Lähes 50 vuotta sitten maailma seurasi ihmeissään, kun Neil Armstrong laskeutui ensimmäisenä ihmisenä kuun pinnalle ja lausui ikimuistoiset sanansa, ”Pieni askel ihmiselle, mutta jättiläismäinen harppaus ihmiskunnalle.” NASA:n Apollo-ohjelma päättyi vuonna 1972 eikä USA ole palannut kuuhun enää sen jälkeen, kun viimeinen astronautti putsasi kuun pölyt jaloistaan Apollo 17 lennolla. Suuria ikäluokkia inspiroinut Apollo-ohjelma on tänään pelkkä jäänne toisesta aikakaudesta, kylmän sodan ideologisen vastakkainasettelun sivutuote. Buzz Aldrinin pystyttämä USA:n lippu seisoo nyt hylättynä ja yksinäisenä ja ihmisten reaktiot avaruustutkimukseen on vaihtunut innostuksesta kyynisyyteen ja skeptisyyteen. Monet epäilevät, että kävikö USA koskaan kuussa vai oliko koko Apollo-ohjelma lavastettu näytös. Itse en tähän usko, koska useimmat kuulentoihin liittyvistä salaliittoväitteistä on osoitettu jo vääräksi. Yksi kuuluisa esimerkki on USA:n lipun ”liehuminen”, mikä olisi mahdotonta tuulettomalla kuun taivaalla. Kuvien ja videoiden tarkempi analysointi kuitenkin osoittaa, ettei lippu liehunut vaan sen sisällä oli rautalanka ja mekanismi, joka sai sen näyttämään ikäänkuin tuulessa hulmuavalta, kun lippua pystytettiin paikalleen. Eri kuvien välillä voidaan nähdä, ettei lippu liikahdakaan, kun Armstrong ja Aldrin seisovat siitä erillään.
Vaikka itse olen sitä mieltä, ettei mitään salaliittoteoriaa tulisi hylätä lähtökohtaisesti – ikäänkuin mitään salaliittoja ei olisi koskaan ollutkaan ihmiskunnan historiassa -, niin kuulentoja koskevissa salaliittoteorioissa ajaudutaan hyvin vaarallisille vesille. Sen perässä saattaa nimittäin seurata koko NASA:n ja muiden avaruusjärjestöjen avaruustutkimuksen kiistäminen. Kaikki avaruudesta otetut kuvat ovat pelkkää tietokoneanimoitua huijausta ja maakin on oletetusti litteä pannukakku, jota aurinko, kuu ja tähdet kiertävät sen yläpuolella, kuten muinainen geosentrinen maailmankuva opetti ennen tieteellisen vallankumouksen alkua 1500 -luvulla (maan pyöreyteen uskottiin tosin laajasti jo keskiajan oppineiden keskuudessa). Vaikea ehkä uskoa, mutta tällainen uskomus on yhä tänäänkin (ehkä enemmän kuin koskaan aiemmin) valitettavan yleistä tietyissä piireissä, joiden maailmankuva pyörii salaliittojen ympärillä ja jotka vetoavat Raamattuun ja ”tieteeseen” maailmankuvansa tueksi.
Kansainvälinen Litteän Maan Seura perustettiin jo vuonna 1956 ja sen jäsenmäärä pysyi alkuunsa suhteellisen alhaisena, mutta viimevuosina liikkeen vainoharhaiset uskomukset ovat alkaneet levitä sosiaalisessa mediassa kulovalkean tavoin. Youtubessa litteän maan yhteisön videoilla on parhaimmillaan miljoonia katselukertoja. On vaikea sanoa kuinka moni lopulta uskoo maan olevan litteä, mutta verkkosivu livescience.com raportoi huhtikuussa 2018, että ainoastaan 66 prosenttia USA:n milleniaaleista olisi vakuuttuneita maan pyöreydestä ja neljä prosenttia uskoi maan olevan litteä. Vaikka 52 prosenttia litteään maahan uskovista kuvaili itseään hyvin uskonnolliseksi, niin neljäsosa sanoi, etteivät he olleet lainkaan uskonnollisia ja 23 prosenttia sanoi olevan ”jokseenkin uskonnollisia”. Usko litteään maahan on siis suhteellisen uusi ilmiö eikä se rajoitu vain raamatullisiin literalisteihin (vain pieni osa raamatullisista literalisteista uskoo litteään maahan).
Kaikki merkittävät kirkon teologit ja kristityt oppineet kristillisen kirkon historiassa, jotka uskoivat Raamattuun Pyhän Hengen inspiroimana Jumalan Sanana, opettivat maan olevan pyöreä tai olivat läheisesti mukana edistämässä kopernikaanisen ja tieteellisen vallankumouksen syntyä 1500 – 1600 -luvuilla. Alunperin myös katolinen kirkko hyväksyi Kopernikuksen aurinkokeskeisen universumin, vaikka useimmat tuon ajan sekulaarit oppineet, jotka pitäytyivät antiikin Kreikan filosofiseen perinteeseen, nousivat sitä vastaan. Ei pidä siten paikkansa usein toistettu väite sitä, että tieteentekijät ovat olleet alusta asti vastakkain kirkon ja kristittyjen literalistien kanssa, jotka uskoivat Raamattuun yliluonnollisesti innoitettuna Jumalan Sanana, joka tulisi ottaa kirjaimellisesti. Tällainen myytti tieteen ja uskonnon välisestä sodasta syntyi vasta 1800 -luvulla John William Draperin ja Andrew Whiten kirjoituksista, joiden historiallinen todenperäisyys on sittemmin kumottu. Litteän maan äärifundamentalistit ja uskonnon ja tieteen vastakkainasettelua opettavat uusateistit ovat siten saman kolikon kaksi eri puolta, jotka molemmat ruokkivat toinen toistaan ja edistävät toistensa harhakuvia.
Tästä erillään oma joukkonsa on luodun ja Luojan erottamattomuuteen uskovat uuspakanat, joille luotu maailma on liian pyhä, jotta se voitaisiin alistaa tieteellisen tutkimuksen kohteeksi. Tästä ryhmästä kaikkein vaikutusvaltaisin puhemies on tietysti – kukas muu kuin Walesin Prinssi Charles. Jos haluat tietää enemmän, kannattaa ostaa kirjani täältä, jossa käsittelin aihetta luvussa 10. Monet kristityt saattavat sanoa, että avaruustutkimus olisi täyttä ajan- ja rahanhukkaa, koska sitä ajaa eteenpäin evolutionistinen toiveajattelu elämän löytymisestä maan ulkopuolelta tai yritys löytää vahvistus universumin alkuperään liittyviin tieteellisiin teorioihin, jotka eivät pidä yhtä Raamatun ilmoituksen kanssa. Tällaisessa ajattelussa unohtuu kuitenkin se, että pyrkimys tutkia luomakuntaa, valloittaa tutkimattomia rajaseutuja ja viedä sivilisaatiota eteenpäin tieteellisillä ja teknologisilla edistysaskelilla, on ollut kautta historian olennainen osa ihmiskunnan tarinaa. Juutalaiskristillisen uskon perspektiivistä se on täyttänyt sen nimenomaisen tehtävän, jonka Jumala antoi meille luodessaan ensimmäisen ihmisparin:
Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. Ja Jumala siunasi heidät, ja Jumala sanoi heille: ”Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi; ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet.” (1. Moos. 1:27-28)
Jos Jumala olisi radikaali luonnonsuojelija, hän olisi sanonut: ”Luon teidät mieheksi ja naiseksi, tasavertaiseksi meren kalojen, taivaan lintujen ja maan päällä liikkuvien eläinten kanssa. Eläkää harmoniassa maan kanssa. Ette saa alistaa sitä valtaanne. Teidän tulee elää maan kantokyvyn rajoissa. Jokaista avioparia kohden saa olla korkeintaan kaksi lasta, sillä maan luonnonvarat ovat rajalliset eikä ruokaa riitä kaikille. Viljelkää ja varjelkaa maata, mutta vain biodynaaminen viljely on sallittua. Syökää vapaasti kaikista muista Paratiisin puista, paitsi hyvän- ja pahantiedon puusta älä syö, sillä siinä kasvaa geenimuunneltua omenaa (Monsanton patentoimaa) ja sinä päivänä kun siittä syötte teidän tulee kuolemalla kuoleman.”
Avaruustutkimus nousi luonnollisen seuraajana sille, että 1900 -luvun alkuun mennessä kehittyneen merenkulun ja suurten löytöretkien ansiosta ihminen oli jo suurimmaksi osin täyttänyt ja valloittanut maan ja tehnyt sen itselleen alamaiseksi. Jumala ei asettanut kuitenkaan mitään ylärajaa ihmiskunnan lukumäärälle, joten on mahdoton sanoa milloin ihmiskunta on tosiasiassa ”täyttänyt” maan. On sanottu, että koko ihmiskunta mahtuisi Texasin kokoisella alueella (jokaiselle henkilölle jäisi noin 100 neljömetrin kokoinen maatilkku). Tällainen laskelma on hieman hölmö, koska ihminen tarvitsee elääkseen muutakin kuin pelkkää elintilaa ja lähes puolet Texasista on asuinkelvotonta erämaata. Eric Piancan (väestönvähennysagendan radikaali kannattaja) sivuston mukaan keskivertoamerikkalaisen elämäntyyli vaatisi 24 eekkeriä elintilaa per henkilö, kun taas maan elinkelvollinen elintila mahdollistaa planeetan jokaiselle asukkaalle vain 2,3 eekkeriä. Jos nämä laskelmat pitävät paikkansa, niin ihmisen voidaan sanoa täyttäneen jo koko maan.
Radikaalin luonnonsuojeluliikkeen käsitys maan rajallisista luonnonvaroista ei pidä kuitenkaan paikkansa, koska tieteelliset ja teknologiset edistysaskeleet laajentavat jatkuvasti maan resursseja ja niiden entistä tehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää hyödyntämistä huolimatta väestömme nopeasta kasvusta. Tämä on osoitettu perusteellisesti Robert Zubrinin kirjassa Merchants of Despair: Radical Environmentalists, Criminal Pseudo-Scientists, and the Fatal Cult of Antihumanism (New Atlantis Books). Ihmisen väestönkasvu on tosiasiassa toivottavaa, koska sen mukana kasvaa myös keksijöiden ja työvoiman osuus ja suuremmat markkinat talouden kasvulle. Robert Zubrin on ilmailuteollisuuden insinööri, joka perusti vuonna 1998 Mars Seuran ja on kirjoittanut useita kirjoja Marsin kolonisaatioon ja maankaltaistamiseen tähtäävistä tieteellisistä mahdollisuuksista. Zubrin esiintyy kahdessa mielenkiintoisessa dokumentissa, joista toinen koskee radikaalia ympäristöaatetta ja toinen Marsin maankaltaistamista. Ensiksi mainitun suomensin kesällä 2016.
Niin utopistiselta kuin Zubrinin ideat Marsin ilmaston ja ympristön keinotekoisesta maankaltaistamisesta saattaa ehkä tällä hetkellä sitten kuulostaakin, on muistettava, että Jumala on luonut ihmiselle ihmeellisen kyvyn ymmärtää Hänen luomistöidensä ihmeitä ja valjastaa tuo tieto sivilisaation kehittämiseksi; muuttaa mahdottomiltakin kuulostavat unelmat todeksi. Kuvittele kuinka utopistiselta ja naurettavalta se olisi kuulostanut 1500 -luvun merenkulkukansoille jos joku olisi profetoinut heille, että 400 vuoden päästä rakentaisimme ”laivan” jolla voi matkustaa kuuhun. Kuumatkat ennustettiin 100 vuotta ennen niiden toteutumista Jules Vernen romaaneissa. Samoin tämän päivän science-fiction käsittelee tähtienvälistä matkailua tai siirtokuntia aurinkokuntamme muilla planeetoilla. Ihmisten skeptisyys avaruustutkimusta kohtaan johtuu paljolti siitä, että se ollut jumittuneena paikalleen ilman suurempia edistysaskelia sitten kuun valloituksen.
On muistettava, että rakettitiede on rakettitiedettä, joten suuria tieteellisiä edistysaskelia ei voi odottaakaan tapahtuvan ennen kuin vasta vuosikymmien päästä edellisestä läpimurrosta. Kilpailu ei aja eteenpäin vain kansainvälistä taloutta, mutta myös teknologisia innovaatioita. Ilman kilpailua kehitys pysähtyy paikalleen. Kylmän sodan aikana kilpailua avaruuden herruudesta ajoi eteenpäin USA:n ja Neuvostoliiton välillä käyty ideologinen sota kommunismin ja kapitalismin välillä. Kylmä sota oli ideologinen sota myös ateismin ja kristinuskon välillä. Tämä ilmeni myös avaruuskilvassa. Kun Neuvostoliitto lähetti ensimmäisen ihmisen avaruuteen, heidän astronauttinsa Juri Gagarin sanoi, ”En nähnyt Jumalaa siellä” (lausunnon alkuperästä on myöhemmin kiistelty ja se on jäljitetty sen sijaan Nikita Hruštšovin puheeseen kommunistipuolueen keskuskomitealle). Kun Amerikan astronautit kiersivät kuun Apollo 8 lennollaan joulukuussa 1968, he lukivat maan asukkaille Raamatun luomiskertomuksen vastauksena Neuvostoliiton ateistiseen propagandaan. USA:n (=Jumalan) voittaessa kylmän sodan avaruuskilvan, supervaltojen avaruusohjelmat menettivät niiden alkuperäisen tarkoituksen. NASA pysähtyi paikoilleen ja muuttui hitaaksi ja toimimattomaksi valtion virastoksi, jonka tavoitteet on sidottu jokaisen vaihtuvan presidentin erilaisiin päämääriin ja kansan haluttomuuteen tuhlata julkisia rahoja avaruuden valloittamiseen.
21. vuosisadan uusi avaruuskilpa
Olemme tänään uuden avaruuskilvan kynnyksellä ja Marsin valloitus häämöttää nyt hyvin lähellä horisontissa. Mikä tekee tästä 21. vuosisadan avaruuskilvasta ainutlaatuista on se, että kun kylmän sodan aikainen avaruuskilpa käytiin USA:n ja Neuvostoliiton välillä, niin nyt myös pienemmät valtiot ovat hypänneet mukaan. Lisäksi kilpajuoksu käydään tällä kertaa Elon Muskin kaltaisten visionäärien johtamien yksityisten yritysten johdolla suuren budjetin valtiollisten avaruusvirastojen sijasta. Kun 1900 -luvun jälkipuoliskon avaruuskilpa tähtäsi maan ulkopuolisten taivaankappaleiden symbooliseen miehitykseen, niin nyt ihminen pyrkii anastamaan ne pysyvästi haltuunsa, mikä olisi merkkinä uuden aikakauden – avaruuden kolonisaation – alusta. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump perusti viimevuonna uuden sotilaallisen viraston, avaruusvoimat, maa- meri ja ilmavoimien jatkeeksi. Joulukuussa 2017 hän ilmoitti määräävän NASA:n lähettämään USA:n astronautit takaisin kuuhun, mutta lisäsi että tällä kertaa ”emme istuta vain lippuamme ja jätä jalanjälkeämme, vaan perustamme tukikohdan josta voimme lähteä Marsiin, ja ehkä joku päivä moniin maailmoihin sen takana.” Trumpin avoimesti kristitty varapresidentti Mike Pence on ajanut kaikkein innokkaimmin tätä ideaa USA:n puolustuksen sotilaallisesta herruudesta avaruudessa (myös Venäjä ja Kiina ovat tavoitelleet jo vuosia avaruuden militarisointia, joten idea USA:n avaruusvoimista näyttää vain loogiselta jatkeelta tähän kehitykseen).
Mutta tätä 21. vuosisadan avaruuskilpaa ei aja eteenpäin NASA, ESA tai muut valtiolliset avaruusjärjestöt, vaan yksityiset yritykset kuten Elon Muskin perustama SpaceX ja Jeff Bezosin Blue Origin. SpaceX:n äkkijyrkkä nousu tämän hetken ehkä merkittävimmäksi rakettiteknologian mullistajaksi kuuluu epäilemättä vuosisatamme suurimpiin menestystarinoihin. PayPal -maksujärjestelmän osaperustaja ja Tesla Motorsin toimistusjohtaja Elon Musk perusti SpaceX:n vuonna 2002 nimenomaisella päämäärällä kehittää uudelleenkäytettävä kantoraketti, jolla ihminen voitaisiin lähettää Kuuhun ja Marsiin pysyvien tukikohtien perustamiseksi yksityisen sektorin rahoituksella. Tuolloin monet nauroivat ajatukselle ja kun SpaceX:n kolme ensimmäistä kantorakettia räjähti ilmaan, monet vaikutusvaltaiset tahot yrittivät estää hänen hankkeensa. Tämä ei lannistanut Muskia ja joulukuussa 2015 hänen Falcon9 rakettinsa laskeutui ensimmäistä kertaa kuivalle maalle ja huhtikuussa 2016 meren päällä kelluneeseen laskeutumisalustaan.
Tämä oli ensimmäinen kerta rakettiteknologian historiassa, jolloin raketteja voitiin käyttää uudestaan nousuun ja laskuun vähentäen merkittävästi niiden laukaisukuluja (myös Jeff Bezosin Blue Origin raketit ovat demonstroineet uudelleenkäytettävyyttä). SpaceX:n testiohjelman päätyttyä he ovat tehneet Falcon 9 kantoraketeilla 60 onnistunutta laukaisua ja 30 onnistunutta laskeutumista 100% menestystasolla (ainakin joulukuuhun 2018 mennessä, jolloin yksi heidän rakettinsa tuhoutui laskeutuessaan). Edellä mainittu Robert Zubrin, jonka kirjoilla on ollut oma panoksensa Muskin elämäntyön innoittamisessa, kertoo Event Horizon radio-ohjelmassa:
Tämä järjestö [SpaceX] on osoittanut, että he voivat kehittää avaruuslaitteiston kolme kertaa nopeammalla ajalla ja kymmenen kertaa pienemmällä kustannuksella, joka on hyväksytty valtavirran ilmailuteollisuudessa… He ovat kehittäneet asioita, joita hallitseva ilmailuteollisuus piti toteuttamiskelvottomana, kuten uudelleenkäytettävät kantoraketit. Paljon yleisemmällä tasolla he ovat näyttäneet, että se on mahdollista yksityiselle yritykselle tehdä asioita, joiden aikaisemmin kuviteltiin olevan mahdollista vain hallituksille ja suurvalloille. Nyt emme tule näkemään vain monia muita start-up yrityksiä, mutta alamme nähdä aloitteita alueilla kuten fuusiovoima, jonka parissa työskentelin hieman 80 -luvulla… Vuonna 2009 Barack Obama pyysi Lockheed Martinin toimitusjohtajaa katsomaan oliko Bushin kuumissio mahdollista toteuttaa, ja he päättelivät ettei se olisi taloudellisesti mahdollista, koska raskaan noston kulkuneuvon valmistuminen veisi 12 vuotta ja maksaisi 36 miljardia dollaria. No SpaceX teki juuri saman kuudessa vuodessa ja alle mijardilla dollarilla ja tämä raketti on vieläpä uudelleenkäytettävä.
SpaceX tekee yhteistyötä myös toisen yksityisen sektorin avaruusjärjestön kanssa, israelilaisen SpaceIL:in, joka lähetti torstaina 21. helmikuuta Beresheet-nimisen kuurobottinsa SpaceX:n Falcon 9 raketin kyydissä kuun pinnalle. Jos kaikki menee suunnitellusti, se tulee olemaan ensimmäinen kerta kun voittoa tavoittelemattoman yksityisen järjestön valmistama avaruustutkija pääsee kuun pinnalle. Beresheet, jonka heprelainen nimi tarkoittaa 1. Mooseksen kirjaa (Beresheet = ”Genesis” eli ”Alussa”) , pitäisi laskeutua kuuhun 11. huhtikuuta, ja ottaa kuvia laskeutumispaikasta. The Jerusalem Post kertoi tästä seuraavaa:
Jos laskeutuminen onnistuu, se tekisi Israelista neljännen maan maailmassa, joka laskeutuu kuun pinnalle, entisen Neuvostoliiton, Yhdysvaltojen ja Kiinan perässä. Se tulee olemaan ensimmäinen avaruuskapseli, joka laskeutuu kuuhun yksityisestä aloitteesta enemmin kuin hallituksen rahoittamasta yrityksestä. Projektia on johtanut SpaceIL ja Israelin ilmakehä ja avaruusteollisuus ja sitä on valmisteltu useita vuosia… Lisäksi alus sisältää ”aikakapselin” sadoista tietokonelevylle digilatisoiduista kansioista, jotka sisältää piirroksia Israelin lapsilta, Raamatun, kansallishymnin, rukouksia, Israelin kartan, muiden kulttuurillisten esineiden ohella.
NBCNEWS kertoi 14 helmikuuta: ”Ensimmäinen yksityinen avaruusluotain kuuhun voi tuoda avaruustutkimuksen uuden aikakauden.” Nature -lehti uutisoi 20. helmikuuta: ”Ensimmäinen yksityinen kuuhun laskeutuja on merkkinä uudesta avaruuskilvasta. Israelilainen firma on lähettänyt kuuhun yksityisesti rakennetun aluksen nimeltä Beresheet — ja johtaa avaruustutkimuksen tuoretta aikakautta.” SpaceIL rakensi kuuluotaimensa Google Lunar XPrize ohjelman innoittamana, joka suunnitteli antavan 30 miljoonaa dollaria ensimmäiselle yksityisesti rahoitetulle tiimille, joka rakentaisi avaruusaluksen ja lähettäisi sen menestyksekkäästi kuun pinnalle. Laskeutumisen lisäksi, avaruusaluksen tai mönkijän täytyi matkustaa 500 metrin matka tai enemmän ja lähettää teräväpiirtokuvaa laskeutumisympäristöstä maahan. Google Lunar XPrize kilpailu ilmoitettiin päättyyneeksi vuonna 2018 ilman voittajaa. Tämä ei silti lannistanut israelilaista tiimiä.
Profeetallinen perspektiivi
Israelin kuolleista herääminen kansakuntana on sukupolvemme suurin profeetallinen merkki ja ajan kello Jeesuksen paluun läheisyydestä (Hes. 36:24, 38:8, Luuk. 24:24). Siksi on merkittävää, että Israelin pieni kansakunta, joka on suunnilteen New Jerseyn – Yhdysvaltain neljänneksi pienimmän osavaltion – kokoinen, nousee nyt USA:n Venäjän ja Kiinan kaltaisten supervaltojen perässä avaruustutkimuksen johtavaksi pioneeriksi. Jeesus sanoi: ”Jerusalem on oleva pakanain tallattavana, kunnes pakanain ajat täyttyvät. Ja on oleva merkit auringossa ja kuussa ja tähdissä, ja ahdistus kansoilla maan päällä ja epätoivo, kun meri ja aallot pauhaavat.merkit auringossa ja kuussa ja tähdissä, ja ahdistus kansoilla maan päällä ja epätoivo, kun meri ja aallot pauhaavat.” (Luuk. 21:24-25) Jerusalem oli pakainain tallattavana vuoteen 1967 asti, jolloin Israel sai Vanhan Kaupungin haltuunsa kuuden päivän sodassa ja raamatullinen riemuvuosi (50 vuotta) myöhemmin Donald Trump tunnusti Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi. Nyt vuonna 2019, 50 vuotta myöhemmin ensimmäisestä kuukävelystä, Israel lähettää oman avaruusluotaimensa kuuhun.
Vaikka ”merkit auringossa, kuussa ja tähdissä” yhdistetään usein tähtitaivaan astronomisiin ilmiöihin, kuten vuosien 2014 – 2015 verikuihin, joista kirjoitin jo täällä ja täällä ja täällä, niin ne voitaisiin yhdistää myös avaruustutkimuksen tuomaan tietoon ja teräväpiirtokuviin aurinkokuntamme muista taivaankappaleista. Heinäkuussa 2015 avaruusluotain New Horizon saavutti Pluto-kääpiöplaneetan ja otti sen ohittaessaan monia häikäiseviä kuvia tästä aurinkokuntamme kaukaisimmasta taivaankappaleesta, jonka astronomi Clyde Tombaugh löysi Lowellin observatoriossa vasta vuonna 1930. Amerikkalaisen kulttuurin ikoni Walt Disney keksi Mikki Hiiren koirana tunnetun Pluto-piirroshahmon vain muutamia kuukausia planeetan löytymisen ja nimeämisen jälkeen. Kun New Horizon luotaimen ensimmäiset kuvat Plutosta saapuivat maahan, sosiaalisen median meemintekijät panivat merkille Pluton pinnalla olevan sydämenmuotoisen kuvion, joka muistutti Pluto-koiran ääriviivoja (Jumalan huumorintajua?).
Se että Israel tulee lähettämään digitaalisessa muodossa olevan Raamatun kuuhun ja pystyttämään sinne myös lippunsa, on epäilemättä ”merkki kuussa”, joka kuuluttaa Jeesuksen tulemuksen läheisyyttä. Ilmestyskirja kuvailee Israelia raskaana olevana vaimona, joka oli ”vaatetettu auringolla, ja kuu hänen jalkojensa alla, ja hänen päässään seppeleenä kaksitoista tähteä.” (Ilm. 12:1) Joosef näki unen missä ”aurinko ja kuu ja yksitoista tähteä kumarsivat minua.” (1. Moos. 37:9). Tämä viittasi Joosefin isään, äitin ja 11 veljeen, jotka tulivat kumartamaan häntä noustuaan Egyptin Faaraon visiiriksi. Mutta viittaako Johanneksen näky siihen, että Israel tulisi johtamaan avaruuden kolonisaatiota ja hallitsemaan kuuta tuhatvuotisessa valtakunnassa? Ilmestyskirjan 20. luku kertoo kuinka Saatana vapautetaan tuhatvuotisen valtakunnan lopussa ja ”hän lähtee villitsemään maan neljällä kulmalla olevia kansoja, Googia ja Maagogia, kootakseen heidät sotaan, ja niiden luku on kuin meren hiekka. Ja he nousevat yli maan avaruuden ja piirittävät pyhien leirin ja sen rakastetun kaupungin. Mutta tuli lankeaa taivaasta ja kuluttaa heidät.” Kuvataanko tässä viimeisten päivien avaruussodankäyntiä?
Elon Muskin SpaceX aikoo testata pian historian voimakkainta Starship -rakettiaan (aiemmin BFR), joka rakennetaan ruostumattomasta teräksestä ja jolla on tarkoitus kuljettaa joukko hyvin maksavia julkisuuden henkilöitä kuun ympäri vuonna 2023. Samalla raketilla SpaceX aikoo käynnistää myös kaupalliset rakettilennot mantereelta toiselle, joka mahdollistaisi matkan mihin tahansa maapalloa noin puolessa tunnissa. Ensimmäiset kaupalliset lentomatkat käynnistettiin vasta 50 -luvulla, 50 vuotta Wrightin veljesten ensimmäisen lennon jälkeen. On siis mahdollista, että avaruusturisteille suunnattu kaupallinen rakettimatkailu seuraa 50 vuotta myöhemmin koulutettujen astronauttien ensimmäisiä avaruuslentoja 60 – 70 -luvuilla. Alla vielä englanninkielinen dokumentti, joka käsittelee kuuhun suunniteltua pysyvää tukikohtaa, josta saattaa tulla pian todellisuutta SpaceX:n ja SpaceIL:n historiallisten saavusten ansiosta.
