Olen esittänyt kirjassani ja blogissani jo useita aikalaskelmia ja teorioita Jeesuksen paluun mahdolliselle aikataululle. Olen myös painottanut aina sitä, että kyseessä on vain teorioista – jotka historia näyttää aikanansa joko tosiksi tai vääräksi – ja ettei minulle ole ehdottomia vastauksia kaikkeen. En ole mikään tuomionpäivän pasuuna, joka vaatii kristittyjä myymään talonsa ja matkustamaan erämaahan odottamaan tempausta. Elämänfilosofiani noudattaa enemmän suuren uskonpuhdistajamme Martin Lutherin linjaa: ”Jos tietäisin maailmanlopun tulevan huomenna pystyttäisin omenapuun.” En sitä paitsi usko mihinkään maailmanloppuun. Raamatullisesta perspektiivistä kyse on lopulta toivon sanomasta: vanhan pahan ja syntiinlangenneen maailman tuomiosta ja uusien taivaiden ja uuden maan synnystä. Ihmiskunnan uuden paremman tulevaisuuden aamunruskosta, jota edeltää kuitenkin pimeä yö nimeltä ahdistuksen ja vihan aika. Tästä syystä Jeesus sanoi, ”Mutta kun nämä alkavat tapahtua, niin rohkaiskaa itsenne ja nostakaa päänne, sillä teidän vapautuksenne on lähellä” (Luuk. 21:28).
Samalla uskon, että kristittyjen tulisi olla joka hetki valmiita Jeesuksen tulemukseen eikä elää kuten tämä maailma elää vaan loistaa niinkuin tähdet yhä pimenevän maailman keskellä. Danielin kirjan 12:ssa luvussa sanotaan: ”Ja monet maan tomussa makaavista heräjävät, toiset iankaikkiseen elämään, toiset häpeään ja iankaikkiseen kauhistukseen. Ja taidolliset loistavat, niinkuin taivaanvahvuus loistaa, ja ne, jotka monta vanhurskauteen saattavat, niinkuin tähdet, aina ja iankaikkisesti.” Innostuin jo hyvin nuorella iällä profeetallisesta kirjallisuudesta. Ollessani 13 -vuotias luin mielenkiinnolla Teijo-Kalevi Lusan kirjan Maailmanloppu 2028? (Kuva ja Sana, 2001). Tästä käynnistyi se suunta mihin myöhempi elämänhistoriani tuli sitten kulkemaan. Luin myös yhtä suurella mielenkiinnolla Pekka Lahtisen teoksia, kuten Maailman yhdentyminen, Verkko Kiristyy ja Ufojen arvoitus ratkeaa, jotka kertoivat mediassa usein vaietun totuuden siitä kuinka salaseurat hallitsevat maailmaa ja ovat vieneet sitä 200 vuoden ajan kohti yhtä globaalia maailmanjärjestystä.
Tutkiessani sitä mihin tämä yhteenpunoutuneiden salaseurojen ja eliittiklubien – kuten vapaamuurarien, Bilderberg ryhmän, Rooman klubin, Trilateraalisen komission – verkoston hierarkia johtaa jälkensä, päädyin lopulta Englannin kuningashuoneeseen ja etenkin Prinssi Charlesiin. Tämä yhdessä hänessä täyttyvien lukuisten Raamatun ennustusten kanssa Laittomuuden ihmisestä käynnisti 10 vuotta kestäneen tutkimuksen, mikä huipentui 700 sivuiseen kirjaani ja verkkosivuuni mitä parhaillaan luet. Varhaisteininä innostuin tutkimaan myös Raamatun kronologiaa. Lusan kirjassa nimittäin mainittiin jo ensimmäisten kirkkoisien kannattama teoria, jonka mukaan ihmiskunnan historia kestäisi kuusi vuosituhatta ja seitsemäs vuosituhat olisi Kristuksen milleniaalisen rauhanvaltakunnan aikaa maanpäällä. Ajattelin, että jos voisin laskea luomisen tarkan ajankohdan seuraamalla Raamatussa ilmoitettua kronologiaa, niin silloin tietäisin milloin 6000 vuotta – ”luomisen kuusi päivää” – tulee täyteen.
James Ussher vs. Edwin Thiele
Tiestin jo 1600 -luvulla eläneen piispa James Ussherin laskelmista, jotka ajoittivat luomisen ajankohdan vuoteen 4004 eKr. Ajattelin, että hänen täytyi erehtyä koska tällöin 6000 vuotta olisi täyttyneet jo vuonna 1996 eikä tuhatvuotinen valtakunta (seitsemän vuosituhat) ollut alkanut vielä tuohon mennessä. Intoni tyssäsi kuitenkin siihen, että Raamatun kronologian laskeminen on hyvin vaikeaa puuhaa (varsinkin 13 -vuotiaalle pojalle). 1. Mooseksenkirjassa ilmoitettujen patriarkkojen sukuluettelon perusteella voidaan päätyä aika luetettavasti siihen, että vedenpaisumuksen ajankohta oli 1656 vuotta Aadamin luomisen jälkeen. Myös Aabarahamin syntymävuodeksi voidaan laskea vuosi 1948 AM. (Anno Mundi eli ”maailman vuonna”) ja hänen liittonsa Jumalan kanssa ajoittuu vuoteen 2023 AM. Tästä eteenpäin laskeminen onkin jo paljon haastavampaa. 2. Moos. 12:40 sanoo, että ”aika, jonka israelilaiset olivat asuneet Egyptissä, oli neljäsataa kolmekymmentä vuotta.” Mutta Septuagintan käännöksessä tuo kohta menee:
Ja Israelin lasten oleskelu, kun he oleskelivat Egyptin ja Kanaanin maassa, oli neljäsataa kolmekymmentä vuotta.
Eli tämän mukaan nämä 430 vuotta tulee laskea siitä, kun Aabraham muutti Kanaanin maahan ensimmäisen kerran eli vuonna 2023 AM. Tätä tulkintaa kannatti myös James Ussher ja sitä näyttäisi vahvistavan seuraava jae UT:ssa: ”Minä tarkoitan tätä: Jumalan ennen vahvistamaa testamenttia ei neljänsadan kolmenkymmenen vuoden perästä tullut laki voi kumota, niin että se tekisi lupauksen mitättömäksi.” (Gal. 3:17). Paavali viittasi tässä Aabrahamille vuonna 2023 AM. annettuun lupaukseen Kristuksesta, jota 430 vuotta myöhemmin solmittu Mooseksen lakiliitto ei voinut tehdä tyhjäksi. Mutta masoreettisissa teksteissä – mikä kääntää muutenkin oikein Raamatun varhaisen kronologian (toisin kuin Septuaginta, minkä perusteella luominen olisi ajoittunut jo noin 5500 vuoden päähän eKr.) – käytetään vain tuota ilmaisua ”jonka israelilaiset olivat asuneet Egyptissä”. Lisäksi, Exoduksen aikaan isralilaisia oli ”noin kuusisataa tuhatta jalkamiestä, paitsi vaimoja ja lapsia” (2. Moos. 12:37). Olisivatko he voineet lisääntyä niistä 70 miehestä, jotka saapuivat Egyptiin Joosefin aikaan (2. Moos. 1:5), yli 600 000 vain 215 vuodessa jos 430 vuotta lasketaan Aabrahamista eikä Joosefista alkaen? 1. Kun. 6:1 taas kertoo:
Neljäntenäsadantena kahdeksantenakymmenentenä vuotena siitä, kun israelilaiset olivat lähteneet Egyptin maasta, neljäntenä vuotena siitä, kun Salomo oli tullut Israelin kuninkaaksi, alkoi hän siiv-kuussa, joka on toinen kuukausi, rakentaa temppeliä Herralle.
Tästä voidaan laskea, että jos Paavali oli oikeassa sanoessaan lain annetun 430 vuotta sen jälkeen, kun Jumala teki liittonsa Aabrahamin kanssa, niin tällöin Exoduksen ajankohta lankeaa vuoteen 1453 AM. ja ensimmäisen temppelin perustaminen vuoteen 2932 AM. Jos taas 430 vuotta lasketaan siitä kun Israelin 12 sukukunnan kantaisät saapuivat Egyptiin Joosefin aikana, niin tällöin vuosi on 3147 AM. Mutta tämän jälkeen laskeminen muuttuu vain entistäkin vaikeammaksi. Israelin kuningaskunnan hajoamisen jälkeen (2969 AM./3184 AM.), Israelin ja Juudan kuninkaiden hallituskausia on todella vaikea sovittaa yhteen. Tunnustettu Raamatun kronologian tutkija Edwin Thielen ratkaisi tämän näennäisen epäsoinnun kirjassaan The Mysterious Numbers of the Hebrew Kings (1951). Creationwiki kertoo tästä seuraavaa:
Tämä leiri ottaa nimensä Edwin Thielestä, historioitsijasta ja Raamatun tutkijasta, joka yritti määrittää metodit heprealaisille hovikronokoitsijoille, jotka antoivat meille kronologisen datan Heprealaisen Kuningaskunnan aikakaudelle, kuten se löytyy Raamatun historiallisista ja profeetallisista kirjoista. Sen jälkeen kun hän oli asettanut sellaisen mallin, hän yritti sovittaa sen sekulaarin historian hyväksyttyihin päivämääriin yrityksessä antaa hänen mallinsa eKr. vuodet. (Kaikkien kronokoitsijoiden tulee tehdä tämä jossain vaiheessa; Ussher valitsi Nebukadnessar II:n kuoleman yrityksessä antaa eKr. vuodet kuningaskunnan loppuvaiheessa.) Kun Thiele sovitti hänen raamatullisen mallinsa hyväksyttyyn Assurian päivämäärään Qarqarin taistelulle Shalmaneser III:n kuudentena vuonna ja Jehun kunnianosoitus Shalmaneserin 18. vuonna, hän löysi epäyhtenäisyyttä raamatullisesti johdetuista päivistä. Myöhempi tutkimus paljasti, että se oli assyriologistien päivämäärät näihin tapahtumiin, jotka tarvitsivat muutoksia, ei Thielen raamattuperusteinen kronologia. Thielen korjaus Assyrian Eponym Kaanoniin — Assurian kronologian varsinaiseen selkärankaan — raamatullisen datan perusteella voitti assyriologistien universaalin kunnioituksen. On tähdennettävä, että Thielen kronologia alkoi siis raamatullisella datalla ja korjasi Assurian päivämääriä Raamatun perustalla koska monia valhelausuntoja on annettu siitä, että tämä olisi ollut toisinpäin; että Thiele aloitti assyrian datalla ja pakotti Raamatun tekstit mukautumaan assurialaiseen dataan. Mikä tahansa sellaienn lausunto on selvästi tosiasioiden vastainen ja voidaan nähdä vain äärimmäisenä ja epäoikeutettuna mittana kirjoittajien taholta, jotka eivät voi tukea argumenttejaan laillisella tieteellisyydellä…
Tänään useimmat evakeliset tutkijat ovat liittyneet Thielen leiriin;. Osoittaen kunnioitusta jota Thielen Raamattuun perustuva kronologia on ansainnut Assyrian akatemialta, huomattava Assyriologisti D. J. Wiseman kirjoitti ”Kronologia, joka on hyväksytty kaikkein laajimmin tänään on eräs, joka perustuu Thielen pikkutarkkaan tutkimukseen.” Raamatullinen kronologisti Leslie McFall, joka korjasi Thielen virhettä Hiskian hallintoajalle, väitti, ”Thielen kronologia on tulossa nopeasti konsensus näkemykseksi Vanhan Testamentin tutkijoiden keskuudessa, ellei se ole jo saavuttanut sitä pistettä.” Monien tutkijoiden joukossa jotka obvat hyväksyneet Thielen päivämäärän 931 eKr. jakaantuneen kuningaskunnan alulle, on sellaisia nimiä kuin T. C. Mitchell Cambridgen Muinainen Historia sarjassa, Walvoord ja Zuck Raamatun tuntemus kommentaarissaan, Leslie McFall, Gershon Galil, Jack Finegan vaikutusvaltaisessa käsikirjassaan muinaisista kronologiasysteemeistä ja Raamatusta, ja Andrew E. Steinmann.
Eli jos Israelin kuningaskunnan hajoaminen tapahtui aiemmin mainittuina vuosina 2969 AM. (Exodus 430 vuotta Aabrahamista laskien) tai 3184 AM. (Exodus 430 vuotta Joosefista laskien), ja Thielen mukaan tämä oli vuosi 931 eKr., niin tällöin luomisen vuodeksi saadaan joko 3900 eKr. tai 4115 eKr. James Ussher päätyi vuoteen 4004 eKr. koska hän uskoi Israelin kuningaskunnan jakaantumisen tapahtuneen vuonna 975 eKr., temppelin perustamisen vuonna 1012 eKr., Exoduksen vuonna 1491 eKr. (479 vuotta aikaisemmin kuten 1. Kun. 6:1 sanoo) ja Aabrahamin liiton vuonna 1921 eKr. (430 vuotta aikaisemmin kuten 2. Moos. 12:40 sanoo Septuagintan käännöksessään). Lisäksi hän laski Aabrahamin syntymävuodeksi vuoden 2008 AM. eikä vuotta 1948 AM. Jälkimmäinen perustuu kohtaan 1. Moos. 11:26: ”Kun Terah oli seitsemänkymmenen vuoden vanha, syntyivät hänelle Abram, Naahor ja Haaran.” Eli tämän mukaan Aabraham syntyi kun hänen isänsä oli 70 vuoden vanha. Mutta Ussherin mukaan Aabrahamin täytyi syntyä vasta 60 vuotta myöhemmin, koska 1. Moos. 11:32 sanoo Terahin eläneen 205 -vuotiaaksi ja toisaalta 1. Moos. 12:1-4 antaa ymmärtää, että Aabraham lähti Kanaanin maahan vasta kun hänen isänsä Terah oli kuollut Harranissa.
Jae 4 kertoo Aabrahamin olleen 75 -vuotias, kun hän lähti isänsä kodista, eli tällöin hän olisi syntynyt kun Terah oli jo 130 -vuotias. Ussher uskoi 1. Moos. 11:26 tarkoittaneen sitä, että Terah oli 70 -vuotias saadessaan Haaranin tai Naahorin. Jos siis luotamme Thielen edellä mainittuun kronologiaan ja laskemme Aabrahamin syntymäajaksi vuoden 2008 AM. vuoden 1948 AM. sijaan, niin tällöin luomisen vuodeksi saataisiin joko vuosi 3960 eKr. (Egyptin orjuuden lyhyt aika) tai 4175 eKr. (Egyptin orjuuden pitkä aika). Eli jos jälkimmäinen olisi oikea vuosiluku, niin tällöin maailma olisi tullut 6000 vuoden ikään jo vuonna 1826 (-4175 + 6000 = 1825, vaikka nollavuoden puuttuessa se on itseasiassa 1826). Mutta jos taas luominen tapahtui vuonna 3960, niin tällöin 6000 vuotta tai ”kuusi päivää” täyttyy vuonna 2041 (-3960 + 6000 = 2040, vaikka nollavuoden puuttuessa se on itseasiassa 2041). Joten vielä kertauksena:
- Aabraham syntyi vuonna 2008 AM. koska hän lähti 75 -vuotiaana isänsä Terahin kodista vasta tämän kuoltua 205 -vuoden iässä.
- Exodus tapahtui 430 vuotta siitä kun Aabraham lähti isänsä kodista Kanaanin maahan (nykyiseen Israeliin) ja teki liiton Jumalan kanssa.
- Edwin R. Thielen kronologia on oikeassa ajoittaessaan Israelin kuningaskunnan jakaantumisen vuoteen 931 eKr. (mikä on yhdenmukainen myös sekulaarin historian kanssa toisin kuin Ussherin kronologia).
Jos nämä kolme olettamusta pitää historiallisesti ja raamatullisesti paikkansa, niin silloin luomisen vuosi on todellakin 3960 eKr. ja seitsemäs vuosituhat käynnistyy vuoden 2041 paikkeilla. Vaikka olisi ehkä mielekkäämpää olettaa Aabrahamin, Israelin kantaisän, syntyneen vuonna 1948 eikä 2008, niin tätä jälkimmäistä tukee myös Ap. t. 7:2-4:
Stefanus sanoi: ”Miehet, veljet ja isät, kuulkaa! Kirkkauden Jumala ilmestyi meidän isällemme Aabrahamille hänen ollessaan Mesopotamiassa, ennenkuin hän oli asettunut asumaan Harraniin, ja sanoi hänelle: ’Lähde maastasi ja suvustasi ja mene siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan’. Silloin hän lähti kaldealaisten maasta ja asettui asumaan Harraniin. Ja kun hänen isänsä oli kuollut, siirsi Jumala hänet tähän maahan, jossa te nyt asutte.
Tämän kronologian kaksi ensimmäistä oletusta on myös yhdenmukainen sen kanssa mitä piispa James Ussher opetti vuonna 1650 julkaistussa mestariteoksessaan Annales Veteris Testamenti, (Vanhan Testamentin Aikakirjat), josta tuli sittemmin kirkkohistorian vaikutusvaltaisin raamatunkronologia, jonka laskelmia pidetään yhä pohjana nuoren maan kreationismin näkemyksiin. Ussherin kronologian 44 vuoden ero tässä esitettyyn laskelmaan johtuu siitä, että hän asetti Israelin kuningaskunnan jakaantumisen ajankohdaksi vuoden 975 eKr., kun taas Thielen kronologia asetti sen vuoteen 931 eKr. Mitä tulee Israelin ja Assurian kuningaskunnan historiaan, niin Thielen kronologia on hyväksytty nykyään paljon laajemmin niin kristittyjen kuin sekulaarienkin tutkijoiden joukossa kuin Ussherin 370 vuotta vanha kronologia. Meillä on siis hyvin vankka raamatullinen ja historiallinen perusta sen puolesta, että luominen olisi tapahtunut vuonna 3960 eKr. Monet varhaiset kirkkoisät opettivat lähes 2000 vuotta sitten, että Jeesuksen toinen tulemus tapahtuisi 6000 vuotta luomisen jälkeen:
”Pankaa lapseni merkille tämän ilmaisun merkitys, ’Hän sai valmiiksi kuudessa päivässä.’ Tämä antaa ymmärtää, että Herra tulee saattamaan kaikki asiat valmiiksi kuudessa tuhannessa vuodessa, sillä yksi päivä on Hänelle tuhat vuotta. Ja Hän itse todisti sanoen, ’Katsokaa, yksi päivä tulee olemaan kuin tuhat vuotta.’ Siten lapseni, kuudessa päivässä, se on, kuudessa tuhannessa vuodessa kaikki asiat tullaan saamaan valmiiksi. ’Ja hän lepäsi seitsemännen.'” – Barnabasin kirje, kirjoitettu vuosina 70 – 100 jKr.
”Niin monessa päivässä kuin tämä maailma oli tehty, niin monessa tuhannessa vuodessa se tullaan saattamaan loppuun. Ja tästä syystä Kirjoitukset sanovat: ’Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi; sentähden Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen.’ Tämä on kertomus aiemmin luoduista asioista samalla kun se on profetia siitä mitä on tulossa. Sillä Herralle yksi päivä on kuin tuhat vuotta; ja kuudessa päivässä kaikki asiat olivat valmiita; on siten ilmeistä että ne tulevat loppuun kuudessa tuhannessa vuodessa.'” – Irenaeus, Harhaoppeja vastaan, 5:XXXVIII:3.
On syytä painottaa, että toisella vuosisadalla jKr. elänyt Irenaeus väitti saaneensa opetuksensa Papiakselta ja Polycarpilta, jotka saivat sen taas suoraan apostoli Johannekselta. Johannes kirjoitti Ilmestyskirjassa kuinka Kristuksen pyhät tulisivat hallitsemaan tuhat vuotta tämän nykyisen aikakauden päätyttyä (Ilm. 20:1-4) Apostoli Pietari taas kirjoitti vastauksena rienaajille, jotka pilkkasivat siitä kun Jeesus ollut vielä palannut vaikka Hän lupasi palata pian: ”Mutta tämä yksi älköön olko teiltä, rakkaani, salassa, että ’yksi päivä on Herran edessä niinkuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta niinkuin yksi päivä’. Ei Herra viivytä lupauksensa täyttämistä, niinkuin muutamat pitävät sitä viivyttelemisenä, vaan hän on pitkämielinen teitä kohtaan, sillä hän ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen.” (2. Piet. 3:8-9). Kirkkoisät eivät kuitenkaan ajatelleet, että Jeesuksen paluu venyisi 2000 vuoden päähän heidän elinajastaan. He nimittäin käyttivät VT:n kreikankielistä käännöstä Septuagintaa, jonka perusteella luominen voidaan ajoittaa noin 5500 vuoden päähän eKr. Tästä syystä Hippolytos Roomalainen kirjoitti kolmannella vuosisadalla jKr.:
”Kun aikakaudet on huomioitu maailman perustuksesta ja laskettu Aadamista lähtien, the foundation of the world, and reckoned from Adam, ne asettavat selvästi eteemme asia mitä meidän tutkimuksemme käsittelee. Sillä Herramme ensimmäinen ilmestyminen lihaan tapahtui Bethelemissä Augustuksen aikaan vuonna 5500; ja Hän kärsi 33. vuotenaan. Ja 6000 vuotta tulee täyttyä, jotta Sapatti voisi tulla, pyhä lepopäivä jona Jumala lepäsi kaikista Hänen töistään. Sillä sapatti on esikuva ja symboli tulevalle pyhien valtakunnalle, kun ’he tulevat hallitsemaan Kristuksen kanssa, kun Hän tulee taivaista, kuten Johannes sanoo Hänen ilmestyksessään: sillä’yksi päivä on Herran edessä kuin tuhat vuotta.’ Koska kuudessa päivässä Jumala teki kaikki asiat, siitä seuraa että 6000 vuodessa ne tulee täyttyä.”
Hippolytos siis asetti Jeesuksen paluun ja tuhatvuotisen valtakunnan alun noin vuoden 500 paikkeille, jolloin myös Rooman valtakunta romahti lännessä (toinen merkki mitä kirkkoisät pitivät Jeesuksen paluun välttämättömänä edellytyksenä Danielin kirjan 7. luvun perusteella). Mutta jos he olisivat tienneet Raamatun masoreettisista käsikirjoituksista – Taanakin hepren- ja arameankieliset kopioinnit, jotka juutalaisten masoreettinen koulunta kokosi 600 – 900 -luvulla ja mitkä toimi pohjana lännen myöhemmille raamatunkäännöksille -, niin he olisivat päätyneet noin samaan vuosilukuun kuin James Ussher päätyi 1600 -luvulla. Vuonna 1947 löydetyt Kuolleenmeren kirjakääröt osoittivat, että Tanakin vanhimmat säilyneet kopiot 900 -luvulta jKr. olivat säilyneet lähes muuttumattomina yli tuhannen vuoden ajan. W. F. Albright on sanonut, ”Voimme levätä varmistuneena siitä, että heprealaisen Raamatun konsonanttinen teksti, vaikkakaan ei virheetön, on säilytetty tarkkuudella mikä on kenties vertaansa vailla missä tahansa muussa Lähi-Idän historian kirjallisuudessa.”
Toisaalta Septuaginta on jopa varhaisempi raamatunkäännös kuin masoreettiset tekstit (Septuaginta käännettiin noin 200 -luvulla eKr.). Vaikka kuolleenmeren kirjakääröt ovat osoittaneet nykyisissä Raamatuissamme käytetyn VT:n hyvin luotettavaksi, niin tietääkseni niistä ei löytynyt kuin osia 1. Mooseksenkirjasta. Miksi Septuaginta ja masoreettiset käsikirjoitukset eroavat näin jyrkästi varhaisten patriarkkojen kronologiassa on minulle mysteeri (Septuaginta ajoittaa vedenpaisumuksen vuoteen 2242 AM.). Täältä löysin jotain sekavaa keskustelua tähän liittyen. Mutta eskatologisesta näkökulmasta Septuagintan kronologian täytyy olla virheellinen, mikäli varhaiset kirkkoisät olivat oikeassa 6000 vuoden profeetallisesta aikataulusta. Jos Septuaginta olisi kronologiassaan oikeassa, nyt elettäisiin jo ihmiskunnan historian kahdeksannen vuosituhannen puoliväliä. Tämä ei sovi siihen, että Kristuksen ja Hänen pyhiensä tuhatvuotinen valtakunta merkitsee seitsemättä vuosituhatta luomisesta laskien.
Yhdistämällä siis Ussherin ja Thielen päivämäärät – tämän hetken kahden tunnustetuimman tutkijan mitä tulee Raamatun kronologiaan -, luomisen ajankohdaksi saadaan vuosi 3960 ja siten seitsemännen vuosituhannen aluksi vuosi 2041. Tästä kun miinustaa seitsemän vuoden vihan ajan (Danielin 70. vuosiviikon), niin Antikristuksen nousu ja ahdistuksen ajan alkaminen osuisi noin vuosien 2033 – 34 paikkeille. Tämä olisi vain 15 vuoden päästä tästä hetkestä. Olen aikaisemmin esittänyt laskelmia, joiden perusteella seitsenvuotinen vihan aika olisi pitänyt toteutua jo vuosina 2016 – 2023, mutta aika ajoi näiden laskelmieni ohitse. Tämän jälkeen olen esittänyt myös raamatullisia laskelmia siitä, että vihan aika alkaisi noin vuoden 2023 aikoihin ja siten Jeesuksen paluu maanpäälle tapahtuisi vuoden 2030 paikkeilla (tämä perustui Danielin kirjan 7. ja 12. luvusta löytyvään aikatauluun). Alussa mainitun Lusan kirjan Maailmanloppu 2028? aikataulu perustui pääasiassa Jeesuksen profetiaan Matt. 24:32-34:ssä:
Mutta oppikaa viikunapuusta vertaus: kun sen oksa jo on tuore ja lehdet puhkeavat, niin te tiedätte, että kesä on lähellä. Samoin te myös, kun näette tämän kaiken, tietäkää, että se on lähellä, oven edessä. Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin kaikki nämä tapahtuvat.
Lusa tulkitsi viikunapuun lehtien puhkeamisen tarkoittaneen Israelin valtion jälleensyntyä vuonna 1948 ja sukupolven mitaksi hän asetti Psalmi 90:10:n ilmoituksen: ”Meidän elinpäivämme ovat seitsemänkymmentä vuotta taikka enintään kahdeksankymmentä vuotta; ja parhaimmillaankin ne ovat vaiva ja turhuus, sillä ne kiitävät ohitse, niinkuin me lentäisimme pois.” Vuodesta 1948 laskien raamatullisen sukupolven mitta täyttyy siis vuonna 2028. Mutta entä jos nämä 70-80 vuotta tulisikin laskea kuuden päivän sodasta vuonna 1967, jolloin Jumalan valittu kansa sai myös Jerusalemin taas suvereeniin valtaansa sitten vuoden 70, kun Rooman prinssi Titus ajoi heidät sieltä pois ja muutti kaupungin nimen muotoon Aelia Capitolina? Jeesuksen puheen asiayhteys nimittäin viittaa tähän nimenomaiseen tapahtumaan. Luuk. 21:23-24 sanoo: ”Voi raskaita ja imettäväisiä niinä päivinä! Sillä suuri hätä on oleva maan päällä ja viha tätä kansaa vastaan; ja he kaatuvat miekan terään, heidät viedään vangeiksi kaikkien kansojen sekaan, ja Jerusalem on oleva pakanain tallattavana, kunnes pakanain ajat täyttyvät.” Kohta tämän perään Jeesus mainitsee vertauksena viikunapuusta.
Tämä antaisi ymmärtää, että ”pakanain ajat” tulivat täyteen jo vuonna 1967, mutta tästä alkoi myös viimeisen sukupolven aika, joka ei katoa ennen kuin Jeesus on palannut maanpäälle. Näin ollen 70-80 vuoden takaraja venyisi vuosiin 2037-47. Tämä olisi sopusoinnussa sen kanssa, että Jeesuksen paluu ja tuhatvuotisen valtakunnan tulisikin ajoittumaan vasta vuoteen 2041, koska kuusi vuosituhatta ei täyty ennen tätä. Tällainen aikataulu voi olla pettymys monille, jotka ovat väsyneitä elämään tämän yhä pimenevän maailman keskellä ja haluaisivat päästä näkemään jo Vapahtajansa uudessa Jerusalemissa (ymmärrän itse hyvin tuon tuntemuksen). Mutta on hyvä myös pitää mielessä edellä mainittu Pietarin kirjoitus: ”Ei Herra viivytä lupauksensa täyttämistä, niinkuin muutamat pitävät sitä viivyttelemisenä, vaan hän on pitkämielinen teitä kohtaan, sillä hän ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen.” Sitä paitsi 15 vuotta on naurettavan lyhyt aika jopa ihmiselämän näkökulmasta.
Meidän asenteemme tulisi olla: ”Onko meille enää vain 15 vuotta aikaa kertoa Jeesuksesta hukkuvalle maailmalle?” Mutta aikaa voi olla myös paljon vähemmän. Kuten jos tähdensin, kyse ei ole mistään ehdottomista totuuksista vaan pelkistä teorioista, jotka historia näyttää aikanansa joko oikeaksi tai vääräksi. Aikaisemmille laskelmilleni (kuten vuoden 2023 profeetallista merkitystä painottavalle) on mielestäni aivan yhtä vankat raamatulliset, historialliset ja järjelliset perusteet kuin tässä esitetylle. Onko jompikumpi niistä sitten oikeassa, ei kumpikaan vai molemmat jää lopulta nähtäväksi. Olen erehtynyt jo niin usein erilaisissa aikalaskelmissani, että olen valmis hyväksymään senkin mahdollisuuden, että olen jälleen kerran täysin kujalla. Tämä aikataulu antaisi kuitenkin aikaa esimerkiksi Ilmestyskirjan 13. luvussa ennustetun käteisettömän pedon merkki yhteiskunnan globaaliin nousuun. Monesti tuntuu, että aikaa tähän on liian vähän jos Jeesuksen paluun tulisi tapahtua jo seuraavan kymmenen vuoden sisällä.
Koneet ottavat vallan 2030 -luvulla.
Tämä on hyvin mahdollista toteutua jo kyseisen aikataulun puitteissa, mutta on uskottavampaa ajatella, että tähän vaadittu teknologinen ja kaupallinen kehitys olisi tarpeeksi pitkällä vasta 2030 -lukuun mennessä. Monet viimeaikaiset uutisotsikot näyttäisivät myös ennustavan joitain hyvin pelottavia näkymiä juuri 2030 -luvulle. Nämä ennustukset koskevat etenkin keinoälyn, robotiikan ja kybernetiikan esiintuloa hallitsevaksi asiaksi meidän päivittäistä elämäämme. Esimerkiksi viimevuonna Google keinoälyguru Ray Kurzweilin raportoitiin ennustaneen, että ihminen ja kone tulisivat yhdistymään seuraavan 20 vuoden sisällä. Samassa artikkelissa todettiin:
Joten mitä seuraavaksi? Hän uskoo, että tulemme olemaan vähemmän biologisia, koska ihmiset ovat jatkuvasti kehittymässä, ja seuraava askel meidän evoluutiotamme olemaan sisäisesti täytäntöönpantu teknologia. Ihmis-robotti hybridi ei tule olemaan hirviömäinen metallikasa. Se tulee olemaan mikrosiru aivoissasi kädessäsi olevan IPhonen sijasta… Kursweil uskoo ”lääketieteellisten robottien menevän aivojemme sisään ja yhdistävän myöhäisaivovaipan älypilveen” vuoteen 2029 mennessä. Tämä pudottaa leuan jopa teknologian journalisteilta, jotka kirjoittavat keinoälystä säännöllisesti. On melko vaikeaa kuvitella ihmisten kävelevän ympäriinsä aivojensa ollessa yhdistettynä pilveen ennen kuin Justin Bieber täyttää 35. Mutta sivuuta Ray Kurzweilin ennustukset omaksi perikadoksi: hän on harvoin väärässä. Kun se tulee teknologiaan hänellä on ennätys sadoissa ennustuksissa, mitä futuristit tekevät, ja hän on ollut oikeassa yli 90 prosenttia ajasta.
Eräs toinen otsikko taas sanoo: Keinoäly jumala tulee ilmestymään vuoteen 2042 mennessä ja kirjoittamaan oman raamattunsa. Tuletko palvomaan sitä? Artikkelin hurja ennustus väittää: ”Seuraavassa 25 vuodessa, keinoäly kehittyy pisteeseen missä se tietää enemmän älyllisellä tasolla kuin yksikään ihminen. Seuraavassa 50 tai 100 vuodessa, keinoäly voi tietää enemmän kuin koko planeetan yhteenkoottu väestö. Siinä pisteessä on kysyttävä vakavia kysymyksiä siitä onko tämä keinoäly – mikä voi suunnitella ja ohjelmoida itsekseen ylimääräisiä keinoälyohjelmia, lukea dataa lähes rajattomasta määrästä datalähteitä, ja hallita lähes jokaista yhdistettyä laitetta planeetalla — nousemassa jotenkin asemaan missä siitä tulee enemmän jumalan kaltainen, jokin mikä voi kirjoittaa oman raamattunsa ja vetää ihmiset palvomaan sitä.” Tämä voi kuulostaa kenties naurettavalta, mutta tämä kaikki sopii hyvin raamatun ennustuksiin lopun ajan maailman tilasta.
Brittiläinen The Sun -lehti kertoi viimevuoden lokakuussa: Robotit tulevat ottamaan yli puolimiljoonaa raksatyötä vuoteen 2040 mennessä, varoittaa rakennusekspertti. Daily Mail tammikuussa 2016: Ultra-älykkäät robotit voivat julistaa sodan ihmisiä vastaan vuoteen 2040 mennessä, asiantuntijat varoittavat. The Sun tammikuussa 2016: Tämä yritys haluaa tuoda takaisin kuolleet… ja he suunnittelevat tekevän niin vuoteen 2045 mennessä. Eräs verkkosivu uutisoi: Venäläinen miljardööri aikoo tehdä ihmisistä kuolemattomia ”kyborgien” kautta vuoteen 2045 mennessä. Daily Mail maaliskuussa 2018: Terminator-elokuvan kaltainen keinoälyn kuolemanskenaario on vain ’yhden-kahdenvuosikymmenen’ päästä todellisuutta, väittää Googlen entinen toimitusjohtaja Eric Schmidt. Ja niin edelleen, ja niin edelleen.
”Kolmantena päivänä hän meidät herättää”
Myös Hoosean kirjassa – mikä on heti seuraaana Danielin kirjan jälkeen – on eräs profetia, mikä näyttäisi tukevan edellä perusteltua aikataulua. Hoosea 6:2 ennustaa: ”Hän tekee meidät eläviksi kahden päivän kuluttua, kolmantena päivänä hän meidät herättää, ja me saamme elää hänen edessänsä.” Tämän viittauksen asiayhteys edeltävän luvun lopussa on seuraava: ”Minä menen takaisin paikoilleni, kunnes he ovat syystänsä kärsineet ja etsivät minun kasvojani: ahdistuksessansa he minua etsivät.” Jotkut tulkitsevat tätä siten, että tässä viitataan Jeesuksen taivaaseenastumiseen, kun Hän meni ”takaisin paikoillensa” kun juutalaiset eivät ottaneet Häntä vastaan heidän messiaanaan. ”Ahdistuksessansa he minua etsivät” viittaa tulevaan Jaakobin ahdistukseen (70. vuosiviikkoon) ja seuraavan luvun ilmaus ”Hän tekee meidät eläviksi kahden päivän kuluttua” tarkoittaa tuon lupauksen toteutumista ”kahden päivän” eli kahdentuhannen vuoden jälkeen siitä, kun Jeesus meni takaisin paikoillensa Isän tykö.
”Kolmantena päivänä hän meidät herättää” tarkoittaa sitä, että ylösnousemuksen päivänä ollaan jo kolmannen päivän eli kolmannen vuosituhannen puolella Jeesuksen taivaaseenotosta laskien. Useimmat tutkimukset ajoittavat Jeesuksen ristiinnaulitsemisen, ylösnousemuksen ja taivaaseenoton tapahtuneen keväällä 33 jKr. Jos siis tästä alkanut seurakunnan aika – Jumalan armotalouskausi pakanoille – kestää tasan 2000 vuotta, niin Jaakobin ahdistus alkaisi silloin vuosien 2033 – 34 paikkeilla. Tähän kun lisäät vielä Jaakobin ahdistuksen seitsemän vuotta, päädyt toiseen tulemukseen vuonna 2041, kun ihmiskunta täyttää Aadamista laskien kuusi vuosituhatta, kuusi päivää.
Johtopäätös
Ainut ongelma tässä aikataulussa on omin tutkimusten kannalta se, että jos Prinssi Charles on todellakin Raamatussa ennustettu Laittomuuden ihminen – kuten 27 yksittäistä hänessä täyttyvää Kirjoitusten profetiaa näyttäisi osoittavan -, niin tällöin hän olisi jo 85 -vuotias vihan ajan alkaessa ja sen päättyessä 92. Voiko näin raihnainen ukonkäppänä täyttää enää Antikristuksen virkaa jää hyvin kyseenalaiseksi. Toisaalta hänen sukunsa on hyvin pitkäikäistä ja viriiliä väkeä. Hänen isoäitinsä eli 101 -vuotiaaksi ja hänen isänsä Prinssi Philip on jo 97 -vuotias ja palvottu yhä jumalana Tyynenmeren Vanuatun saaristossa. Itse Kuningatar täytti tänävuonna 92 ja on yhä täysissä ruumiin ja mielen voimissaan. En siis pidä mahdottoman sitä, etteikö Antikristus voisi olla valtaannoustessaan jo yli 80 -vuotias. Kun miettii vaikkapa Raamatun VT:n patriarkkoja, niin monet heistä aloittivat kutsumuksensa vasta 70 – 80 -vuoden iässä. Antikristus voi sitä paitsi aloittaa merkittävän julkisen roolinsa jo vuosia ennen varsinaisen vihan ajan alkua. Tämän lisäksi jotkin profetiat hänestä näyttäisi viittaavan siihen, että hän käy läpi jonkinlaisen saatanallisen vastineen Kristuksen kuolemalle ja ylösnousemukselle. Sakarja 11:16-17 ennustaa:
Sillä katso, minä olen herättävä maahan paimenen: hukkaantuneista hän ei pidä huolta, hajaantunutta hän ei etsi, ruhjoutunutta hän ei paranna, pystyssäpysyvää hän ei tue; mutta hän syö lihavien lihaa ja halkaisee niiden sorkat. Voi hullua paimenta, joka lampaat hylkää! Käyköön miekka hänen käsivarteensa ja oikeaan silmäänsä. Hänen käsivartensa kuivettukoon, ja hänen oikea silmänsä soetkoon.
Tämä on yhdenmukainen Ilmestyskirjan 13. luvun Antikristus-profetiaan: ”Ja minä näin yhden sen päistä olevan ikäänkuin kuoliaaksi haavoitetun, mutta sen kuolinhaava parantui. Ja koko maa seurasi ihmetellen petoa. Ja he kumarsivat lohikäärmettä, koska se oli antanut sellaisen vallan pedolle, ja kumarsivat petoa sanoen: ”Kuka on pedon vertainen, ja kuka voi sotia sitä vastaan?” Puhuen väärästä profeetasta jakeet 12-15 sanoo: ”Ja se käyttää kaikkea ensimmäisen pedon valtaa sen nähden ja saattaa maan ja siinä asuvaiset kumartamaan ensimmäistä petoa, sitä, jonka kuolinhaava parani. Ja se tekee suuria ihmeitä, niin että saa tulenkin taivaasta lankeamaan maahan ihmisten nähden. Ja se villitsee maan päällä asuvaiset niillä ihmeillä, joita sen sallittiin tehdä pedon nähden; se yllyttää maan päällä asuvaiset tekemään sen pedon kuvan, jossa oli miekanhaava ja joka virkosi. Ja sille annettiin valta antaa pedon kuvalle henki, että pedon kuva puhuisikin ja saisi aikaan, että ketkä vain eivät kumartaneet pedon kuvaa, ne tapettaisiin.”
Koska monet näistä ”ihmeistä” mitä väärä profeetta saa aikaan – pedon kuva ja pedon merkki – voidaan selittää myös nykypäivän kehittyneen teknologian valossa, niin onko myös ensimmäisen pedon kuolinhaavan parantumisessa kyseessä jokin nykytekniikan avulla aikaansaatu tieteellinen läpimurto? Pohdi aiemmin lainattuja uutisotsikoita siitä kuinka tiedemiehet suunnittelevat nyt jopa kuolemankin päihittämistä ja uskovat sen olevan mahdollista jo tulevina vuosikymmeninä. Jo nykyisen lääketieteen avulla ihminen voidaan elvyttää kuolleista vaikka hänen sydän olisi ollut pysähtyneenä yli tunnin. Daily Mail kertoo artikkelissaan potilaasta, joka saatiin herätettyä ollessaan 70 minuuttia kuolleena: ”Aiemmin tohtorit uskoivat, että 20 minuutin elvytyksen jälkeen mahdollisuudet eloonjäämiseen ovat hyvin alhaiset, mutta viimevuonna he saivat uutta informaatiota mikä viittasi eloonjäämisasteen kasvavan 20-minuutin rajan jälkeen.” Mutta tiedemiehet tutkivat nyt onko ihminen mahdollista herättää henkiin jopa paljon pidemmän kuolinajan jälkeen. Artikkelissa Voiko kuolleen tuoda takaisin elämään? Tiedemiehet uskovat niin! todetaan seuraavaa:
New Delhi: Pian aivo kuolleet voidaan tuoda takaisin elämään – mikäli Multi-Modality Lähestyminen tai ReAnima Projekti on menestyksekäs. Tohtoreiden tiimi Intiasta USA:han intialaisen tiedemiehen tohtori Himanshu Bansalin johtamana, työskentelevät kunnianhimoisessa projektissa tuoda elämä niille, joita pidetään aivokuolleina. Osana projektia tiimille on myönnetty eettinen lupa värvätä 20 potilasta, jotka on julistettu kliinisesti kuolleiksi aivovammasta.
Tiimi tulee suorittamaan kokeen ensimmäisen vaiheen nimeltä ‘First In Human Neuro-Regeneration and Neuro-Reanimation’ Anupamin Sairaalassa Rudrapurissa, Uttarakhandisa Intiassa. Kokeessa tiedemiehet tulvat sisällyttämään joukon prosessuureja ja terapioita mitkä sisältävät aivojen injektoimisen kantasoluilla ja koktaililla peptiditejä yrityksessä elvyttää aivot ja tuoda takaisin elämään.
Tohtori Bansal, joka työskentelee Biotekniikan yrityksissä Revita Life Sciences ja Bioquark Inc, väitti että hänellä oli jo jotain menestystä kahden potilaan kanssa Persianlahdelta ja Euroopasta. ”Yritämme nyt luoda lopullisen tutkimuksen 20 kohteesta ja todistaa, että aivokuolema on peruutettavissa. Tämä tulee avaamaan oven tuleville tutkimuksille ja etenkin ihmisille, jotka menettävät rakkaansa yhtäkkisesti,” tohtori Bansalin siteerattiin sanoneen Telegraphille.
Peptidit tullaan johtamaan selkäytimeen – niille jotka on pidetty hengissä ainoastaan elintoimintojen ylläpidolla – päivittäin pumun välityksellä, samalla kun kantasoluja annetaan joka toinen viikko kuuden viikon. Uraauurtava projekti edustaa ensimmäistä tämän kaltaista koetta, mikä on myös toinen askel kohti lopullista kuoleman peruutusta meidän elinaikanamme.
