sisältä täynnä kuolleitten luita ja kaikkea saastaa!” (Matt. 23:27). Tällaisten kulttien toiminta on eräänlaista Pyhän Hengen pilkkaa – ainoa synti mitä Raamatun mukaan ei annettaisi anteeksi, – koska tehdessään äärimmäistä pahuutta Jeesuksen Kristuksen nimessä, he häpäisevät meidän Herramme ja Pelastajamme kalliin nimen ja tekevät evankeliumin levittämisen hyvin vaikeaksi Kristuksen todelliselle morsiusseurakunnalle.
Armstrong, Leopold III ja Prinssi Charles
Netflixin dokumentin jälkeen innostuin tutkimaan hieman Herbert W. Armstrongin (1892 – 1986) taustoja. Armstrong oli apostoliksi ja ”lopun ajan Elijaksi” itsensä korottanut radio- ja telesaarnaaja, joka perusti vuonna 1968 Worldwide Church of God -kirkon (tunnetaan nykyään nimellä Grace Communion International). Hänen kirkkonsa alkuperä oli seitsemän päivän adventistien opeissa ja Armstrong itse hylkäsi mm. opin kolminaisuudesta (areiolaisuus) ja kannatti eräänlaista kristillistä judaismia missä kristittyjä vaadittiin noudattamaan osittain Mooseksen lakia sen dieettisäädösten ja heprealaisten pyhäpäivien kuten sapatin osalta. Tämä on muuten yksi syy miksi suhtaudun kielteisesti myös heprealaisten juurien liikkeen oppiin. Tällainen jyrkän anti-nikealainen, anti-katolinen ja anti-protestanttinen oppi, joka alkoi levitä 1800 -luvulla tietyissä herätyskristillisissä piireissä, on ollut ominaista monille fundamentalistisille lahkoille ja kulteille (Muutamia ajatuksia heprealaisten juurien liikkeen opista. Miksi en ole lähtenyt tähän liikkeeseen mukaan?).
Armstrong itse oli pedofiili ja rasisti, joka vastusti afroamerikkalaisten miesten ja valkoisten naisten välisiä rakkaussuhteita. Hänen tiedetään hyväksikäyttäneen seksuaalisesti myös omaa 13 -vuotiasta tytärtään. Hän opetti harhaoppia nimeltä brittiläis-israelismi, jonka mukaan Englantia puhuvat kansat kuuluisivat ”todelliseen Israeliin” 10 kadonneen sukukunnan väitettyinä jälkeläisinä. Tämän opin mukaan myös Britannian kuninkaallinen huone polveutui suoraan Kuningas Daavidista ja siksi Jeesuksen tulisi palata hallitsemaan koko planeettaa Englannin valtaistuimelta. Kirjani Joka ei ollut saapa kuninkaan arvoa – Antikristus paljastettu? luvussa 6 on näytetty tämän liikkeen sukukarttaa missä Elisabet II:n sukulinja johdetaan suoraan Kuningas Daavidiin. Tämän Armstrongin tukeman antikristillisen petoksen valossa ei siis ole yllättävää, että hän oli Belgian Leopold III:n kuin myös Prinssi Charlesin hyvä ystävä. Vuonna 1970 Belgian Kuningas palkitsi hänet tittelillä ”maailmanrauhan suurlähettiläs”. Vuodesta 1968 lähtien – jolloin hän perusti harhaoppisen ”kirkkonsa” – hän tapasi usein Leopold III:n ja hänen toisen vaimonsa Prinsessa Lilianen.
Jos olet lukenut 700-sivuisen nettikirjani Muhammad, Kaarle Suuri ja Antikristus luvun 12, niin löydät Leopold III:n ja Prinsessa Lilianen nimen olleen mainittuna Dutrouxen tapauksen X-todistajien kertomuksissa. Nämä eliitin pedofiiliringin väitetyt uhrit todistivat kokeneen tai nähneen vähintäänkin yhtä karmeita asioita mitä luit juuri James Swiftin kertomuksesta. Sivulla 657 lainasin Joël van der Reijden perinpohjin tutkimaa Dutrouxin tapauksen kansainvälistä peittelyä:
Belgian kuningasperheeseen on viitattu useissa tilanteissa. X2 puhui tytöstä jonka hän tiesi olleen murhattu, ja kuinka tämä tyttö kertoi hänelle Prinsessa Liliane de Retyn (”hullunnaisen”) suurtilasta mihin lapsia oli haudattu. Liliane oli Kuningas Leopold III:n (kuoli 1983) toinen vaimo ja eli kuolemaansa saakka vuonna 2002 Chateau d’Argenteuillessa. Vuonna 2004, Delwartin perhe, Solvayn osakkeenomistajat ostivat suurtilan. Henkilökohtaisesta kokemuksestaan X2 mainitsi nähneensä Prinssi Laurentin, Belgian nykyisen kruununprinssin [josta tuli kuningas 21. heinäkuuta 2013, kirj. huom.] veljen. Laurent ilmeisesti oli paljon kiinnostuneempi masturboimaan lasten hyväksikäyttöorgioissa, kuin ottamaan osaa varsinaiseen hyväksikäyttöön.
Leopold III (h. 1934- 1951) oli Leopold II:n (h. 1865 – 1909) veljen pojanpoika. Leopold II ei ollut vastuussa vain miljoonien kongolaisten kansanmurhasta, mutta hän oli myös vahvistettu pedofiili. Liveleak.com julkaisi 28. tammikuuta 2013 seuraavan uutisen:
”Kirjailija Thierry Debels oli vieraana ohjelmassa ’Controverse’ (RTL-TVI). Hän sanoi, että kuningas Leopold II oli kiintynyt pieniin tyttöihin, niin nuoriin kuin 10 vuoden ikäisiin. Belgian kuningas meni Englantiin saadakseen seksiä näiden viattomien pienten tyttöjen kanssa. Thierry Debels on löytänyt informaation lehtiartikkeleista vuodelta 1885 missä käsiteltiin rouva Jeffriesin oikeudenkäyntiä.” Walesin Prinssi Charles tapasi herra Armstrongin ainakin kolmessa eri tilanteessa. Ensimmäinen tapaaminen esiintyi lokakuussa 1977 Beverly Hillsissä, Californiassa Hilton Hotellissa yhdessä muiden julkkisten ja merkkihenkilöiden kanssa. Kolmas tapaaminen tapahtui 16. maaliskuuta 1983 Southamptonissa Etelä-Englannissa Rothschildin pankkiirisuvun omistamalla tilalla. Myös Prinsessa Diana oli tapaamisessa mukana. Herääkin kysymys, että oliko Herbert W. Armstrong kristittynä esiintynyt satanisti, jonka ”kirkko” ym. ”hyväntekeväisyystyö” oli pelkkä julkisivu luciferistisen eliitin pedofiiliringille, josta olen kirjoittanut enemmän jo täällä ja täällä.
Kavahtakaa vääriä profeettoja, jotka tulevat teidän luoksenne lammastenvaatteissa, mutta sisältä ovat raatelevaisia susia. Heidän hedelmistään te tunnette heidät. Eihän orjantappuroista koota viinirypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita? Näin jokainen hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, mutta huono puu tekee pahoja hedelmiä. Ei saata hyvä puu kasvaa pahoja hedelmiä eikä huono puu kasvaa hyviä hedelmiä. Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, hakataan pois ja heitetään tuleen. Niin te siis tunnette heidät heidän hedelmistään. Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra!’, pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon. Moni sanoo minulle sinä päivänä: ’Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?’ Ja silloin minä lausun heille julki: ’Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät.’ – Matt. 7:15-23
